perjantai 10. heinäkuuta 2015

Imperiumin luottomiehet



Imperiumin luottomiehet ja kriisien uhka

Harvalle lienee yllätys, että keisarillisen Venäjän upseereista, etenkin korkeimmista, suuri osa oli saksalaisia. Kerrotaanhan, miten Aleksanteri III kuunteli erään armeijakunnan upseerien esittäytymistä, ja kun loputtomien –bach, -heim, -dorf loppuisten ja von -alkuisten nimien jälkeen tuli vitš-loppuinen, huokaisi hän kyllästyneenä ”No vihdoinkin!”
Protestanttien, eli käytännössä baltiansaksalaisten upseerien osuus Venäjän keisarikunnan upseeristosta oli vuonna 1862 jalkaväessä 8,4 prosenttia, mutta kaikista kenraaleista heitä oli peräti 27,8 prosenttia. Monet toki olivat aivan venäläistyneitä, mutta monet taas eivät. Tuohon protestanttien joukkoon kuuluivat tietenkin myös suomalaiset eli käytännössä suomenruotsalaiset upseerit.
Mutta monikansallisen Venäjän väkivaltakoneistossa palveli erittäin runsaasti myös puolalaisia. Uskonnoltaan katolisia eli siis käytännössä puolalaisia ja liettualaisia oli samaisena vuonna 1862 kaikista jalkaväen upseereista 21,2 prosenttia, mutta kenraaleista ”vain” 8,6 prosenttia.
Kuten muistetaan, naapuriensa tuhoama Puola yritti taas kerran ylösnousemusta ja kapinoi vuonna 1863. Upseeritilastoissa tämä heijastuu siten, että puolalaisten upseerien kokonaismäärä romahtaa vuoden 1862 yli 20 prosentista vuoden 1867 14,7 prosenttiin. Rankaisutilastoissa voidaan todeta, että vuonna 1863 tuomittiin kuolemaan 26 upseeria, kun normaalivuosina tällaisia tapauksia ei ollut lainkaan. Vuosina 1862-1865 olikin upseerien rankaisemiselle verrattain usein valtiollisia syitä. Normaalivuosina tämä oli hyvin harvinaista.
Venäjän keisarikunnan osa ei ollut helppo. Sen oli pidettävä koossa monikansallista valtakuntaa, jossa kansoja ei saanut liikaa ahdistella ja sortaa, ettei niistä olisi tullut kestämätöntä riesaa. Toisaalta valtakunnan osien kovin pitkälle menevä itsenäisyys tuntui vaaralliselta. Vanhanaikainen keisarikunta, niin Venäjä kuin Itävalta, sallivat osiensa huomattavan itsenäisyyden ja käyttivät yhtenäisyyden säilyttämiseen väkivaltaa niin vähän kuin mahdollista. Isoa keppiä toki pidettiin näkyvillä.
Yleisesti ottaen politiikka oli menestys. Gruusialaiset ja suomalaiset palvelivat imperiaalista isäntäänsä uskossa ja totuudessa, sama koski ukrainalaisia ja valkovenäläisiä, joiden erottaminen venäläisistä oli tilastoissa mahdotonta lukuun ottamatta pientä uniaattien ryhmää. Puolalaiset olivat pahin päänsärky, mutta käytännössä sikäläinen pienaateli, joka oli nationalismistaan kuuluisaa, saatiin hämmästyttävän runsaslukuisasti osallistumaan imperiumin palvelemiseen, kuten edellä esitetyt luvut osoittavat.
Ilmeisesti upseerin ammatti tai kutsumus tuohon aikaan –työksi sitä tuskin sopi sanoa- ymmärrettiin vielä pitkälle toimeksi, joka oli herrasmiehelle sopiva ja jollaisia oli kovin vähän tarjolla sotilasuran ulkopuolella ennen yhteiskunnan modernisoitumista. Uskollisuus kohdistui ennen muuta hallitsijaan ja rykmenttiin, ei niinkään kansakuntaan. Kaikkien kansojen edustajat, juutalaisia lukuunottamatta, saivat palvella upseereina. Juutalaisetkin toki kelpasivat alempiin tehtäviin ja myös upseereiksi, jos vaihtoivat uskontoa.
