torstai 12. maaliskuuta 2015

Siellä missä naisia tehdään






Siellä missä naisia tehdään
Sillä katso, me olemme sangen viheliäisiksi tulleet…
Joskus, nuorena, ollessani vielä dogmaattisessa horroksessa, luulin naisten luonnostaan olevan ruumiiltaan erilaisia kuin miehet. Samaa jankuttivat ne alan teokset, joita salakähmään luettiin ja etenkin katsottiin. Katsottavaahan löytyi muun muassa niin sanotusti klassisista taidetta ja historiaa käsittelevistä teoksista, Kyrenen Afrodite oli suosikkini ja pidin sen muotoja suorastaan tyrmäävinä.
Kaikki tässä maailmassa toki muuttuu enkä edes suuresti yllättynyt, kun sitten kuulin tai paremminkin luin nuo sakramentaaliset sanat: naisiksi ei synnytä. Siihen ikään mennessä oli ehtinyt kuulla jo niin monenlaista, että tuo kuulosti aivan luontevalta. Vallitsevan todellisuuden tiesin joka suhteessa viheliäiseksi ja ymmärsin, että muutoksen on tultava.
Korollaarit tuosta aksioomasta olivat selviä ja kirkkaita. Jos naisiksi ei synnytä, niin heitä siis tehdään eli valmistetaan. Jos ja kun asia niin on, niin mikäpä estää tekemästä heitä jokaiselle makunsa ja tarpeidensa mukaan? Keskiajan universaalikiista oli jälleen ratkaistu nominalistien hyväksi. ”nainen” oli vain esimerkiksi metaanipurkauksen kaltainen ääniaaltojen yhdistelmä, flatus vocis kaksine tavuineen. Yleinen ei ollut todellista, eikä millään muotoa rajoittanut luojan, siis ihmisen mielikuvitusta kun häntä aina uudestaan luotiin, kulloistenkin tarpeiden mukaan.
Tärkeätä ja oleellista tässä, kuten kaikkialla olivat juuri tarpeet. Jos ei (vielä) ollut naista, ei hänellä voinut olla tarpeitakaan. Sen sijaan oli tietenkin tilaajia: yhdet loivat muotia, toiset myivät ruumiinkulttuurille välttämättömiä rättejä, valmennusta ja laitteita, kolmannet suolsivat viihdettä. Kaiken kaikkiaan kyse oli olennaisesta, jos niin voi sanoa. Puolet maailman tuotannosta ja ylikin oli valjastettu luomistyöhön, jonka tuotteita tai puolivalmisteita, naisia, syntyi kutakuinkin myös juuri tuo määrä. Kenen tarpeisiin? Siinä oli se suuri kysymys.
Kun ikävuosia alkoi harteillani olla niin sanoakseni normaali määrä, sain jo havaita, että vain tomppelit enää edes Helsingin Sanomissa kuvittelivat, että naiset olisivat luonnostaan suunnilleen sellaisia, kuin heistä kehittyi ilman erityisiä toimenpiteitä ja vackert så. Itse asiassa jokainen yksilö, siis projekti suunniteltiin personal trainerin ohjeiden mukaan ja häntä –käytän nyt huonoa sanaa- lypsettiin niin kauan kun vastinetta riitti. Tavoite oli aina asetettu niin sanottua ”normaaliutta” sen verran korkeammalle tai matalammalle, ettei työ päässyt loppumaan.
Vanhoille antiikin epäjumalankuville sikäli kuin ne koskivat naisia, saattoi enää vain säälivästi hymyillä. Muodinluojat loivat sen sijaan luurankohahmoja, joiden makaaberi romantiikka juontui suoraan aikakauden zombeja ja vampyyrejä harrastavan lapsekkaan kulttuurin valtavirrasta. Toinen tyyppi muistutti kovasti Tom of Finlandia, joka muuten olisi ollut miehekäs, mutta omasi huomattavan kehittyneet rinnat vetimineen.
Ymmärsin, että nainen oli nyt vapautettu eikä hänellä enää ollut tässä maailmassa mitään rajoja. Mikäli hän uudessa hahmossaan näytti jokin silmissä vastenmieliseltä, niin se taas oli tuon pölvästin oma häpeä. Kullakin aikakaudella on muotinsa ja meidän päivinämme se heijastaa sateenkaaren kaltaista kaikkien mahdollisuuksien kirjoa, vallan pyörryttää tämä vapauden määrä.  Naisia tehdään nykyään viime kädessä ajatuspajoissa, joiden luomat mallit sitten työstetään alan teollisuudessa.
Mutta miten on käynyt miehen? Itse asiassa vanhat patsaat näyttävät paradoksaalisesti kelpaavan muodinluojille varsin hyvin, Michelangelon David, erilaiset pyhän Sebastianin versiot ja onhan niitä. Eikö miehiä siis tarvitsekaan tehdä? Miehiksi synnytään?
No, onhan sitä lihaskuhmuroiden kasvattamiseen pyrkivää toimintaa myynnissä myös miehille, mutta noin suurissa puitteissa näyttää siltä, että Tom of Finland on ylittämätön malli, joka sopii niin naisille kuin miehille. Miksi näin on, askarruttaa minua suuresti. Onko luonto siis juuri miehen kohdalla oikutellut? Tarkoitan, onko luonto olemassa vain ja ainoastaan miehen, mutta ei naisen kohdalla? Mietipäs nyt tätäkin niin hulluksi voit tulla, jos sellaista nyt sanan varsinaisessa merkityksessä on olemassa. Tässä alkaa jo tulla kovin skeptiseksi.

