lauantai 14. huhtikuuta 2012

Venäjän media

Venäjän media

Suomi on ollut Venäjän mediassa jo muutaman vuoden ajan esillä hyvin kummallisissa merkeissä. Usein "uutiset" ovat sekeän vääristeltyjä, joskus suorastaan tuulesta temmattuja. Säännöllisesti lähteenä tai taustavomana esiintyy muuan suomalainen dosentti.
Äskeinen "hihamerkkikohu" venäläisessä muodossaan on vain yksi esimerkki naapurimaan lehdistön suorituksista, joita puhtaasti journalistiselta kannalta täytyy pitää äärimmäisen noloina. Jarmo Mäkelä viittaa pariin muuhun tapaukseen yle.fi:n sivulla:
"Vielä pidemmälle menee trinhzu.livejournal. Sen mukaan Suomessa lastensuojelu ja vanhustenhoito ovat valtioterrorin ja yksityisen rikastumisen välineitä. Suomessa toimii keskitysleirejä, joissa huostaan otettuihin lapsiin kohdistetaan psykologista, fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Suomessa yhteiskunnan perusteita jäytää korruptio, joka tekee ihmisistä eläviä robotteja. Homoseksuaalisuutta propagoidaan kouluissa ja viiden miljoonan asukkaan maassa on miljoona alkoholistia."
Tunnistaako "maailman toiseksi onnellisimmassa maassa" asuva kansalainen tämän kuvan maastaan? Venäläiselle kyse alkaa olla jo odotushorisontista. Jos jossakin tapahtuu mielikuvituksellisia oikeudenloukkauksia ja havaitaan ääriliikkeiden nousua, on syytä olettaa, että Suomi on vahvasti kuvassa mukana.
Miten tällainen tilanne on mahdollinen? Eikö suurlähetystömme hoida tehtäviään? Eikö suomalainen media omalta osaltaan voi vastata asiallisesti näihin asiattomuuksiin? Eikö yhtä valehtelijaa voi saada kuriin vaikkapa oikeustoimin?
Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Selvää on, että pelissä on paljon ja tappiota tästä pelistä kärsivät molemmat osapuolet. Suomalaiset eivät voi olla kauhistumatta maata, jossa lehdistö kirjoittaa yhtä törkeää ja mieletöntä epätotuutta kuin aikoinaan Bobrikovin ja Moskovan Tiltun aikoina. Ovatko ne Venäjän Pravdat samoja kuin aina ennenkin?
Itse asiassa Venäjällä pitäisi jo olla olemassa uusi ja pätevä journalistipolvi. Se ei myöskään ole läheskään kokonaan riippuvaista vallanpitäjistä. Se on vain ilmeisen johdateltavaa ja kokematonta. Normaalit median hyvät käytännöt ovat sille usein tuntenattomia.
Moskovan yliopiston journalistiikan tiedekunnan dekaani Jelena Vartanova osaa hyvin suomea ja tuntee maan. Hänen ohellaan siellä on muitakin päteviä ja asiantuntevia ihmisiä.
Nyt olisi aika järjestää suuri suomalais-venälinen mediaseminaari, jossa viime aikojen kirjoitteluja puolin ja toisin  kriittisesti puitaisiin. Opittavaa on suomalaisillakin ja paljon.

23 kommenttia:

  1. "Vielä pidemmälle menee trinhzu.livejournal. Sen mukaan Suomessa lastensuojelu ja vanhustenhoito ovat valtioterrorin ja yksityisen rikastumisen välineitä."

    Tältä se voi tuntua jossain kunnassa, jossa sosiaalitantat ovat naisvoimin vieneet isältä lapset ja jossa mummo on poispriorisoitu köyhyyttään terveystieteen voimin.

    "Homoseksuaalisuutta propagoidaan kouluissa ja viiden miljoonan asukkaan maassa on miljoona alkoholistia."

    Tätä ei ole tehty enää presidentinvaalin jälkeen. Jo helpottaa.

