keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Pitää suojautua kun räjähtää



Väestöräjähdys ja tulevaisuuden riskit

Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne ei tullut alueen tuntijoille yllätyksenä. Valtava syntyvyys on siellä yhdistynyt yhteiskunnan ja talouden perinteiseen kehittymättömyyteen, jota öljylläkään ei ole kyetty lääkitsemään. Kun tähän lisätään islamin militantti paatos, on räjähtävä keitos valmiina. Miljoonat nuoret miehet ovat vailla mielekästä tekemistä ja ihmisarvon mukaista elämää.
Pohjois-Afrikassa kuten muillakin kehittymättömillä ja epätasaisesti kehittyvillä alueilla valtioilla on tapana panostaa erittäin paljon aseisiin ja armeijaan. Paitsi, että se pönkittää johtajan egoa ja kansan isänmaallisia tunteita, se antaa ainakin näennäistä turvaa naapurien aggressioita ja myös oman kansan tunteenpurkauksia vastaan. Naapurissa ajatellaan samoin.
Itse asiassa ne ongelmat, jotka nyt ovat ”arabikevään” ns. demokraattisessa hurmoksessa räjähtäneet, ovat patoutuneet paljon laajemmalle alueelle, joka ulottuu Aasiasta Afrikkaan ja sivuaa ainakin henkisesti myös Eurooppaa Balkanin ja Kaukasian suunnalla. Yleistän tässä nyt reippaasti, mutta minusta näyttää, että en ole tässä asiassa ainoa.
Kyse ei ole pelkästä demografiasta ja talouden kehittymättömyydestä. Näyttää siltä, että tärkeä merkitys on myös sillä, että näillä seuduilla yhteiskunnassa on säilynyt enemmän tai vähemmän voimakkaita heimo- ja klaaniyhteisön elementtejä. Etenkin vuoristoseuduilla yksilö on yleensä ollut tiiviisti sidoksissa klaaniinsa, jonka verikostoperinne on tavallaan suojellut häntä ja toisaalta taas saattanut alttiiksi toisen klaanin provosoimattomalle väkivallalle.
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten arvojen importointi tuolle alueelle olisi hullunkurista, ellei se olisi niin traagista. Naisten vapauttaminen saattaa olla newyorkilaisten feministien mielestä maailman tärkein ongelma ja hyvinkin muutaman tuhannen GI:n hengen arvoinen, mutta heiltä jää huomaamatta, että mikäli tämä miekkalähetys ei löydä halukkaita vastaanottajia, se aiheuttaa vain väkivaltaisen vastareaktion. Aivan sama koskee demokratiaa ymmärrettynä länsimaisen yhteiskunnan näkökulmasta, jolloin oletetaan, että koko maan mitassa voidaan kansalaisten solidaarisuus järjestää puolueittain ja ignoroida kokonaan perinteiset, siellä primäärisinä pidetyt rakenteet.
Sukujen ja klaanien vaikutuksesta on jäänteitä myös Euroopassa. Joillakin Italian seuduilla kukoistavat tietyt järjestöt, jotka toimivat virallisten rakenteiden sisällä ja hallitsevat niitä omilla menetelmillään. Meidän suloisessa Suomessamme voimme törmätä joidenkin kansanryhmien monimutkaisiin väistämissääntöihin ja hierarkioihin, jotka sosiaaliviranomaiset ovat joutuneet nöyrästi huomioimaan niiden arkaaisuudesta huolimatta.
Suomessa valtio ja yhteiskunta kuitenkin toimivat aivan poikkeuksellisen rationaalisesti ja ainakin toistaiseksi meillä on kieltäydytty kovin pitkälle menevistä myönnytyksistä kumpujen yöstä nouseville traditioille. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa. Kuten muuallakin Euroopassa, meillä on jo syntymässä enklaaveja, joissa vallitsevat toiset normit.  Liikaväestöään purkavalla maailman takapajuisella vyöhykkeellä on kova tarve heittää tämä aines toistaiseksi vielä rikkaaseen pohjoiseen.
Sananparren mukaan Rooma valloitti Kreikan, mutta tuli sitten kulttuurisesti Kreikan valloittamaksi. Aikanaan länsimaat valloittivat itselleen siirtomaita niin fyysisesti kuin kulttuurisesti. Nyt kun ne ovat itse muuttuneet siirtomaiksi eli liikaväestöä vastaanottaviksi, tulee sama prosessi tapahtumaan toiseen suuntaan. Euroopassa kukoistava militantti islam ja lännen kulttuurinen antautuminen luovat kehitykselle ihanteellisen pohjan. Vain tämä aikakausi olisi kyennyt keksimään sellaisen tieteenalan kuin postcolonial studies.
