maanantai 2. tammikuuta 2017

Naisvaltikka



Naisvaltikka

Kaikkia meitä lienee joskus huvittanut Nummisuutarien kanttoori Sepeteuksen historiantulkinta, jonka mukaan itse Rooman valtakunta kerran tuhoutui naisvaltikan takia. Tarkemmin sanoen se tapahtui siksi, että portot, narssut ja naassikat pääsivät määräilemään asioista:
 Nais-valtikka on murheellinen merkki; se maakuntain häviöö ennustaa. Roomassa, koska tämä ankara valta lankeemukseensa kallistui, hallitsit portot, narssut ja naasikat, ja mies vapisi vaimon edessä. Mikä häpeä! Mutta kaikki hekuman ja huvituksen työ. -- Topias! minä vaimon arvossa pidän, mutta sanon, että mailman loppu, hävitys ja ikuinen sekamelska meitä lähestyy, koska hän housut päällensä pukee ja rupeevi meitä könistämään, meille korvapuusteja jakelee ja -- (katsoen merkillisesti Topiasta kohden) meitä tukistelee.
Topiasta oli näet Martta ohi mennessään käväissyt tukistamassa ilman sen kummempia seremonioita, tuosta vaan, niin kuin läpihuutojuttuna. Olipa siis syytä alkaa pohtia maailman järjestystä tuoltakin kantilta. Maailma ei ollut kuten ennen, vai oliko?
Toki Sepeteus ei ollut ainoa tarkkailija, joka on kohdistanut huomionsa nimenomaan naisten aseman muuttumiseen koko kulttuurin mullistajana ja hekumaan ja huvitukseen turmion lähteinä, jopa Roomankin tuhon ja turmion merkkeinä ja ehkä syinäkin.
Kuitenkaan ei esimerkiksi Tacitus, aikansa rappioilmiöiden kuvaaja ottanut erityisesti naisia tähtäimeensä. Monen muun tavoin myös hän näki ylellisyyden ja velttouden -sinänsä naisellisiksi usein ymmärretyt asiat-  rappiona ja arveli sen mukaisesti, että joskus maailmassa vallitsi tasa-arvo ja ihmiset elivät nuhteettomasti ilman rangaistuksia ja pakkokeinoja, sillä heidän luontaiset ominaisuutensa saivat heidät toimimaan hyveellisesti. Se oli se vanha hyvä aika.
Samaisesta asiasta todisti vieläpä myös kanttoori Sepeteus, itse sankarillisesti vanhaksi pojaksi jäänyt: Ennen nyrkki pystyssä ja suu mytyssä himojamme vastaan sotaa käytiin, ja rautaa kasvoi miehen mieleen, mutta tällä suvulla ei ole tahdon voimaa, vaan tanssii se halujensa pillin mukaan.
Tosiasiahan on, että naiset ovat kautta aikojen käyttäneet aivan olennaisen suurta näkymätöntä valtaa. Tähän viittaa omalla tavallaan myös vanha suomalainen sananlasku: ”ensin pannaan miehelle säkki päähän ja sitten sille annetaan akka!”
Tässä puhe on tietenkin rakastumisesta, joka tosin on molempia osapuolia koskettava ilmiö. Joka tapauksessa se on tilanne, jollaisessa erityisesti tavoitellun morsiamen arvo on jo muinaisina aikoina arvioitu valtavaksi, vaikkapa sodan arvoiseksi, kuten tarut kertovat.
Intohimojen onkin yleensä katsottu kuuluvan naisten hallitsemiin alueisiin, sikäli kuin ihminen ylipäätään kanttoori Sepeteuksen tavoin hallitsee väkeviä intohimoja sen sijaan että itse joutuisi niiden hallitsemaksi. Sellaiset ihmiset ovat harvat, liian harvat.
Itse asiassahan Topias oli aikoinaan joutunut Eskon takia maksamaan katontervausrahojakin. Olipa näet Esko syntynyt liian aikaisin vihkimisen jälkeen. Hekuman ja hillittömyyden matkaan saattama oli tämäkin häpeä.
Juuri intohimoa on kulttuurissamme joka tapauksessa alettu palvoa yhä enemmän hyveiden sijasta ja tämä kehitys liittyy aivan ilmeisesti naisen nousemiseen yhä hegemonisempaan asemaan. Milloin muuten viimeksi kuulittekaan julkisuudessa sanan ”hyve”?