    "Tunnistaako "maailman toiseksi onnellisimmassa maassa" asuva kansalainen tämän kuvan maastaan? Venäläiselle kyse alkaa olla jo odotushorisontista. Jos jossakin tapahtuu mielikuvituksellisia oikeudenloukkauksia ja havaitaan ääriliikkeiden nousua, on syytä olettaa, että Suomi on vahvasti kuvassa mukana."

    Venäläiset osaavat erottaa iltapäiväjournalismin.

    "Miten tällainen tilanne on mahdollinen?"

    Se johtuu ministereidemme flegmaattisuudesta. Odotetaan, että Catherine Ashton sanoo "kovan sanan". Olemme turvassa Euroopan unionin suojassa, joka hoitaa pääkonttoritoiminnot.

    "Eikö suurlähetystömme hoida tehtäviään?"

    Se tuskin uskaltaa enää Anton Salosen kidnappauksen ja Etelä-Ossetian sodan jälkeen. Olemme Saakashvilin kanssa sotasyyllisiä, kun voittaja voitti. Asiaa ehkä kannattaisi kysyä "maailma 08.08.08" -jälkeen kirjoituskilpailun järjestäneeltä entiseltä ulkoasiainministeriltä. Ministeriössähän on kaksi herraa ja yksi nainen. Nuoremman herran ja naisen missio idänpolitiikassa on ollut Moskovan Gay Pride. Ehkäpä Sergei Lavrov joskus lanseeraan Helsinkiin Hetero Pride-tapahtuman, jota varmaan ainakaan suomalainen ammattitoimittajisto ei sallisi vähemmistöjen oikeuksia loukkaavana.

    "Eikö suomalainen media omalta osaltaan voi vastata asiallisesti näihin asiattomuuksiin?"

    Naistoimittajilla ei ole kuntoa. Miehet eivät viitsi.

    "Eikö yhtä valehtelijaa voi saada kuriin vaikkapa oikeustoimin?"

    Minusta Etelä-Ossetian sodan hävinneillä ei ole mahdollisuutta haastaa voittajaa oikeuteen ja voittaa oikeutta.

    "Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Selvää on, että pelissä on paljon ja tappiota tästä pelistä kärsivät molemmat osapuolet."

    Pelissä on muutaman ministeriön ja kustantamon uskottavuus. Ei mitään tärkeää.

    "Suomalaiset eivät voi olla kauhistumatta maata, jossa lehdistö kirjoittaa yhtä törkeää ja mieletöntä epätotuutta kuin aikoinaan Bobrikovin ja Moskovan Tiltun aikoina."

    On täällä kestetty Pravdaa ja Izvestijaankin.

    "Ovatko ne Venäjän Pravdat samoja kuin aina ennenkin?"

    Eivät. Ne muuttuvat valtiointressien mukaan.

    "Itse asiassa Venäjällä pitäisi jo olla olemassa uusi ja pätevä journalistipolvi. Se ei myöskään ole läheskään kokonaan riippuvaista vallanpitäjistä. Se on vain ilmeisen johdateltavaa ja kokematonta."

    Uusi ja pätevä journalistipolvi on yhtä kaupalline juttupalkkioiden metsästäjä kuin suomalainenkin. Asiaviihde elättää ja viihde muuttaa asiat päälaalleen.

    "Normaalit median hyvät käytännöt ovat sille usein tuntenattomia."

    Venäjällä ei ole vielä hyviä tapoja eikä Suomessa enää.

    VastaaPoista
  2. Ainakin hauskoja pointteja. Kirjoittajalla voipi myös olla syvempää tietoa tai sitten ei.
    Mutta karmaisevaa tässä on, että taas on vallalla sama sapluuna kuin neuvostoaikana: saman verran siteeksi totta ,kuin Kuusisen hallituksen julistuksessa ja loput täyttä peetä. Ja aina täysin kritiikitöntä ja ala-arvoista ja pahantahtoista.
    Näin asiat eivät olleet vielä äsken. Ja neuvostoaikana ne olivat paljonkin paremmin.