Taantuvan amerikkalaisen supervallan yritykset eksportoida väkivalloin primitiivisille heimoille niitä yleisinhimillisiksi julistamiaan arvoja, joita se itse on kannattanut tuskin kahtakymmentä vuotta, eivät ole pelkästään koomisia. Ne nimittäin tarjoavat takapajuisen vyöhykkeen liikaväestölle todellisen ja tervetulleen elämää suuremman aatteen, vihollisen jonka vastustaminen tekee elämän elämisen arvoiseksi.
Euroopan unioni kaikessa uljuudessaan on julistanut kannattavansa aivan tiettyjä arvoja, joihin kuuluvat sekulaarisuus, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, käytännössä yksilön ja hänen hedonisminsa asettaminen kaikkien muiden kriteerien yläpuolelle. Moniarvoisuuden kuvitellaan kukoistavan, kun vähemmistöjen traditioiden annetaan tästä huolimatta määrätä julkisen toiminnan rajat.
On merkille pantavaa, miten innokkaita Suomessa ja muissa pohjoismaissa on oltu vastaanottamaan siirtolaisia juuri sellaisista maista, joiden arvomaailma on tutkimusten mukaan kaikkein kauimpana täkäläisestä. Tässä on samaa naiiviutta kuin aikoinaan amerikkalaisilla, jotka uskoivat kaikkien maailman ihmisten ehdottomasti kannattavan heidän arvojaan, kunhan he vain saisivat vaikkapa kerran osallistua piknikkiin amerikkalaisessa esikaupungissa.
Sokeakin näkee, että menossa parhaillaan on suuri historiallinen prosessi, etelän väestöpommin purkautuminen. Tiedetään, ettei väestöräjähdys jatku ikuisesti. Syntyvyys laskee miltei kaikkialla ja naisetkin pääsevät osallisiksi sivistyksen siunauksista joskus ja jossakin tahdissa. Mutta realistin on pakko hyväksyä, että sopeutumisprosessi kestää jonkun sukupolven ja se on kriittistä aikaa.
 Muuttuuko Eurooppa tässä ajassa fyysisesti ja henkisesti valloitetuksi maaksi, on kiinnostava kysymys. Jos näin tapahtuu, se menettää koko merkittävyytensä eli sen historiallisen erityisluonteen, joka kerran nosti sen maailmanhistorian kärkijoukoksi. Sen jälkeen siitä voi tulla kulttuurisesti yhtä yhdentekevä maa kuin on päiväntasaajan Afrikka. Asukkailleen sekin varmasti on maailman paras paikka, mutta vierailla ei ole koskaan ollut erityistä syytä siitä kiinnostua.
Suomessakin näyttää esiintyvän runsaasti halua osallistua kaikkiin mahdollisiin selkkauksiin maailman takapajuisella vyöhykkeellä. Mikäli tällä luullaan kitkettävän totalitaarista islamia ja paikallisen yhteiskunnan perusrakenteita, ollaan luultavasti toiveajattelun pauloissa. Irrationaalinen väkivalta tulee luultavasti tuolla vyöhykkeellä jatkumaan niin kauan kuin sen taloudellinen takapajuisuus ja pohjolan sekaantuminen jatkuvat. Yhteiskunnan perusrakenteiden ja traditioiden särkeminen ulkoa käsin on sekä mahdotonta että moraalisesti epäilyttävää, vaikka postmodernistilla ei olisikaan välineitä asian ymmärtämiseksi.
Hulluinta, mitä Suomi voi tehdä, on haalia omaan maahansa sitä ongelmaväestöä, jonka ympärille maailman ristiriidat tulevat lähivuosikymmeninä keskittymään. Silloin se saa tuliaisina myös tuon alueen ongelmat. ISIS on vain alkua. Islamin reformaatiota ei näy eikä kuulu eikä sitä välttämättä tule koskaan, mikäli sillä ymmärretään sen eetoksen muuttumista. On syytä muistaa, että islamilainen maailma elää 1400-lukua ja oppineisuus siellä tarkoittaa koraanin oppimista ulkoa.
Valtiot ovat olemassa siksi, että ne hoitavat omien kansalaistensa etuja. Siksi myös ovat olemassa rajat, joiden ylittäminen riippuu kunkin valtion eikä muiden tahdosta. Pohjois-Amerikassa siirtolaisuudelle on asetettu selvät kriteerit ja ne perustuvat siirtolaisen vastaanottavalle maalle tuottamaan mahdolliseen etuun. Mikäli määrääväksi tekijäksi sen sijaan tulee joidenkin muiden etu, on valtio pettänyt kansalaisensa. Ruotsin pääministerin kyynelöivä kehotus avata sydämet ja rajat sadalletuhannelle vieraalle vuosittain ovat kauhistuttavaa kuunneltavaa sille, joka joutuu asumaan naapurimaassa.