Mutta kun Venäjän valtakuntaa 1800-luvun loppupuolella alettiin yhtenäistää, tarkoituksena sen sotilaallinen vahvistaminen, saatiin paradoksaalisesti mobilisoitua sen keskipakoiset voimat, mikä Suomen tapauksessa on erityisen ilmeistä. Puolalaiset olivat aina olleet epäilyttäviä ja syystä kyllä. Venäjän ja muiden Puolan naapurien rikos kansakunnan murhaajina eivät unohtuneet siellä koskaan. Saksalaiset olivat paremmin integroituneita, mutta kun yhdistynyt Grosse Heimat alkoi muodostua yhä suuremmaksi sotilaalliseksi voimatekijäksi, kasvoi epäluulo heitäkin kohtaan.
Suomalaiset ovat usein olleet närkästyneitä siitä, että heidän lojaalisuuttaan epäiltiin. Mustasotnialaiset lehtimiehet yrittivät heittää lokaa kaikkien Venäjällä palvelevien suomalaisten niskaan aivan aiheetta. ”Ryssänupseerit”, joiden toimintaa Mirko Harjula on ansiokkaasti kartoittanut, olivat varmasti valansa mittaisia. Gustav Karlovitš Mannerheim palveli keisariaan uskollisesti vaikka hänen veljensä joutui venäläisten sortotoimien kohteeksi. Vasta keisarin luovuttua kruunusta tunsi hänen palvelijansa itsensä vapaaksi velvollisuuksistaan.
Mutta oliko Pietarin yleisesikunnalla syytä huolestua suomalaisista, puolalaisista, ukrainalaisista ja muista vähemmistöjen edustajista alaistensa keskuudessa? Puolan esimerkki osoittaa, että tietenkin oli. Kun tiukka paikka tuli, monen upseerin lojaalisuus kansansa sortajaa kohtaan petti.
Mutta ongelman ydin tuskin oli kansakunnan epäluotettavuudessa, saati tiettyä kansallisuutta edustavien yksilöiden ominaisuuksissa. Kysymys oli siitä, miten imperiumi kohteli vähemmistöjään. Puolan pitäminen tyytyväisenä olisi viime kädessä tuskin ollut mahdollista sallimatta vanhan suurvallan itsenäisyyttä, mutta sitä ei mikään hallitsija olisi voinut tehdä. Suomen autonomia toimi hyvin, kunnes tökerö politiikka aikaansai konfliktin. Sakartvelo eli Gruusia tuli hyvin toimeen Pietarin kanssa ja ukrainalainen kansallisuus uinui ruususen untaan kunnes bolševikit sen lopullisesti herättivät.
Jälkikäteen arvioiden imperiumien tuho ensimmäisessä maailmansodassa näyttää väistämättömältä. Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät ne olleet niin kauheita instituutioita kuin miksi ne jälkikäteen maalattiin. Jokaisesta ”sorretusta” kansakunnasta löytyi mielin määrin imperiumin vapaaehtoisia palvelijoita, jotka vasta kolossin romahtaminen erotti isännästään.
Pienten kansallisvaltioiden aika, joka seurasi imperiumeja, oli tavallaan sympaattista, ellei ota huomioon sitä myrkyllistä nationalismia, joka ennen pitkää johti historian suurimpaan ihmisteurastukseen, vielä suurempaan kuin imperiumien aikaansaama. Joka tapauksessa se oli aikaa, jolloin kansojen suvereenisuus oli ainakin muodollisesti hyvin korkealla.
Kun globalisaatio nyt on integroimassa kansoja yhä tiiviimmiksi yhteisöiksi, joutuu kansojen solidaarisuus omille imperiumeilleen taas koetukselle. On selvää, ettei EU aja esimerkiksi Suomen etuja, vaan EU:n etuja siinä muodossa kuin se ne käsittää. Periferian kohtalo on kaikissa imperiumeissa keskuksen palveleminen. Kuten aina, työ suoritetaan nytkin provinssikansojen omin käsin. Me palvelemme Brysseliä uskossa ja totuudessa, vaikka se maksaa meille paljon. Me uskomme siihen, ainakin toistaiseksi. Pois jääminen pelottaisi. Innokkaimmat haluaisivat päästä palvelemaan vieläkin suurempaa, euroatlanttista imperiumia. Se olisi kovin komeaa.
Mutta jossakin vaiheessa lojaalisuus voi loppua. Jos kansamme jostakin syystä alkaa ajatella, että sitä sorretaan ja kupataan vastoin sen elinetuja, voi tilanne muuttua. Ehkäpä meille on siinä tapauksessa määrättävä ulkomaiset komissaarit valvomaan ja komentamaan. Kreikkalaiset eivät taida enää olla luotettavia EU:n palvelijoita. Kuinka kauan muut ovat?