26 kommenttia:

  1. Olen vuosikaudet kysellyt miksi naisten- ja miestenlehdissä on molemmissa naiset kannessa, mutta en ole mistään saanut kunnon vastausta.

    VastaaPoista
  2. "Tom of Finland"

    Tom of Finland ei taidakaan olla suomalainen keksintö. Erään legendan mukaan kun Pietari I valitsi alokkaita armeijaansa niin havaittuaan että alokkaan perhekalleudet eivät ollet edustavia, keisari käski ompelemaan housujen sisäosiin vastaavalle paikalle pari perunaa. Sama legenda väittää, että Pietari I:n kalu ylettyi oikein polviin asti.

    VastaaPoista
  3. "Onko luonto siis juuri miehen kohdalla oikutellut? Tarkoitan, onko luonto olemassa vain ja ainoastaan miehen, mutta ei naisen kohdalla?"

    No eivätkös jo antiikin wiisaat kannattaneet sitä näkökantaa, että nainen oikukkaine luonteineen edustaa luontoa, ja harkintaa ja rationaalisuutta edustava mies puolestaan kulttuuria. Ja no, noin muutaman tuhannen vuoden kokemuksen perusteella kai voitaneen sanoa, että yhteiskunta on kai sittenkin enempi se miesten juttu. Olkoonkin, että sen uusintaminen ilman naisia olisi mahdotonta. Tietysti joku femmari nyt voi olla asiasta toistakin mieltä, mutta haitanneeko mittään... ;)

    Tuossapa lisää aiheesta:

    http://takkirauta.blogspot.fi/2015/03/expeditie-robinson-eli-miksi-feminismi.html

    (No tuo tuossa kuvattu koeasetelma on varmaankin ollut jo lähtöjään hieman vinoutunut, esim. jotkut ulkoilmaelämään harjaantuneemmat "emäntätyyppiset" naiset olisivat epäilemättä pärjänneet paremmin, mutta voi tuosta jo tiettyjä yleistyksiä tehdä sittenkin.)

    -G-mies-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "yhteiskunta on kai sittenkin enempi se miesten juttu".

      Mutta miksi Venäjällä murhataan merkittäviä naisia: Starovoitova, Politkovskaja, epämääräisen kuoleman saaneita naisrunoilijoita?

      Varmaankin siksi, että Venäjän huippu on miehitettävissä vain miehillä, ortodoksisen Athoksen tapaan. Pietarista Moskovaan Putinin perässä lentänyt Valentina Matvienko lienee vain patja.

      Poista
  4. Minusta näyttää, että aikamme etummaisten toimihenkilöiden näkemyksessä luojan luoma ruumis on vain eräänlainen "raakavartalo", josta vasta muokkaamalla saadaan kelvokas. Se, mikä aikoinaan näytti miehistä träydelliseltä naisvartalolta on nykyisten muodinluojamiesten makuun aivan kelvoton tekele ja muuttuu paremmaksi vasta tultuaan enemmin tai vähemmin Tom of Finlandin hahmojen mukaiseksi. Töitähän se teettää, mutta mitäpä nainen ei tekisi tullakseen miesten silmissä paremmaksi.

    VastaaPoista
  5. "Aikamme etummaiset toimihenkilöt" ovat myös kuolevaisia niin kuin me professoritkin. Vasta kuoltuamme meille itse kullekin selviää olemmeko onnellisia. (Tästä aiheesta oli vähän pohdintaa 5.3.2015 blogikirjoituksessa Putin ja nemesis.)

    VastaaPoista
  6. 1800-luvun lopulla joku sielutieteilijä väitteli tohtoriksi todistaen, että naiselta puuttuu sielun synteettinen kyky. En enää muista tieteilijän nimeä. Luullakseni ko. väitettä ei ole vieläkään tieteellisesti kumottu, joskin aika yleisesti nykyisin on hyväksytty käsitys, että naisella on kuin onkin sielu. Entä "sielun synteettinen kyky"? Mitä se on? Onko sellainen kyky miehillä tai jollain muilla? Voisiko joku sielutieteilijä valistaa? - Sen kuitenkin tiedän, että yksikin kaunis tuskanpunainen ruusu naiselle avaa avaa portit puutarhaan.