Mikäli Suomi antaa muuttaa itsensä maailman liikaväestön kaatopaikaksi, on sen varauduttava myös tulemaan osaksi sitä väkivallan, arkaaisten epärationaalisten ja epämuodollisten sosiaalisten instituutioiden ja keskinäisen irrationaalisen vihan vyöhykettä, joka toistaiseksi pääosin sijaitsee meistä muutaman tuhatta kilometriä etelään. Sillä kuitenkin on jo sillanpäänsä täällä pohjoisessa. Se on syytä tukkia vielä kun se on mahdollista ja pyrkiä sen jälkeen mahdollisimman tarkoin integroimaan täällä jo olevat tulokkaat. Mustalaisten tapauksessa puoli vuosituhatta ei ole riittänyt, ei ole mitään takeita siitä, että muut kansat ovat helpompia.
Ihanteellinen rinnakkaiselo pohjolan ja tuon mainitun vyöhykkeen välillä olisi sellainen, että työkykyiset henkilöt sieltä saisivat luvan oleskella pohjoisessa vain osoittamalla, että heillä on siellä töitä ja niin kauan kuin työ kestää. Perheenjäseniä ja muuta sukua tai klaania lupa ei koskisi. Mitään intressiä sen jälkeiseen viipymiseen ei tietenkään ole kummallakaan osapuolella ja suvun jäsenten haaliminen uusiin olosuhteisiin olisi tietenkin erittäin kustannustehotonta toimintaa. Tuleehan perhe siellä etelässä toimeen murto-osalla siitä rahasta, joka täällä tarvittaisiin.
Olisiko tällainen työskentele-ja-häivy-politiikka epäinhimillistä, syrjivää tai (kauhea sanoa) rasistista? Mitä rasismiin tulee, sillä ei ole mitään suoraa suhdetta maahanmuuttopolitiikkaan. Se löytyy ihmisten aivoista ja näyttää vaivaavan erityisesti siitä huolta kantavia uuspuheen apostoleja. Mitä taas tulee syrjintään, sitä suorittaa jokainen suvereenisuudelleen uskollinen valtio estäessään vapaan pääsyn maahansa, saati sen täysivaltaiseksi asukkaaksi kaikkine kansalaisen oikeuksineen.
Koska siirtolaisuuden potentiaalinen paine etelässä on niin valtavasti suurempi, kuin pohjoisen kyky tuota väkeä vastaanottaa, voisi rajoitettu ja työskentelyyn sidottu oleskeluoikeus olla kaikkien osapuolten kannalta ihanteellinen tapa ratkaista ongelmia siinä määrin kuin ne ovat ratkaistavissa. Väliaikaiseksi sovittu oleskelu ei edellyttäisi kotouttamista eikä loisi paineita isäntämaan instituutioille tai kitkaa ihmisryhmien välille. Taloudellisesti se olisi jopa monin verroin tehokkaampaa etelän auttamista kuin maahanmuutto. Sopimuksen tehdessään jokainen tietäisi, mihin sitoutuu.
Ongelmia varmaan syntyisi, esimerkiksi avioliittojen kautta, mutta siinäkin kyse on valinnoista. Kenenkään ei nykyisessä Suomessa ole pakko avioitua ja on tuskin liikaa vaadittu, mikäli ikuista rakkautta vannova seuraa siippaansa myös tämän kotimaahan silloin kun niin vaaditaan ja siihen voi sitoutua tai sitten ei. Inhimillisiä ongelmia tietenkin syntyy aina eikä patenttiratkaisuja kaikkien maailman ongelmien selvittämiseksi ole kellään. Joka tapauksessa sille, joka tarkkailee Ranskan, Englannin, Saksan ja Ruotsin esimerkkiä, lienee jo tullut selväksi, mihin holtiton maahanmuutto johtaa.
Sen sijaan, että kaikista Euroopan maista juuri Suomi tarjoaa pakolaisille ylivertaisia rahallisia etuja, se voisi alkaa kiinnittää huomiota omiin etuihinsa myös pitkällä tähtäimellä ja niukkojen aineellisten resurssiensa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Työperäinen maassavierailu voisi olla rationaalinen vaihtoehto, mikäli tuotantoelämämme juuri nyt tarvitsee lisää toimijoita, kuten on väitetty. Kukaan ei nimittäin tiedä, tarvitseeko se niitä viidenkymmenen vuoden kuluttua.
 Ydinvoiman käytöstä syntyvät jätteet pysyvät aktiivisina lähes ikuisesti, mutta syvissä luolissaan ne ovat maan pinnalla eläville yhdentekevän passiivisia. Maahan etabloituneet uudet kansat voivat olla paljon vaikeampi kysymys ja tähän kysymykseen myös liittyy todellisia riskejä hallitsemattomasta ja kaikkien osapuolten kannalta epätoivottavasta aktiivisuudesta. Niiden tahallinen hankkiminen jälkipolville on vastuutonta, olipa tarkoitus miten jalo tahansa.

