lauantai 5. elokuuta 2017

Liika on liikaa



Kaikki kärsivät, kun heitä on liikaa

Helsingin Sanomaien pääkirjoitus oli otsikoitu falskisti: Ympäristö kärsii, kun meitä on liikaa.
Arvaan, että tässä oli pyritty poliittiseen korrektiuteen ja makeaan solidaarisuuteen kaikkien maailman ihmisten kanssa. Kyllä asiallisempi otsikko olisi ollut vaikkapa: Ympäristö kärsii, kun ihmisiä on liikaa.
Olisi myös voinut sanoa Kaikki kärsivät, kun eräitä on liikaa. Itse jutussa annettiin ymmärtää, että juuri me suomalaiset olemme erityisen suuria syntisiä, meidän osuutemme maailman resurssien kulutuksesta kun on aika lailla suurempi kuin maailman ihmisillä keskimäärin.
Tuo nyt kuitenkin on helppohintaista populismia. Totta kai niillä, jotka nauttivat keskimäärin korkeammasta elintasosta on myös keskimäärin suurempi kulutus. Tämähän on pelkkä truismi.
Sitä paitsi maassa, jossa on pitkät etäisyydet ja kylmät talvet ja jossa koko maailmaa varten tuotettavat hyödykkeet vaativat huomattavan paljon energiaa, täytyy myös ”energiajalanjäljen” olla keskimääräistä paljon suurempi, mikäli tuollaista helppohintaista käsitettä käytetään.
Noiden maailmaa halaavien hälyotsikoiden tavoite lienee saada ihmiset havahtumaan ja ajattelemaan nenäänsä pitemmälle ympäristöasioissa. Onhan se tärkeää.
Ikävä vain, että mikäli asiat esitetään tarkoitushakuisesti sensaatiomaisella tavalla, ei normaali tervejärkinen ihminen sen johdosta muuta tapojaan, vaan ärsyyntyy.
Mikäli lukija vielä erehtyy tekemään sen johtopäätöksen, että maailman väestöongelma sijaitsee kaikkialla ja että sen ratkaisemiseksi olisi yhtä lailla rajoitettava syntyvyyttä niin täällä kuin väestökasvun keskuksissa, menee hän jo kauas metsään. Ei maailma ole mitään tasalaatuista makkaraa, joka koostuu joukosta kaikissa suhteissa samassa asemassa olevista yksilöitä, ihmisiä.
Tällä ei ole mitään tekemistä kunkin yksilön ihmisarvon kanssa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä ihmisten yhteisöjen, yhteiskuntien ja valtioiden ja niiden arvojen kanssa.
Kuten tiedämme, hallitsematon väestönkasvu on todella erittäin suuri haaste etenkin Afrikalle. Heitä syntyy siellä liikaa ja se uhkaa kurjuudella ennen muuta heitä itseään. Kukaan ei voi heidän puolestaan asiaa ratkaista ja niinpä vastuu yksinkertaisesti on niillä mailla, jotka tuon väestönkasvun alueellaan sallivat. Ja se vastuu on painava.
Kasvun hillitseminen on tietenkin mahdollista ja itse asiassa se on prosessi, joka on jo tapahtunut useimmissa maissa ja on suurimmassa osassa entisiä hallitsemattoman kasvun alueita jo saavuttamassa kestävän kehityksen tilan, Kiinassa mentiin ilmeisesti hieman liian pitkällekin kasvun supistamisessa.
Kiina ja Intia, jotka vielä minun nuoruudessani olivat hallitsemattoman väestöräjähdyksen symboleja, ovat nyt nopeasti muuttumassa ensi luokan kehittyneiksi valtioiksi. Väestönkasvun hillitseminen on ollut tässä korvaamaton tekijä ja sitä on edesautettu aika brutaalistikin.
Lähi-idällä menee huonommin, sillä toisin kuin edellä mainitut maat, se on saanut eräänlaista vastikkeetonta ja ansiotonta kehitysapua myymällä hiilivetyjä. Helpon rahan kirous on tehokkaasti estänyt oman tuotantoelämän kehittymistä.