Ja mihin asemaan olikaan Topias kodissaan joutunut? Martan tervapamppu tanssi vuorotellen kaikkien könsikkäiden selässä, olipa kyseessä Esko tai Iivari tai jopa itse isäntä.
Sepeteukselle tosin isäntä selitteli tilannetta hämmästellen tukistuksen tavatonta nopeutta, joka aiheutti sen, ettei hän ehtinyt asiaan puuttua. Martan hän kyllä panisi järjestykseen, vaikka juuri nyt ei ollut sopiva hetki, luoja paratkoon.
Mikseivät edes taloon miehenpuolet yhdessä saaneet pahansisuista akkaa kuriin, vaan antoivat piestä itseään ja humalapäissään jopa lukita sikolättiin, kuten Topiasta uhattiin vieläpä juhlallisella häiden hetkellä?
Lasten kohdalla asia oli ymmärrettävä ja itse jumalan säätämä, mutta Topias oli tässä se syntinen, joka oli astunut pois herran hänelle suomalta istuimelta ja luovuttanut sen vääriin käsiin.
Kuten muistamme ja nykyajastakin tiedämme, äidit ovat olleet lasten suhteen pääkurittajan roolissa. Itse Stalin joutui myöhemmin ihmetellen kysymään äidiltään, miksi tämä oli häntä, pikku Sosoa niin ylen kovasti pieksänyt.
Vastauksessa ei tainnut olla sen kummempaa tolkkua, kuin tämä iänikuinen periaatteellinen velvollisuus: а, придется! Siitäpä kruunusi kirkastui!
Mutta Topiaksen velvollisuuksiin olisi kuulunut pitää nuhteessa Martta, jotta Jumalan määräämä hierarkia olisi toteutunut eikä naishahmoinen usurpaattori olisi rohjennut häiritä miehiä jopa siinä tilanteessa, kun nämä olivat syventyneinä maailmanrakenteen perimmäisten kysymysten äärelle parin pienen ja viattoman ryypyn kera.
Ennen maailmassa, jopa Iivana Julman ajan Venäjälläkin, säädettiin Domostroin (kodin järjestys) kaltaisissa kristillisen elämän oppaissa, että perheissä piti vallitseman hierarkia ja siellä ylin valta kuului miehelle, kuten hallitsija oli valtion pää ja Jumala koko maailman. Vastaava hierarkia toimi tietenkin myös muualla.
Itse asiassa jo noita opuksia huolellisesti lukiessa paljastuu, että vaimon hallittavaksi jäi kuitenkin koko talo ja mies sai tyytyä edustamaan perhettä sen ulkopuolella.
Vaimolla oli kotona käytännössä diktaattorin valtuudet, ellei anoppia ollut niitä käyttämässä, mutta kristillisen hierarkian takia hänen piti tunnustaa ylemmäkseen miehensä, jonka yläpuolella taas oli Jumala. Toki yhteiskunnassa ja valtiossa, kodin ulkopuolella oli otettava lukuun myös Herran voideltu ja hänen hierarkiansa. Ihmisten kotiin niillä ei sentään ollut asiaa. Siellä hoidettiin asiat suoraan Jumalan kanssa.
Vasta yhteiskunnan teollistuessa havaittiin, että naiset kannattaisi ottaa kodista pois tehokkaampaan tuotantoon. Ongelmaksi jäi vain se, miten ihmeellä hoidettaisiin koti. Vai jätettäisiinkö lapset tekemättä ja kuoltaisiin sukupuuttoon?
Näinhän sitä sittemmin päätettiin tehdä ja tuloksena oli, ettei naisten määräilemiselle enää ollut mitään rajaa missään, ei edes kodin ulkopuolella.
Se, minkä Topias ja Sepeteus kohtasivat vain poikkeuksena ja ympäristön pilkkaamana anomaliana, kehittyi vihdoin säännöksi ja uudeksi normaaliksi.
Kukapa nykyään, suu mytyssä ja käsi nyrkissä, Sepeteuksen tavoin kävisi sotia himojensa valtaa vastaan? Eikö niitä pikemmin vain koeteta lietsoa kaikin keinoin? Entä mikä odottaa meitä tämän menon päätepisteenä?
Haj daj!