15 kommenttia:

  1. Suomen kehitysapu Tansanialle alkoi 1961, jolloin maan väkiluku oli n. 10 miljoonaa.

    Katsoin tilaston vuodelta 2013. Väkiluku on 49,25 miljoonaa.

    Hienosti on autettu ja vihervasemmisto vaatii lisää.

    Sambialaissyntyperäinen Dambisa Moyo on kirjoittanut aiheesta kirjan Kuollut apu. Sekä Miten Länsi menetettiin.

    Vihavaiselta hyvä tiivistelmä tästä kupletin juonesta.

    Jytkyjen jytky tarvitaan asiantilan korjaamiseksi. Nyt alkaa olla jo myöhä.

    VastaaPoista
  2. Tavoitteiltaan hyvä kirjoitus.

    VastaaPoista
  3. "Pitää suojautua kun räjähtää


    Väestöräjähdys ja tulevaisuuden riskit"


    Mielestäni Timo Vihavaisen paikka on, ensiksikin, Suomen eduskunta, toiseksi Suomen hallitus.

    Valitettavasti tulevaisuudentutkimus on Suomessa lapsenkengissä. Tällekin valitettavalle seikalle löytyy oma selitys: vuosisadan ajan Suomen kurkulla oli erään naapurin teräase tai poliittiset torahampaat.