    VastaaPoista
  3. Itselleni tulee kotiin vain yksi venäläinen lehti, Komsomolskaja Pravda. En voi väittää saavani siitä kovinkaan paljon uutta tietoa, mutta on se sellainen ilmiö, joka auttaa ymmärtämään naapurin mentaliteettia.
    Vihonenkin on tainnut jossain kirjassaan sanoa, ettei Suomi merkitse tavalliselle venäläiselle yhtään mitään. Joku entinen tai nykyinen lähiulkomaa, who cares? Jos siis joku sikäläinen lehti pistelee Suomen oloista ei se merkitse sitä, että valloittajat ovat tulossa vaan että toimittaja haluaa myydä lehteä. Kyllähän meilläkin lohkaistaan venäläisistä hyvin helposti ja kevyesti, eikä takuulla armeijamme ole lähtöasemissa itärajalla. Mutta juttu myy ja sehän tässä on tärkeintä.
    Suomen ja Venäjän lehdistöillä on kokemusta toiustensa nokkimisesta tosiaan Bobrikovin ajoista saakka. Se nyt on vähän samaa kuin suomalaisten ja ruotsalaisten tai suomalaisten ja virolaisten keskinäinen nokittelu. Ruotsissa me olemme edelleen "en finne igen" ja virossa poroja. Kuka välittää, kun Tallinnasta saa halpaa viinaa.
    Mitä suomalaiseen juopotteluun tulee Venäjän lehdistö ei taida olla kovinkaan paljon väärässä puhuessaan miljoonasta alkoholistista. Jokainen hiukankin tilastotiedettä lukenut muistaa nyrkkisäännön, jonka mukaan 20 prosenttia ihmisistä juo 80 prosenttia kaikesta juodusta viinasta. Suomessa se merkitsee viidesosaa, eli juri sitä miljoonaa ihmistä. Eivät ne kaikki tietysti rappioalkoholisteja ole, mutta tuota tautia voi sairastaa kovin monella tavalla. Itsekin kuulun tuohon joukkoon. Kippis!

    VastaaPoista
  4. Jos haluaa kokea dynaamisen, uudistuvan suurkaupungin sykkeen, kannattaa käydä Moskovassa.

    Viime viikolla näin siellä Nokian kännyköitä kuin muinaisjäännöksinä; edellisellä käynnilläni viime elokuussa niitä vielä näki joka toisella.

    VastaaPoista
  5. Piti sanomani, että kun katsoo paikan päällä Moskovan uudistumisen vauhtia, ei pidä minään ihmeenä että Suomessa demarit luottavat Koiviston pikakivääriin, keskustalaiset rakentavat pihoihinsa ruotsalaismallisia kirkkoja, ja perussuomalaiset ostavat toimiston Erkon ja ruotsinkielisen kirjallisuussäätiön välistä.

    VastaaPoista
  6. No, mitä Venäjällä käymiseen tulee, niin kyllä olen siellä kuuden vuosikymmenen aikana käynyt joka vuosi, nykyään lähes kuukausittain. Ja kyllähän niitä "lieventäviä asianhaaroja" löytyy typerälle kirjoittelulle. Mutta tässä on kyseessä vakain tuumin tehty massiivinen disinformaatiokampanja. Asiat pitää kyetä suhteuttamaan. Asian laajuuden ja laadun voi todeta esim. Integrumista. Itse seuraan pariakymmentä venäläistä viestintä melko säännöllisesti.

    VastaaPoista
  7. Kiinnostuin Venäjästä viime kesänä luettuani International Herald Tribunesta Medvedevin aikovan kehittää maastaan niin vetovoimaisen että sitä tullaan kaikkialta katsomaan.

    Sehän kuulosti läntisen yksilöjattelun suurelta oivallukselta: viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen, vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään.

    VastaaPoista
  8. Olisiko suomalaisten vähitellen opittava myös ottamaan vastaan kritiikkiä, harjoittamaan itsekritiikkiä eikä sokeasti uskoa omaan hyvyyteensä maailman parhaana maana?

    VastaaPoista
  9. Eiköhän suomalaiset osaa tämän taidon aika hyvin. Kurjuudessa rypeminenkin kuuluu kansallisiin perinteisiin.
    Mutta asiat on kyettävä suhteuttamaan: disinformaatiokampanja ja kritiikki ovat kuion ovatkin kaksi eri asiaa.