Afrikka on nyt temppelin harjalla. Elleivät Afrikan maat pysty tai edes halua voimakkaasti rajoittaa väestönkasvuaan, merkitsee se miljoonien ja taas miljoonien ihmisten suistumista kurjuuteen ja pysymistä siellä. Jopa miljardiluokkaan yltävän väestönkasvun purkaminen muihin maanosiin, kuten Eurooppaan ei ole mahdollista eikä missään mielessä toivottavaa.
Mikäli Eurooppa ei saa päätetyksi edes sitä, miten monta afrikkalaista siirtolaista se haluaa ottaa, millä aikavälillä ja millä perusteella, ei se ansaitse muuta kuin omien ja vieraiden ylenkatseen. Jokainen ymmärtää, että, sanokaamme, viidensadan miljoonan suuruinen siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan olisi katastrofi hyvin monessa suhteessa. Jo sata miljoonaa voisi merkitä peruuntumatonta onnettomuutta.
Yksi osa asiaa on se ekologinen ”jalanjälki”, jonka eurooppalaiseksi muuttunut afrikkalainen jättää. Monesta syystä se on moninkertainen verrattuna tilanteeseen kotimaassa. Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan olosuhteet nyt vain edellyttävät erilaista elämäntapaa kuin Afrikan. Maapallon kannalta se on raskaampaa.
On totta, että maailman ongelmat myös ruuan tuotannon suhteen ovat yleisellä tasolla pahenemassa. Kuivuus, veden puute ja muut vastaavat vitsaukset pyrkivät työntämään väkeä pois asuinsijoiltaan.
Meillä asiat ovat hallinnassa ja ilmaston lämpeneminen saattaa jopa hyödyttää ruuan tuotantoa meillä. Mitä tulee väestönkasvuun, se on meillä jopa huolestuttavan alhainen ja muuttumassa negatiiviseksi. Tämäkin maa on kuitenkin syytä pitää käynnissä, jotta se parhaiten pystyisi hyödyttämään koko ihmiskuntaa ja ensi sijassa tietenkin omia kansalaisiaan.
Mikäli ymmärtäisimme kirjaimellisesti väitteen ”meitä on liian monta”, meidän tulisi tietenkin rajoittaa omaa syntyvyyttämme ja aivan erityisesti varoa ottamasta yhtään uutta kansalaista sieltä, missä kulutus on matalampi.
Ekologiselta kannalta eräänlainen siunaus toki saattaisi olla, mikäli koko kallis asuma-alueemme autioituisi ja alkaisi puskea pelkkää puuta ja horsmaa. Meidän pitäisi muuttaa jonnekin halpojen elinkustannusten alueelle, lähemmäs päiväntasaajaa. Näin voisi ajatella.
Mutta tämäkin on vain köykäistä kuvittelua, jossa unohdetaan, että esimerkiksi metsien häviäminen, joka maailmaa nyt piinaa, ei ole suinkaan tapahtumassa meillä, vaan päinvastoin.
Itse asiassa olemme hoitaneet ekologisen leiviskämme täällä suhteellisen hyvin, vaikka parantamisen varaa toki on. Voimme yrittää vaikuttaa asioihin syömällä vähemmän lihaa ja kovia juustoja, pidätellä elimistömme metaanipäästöjä, polkea pyörällä töihin ja niin edelleen.
Yksi hyvä tapa voisi olla hajasijoittaa asutusta entistä enemmän maalle, jossa talojen lämmitys maalämmöllä, aurinkoenergialla ja puulla on helppoa ja ympäristön kannalta kevyttä. Kaupungistuminenhan on muuan suuria ekologisia ongelmia.
Myös paikallinen ruuan tuotanto, ehkä jopa jakamistalous ja vastaavat asiat onnistuvat maalla paremmin kuin kaupungeissa. Suomen suuria resursseja kiristyvää maapallon ekologista tilannetta ajatellen, ovat uusiutuvien luonnonvarojen suuri määrä ja mahdollisuus hajasijoitukseen.
Toki esimerkiksi puunjalostus tulee tulevaisuudessakin viemään sellaisen määrän energiaa, että ”jalanjälkemme” voi jäädä muita suuremmaksi, mutta on muistettava, että kyse on sellaisten hyödykkeiden tuotannosta, joita koko maailma voi käyttää ongelmallisten muovien sijasta. Näyttää siltä, että tällä alalla meillä on paljonkin tarjottavaa koko maailman tilan parantamiseksi.