26 kommenttia:

  1. Itsenäistymisen satavuotis juhlan lähestyessä olisi aika viileästi tutkailla noitakin aikoja ja tapahtumia, varsinkin kun oman aikakautemme uudenlainen federaatio kehitys näyttäisi vain voimistuvan, eli maamme valtiollinen status on palaamassa itsenäisyyttä edeltävään autonomian aikaan. Väitänkin,että ilman bolshevikkijen vallankaappausta venäjällä historiamme olisi saanut aivan toisenlaiset käänteet, olihan tuolloinen elinkeinoelämämme tuolloin suuresti intekroitunut venäjän markkinoihin. Paasikivi valitteli ja epäili maamme olevan liian vähäväkinen ja hajanainen muodostaakseen itsenäistä valtiota, tavalaan hän näyttäisi oleen historiallisesti oikeassa, kun heti kun se oli mahdollista eliittimme oli valmis luovuttamaan pois suverinisuutensa. Ideologisesti venäjä näyttäisi nyt olevan rakentamassa etnisestä venäläisyydestä poikkeavaa venäjäläisyyttä, jolloin,kuten mainitsit maa on vetänyt puoleensa sotilaallista ja muuta potentiaalia maailmalta,mikä on voinut toisealta olla itse perusvenäläisten kannalta maata heikentäväkin tekijä, musikasta ei ole pahemmin tarvinnut välitää. Nykyvenäjä taas näyttäisi vetävän erilaisia osaajia puoleensa, kuten esimerkiksi olympia sankarit jenkki temppulaskija ja korealainen kaukaloluistelija osoittivat, myös meidän Villemme on ulkoisen habituksensa muodossa hieman ryssittynyt. Myös talouselämän puolella kaikessa hiljaisuudessa löytyy erilaisia Viljakaisia..

    VastaaPoista
  2. "Kun globalisaatio nyt on integroimassa kansoja yhä tiiviimmiksi yhteisöiksi, joutuu kansojen solidaarisuus omille imperiumeilleen taas koetukselle. On selvää, ettei EU aja esimerkiksi Suomen etuja, vaan EU:n etuja siinä muodossa kuin se ne käsittää. Periferian kohtalo on kaikissa imperiumeissa keskuksen palveleminen. Kuten aina, työ suoritetaan nytkin provinssikansojen omin käsin. Me palvelemme Brysseliä uskossa ja totuudessa, vaikka se maksaa meille paljon. Me uskomme siihen, ainakin toistaiseksi. Pois jääminen pelottaisi. Innokkaimmat haluaisivat päästä palvelemaan vieläkin suurempaa, euroatlanttista imperiumia. Se olisi kovin komeaa."

    Tätä taustaa vasten on aika erikoista, että Suomessa nuoret menevät palkattomaan pakkoarmeijaan niin innokkaasti. EU haluaa tunkea jättimäiset ihmismassat Afrikasta Suomeen, mikä ei varmasti ole Suomen etu. Jos valtiomme on siunannut afrikkalaisten invaasion Suomeen, niin mikä järki on mennä inttiin? Miksi venäläisinvaasio on niin pelottava, mutta afrikkalainen rikkautta? Jos ei ole isänmaata, on järjetöntä mennä armeijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lienee puhtaasti näköharhaa, että nuoret suurin joukoin halajavat tänne "rikkautta".

      Sitä ovat tänne haalimassa keski-ikäinen punavihreä suhteellisen pieni mutta mediassa hyvin näkyvä joukko (toimittajat, entiset taistolaiset ja muut yhteiskunnan vastaiset voimat). Ja tuon etujoukon tukijoina ovat ne poliittisesti korrektit, jotka ovat sisäistäneet, että tätä mieltä "meidän" kuuluu olla, koska Hesari niin sanoo ja koska noita kauheita rasisteja kuluu vastustaa. Ts. ns. hyödyttömät idiootit.

      Nuoriso on minun kokemukseni mukaan varsin fiksua ja vastuullista. Keskimäärin.

      Poista
  3. "Tätä taustaa vasten on aika erikoista, että Suomessa nuoret menevät palkattomaan pakkoarmeijaan niin innokkaasti. EU haluaa tunkea jättimäiset ihmismassat Afrikasta Suomeen, mikä ei varmasti ole Suomen etu. Jos valtiomme on siunannut afrikkalaisten invaasion Suomeen, niin mikä järki on mennä inttiin? Miksi venäläisinvaasio on niin pelottava, mutta afrikkalainen rikkautta? Jos ei ole isänmaata, on järjetöntä mennä armeijaan."

    Maantieteellisesti läheiseltä tuntuva uhka vaikuttaa varmaankin pelottavammalta kuin sellainen, mikä vaikuttaisi ainakin tällä hetkellä olevan meistä kauempana. Mutta harvempi lienee sittenkin tullut ajatelleeksi, kuinka toisennäköiseltä Eurooppa tulee ceteris paribus näyttämään jo joskus 25-40 vuoden kuluessa, mikäli etelän väestöpommin purkautuminen juuri Euroopan suuntaan jatkuu tällaista vauhtia kuin nyt näyttäisi olevan käymässä. Tuskinpa on liioiteltua väittää kyseessä olevan tähänastisen maailmanhistorian suurin joukkomuuttoliike. Ja kun yhteiskunta tunnetusti koostuu ihmisistä, voi kaiketi jo esittää ainakin jotain arvailuja siitä, miltä maanosamme tulee ulkonaisestikin näyttämään jo parin sukupolven kuluttua. Muutos tuskin jää aivan vähäiseksi...