9 kommenttia:

  1. Heti vuoden alkupaloiksi
    oikeinni makiaa.

    VastaaPoista
  2. Sekä mies että nainen on vapautettu parisuhteen sitoumuksista elatusmaksuja lukuunottamatta. Lisäksi naisilla on nykyään yhtä hyvä toimeentulo kuin miehillä tai vähintään niin hyvä, ettei tarvitse sen vuoksi mitään renttuja katsella.

    Materiaalisten ja moraalisten siteiden katketessa on parisuhteisiin tullut aimo annos epävarmuutta, joka taitaa olla suurin juuri niiden intohimoisimpien keskuudessa. Nämä intohimoisimmat taisivat aikoinaan hankkia myös eniten lapsia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Toimeentulon" takia renttuja katsellaankin,kunnes lapsikuume iskee.

      Poista
  3. Nykyisessä perhepolitiikassa on se ongelma, että ne tekevät eniten lapsia, kellä on huonoimmat mahdollisuudet niistä huolehtimiseen.
    Ei minulta paljon liikene ymmärrystä sellaisille yksinhuoltajille, joilla on lapsia vaikkapa kolmen miehen kanssa ja lisää hankitaan.
    En kyllä ymmärrä niitä miehiäkään, jotka näitä lapsia käyvät niiden leväperäisten kanssa tekemässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on mm. ns. uussuomalaisten parasta businesta.

      Poista
  4. Me saamattomat tuhkamunat tyydymme kollegamme Eskon kohtaloon.

    VastaaPoista
  5. Kirves
    Se alkoi jo kauan sitten.
    Och Herren Gud sade; det är icke godt att menniskan är allena.
    Jag will göra honom en hielp, den sig till honom hålla må ( joka on hänelle sopiva).

    Då låt Herren Gud falla en tung sömn på menniskan, och wid han sof tog Han ett af hans sidoref och...

    Och Herren Gud byggde en qwinna ut af refwet, som Han uttagit hade af menniskan, och hade henne framför honom...

    Qwinnan är af mannen, hon är en del af hans wäsen.

    Mutta sitten, Jacobson Fröbergin aikaan, alkeiskirja I tai II, en muita kumpi. Lainaus; Männikokroppens lemmar gjorde en strejk, revbenet med. Kaikki meni sekaisin ja toimi miten sattui.
    Revbenet oli muuttunut rävbenetiksi, omena tervapampuksi ja peiton alle kummpaniksi toinen kylkiluu.
    Ursäkta

    VastaaPoista
  6. Italian kielessä "storia" tarkoittaa sekä historiaa että tarinaa.

    Siispä nimeämme mekin Historioitsijat lman rajoja-yhdistyksen uudelleen Tarinoitsijat ilman rajoja. Ja Yliopiston venäjän historian professori onkin venäjän tarinoiden professori.

    Niin toteutuu ihmisen mittakaava. Bravo!

    VastaaPoista
  7. Kaiken kaikkiaan evoluutio suosii syvästi uskonnollisia, lisääntymishaluisia ja kykyisiä enklaaveja. Sen sijaan evoluutio hylkii ateisteja, agnostikkoja, sekulaaria - siis näitä "edistyksellisiä". Ei tässä muusta kyse ole. Olen täysin varma että esim. syvä vakaumuksellinen uskonnollisuus synnyttää keskimääräistä suuremman halun hedelmöittää tai tulla hedelmöitetyksi. Siinä on siis oltava korrelaatio.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.