    VastaaPoista
  10. Suomenkielinen älykkö reagoi venäläiseen ylilyöntiin samalla raivolla kuin suomenruotsalainen suomenkielisen bloggaajan ylilyöntiin.

    Niin metsä vastaa...

    VastaaPoista
  11. Se on mahdollista, mutta en tosiaankaan puhu siitä, vaan pitkäaikaisesta kampanjasta. Eivät asiat siitä muutu, että niitä yritetään ylimielisesti kuitata tyhjänpäiväisiksi. 1800-luvulla toteutettu suomalaisvastainen kampanja on Suomen ja Venäjän keskinäissuhteiden historian pahimpia onnettomuuksia.

    VastaaPoista
  12. Eikös Stubb valitellut, miten hankalaa näihin puuttuminen on, koska Suomesta ei löydy tarpeeksi hyvää tyyppiä joka osaisi venäjää ja pystyisi korjaamaan väitteitä venäläiselle medialle.

    Tältä pohjalta on siis todettava että juu, Moskovan suurlähetystö ei tosiaankaan osaa hoitaa hommiaan.

    VastaaPoista
  13. Ontologisetkin asiat ansaitsevat huomiota eli kysymys mitä jokin asia on ja mitä se ei ole.

    Neuvostoliitosta oli aikoinaan sanottu lyhyesti, että se on "pahan valtakunta". Olisiko parempi sanoa, että Neuvostoliitto oli "pahan sivilisaatio", jonka maineesta nyky-Venäjä ei yritäkään päästä eroon?

    VastaaPoista
  14. "Pahan valtakunta" oli vähän turhan demonisoiva. Nyky-Venäjä näytti jo päässeen eroon neuvostotaakastaan, mutta sen onnettomuudeksi "erikoispalvelut" ovat sittemmin muodostuneet valtioksi valtiossa. Niiden työtavat taas ovat ne vanhat entiset.
    Tämä harmittaa tavattomasti sikäläistä älymystöä, joka ansaitsee kaiken arvostuksemme ja tukemme.

    VastaaPoista
  15. Kiitos tekstistäsi. Se on järjen ääni näiden viime päivien(kin) absurdien näytelmien keskellä. Ennen kaikkea: on aivan käsittämätöntä, kuinka silkkihansikkain Johan Bäckmania Suomessa käsitellään. Taustalla lienee ainostaan se, että tämä taloudellisesti riippumaton perijä on niin ahkera nostamaan kunnianloukkausjuttuja ja masinoimaan surrealistisia lokakampanjoita, että miltei kaikki mahdolliset tahot tässä maassa ovat miehestä kovin varuillaan, tutkijoista virkamiehiin ja poliitikkoihin. Maisema on kovin surullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turun Sanomat näkyy vahvasti sitoutuneen dosenttiin ja hänen käsitykseensä objektiivisesta tiedonvälityksestä. Ainakin päätellen tästä uutisesta. Jossa TS:n mukaan "Johan Bäckmanilla on ollut jo vuosia poikkeuksellinen asema väölimiehenä, joka on avittanut naapurimaan seuraamisessa sekä Suomen että Venäjän tiedotusvälineitä"

      Sen "informaation" mitä dosentti on viime päivinä aktiivisesti "tiedottanut" Venäjälle voinee päätellä hänen tuoreesta blogauksestaan

      Poista
  16. Johan Bäckman on todennäköisesti vaikutusvaltaisin suomalainen maailmalla; korkeintaan Olli Rehn pääsee lähes samalle tasolle. Kukaan muu ei pääse useasti valtiollisen tv-kanavan pääuutisiin ja levittämään n. sadalle miljoonalle ihmiselle sanomaansa siitä, miten Suomessa harjoitetaan järjestelmällistä terroria venäläisvähemmistöä kohtaan. Antti M.

    VastaaPoista
  17. "- - vaikutusvaltaisin suomalainen maailmalla - -"

    No ei nyt maailmalla, mutta venäjällä huomattavissa määrin.