    Maanpuolustustahto on onneksi ainakin toistaiseksi säilynyt maassamme lujemmissa kantimissa kuin useimmissa muissa tavanomaisen viiteryhmämme maissa, mutta tuskinpa sekään niin itsestään selvä geneettinen erityispiirteemme on, etteikö sitäkin saataisi lopulta kaikenlaisella tumpeloimisella tärveltyä, jos niikseen tulee. Ja jos niinkin onnettomasti pääsisi lopulta käymään, saattaisi olla että muutos tapahtuisi ikävästi juuri sellaisten aikojen edellä, jolloin näillekin valmiuksille saattaisi ilmaantua omanlaisiaan tarpeita (mihinkään ilmansuuntaan nyt tässä sen kummemmin osoittelematta, mutta sotilaallisena tyhjiönä Suomi tuskin olisi ainakaan yhtään nykyistä turvallisempi paikka, väittäkööt nyyhkypasisfistit asiasta nyt mitä tahansa.) Vaan ken elää, se kai vielä näkee mitä tuleman pitää, sano.

    -G-mies-

    VastaaPoista
  4. "Miksi venäläisinvaasio on niin pelottava, mutta afrikkalainen rikkautta? Jos ei ole isänmaata, on järjetöntä mennä armeijaan."

    G-mies, laittamattomasti sanottu!

    Kirjoittaisin itse vielä hieman uusiksi: Miksi k u v i t t e e l l i n e n venäläisinvaasio on niin pelottava, mutta k o k o a j a n t a p a h t u v a afrikkalainen rikkautta?

    Ihmetyttää tiettyjen isänmaallisiksi itsensä nimittäneiden suomentajien, esseistien, some-aktivistien ja everstiupseerien silmitön NATO-vakuuttelu, kun se todellinen invaasio tekee koko ajan jo reaalista maihinousuaan Välimerellä, muutaman kymmenen tuhannen viides kolonna on jo maassa ja maan päättävien elinten asenteet on suometettu valmiiksi väestösiirtymän loppuun viemiseksi.

    Nämä edellä mainitsemani eliassimojokiset haluavat rautaa (lännestä) (itä)rajalle, kun heidän rakastamaansa isänmaa on jo läpiglobalisoitu isänmaan oman kulttuurin lopulliseksi poistamiseksi. Se on silloin ihan sama lentääkö sellaisen, itsensä kadottaneen maan taivaalla äfkolmevitoset vai tupolevit.

    Peruskysymys kuuluukin: pitäisikö minun intolla NATO-jäsenyyden puolesta jotta saan länsiturvatun isänmaan, joka on brysselöity, kongotettu ja globalisoitu? Ei pitäisi on vastaus omalla kohdallani.

    Luulenkin että monen natokiihottuneen syyttely sotaliitto-kriittisiä kohtaan epäisänmaallisuudesta on vain hämäysliike tai alitajuinen pakorefleksi, kun maassa on todellinen ongelma, jolle enää ei voi oikein mitään, eli oman pois antaminen, muille, vieraille, ilman vastarintaa. Putinin rajan yli tulemiseen on ehkä noin prosentin todennäköisyys, Afrikan ja islamin 100. Miettikääpä sitä siellä ryssä-on-paha-mörkö -somepeijaisissanne.

    Mutta muuten kyllä hyvää suvea ja lämpimämpiä päiviä kansalle.

    jk



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon Venäjän uhkaan (jonka tietyntasoista olemassaoloa yhä tälläkin hetkellä en sinänsä tokikaan kiistä) vielä toteaisin, että se on historian saatossa jo verraten tutuksi tullut asia, ja siihen jo siitäkin syystä liittyy kaikenlaista ns. ylisukupolvista perimätietoa jos toisaalta välillä kaikenlaisia primitiivireaktioitakin. Eli se on asia, johon kai itse kullakin on ainakin jonkinlainen näkemys tai mielipide olemassa, aivan kylmäksi se tuskin jättää ketään. Mutta pelottavaa tai ei, niin se on ainakin asia, jonka kanssa on opittu jo tavalla tai toisella elämään vuosisatoja.

