tiistai 7. elokuuta 2018

Jyväskylän mielensäpahoittajat


Mielensäpahoittaja ja hämärämiehet

Ulrich von Hutten (k.g.) kirjoitti aikoinaan satiirin Epistolae virorum obscurorum eli Hämäräin miesten kirjeitä. Teos pilkkasi niitä, joiden mielestä tiettyjä käsikirjoituksia oli takavarikoitava niiden opillisen vaarallisuuden takia.
Se valistuksen vapauttama oikeus ja velvollisuus kriittiseen ajatteluun, jonka varhaisiin airuisiin myös Hutten ja uskonpuhdistajat kuuluivat, ei ole koskaan ollut kaikkien jakama periaate.
Totuus ja sen tinkimätön etsiminen haittaavat aina joitakin hämäriä pyrkimyksiä eikä ole suinkaan itsestään selvää, että kaikki haluaisivat tietää totuuden.
Silti vallitsi maailman valistuneessa osassa 1800-luvulla ja myös 1900-luvulla sangen selkeä konsensus, jonka mukaan totuuden etsimistä pidettiin luovuttamattomana arvona ja yritykset sen rajoittamiseksi leimattiin häpeäleimalla. Järjen argumentteja ja tosiasioita vastaan sopi taistella vain samanlaisin asein.
Maailma ei ole entisellään. Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatka on kirjoittanut hyvin kiinnostavan ja dokumentoidun artikkelin tietyistä ilmiöistä ja pyrkimyksistä, jotka sangen ilmeisesti viittaavat siihen, että pedofilia haluttaisiin ”normalisoida” ja ennen pitkää myös laillistaa. Puolimatkan artikkeli: http://beta.oikeamedia.com/o1-75907.
Tämän artikkelin johdosta joku politiikassakin aktiivinen henkilö kertoo kovin pahoittaneensa mielensä. Itse artikkelin argumentteihin hän ei puutu millään tavalla.
No, asia nyt ei sinänsä ole kovin kummallinen. Ainahan maailmassa on ollut takapajuisia aineksia, joille on ylivoimaista ymmärtää, että pyrkimys totuuteen ei kunnioita eikä saa kunnioittaa mitään sovinnaisuuksia, saati poliittisluontoisia näkökohtia.
Tällaiset henkilöt saattavat kuitenkin kehittyä akateemisen vapauden edellyttämälle tasolle, mikäli heitä oikein valistetaan ja ohjataan ymmärtämään, mistä yliopistollisessa opiskelussa on kysymys. Ellei akateemiseen yhteisöön kuuluva näitä perusasioita ymmärrä, hän on väärässä paikassa.
Nyt Suomen Ateenassa kuitenkin on tapahtunut skandaali. Itse tliopiston rehtori on lehtiuutisten mukaan käynyt erään professorin ajatuksenvapauden kimppuun ja leimannut tämän kirjoittaman artikkelin (ks. linkki) ilman ainoatakaan argumenttia niin sallimattomaksi, että siitä seuraa ”konkreettisia toimia”.
Ensimmäisenä herää kysymys, miten on mahdollista, että yliopiston rehtori allekirjoittaa moisen ennen kuulumattoman hyökkäyksen sananvapautta vastaan ja vieläpä käyttäen tieteen ulkopuolisia perusteita, joiden asiattomuudesta kuka tahansa lukija voi vakuuttua?
Vastaus liittyy tietenkin siihen kansainväliseen kehitykseen, jossa niin sanotun poliittisen korrektiuden turvin suositaan kaikenlaista obskurantismia. Amerikassa tämä valistuksen perintöä rienaava kehitys on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Meillä se on uutta.
Toinen seikka saattaa liittyä koko yliopistolaitoksen luonteen muuttumiseen. Vielä taannoin yliopisto oli meillä vielä paikka, jossa aidosti kunnioitettiin akateemisen ajattelun sääntöjä ja pidettiin kaikkea ajatuksenvapauden rajoittamista sallimattomana.
Nyt sen sijaan yliopistoista on tullut liikelaitoksia, joiden johtoon valitaan jonkinlaisia toimitusjohtajia, joiden sivistystaso ei välttämättä ole hääppöinen. Tämän kehityksen tuloksia olemme saaneet seurata jo jonkin aikaa ja jäljet pelottavat.
Tässä tapauksessa rehtori kiirehti sanoutumaan irti professorin mielipidekirjoituksesta ja antoi ymmärtää, että se oli kirjoitettu yliopiston nimissä. Lapsikin ymmärtää, ettei asia ollut näin.
Artikkelin mahdolliset asiavirheet eivät kuitenkaan olleet syynä hyökkäykseen eikä niiden suhteen enempää rehtori kuin asian alulle pannut mielensäpahoittajakaan esittäneet minkäänlaista kritiikkiä.
Sen sijaan rehtori julisti, ettei kukaan saisi kokea opetusta joitain ihmisryhmää arvostelevaksi. Tässä ei sentään puhuttu tutkimuksesta vaan opetuksesta, mutta kyllä tämä on jo niin matalatasoinen argumentti, että toivoisin jyväskyläläisten professorien pian joukolla sanoutuvat irti moisesta hölynpölystä, jos tässä nyt moiseen irtisanoutumissirkukseen ryhdytään, vanhaan taistolaistapaan.
Tähän on sitten tultu. Onko Suomi kenties nyt juostu maailmankartalle? Toivotaan, ettei Suomen Ateenan suuri mielensäpahoittamisjuttu saa maailmalla ansaitsemaansa huomiota. On sentään sääli maamme mainetta, ellei nyt juuri niitä hämärähenkilöitä, jotka tässä ovat kunnostautuneet.
Ettei totuus unohtuisi, pitänee kuitenkin mainita, että se, joka koko jutun pani alulle, on erään puolueen aktiivinen edustaja ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Asia ei suoraan sanoen minua erityisesti enää yllättänyt.
Osat ovat vaihtuneet. Kerran maailmassa hallitsivat hämärämiehet kirkoista ja luostareista käsin, polttivat kirjoja ja takavarikoivat käsikirjoituksia.
Kuten Heinrich Heine riimitteli:
Ja, hier hat einst die Klerisei
Ihr frommes Wesen getrieben,
Hier haben die Dunkelmänner geherrscht,
Die Ulrich von Hutten beschrieben.
Die Flamme des Scheiterhaufens hat hier
Bücher und Menschen verschlungen;
Die Glocken wurden geläutet dabei
Und Kyrie eleison gesungen.
Dummheit und Bosheit buhlten hier
Gleich Hunden auf freier Gasse;
Die Enkelbrut erkennt man noch heut
An ihrem Glaubenshasse. –