    VastaaPoista
  4. Kun maailmassa on 50 milj. ihmistä liikkeellä paossa jotain tai etsimässä sosiaaliturvaa länsimaiden hyvinvointivaltioista, niin luulisi, että Euroopan poliittisille päättäjille kirkastuisi, ettei yhtälö toimi. Poliitikot eivät ymmärrä, että pakolais- ja elintilanetsimisongelmat ovat saavuttaneet jo sellaiset mittasuhteet, ettei niitä voi ratkaista ottamalla länsimaihin koko ajan lisää maahanmuuttajia.

    Millaisen uhan Euroopan yli 20 miljoonaa muslimia aiheuttaa radikalisoituessaan! Tanska pommittaa ISIS-alueita ja pelkää iskuja omalla maaperällä. Mustat liput ovat jo liehuneet muslimien mielenosoituksissa. Syyrialaispakolaisille on kaavailtu annettavaksi vain yhden vuoden oleskelulupa, eikä perheenyhdistämisiä, joten he ovat lähtemässä takaisin tai Ruotsiin. Mitä tekemistä syyrialaisilla on Pohjoismaissa, huolehtikoon öljyllä rikastunut arabimaailma uskonveljistään.

    Ruotsi-rukka on onnettomassa tilanteessa. Prof. Arnstberg, joka on kirjoittanut maahanmuutosta kirjan, sanoo, ettei tarvitse kuin vilkaista rikostilastoja, PISA-tuloksia, islamin kasvua ja talouslukuja, kun tietää, että Ruotsi kulkee kohti katastrofia.

    VastaaPoista
  5. Itse asiassa Pohjois-Afrikassa OLI taannoin valtava syntyvyys joka 1990-luvulta lähtien kulminoitui yhteiskunnallisena levottomuutena. 1990-luvulta lähtien syntyvyys on muslimimaissa todellisuudessa pudonnut jyrkemmin kuin missään muualla. Tunisiassa lapsia synnytysikäisiä naisia kohden syntyy jopa vähemmän kuin Ruotsissa (ja Suomessa). Samoin Iranissa jossa syntyvyys on ollut jo koko 2000-luvun matala. Muita vastaavia maita ovat Algeria ja Turkki. Saudi-Arabia jossa vielä 1970-luvun lopulla syntyvyys on jopa lähes 6 lasta/synnytysikäinen nainen on kokenut melkoisen muutoksen: syntyvyys tuoreimpien arvioiden mukaan "enää" 2.3 lasta.

    Suomessa voimakkaan syntyvyyden vaihe päättyi 1910-luvun alussa. Siitä puolenkymmentä vuotta niin kansakunnalla oli edessä jäsentenväliset. Eräs syy miksi en ole koskaan pelännyt valtavaa sisäistä kaaosta Itä-Euroopassa onkin juuri siellä jo pitkään vallinnut hyvin matala syntyvyys. On vaikea kuvitella miten eläkeikäiset olisivat kaikkein innokkaimpia rettelöitsijöitä.

    Nuorimmat blogissa vierailijat eivät voi tajuta sitä hysteriaa mikä edistyksellisten piirissä vallitsi taannoin latinomaiden valtavasta syntyvyydestä. Nyt siitä on enää vain muisto jäljellä. Mitään väestöpommia ei Meksikoon, Brasiliaan tai edes Kolumbiaan tullut. Tuli tyypillinen kahden lapsen perhemalli - ja tietyllä viiveellä yhteiskunnallinen rauhoittuminen. Meksikon huumesota tuskin on selitettävissä syntyvyystekijällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä juuri on kysymys. Emmanuel Todd on asiaa paljon tutkinut ja valoa pilven takaa on näkyvissä. Tänä kriittisenä kautena vaan tarvitsisi pitää pää kylmänä.

      Poista
    2. Monilla alueilla on todella tapahtunut selvää positiivista kehitystä. Saharan eteläpuolinen Afrikka on kuitenkin poikkeus. YK:n ennusteen mukaan sen alueen väkiluku, joka on nyt 900 miljoonaa, kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2 miljardiin ja vuoteen 2100 mennessä lähelle 4 miljardia. Tämän ennusteen mukaan maailman väestönkasvu jatkuu ja se jatkuu nimenomaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. muualla maailmassa se on hidastumassa tai pysähtymässä.