      Sen sijaan, mitä Eurooppaan tätä nykyä suuntautuvaan afrikkalais- ja muslimi-invaasioon tulee, niin kukapa olisi mitenkään voinut uskoa vielä edes pari-kolmekymmentä vuotta sitten, että tässä näin on käymässä? Siis ainakaan tässä mittakaavassa (ja vähän luulen, että emme ole toistaiseksi nähneet paljon mitään siitä mikä vielä saattaa olla edessä). Silloinhan vielä hyvinkin yleisesti luuloteltiin, että liikakansoitus nyt on vaan joidenkin Kiinan, Intian ja latinomaiden faveloitten sun muiden "failed statesien" ongelma, se nyt tasan mitään meitä kosketa! Ja kuinkas sitten kävikään... Toki esim. Keijo Korhonen varoitti jo kirjassaan "Mitalin toinen puoli" (Otava 1989) myös Etelän väestöpommin purkautumisen vaaroista mm. eurooppalaisille, mutta silloin asian luultiin olevan vain kaukaista tulevaisuutta, jota ei todennäköisesti edes tulekaan. Nykytilanne vain on siis yksinkertaisesti niin helvetin outo, ettei siitä oikein vieläkään tiedetä, miten siihen ylipäätänsä tulisi suhtautua. Ikävä vaan eurooppalaisille, että hiekka tiimalasissa juoksee koko ajan.

      -G-mies-

      Poista
    2. Kyllä, touche sinulta taas.

      Tuo ryssänpelko on niin kuviteltavissa oleva pelko ja niin hyvin markkinoitu, että ihan viisaatkaan ihmiset eivät vieläkään hahmota millä todellisella veitsen terällä me jo nyt keikumme.

      Afrikka-invaasiota ja muslimi-invaasiota ajatellaan nykyisten lukujen valossa tajuamatta mitä tämä kaikki tule olemaan jo kymmenen vuoden kuluttua, tällä menolla.

      Arfikan miljardiväestö tulee nelinkertaistumaan neljäksi miljardiksi, tulijat lasketaan silloin sadoissa miljoonissa, mutta meillä vapistaan, jos venäläinen ajelee sukellusveneellä kotiin Kronstadtiin mukuloita laskemaan.

      Minua harmittaa todella, että maamme nationalistisiipi on saanut nyt päiväunipelkoonsa tuon ryssänpelon ja unohtamassa tosiasiallisen uhan.
      Koko mainitsemani jengi, jossa toivon pitäisi olla, on ihan toivotonta: täysin eliitin natokampanjan pikkusotilaiksi antautuneita, tyhmimmät vielä niitä "magneettimiehiä" jotka sotkevat kaiken järkevän ajattelun aatulta kopioutuun mätään meemiin juutalaisten vaikutuksesta. ( Israel on muuten edelleen ainoa maa, joka reaalisesti pistää hanttiin laajentuvalle islamille. Pitäisi ottaa oppia eikä dissata yhdessä vasemmistoanarkistien ( !!) kanssa. Mutta niin juuri tapahtuu. )

      Näin levällään on niiden suomipoikien eväät joiden pitäisi olla tukkimassa kulttuurimme tasoittavaa väestöinvaasiota.
      Onhan meillä tietysti Halla-aho ja tämän sivun pitäjän oppinut reaalianalyysi, mutta kannattajakunta on niin sekalaista seurakuntaa, että tätä kannaksen läpimurtoa ei enää tukita.

      Itse en lähde natojunaan enkä ryssän vuoksi panikoijiin, koska kumpaakaan ei ole polttavaa tarvetta. Polttava tarve on sen sijaan ksymyksisissä mitkä tässä tuotiin esiin, mutta joita nuo "eliassimojokiset" pitävät toisarvoisina keskittäen energiansa mieluummin eliitin tavoitteen, Natoon liittymisen, loppuun saattamiseen.

      EU:n hyödylliset x x pitämässä huolta että maassamme astuu voimaan liittovaltion koko määräysvalta, taloudellisesti, sotilaallisesti, ja globaalisti. Nämä ryssän kauhistelulla isänmaalliseksi itsensä korottaneet ovat vapaan liikkuvuuden vasemmisto- ja eliitti-ideologian kovimpia edistäjiä, suuri osa kaiketi tiedostamatta ja tahtomattaan, mikä kertonee jengin tilanneanalyysin tasosta.

      jk

      Poista
    3. "EU:n hyödylliset x x pitämässä huolta että maassamme astuu voimaan liittovaltion koko määräysvalta, taloudellisesti, sotilaallisesti, ja globaalisti. Nämä ryssän kauhistelulla isänmaalliseksi itsensä korottaneet ovat vapaan liikkuvuuden vasemmisto- ja eliitti-ideologian kovimpia edistäjiä, suuri osa kaiketi tiedostamatta ja tahtomattaan, mikä kertonee jengin tilanneanalyysin tasosta."