    Hänen rinnastamisensa OWK:en on jossain mitassa perusteltua. Ei tällä inkarnaatiolla virallista asemaa ole kuten esikuvallaan. Mutta on hän kuitenkin edennyt "urallaan" Moskovaan Kremlin puoliviralliseksi, tosiasialliseksi propagandistiksi. Ja siten tekemään putinilaista ulkopolitiikkaa. Erehtyi hän myös sanomaan, että russofobeja on eniten Venäjällä.

    Toisin kuin selviytyi OWK, tämän taru päättyy putinismin kaatumiseen. Kiire tulee vielä "maanmiehellä" koto-Suomeen.

    Suomi ei osaa ja halua tätä ongelmaa hoitaa. Venäjä ja venäläiset tunnetusti osaavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suomi ei osaa ja halua tätä ongelmaa hoitaa."

      Ehkä väittämäsi pitää paikkansa. Mutta miten milestäsi tämä "ongelma" tulisi sitten konkreettisesti hoitaa? Suomessa ei valtiovallalla ole samoja mahdollisuuksia kuin venäläisellä vataavalla vaientaa itselleen epämieluisia ääniä, onneksi.

      Tulee otta huomioon, että Suomi-vastaista propagandaa tehdessään venäläiset journalistit toteuttavat myös, kaupallisten interessiensä ohessa, Kremlin ajankohtaista lehdistöpolitiikkaa. Sitä vastaan lienee aika vaikea taistella täältä käsin. Kuten Suomen Moskovan lähetystön lehdistövastaava Vesa Kekäle joku aika sitten totesi, venäläisiä journalisteja ei yksinkertaisesti kinnostanut heille tarjottu oikea informaatio esimerkiksi Suomen lastenhoitopolitiikasta (http://www.novosti-helsinki.com/mnenie/25-sovetnik-po-presse-posolstva-finlyandii-v-rossii-vesa-kekyale-finlyandiya-luchshiy-sosed-rossii.html).

      Olisi tietysti väärin jättää asia, kuten tähän asti on pitkälti tapahtunut, oman onnensa nojaan. Pelkään kuitenkin pahoin, että sen korjaamisesta muodostuu kamppailu tuulimyllyjä vastaan.

      Poista
  18. No mitenkä nyt olisi se journalismisymposiumi? Ja eikö tahallisesta väärän tiedon levittämisestä voisi valtio -kärsivä taho- haastaa oikeuteen?

    VastaaPoista
  19. Mitenkään vähättelemättä periaatteessa hyvää ideaasi pelkään pahoin, että näitä törkeyksiä venäläisissä medioissa levittäviä journalisteja suomalais-venäläinen journalismisymposiumi ei paljoa kiinnosta. Mutta ehkä muut tällaiseen tapahtumaan osallistujat voisivat vaikuttaa kolleegoihinsa?

    Ainoa henkilö, jonka epätotuuksien levittämisestä voisi saada oikeusvastuuseen lienee mainitsemasi dosentti. Ennen kuin häntä oikeuden eteen ruvetaan rahjaamaan pitäisi kuitenkin olla jotakuinkin varma, että se juttu myös voitetaan. Muussa tapauksessa kyseinen herra saanee vaan entistä enemmän tuulta purjeisiinsa.

    Näiden toimenpiteiden ohessa olisi mielestäni tärkeää luoda vastapooli Johan Bäckmannille venäläisissä tiedotusvälineissä. Tämä tehtävä tulisi antaa karismaattiselle, todella hyvin venäjän kieltä taitavalle persoonalle, jotta ainakin sikäläisille laatumedioille (joita valitettavasti ei kovin montaa ole, kuten hyvin tiedät) voitaisiin toimittaa totuutta vastaavia informaatioita Suomesta.

    VastaaPoista
  20. Huomioarvoltaan samaa tasoa on lähinnä vain samanarvoinen roska. Ja eiköhän valtio voisi riskeerata sen, että juttua ei voiteta? Venäjällä se luultavasti hävittäisiin, mutta herrahan on olut aktiivinen myös Suomessa.

    VastaaPoista
  21. «НАШ ВЕК» – независимое социально-политическое издание.

    2012-04-17

    СЕРГЕЙ СТРОЕВ
    Фашизм в Финляндии? Нет, истерика в российских СМИ!
    Информационные войны продолжаются:
    http://wek.com.ua/article/66593

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.