      Poista
    3. Totta, syntyvyys on laskenut lähelle kahta melkein kaikkialla muualla Afrikkaa lukuun ottamatta.
      Mutta se teki tämän aivan liian myöhään. Melkein kaikki ne alueet, joilla syntyvyys on laskenut ovat jo katastrofaalisen ylikansoitettuja. Sadat miljoonat ihmiset elävät jätteistä. Intian väestöntiheys on suuremmpi kuin Japanissa! Ne, jotka varoittelivat väestöpommista olivat täysin oikeassa. Ja valitettavasti, koska väestöpyramidi on niin vääristynyt, vaikka syntyvyys on nyt lähellä kahta, seurauksena on vielä vuosikymmeniä jatkuvat nopea väestönkasvu näissä maissa, koska syntyvien määrä ylittää moninkerroin kuolleiden määrän. Kiinalaiset korjasivat älykkäästi tämän ongelman aikoinaan yhden lapsen politiikalla, josta he nyt voivat alkaa luopua. Sitä tarvittaisiin, mutta tuskin sitä kuuluu.

      Väestötulva siis jatkuu vielä vuosikymmenten ajan, ja Afrikasta se tulee vain kiihtymään radikaalisti, ellei muutosta saada nopeasti aikaiseksi. Myös islamilaisten valtioiden, Intian ja niin edelleen väestö kasvaa edelleen hyvin nopeasti syntyvyydestä huolimatta. Kun peliin lisätään ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset, niin katastrofi tässä odottaa. Älä usko optimistia, etenkään väesökysymyksissä.

      Poista
    4. "Nuorimmat blogissa vierailijat eivät voi tajuta sitä hysteriaa mikä edistyksellisten piirissä vallitsi taannoin latinomaiden valtavasta syntyvyydestä. Nyt siitä on enää vain muisto jäljellä. Mitään väestöpommia ei Meksikoon, Brasiliaan tai edes Kolumbiaan tullut. Tuli tyypillinen kahden lapsen perhemalli - ja tietyllä viiveellä yhteiskunnallinen rauhoittuminen. Meksikon huumesota tuskin on selitettävissä syntyvyystekijällä."

      Saattaisikohan asia olla niinkin, että juuri tämän hysteriaksi kutsumasi mitä aiheellisimman huolen takia ongelmaan puututtiin ja se saatiin korjattua ajoissa?

      Aika pölvästimäistä logiikkaa tuo hysteriasta syyttäminen. Onko se niin, että kun lukitse autoni, eikä sitä tämän takia olla varastettu, että uskoni, että kaupungissani liikkuu autovarkaita on "hysteriaa"?

      Vain sen takia, että ottaa riskin tosissaan, voi sen välttää.

      Jos "hysteerikkoja" ei oltaisi uskottu, väestöpommista olisikin tullut totta. Kiittäkäämme siis heitä varoituksesta, josta ihmiset ottivat vaarin.

      Poista
  6. Ei koske somaleja, sillä heillä on suurperheitä, eikä 8-10 lasta ole harvinaisuus Suomeen muuttaneessa somali kotitaloudessa. Toinen seikka on, että muslimikulttuurissa kaikki synnyttämään pystyvät naiset sen 2-3 lasta vähintään synnyttävät. Esim Suomessa 10-15% naisista ei halua lasta ja 10% on hedelmättömiä keskimäärin. Lapsettomia pareja on vähintään 20% suomalaista pareista, kun taas muslimeilla esim lapsettomuus on käytännössä nolla.

    VastaaPoista
  7. Matias. Sinänsä hyvin päätelty Pohjois-Afrikan tilanteesta. Mutta eihän Kiinassakaan synny enää lapsia kuin 1,66 lasta naista kohden. Siitä huolimatta maa on kusessa vcäestöräjähdyksen vuoksi. Kun pommi on räjähtänyt ja löysät on housuissá on enää turha vedota tilastoihin.