      Kieltämättä tällaisia piirteitä on havaittavissa liiankin kanssa. Niin impiwaaralaiselta kuin se kuulostaakin, niin itse pitäisin parempana olla pyllistelemättä liikoja mihinkään ilmansuuntaan, sillä sellainen on paitsi kunniatonta, myös omien etujemme vastaista. Esimerkkinä nyt vaikkapa puheet "taakanjaosta" tuon ylempänä jo mainitun siirtolaisinvaasion suhteen. Eiköhän varoittavia esimerkkejä ole jo ihan tarpeeksi? Vaikka pessimismiin taipuvainen olenkin, siitä huolimatta uskoisin että edes jotakin nykylinjaa positiivisempiakin vaihtoehtoja saattaisi olla olemassa. Niihin tarttuminen vaan taitaisi vaatia tämänhetkisiltä päättäjiltä sellaisia kykyjä ja valmiuksia, joiden olemassaolon vasta jälkimaailma saattaisi tunnistaa...

      -G-mies-

      Poista
  5. "Pois jääminen pelottaisi."

    Unkari taitaa olla hyvä esimerkki suvereeniutensa puolesta menestyksellisesti kamppailevasta maasta. Siellä on todettu: "Meille riittävät tulliliiton edut. Paimennustanne emme kaipaa." Ankarasta politiikasta ja Putinin vierailusta huolimatta ei Unkaria ole nähdäkseni juurikaan kuritettu EU:n taholta. Mitään Kreikan rangaistuksen tapaista unkarilaiset eivät varsinkaan ole joutuneet kärsimään.

    Isämme taistelivat vuosia pyristellessään irti Venäjänmaan imperiumista. Luulenpa, että meidänkin olisi EU:ssa parempi ilman unionin parlamenttia, komissiota ja tuomioistuinta. Eiväthän ne edes nauti väestön enemmistön luottamusta.

    Miksei kansallinen hallitus, jota kannattaa prosentuaalisesti suurempi osuus kansasta kuin EU-vaaleissa ylipäätään äänesti, voisi milloin tahansa julistautua pätevämmäksi?

    VastaaPoista
  6. Tsipras irvailee ettei troikan alaisissa maissa tarvitse järjestää vaaleja, mutta hän ei voine tarkoittaa Suomea, sillä vaalien alla Soinin porukka vastusti pakkoruotsia, mutta nyt opetusministeri ilmoittaa tehostavansa sen opetusta.
    Siinä välillä järjestettin vaalit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älyllisen rehellisyyden nimissä pieni kommentti vain:

      Ruotsin opetuksen, kaiken opetuksen ja yleensä koko julkisen sektorin toiminnan kaikinpuolinen tehostamien on tärkeää ja jopa aivan välttämätöntä.

      Mutta tehostetaanko myös pakkoruotsin pakollisuutta jotenkin? Miten se voisi olla mahdollista - vieläkin pakollisempaa?

      Kannattaa huomata, että eivät Soinin porukat ruotisin opiskelua vastusta. Ainostaan sitä vaihtoehdottomuutta, että ruotsin sijaan ei voi valita jotakin muuta opiskelijan ja hänen vanhempiensa arvion mukaan hyödyllisempää kieltä. Vapautta ja omaa valintaa soinilaiset puolustavat. Eivät vaadi ruotsin opetuksen lopettamista tai sen tehottomana pitämistä.

      Poista
    2. Pakollisuutta lisätään ministerin (kts HS tänään) mukaan tehostamalla pienten lasten kehityksen herkkyyskausien käyttöä kansalliskielen opettamisessa mahdollisimman varhain.

      Yllytyshullu siinä puhuu. Jossakin on näkymätön yllyttäjä joka haluaa pakottaa toiset palvelemaan omiaan. Se on jotakin ihan muuta kuin Tsiprasin tarkoittama ihmiselämän arvokkuus.

      Poista
    3. Yksinkertisin keino lopetaa ainainenkitinä pakko siitä tai tästä,olisi muutaa yksi sana perusopetus lainsäädännössä, oppivelvollisuus oppioikeudeksi.

      Poista
  7. Suurin osa ihmisistä on tosiaan karjaa,jota ohjataan mielikuvilla, ei todellisuudella. Tätä taustaa vasten on aika helppo ajatella, miksi Kiina ja Venäjäei ole kiinnostunut ryntäämään liberaalidemokratiaan.On täysin mahdollista, että autoritaarinen hallinto on ylivoimainen länsimaiseen nähden, jos autoritaarisessa mallissa otetaan meritokraattisesti päättäjät.

    VastaaPoista
  8. "Imperiumin luottomiehet ja kriisien uhka...Kreikkalaiset eivät taida enää olla luotettavia EU:n palvelijoita."

    "Holland" ja "Merkel" olivat eurovaluutan isä ja äiti. Euroalue ei ole vielä mikään imperiumi, mutta euro on varteenotettava valuutta myös Venäjällä.