15 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kuten aikanaan kirjoitin (Luonnonvarojen ylimenopäivä antaa väärän signaalin), käyttävät suomalaiset luonnonvarojaan muihin verrattuna hyvin vähän. Näin ainakin siinä tapauksessa, että huomioidaan suomalaisten hallitsema osuus maapallon pinta-alasta. Siten tämä(kin) HS:n juttu oli puhdasta valehtelemista.

    VastaaPoista
  3. Laajemmassa mitassa kyse on ihmislajin ja sen johtajien kyvyttömyydestä pitkällä aikavälillä hillitä yksilöiden lisääntymistä ja ekologisesti kestämätöntä kuluttamista. Pentti Linkola aikoinaan päätteli, että ekologisesti kestävää olisi noin 1920-luvun elintaso. Sen toteuttaminen edellytti Linkolan mukaan valistunutta diktatuuria, koska ihmisten enemmistö ei olisi demokratiassa ollut siihen valmis. Eipä Linkola montaa seuraaja saanut. Ehkäpä näinollen ekologinen itsemurha on lajimme väistämätön kohtalo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1920-luvun elintaso? Vai 1920-luvun energian- ja muiden luonnonvarojen kulutustaso? Näillä kahdella asialla on huima ero. Nykyteknologia mahdollistaa huomattavan paljon korkeamman ja mukavamman elintason kuin 1920-luvulla, vaikka tyytyisimme sen ajan kulutustasoon. Mutta mitä tuohon 1920-luvun elintasoon kuuluisi? Linkolahan ei sumeillut, vaan puhui valtavan väestönvähennyksen tarpeesta. 1920-luvun kulutustasokaan ei auta, jos väestömäärä on nykyinen. Mutta mitä turhia spekuloida? Menneisyyteen ei voi palata. Ei myöskään 1920-luvun elintasoon.

      Poista
    2. Wikipedian mukaan Suomen energiankulutus oli 2016 noin 370TWh, josta teollisuus kulutti 47%, rakennusten lämmitys %26% ja liikenne 24%. Teollisuuden energiankulutuksesta paperitehtaat kuluttivat yli puolet, joten jos sellun- ja paperinvalmistus lopetettaisiin, Suomen energiankulutus putoaisi kenties jopa neljänneksen! Ei muuta kuin lopettamaan HS- ja muiden sanomalehtien/aikakauslehtien paperitilaukset, niin EU kiittää.

      Muuten, tuo rakennusten lämmitysenergia tekee 20MWh per asukas vuodessa. (Tietysti luvussa mukana julkiset ja liikerakennuksen?). Meidän kolmen hengen omakotitaloudessa lämmitysenergia oli 25MWh eli runsas 8MWh per asukas eli kolme kertaa vähemmän. Kylläpäs Suomessa tuhlataan energiaa!! Nyt kun maalämpö asennettu lämmitysenergia pudonnee 10MWh eli runsaaseen 3MWh/asukas, eikä tule kylmäkään...

      Setarkos

      Poista
    3. Eihän liikenteen kulutus ollut kuin 16%. Tilastot Wikipedian sivustolla
      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Energia_Suomessa

      Poista
  4. Kaikki on suhteellista,eikös joskus sanottu, että ihmiskunta mahtuisi seisomaan inarijärven jäälle.
    laleenrannan yliopistossa ollaan keksitty, kuinka hiilidioksiidia voidaan yhdistettynä ilmasta satavaan typpeen tuottaa aurinkoenergialla proteiinia,eli imiskunta voidaan näin muuntaa hiilinieluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki ihmiskunta mahtuisi seisomaan Inarin järven jäällä, mutta mitä järkeä siinä olisi? Mitä se ratkaisisi?