    Suurempi murhe on Saharan eteläpuolinen Afrikka, jossa pahempi pommi räjähtää tässä 10- 20 vuoden sisällä. Lisääntyminen on kivaa ja nautinnollista, mutta etenkin tuolla Sahelin mailla se on ekspotentiaalisesti tapahtuessaan järjetöntä ja todellisuudessa se OIKEA globaalin perikadon tuoja.

    Vihavainen kirjoitti eräässä kirjassaaan "Hulluuden marssista", ja länsimaiden harjoittaman järjettömän lisääntymisen eli vaestöräjähdyksen tukeminen taloudellisesti on juuri sitä.

    Vielä. Newspeak on rantautunut tai siis luikerrellut jo aikoja sitten opetussuunnitelmiin. Tässä tulevassa OPS-uudistuksessa eräs tavoite oli "Kulttuurien moninaisuus rikkautena". Sen verran harmitti v-kirjaimella,. että meinasin sanoa luentö
    o-tädille notta olisiko suorempaa puhua rehellisesti eikä eufemismeilla. Miksei rehellisesti kirjoiteta OPS:aan Punaviher Isonveljen klisettä suoraan ja sellaisenaan. Eli OPS:iin vaan kaikkivoittava Uuspuheen tukipilari eli MOnikulttuurisuus on rikkautta. Ja siitä sitten se auvo aukeaa punavihrein silmin Suomen maalle ja kaikille suomalaisille. Ennen kaikkea maahanmuuttajille eli mamuille; ei kun uussuomaisille. Tai siis tarkoitan suomalaisille, jotka kuuluvat tiettyihin pienryhmiin. (HS, Köötös)

    VastaaPoista
  8. Länsi-Eurooppa alkaa olla samassa tilanteessa kuin Rooman valtakunta 400-luvulla. Näen tulevaisuuden varsin synkkänä. Pidän todennäköisenä 20-30 vuoden sisällä Euroopassa käytäviä sisällissotia, jotka tulevat tapahtumaan etnisten ryhmien välillä. Itse asiassa sille ei tule olemaan vaihtoehtoa. Kun radikaalien omaa fundamentalistista yhteiskuntajärjestelmää kannattavien määrä kasvaa riittävän suureksi, he alkavat toteuttaa sitä samalla tavalla mitä nyt Syyriassa ja Irakissa. Se tulee olemaan väistämätöntä. Ainut asia mikä voi Suomen enää pelastaa, on talouden täydellinen romahtaminen. Se olisi kivuliasta meille, mutta voisi pelastaa tulevat sukupolvet.

    VastaaPoista
  9. "Euroopan unioni kaikessa uljuudessaan on julistanut kannattavansa aivan tiettyjä arvoja, joihin kuuluvat sekulaarisuus, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, käytännössä yksilön ja hänen hedonisminsa asettaminen kaikkien muiden kriteerien yläpuolelle." Olen itse tunnustava kristitty ja uskon, että Jeesus on kuollut ristillä syntieni puolesta ja Raamattu on Jumalan sanaa. Opiskelen myös Helsingin yliopistossa ja minulle on ollut karua huomata, miten monet muut opiskelijat vannovat monikulttuurisuuden, hedonismin ja poliittisen korrektiuden nimiin.
    Minua jakaa sisäinen ristiriita siitä, miten suhtautua Afrikan väestöräjähdyksen seurauksena Europpaan tuleviin miljooniin afrikkalaisiin. Tunnen Helsingistä mukavia uskovia veljiä ja sisaria Kamerunista, mutta toisaalta myös tiedän, että muslimimaahanmuuttajat ovat saaneet Ruotsin, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan sekaisin. Lisäksi eräät afrikkalaiset käytännöt ovat sietämättömiä ja barbaarisia, kuten albiinoafrikkalaisten käsien leikkaaminen poppamiesten rohtoja varten: http://abcnews.go.com/2020/africans-albinism-hunted-tanzania/story?id=11446434

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska Wahlroos muutti Ruotsiin ja lähettää sieltä Stubbille neuvonantajan, niin ei kai siellä asiat voi olla kovin sekaisin?

      Poista

Kirjoita nimellä.