    Mutta mitä tekee Kreikka, jonka bruttokansantuote on 2% muun euroalueen bruttokansantuotteesta? Se käyttäytyy ikään kuin sen bruttokansantuote olisi 200% muun euroalueen bruttokansantuotteen verrattuna ja vaatii itselleen moninaisia eripavauksia. Tässä on kyllä jokin "koira haudattuna", nykykielellä ilmaistuna tässä on jokin poliittinen teknologia haudattuna. Ennen euroaikakautta kreikkalaiset eivät koskaan järjestäneet nykyisenkaltaista plebistsit-sirkusta. Kreikka julistautui maailman suurimmaksi demokraattiseksi navaksi. Sirizan temput onnistuivat hypnotisoimaan kreikkalaiset siihen uskoon, että nykymaailma on Kreikan velallinen.

    Aikoinaan Hitler onnistui hypnotisoimaan saksalaiset siihen uskoon, että saksalaiset ovat maailman aristokratiaa, parasta rotua, über alles.

    Venäjällä taas Putin on päätyökseen ryhtynyt hypnotisoimaan television katsojia siihen uskoon, että Venäjä on maailman johtaja, koska kaikissa maailman järjestöissä Venäjällä on veto-oikeus, että ilman Venäjää mikään ratas ei liikahda. Jotta liikunta tapahtuisi, pitää vaan totella Venäjän tahtoa. Aikoinaan Neuvostoliitto/Venäjän televisiossa esiintyi kokonainen joukko meedioita, jotka vakuuttivat, että TV-vastaanottimen eteen asetettu vedellä täytetty astia siunataan ja vedestä tulee kaikkia sairauksia parantava aine. Ikäloppumummelit olivat kyllä harrasta uskovaisjoukkoa.

    Venäjän TV-kanavat ovat täynnä hypnotisoivaa Putinia. Mutta Venäjän taloutta ei voi hypnotisoida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poliittiset prosessit elävät omaa elämäänsä,niin venäjälläkin, pelimies Putin voi jäädä pelinsä jalkoihin ,kun isämmaallisuus aallon pyörteissä rodinan perustaja ja populisti Ragotsyn on nosteessa. Kahden tohtorintutkinnon haltijana ja varsinaisena kansanvillitsijänä meidänkin roskalehdistö saa uusia pelonlevityksen aiheita.

      Poista
    2. "Venäjällä taas Putin on päätyökseen ryhtynyt hypnotisoimaan television katsojia siihen uskoon, että Venäjä on maailman johtaja, koska kaikissa maailman järjestöissä Venäjällä on veto-oikeus, että ilman Venäjää mikään ratas ei liikahda. Jotta liikunta tapahtuisi, pitää vaan totella Venäjän tahtoa. Aikoinaan Neuvostoliitto/Venäjän televisiossa esiintyi kokonainen joukko meedioita, jotka vakuuttivat, että TV-vastaanottimen eteen asetettu vedellä täytetty astia siunataan ja vedestä tulee kaikkia sairauksia parantava aine. "

      Vaihdan sanojen Venäjä ja Putin tilalle EU ja USA ja en huomaa kyllä kopioimani tekstin todellisuusarvon muuttuvan. Olisikohan tuo parantava aine kuitenkin sitten euro/pankkituki. Tuntuuko sinusta todella siltä että kun katsot YLE:n iltauutisia, olet seuraamassa objektiivista tiedonvälistystä? Kadehdin sinua jos siltä tuntuu. Minusta ei.

      Poista
    3. "kun katsot YLE:n iltauutisia"

      Älä kadehdi, minä katson kaikkia maailmalta saatavia uutisia.

      Poista
    4. Älä kadehdi, OHESSA LIITE:

      Учебный центр ВДВ обрушился в Омской области
      12 июля 2015, 22:14
      VZGLJAD. DELOVAJA GAZETA
      Версия для печати
      Вставить в блог

      В результате обрушения учебного центра ВДВ в Омской области один человек погиб, восемь госпитализированы, сообщили в экстренных службах региона.
      «На данное время 11 человек спасены. Военнослужащим на месте оказывается вся необходимая медицинская помощь», - говорится в сообщении управления пресс-службы и информации Минобороны России.

      «Командованием части проверен личный состав учебного центра, установлено отсутствие 29 человек», - приводит текст сообщения РИА «Новости».

      «Здание новое, ориентировочно 2013 года постройки. В качестве одной из версий рассматривается нарушение технологии при строительстве», - сказал источник в экстренных службах региона.
      Учебный центр расположен в поселке Светлый на окраине Омска.
      В четырехэтажной казарме учебного центра ВДВ произошло обрушение пролетов-перекрытий одной из секций. Во время происшествия личный состав отдыхал в помещении.
      Сообщается, что на месте происшествия развернута оперативная группа. Военнослужащие учебного центра ВДВ и железнодорожной бригады ведут работы по разбору завала.
      Как отметил источник, обрушение произошло в центральной части здания.
      «Рухнули пролеты с четвертого по первый этажи в центральной части здания на ширину двух окон», - сообщил он.
      Пострадавшие госпитализированы во вторую больницу Омска.
      Накануне в Перми рухнул угол пятиэтажного жилого дома. Было возбуждено дело по статье «предоставления услуг, не отвечающих требованиям безопасности». Задержан генеральный директор управляющей компании здания.