      Olisiko tarkoitus, että jää särkyisi ja ihmiskunta hukkuisi sinne järveen? Pentti Linkola voisi ajatuksesta olla hyvillään, mutta entä me muut?

      Terveisin,

      Nikke

      Poista
  5. Kaikki tässä kirjoitettu on niin päivänselvää. Minua ainakin hävettäisi aivan suunnattomasti, jos työskentelisin tuon ns. laatu-, valta- ja tosi-informaatiomedian toimituksessa.

    Aluksi meille kerrottiin, kuinka ihmiskunnalle tarvittaisiin kolme palloa, jos kaikki kuluttaisivat kuten me. Nyt nuo sopulit ovat viimein tajunneet, että kyse ei välttämättä olekaan vain yksilön kulutuksesta.

    Johtopäätös: meikäläinen kulutustaso on todettu ihmisoikeudeksi, jonka riistäminen muilta on epäinhimillistä ja estettävissä ainoastaan syntisiä suomalaisia vähentämällä.

    VastaaPoista
  6. Taidatte osua oikeaan, Vihavainen. Tavoitteena ei ole tapojen muuttaminen, vaan ärsyttäminen. Kaupallisesta mediasta on tullut täyttä teatteria, mikä bisnes elää tykkäyksistä, klikkauksista ja ärsyttämisestä.

    Islamilaisia ei tietenkään ärsytetä; he suuttuvat ihan oikeasti. Parempi bisneskin se on ärsyttää mieluummin valtaväestön edustajia. Eikä täällä lintukodossa mitään breivikejä tai toimittajamurhia ole; ne ovat jossain kaukana. Meillä on vain normaalia vihapuhetta...

    VastaaPoista
  7. Pari vuosikymmentä sitten Helsingin Sanomia kykeni vielä arvostamaan. Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat osasi vielä ärsyttää. Nykyään kyseistä lukaisua lukee lähinnä huvittuneeta, että MITEN on mahdollista että aikaisempi laatulehti on vajonnut näin alas pohjamutiin. Niin, sen kaappasi eri agendaa ajavat politrukit, feministit, kommunistit, Seta ja vihervasemmisto. Nyt on sitten propagandaa laitettu niin paljon että yli puolet kansasta ei enää luota valtamediaan. Siis nykyäänhän me nauretaan Hesarille.

    VastaaPoista
  8. Yksi keino vähentää energiankultusta on vaiettu kuoliaaksi: lasten kotihoito. Päiväkodit vaativat energiaa, samoin henkilökunnan kuljettaminen niihin ja vanhempien töihin.

    Yksinkertainen päässälasku osoittaa, että keskimääräisessä tapauksessa kahden lapsen äidin meno kodin ulkopuoliseen työhön ei ole sen mielekkäämpää/taloudellisempaa kuin näiden lasten hoitaminen kotona. Ja useat myös haluavat hoitaa lapsiaan kotona. Se on itsenäistä työtä.

    Kun olin 15-vuotias, maapallolla oli 3,5 miljardia ihmistä., heistä 800 miljoona a8hatusta) eli nälässä. Nyt ihmisä on 7 miljarsi, ja edellenkin 800 miljoonaa elä nälässä.

    Arvioitu kasi, realististen ennusteiden mukaan on 3 miljardia nykyisestä, kaikki Afrikan mantereella. Ymmärrän kyllä, miksi Afrikkaa on usein sanottu menetetyksi maanosaksi. On sanottu viimeiset 30 vuotta.

    VastaaPoista
  9. Miksi luette valtamediaa jos se kerran on paskaa??
    Ihme uuvatteja olette

    VastaaPoista
  10. Maailman liikakansoituksesta jauhaminen on vanhan keiton lämmittämistä koska noin puolet maapallon ihmisistä asuu jo maissa jossa ollaan menty jo väestön uusiutumistason alle. Noin neljäsosa asuu seuduilla joissa kasvu on huolestuttavan (?) nopeaa. Yleinen trendi kehitys myös viittaa suuren osan maapalloa alkaneen uudelleen metsittymään. Väestöpommista puhuminen loppuu noin 30 vuoden kuluttua kun hedelmällisyyslukemat alkavat reaalisoitua kunnolla.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.