    VastaaPoista
  7. Taitaa lähinnä puuttua kyky katsoa itseään miesten silmin. Sitten sitä huijataan luulemaan, että näyttää jotenkin väärältä.
    Muuten, kiinalaiset naiset usein teettävät silmäleikkauksia, luulevat, ettei vino ole kaunista, vaikka monellehan se sopii kuin nöpönenä päähän...

    VastaaPoista
  8. Vain sokealla on kyky katsoa itseään toisten silmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vain sokealla on kyky..."

      Entä "sielun/järjen synteettinen kyky"? eli teesi, antiteesi ja synteesi?

      Poista
    2. Se on omin silmin katselemista sekin. Ei toisten silmin.

      Monet naisetkin tuntevat teesin, antiteesin ja synteesin. Jos tämä "kyky" "auttaisi katsomaan itseään miesten silmin", niin naisiltakaan ei sitä kykyä puuttuisi?

      Poista
    3. Oikealla filosofilla pitää olla ainakin tuhat silmää.

      Poista
    4. Eikä sittenkään näkisi mitään

      Poista
  9. Eihä tämä mikään helppo juttu ole, päin vastoin. Ihan ymmärrettävä ja siksi niin tragikoominen.

    VastaaPoista
  10. Itse asiassa, kuten Schopenhauer oivalsi, miesten tapa katsoa naista se vasta absurdi on. Eihä sitä tietyn ikäiselle koiraalle tarvitse kuin nähdä naisen vartalossa nuo pari pikku kurvia, niin järki menee. Nainen, joka ei näe tuota hulluutta, ajattelee, ettei asia voi olla niin yksinkertainen ja käyttää koko älyllisen ja muunkin kapasitettinsa päästäkseen noista kurveista eroon ja ollakseen sen sijaan jollakin muka fiksummalla tavalla parempi. Tässä on ainakin ainekset hyvälle bisnekselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ainekset bisnekselle - siinä missä elintarviketeollisuudella ja lääketeollisuudella medikalisaatiossa. Keksitään uusia "sairauksia" ja kauppa käy. Näitä "sairauksia" hoidetaan "lääkkeillä", joiden sivuvaikutuksia hoidetaan taas toisilla lääkkeillä, joiden...Tällainen on aikamme kuva.

      Näillä(kin) aloilla on professoreille töitä.

      Poista
  11. "Siellä missä naisia tehdään"

    Kuten tiedämme Jumala loi Eevan Aatamin kylkiluusta. Ja luuhan on jaloa ainetta, siksi kai naisista tulikin se parempi/kauniimpi puolisko. Aatami oli luotu kuitenkin aikaisemmin eli hän on vanhempi/viisaampi. Miten jumala loi Aatamin? Hän otti savea, ja koska vettä ei vielä ollut luonut, niin sekoitti saven oman aasinsa virtsaan. Ja hyvähän Aatamista tuli.

    Ken on tyytymätön Eevan vartalossa olevaan pariin pikku kurviin tai Tom of Finlandiin, niin syyttäköön siitä Jumalaa.

    VastaaPoista
  12. Vanha kunnon Aatami! Hän on ilman muuta tyytyväinen Eevaansa eikä edes tajua, miten kova luu tämä on.

    VastaaPoista
  13. Viisastelu keksittiin myöhemmin.

    VastaaPoista
  14. Ja viisaus vasta telee tuloaa. Paha sanoa, mutta alussa oli syvä ja läpitunkemton tyhmyys, mitä nyt vaistot jotain ynähtelivät.

    VastaaPoista
  15. Näkisi vain sen läpitunkevan viisauden, joka tunkee syvän ja läpitunkemattoman tyhmyyden lävitse. Näkisi vain.

    Joku "suurista ajattelijoista" taisi kuolinvuoteellaan vastata kysymykseen, oliko hänen oppilaissaan sellaisia, jotka ymmärsivät hänen ajatuksiaan:

    "Oli yksi. Hänkin ymmärsi väärin."

    VastaaPoista
  16. Eihän tämä hyvältä näytä, tällä meidän järjellämme. Onneksi keksittiin tämä tunneäly.

    VastaaPoista
  17. Niin. Keksittiin. Että ihminen - läpitunkemattomasta tyhmyydestään huolimatta - tuntisi itsensä älykkääksi. Stiiknafuulia...

    VastaaPoista
  18. Joku "suurista ajattelijoista" taisi kuolinvuoteellaan vastata kysymykseen, oliko hänen oppilaissaan sellaisia, jotka ymmärsivät hänen ajatuksiaan:

    "Oli yksi. Hänkin ymmärsi väärin."

    Näin kävi ainakin Hegelille. Ja kesti monta kymmentä vuotta ennen kuin Hegelin dialektiikasta kehitettiin yhteiskunnallisen mafian marxilais-leninläinen dialektiikka. Pääasia ettei kukaan ymmärtänyt siitä mitään. Missä sen nykyiset professorit ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka paikassa. Vaikenevat yhteen ääneen. Yksimielisesti.

      Poista

Kirjoita nimellä.