      Poista
    5. En ymmärrä kirjainmerkkiäkään.

      Mitä tulee Suomen tiedonvälityksen otteeseen niin minäkin katson ja luen paljon uutisia maailmalta. Kovin eri asiat painottuvat. Huippuna tietenkin Ruotsi, joka ei juurikaan kerro lähiöissään yö toisensa jälkeen palavista autoista, renkaista, pelosta....Ihmiset lähettävät kuvia toisilleen, ovat ottaneet tiedonvälityksen omiin käsiinsä, kun totuusboikotti on päällä mediassa.

      Eli jos ja kun Venäjän uutistoiminta on propagoivaa niin kyllä se on meillä ihan sama lännessä.
      Jussi Halla-ahon facebook sivu on mielestäni hyvää vastalääkettä tietovajeeseen, mainitakseni jonkin. Harmi että eurokansanedustajan pitää ottaa tiedonvälittäjän rooli, kun meidän valtionkanava jakaa maailman hyviin ja pahoihin noinkin selvästi ja eettisesti korruptoituneesti aihevalinnoillaan ja valitsematta jättämisillään.

      Poista
    6. "Aikoinaan Hitler onnistui hypnotisoimaan saksalaiset siihen uskoon, että saksalaiset ovat maailman aristokratiaa, parasta rotua, über alles.

      Venäjällä taas Putin on päätyökseen ryhtynyt hypnotisoimaan television katsojia siihen uskoon, että Venäjä on maailman johtaja,"

      Taidat elää aikamoisessa Jenkkien maailmanimperiumin propagandakuplassa, sekä vanhan Saksan että nyky-Venäjän suhteen. Toisaalta täällä on aina kumarrettu vahvimman suuntaan, joten ihan ymmärrettävää.

      Poista
  9. Reetukin on ottanut asiaan kantaa:

    https://www.youtube.com/watch?v=I-LXXvtAxYk

    VastaaPoista
  10. Peilistä katsoisi ryssä, jos vähänkään lipsuisin ruotsin asemista, sanoi Lipponen.

    VastaaPoista
  11. En usko, että EU noudattaa tai seuraa omaa etuaan, mikä se sitten onkaan.
    EU on aika tahdoton otus.

    Hyvän esimerkin tarjoaa Kreikan skandaali. Suomessakin ollaan erittäin huonosti perillä siitä, mistä touhussa on oikein kyse. Valheet uppoavat kuin kuuma veitsi sulan voihin. Ja valtalehdistö julkaisee tavaraa, jota voi kutsua vain ja ainoastaan propagandaksi. Kuten vastikään HS:n julkaisema jonkun maan Syrizaa vihaavan patruunan haastattelu, jossa tyyppi esitti ihan poskettomia valheita. Lehti voi pestä kätensä näistä valheista, koska " haastateltava esitti ne", mutta puolustus ei mene läpi, koska valheet olisi voinut oikaista. Ideana on nimenomaan muokata mielialaa lynkkaamiselle suotuisaksi ja torpata se järkipuhe, mitä Varoufakis on esittänyt.

    Mitään järkeähön ei toimissa ole. Suomen Kuvalehden pääkiritus, joka periaatteessa myönsi Kreikan lahtaamisen järjettömyyden ja epäoikeudenmukaisuuden, löysi rationalisuutta -- tai oli löytävinään -- EU: n edusta, johon suhtautui kriittisesti.

    En tätä analyysia osta. EU nimenomaan ei toimi järkevästi, omaa etuaan ajatellen.

    Sama koskee suhteita Venäjään (typerät pakotteet) , mutta vielä enemmän Kreikan kriisiä, jossa tämä solidaarisuuden kaunissielunen valtioliitto tuomitsee jäsenmaansa kehitysmaaksi IMF: n pohjattomaan velkahelvettiin -- ja ilman, että saisi tästä rikoksesta edes mitään korvausta!

    Cui bono?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Kreikassa oligarkit ja Kleptopuolokset vetivät parhaita perinteitään noudattaen 300 miljardia liiveihinsä, siirsivät ottamansa velan muiden euromaden sairaanhoitajin ja poliisien maksettavaksi ja vaativat nyt lisää velkaa muilta euromailta. Perusteenaan se, että köyhä kansa näkee nälkää.

      Jokin tässä ei nyt täsmää.

      Poista

Kirjoita nimellä.