Tyhmyys ja ilkeys eivät maailmasta mihinkään katoa. Niiden luonnollinen elinalue on politiikka, minkä kaiketi joudumme sietämään demokratian hintana. Vapaa lehdistöhän sitten antaa niille ansaitsemansa kohtelun ja osoittaa samalla oman laatunsa ja arvonsa.
Asiat ovat kuitenkin pahalla tolalla, mikäli yliopistot sallivat piirissään poliittisen mellastuksen. Tämä juttu kannattaa perata pohjiaan myöten, olemme sen valistuksen perinnölle velkaa.






40 kommenttia:

  1. Rehtori tulee varmaan Kreikan Jyväskylästä. Mutta noin asiaakin oli. Oman oppiaineeni ainejärjestöllä on tätä nykyä syrjintä- ja häirintävastaava. Siis oppiaineessa, jossa vuotuinen sisäänotto on alle kymmenen uutta opiskelijaa. Ennen oli tapahtuma- ja bilevastaava.

    En tiedä mihin tämä maailma menee. Ehkä ne vielä hankkivat opiskelijahaalaritkin.

    VastaaPoista
  2. "Nyt sen sijaan yliopistoista on tullut liikelaitoksia, joiden johtoon valitaan jonkinlaisia toimitusjohtajia, joiden sivistystaso ei välttämättä ole hääppöinen. Tämän kehityksen tuloksia olemme saaneet seurata jo jonkin aikaa ja jäljet pelottavat."

    Aikoinaan jesuiitoilla oli omat yliopisonsa. Nyky-Suomessa kaikki ovat saman katon alla. Ja ns. suomettuminen ja KGB pitivät huolen siitä, että suomalaisissa yliopistoissa olisivat vallassa taistolaisjesuiitat.

    Sen jälkeen kun Neuvostoliitto luhistui, niin kommunismi osoittautuikin venäläisten bolshevikkien aatteelliseksi pieruksi. Mutta taistolaisjesuiittaprofessorit lähtevät yliopistoista pois vasta sen jälkeen kun järjestäytyvät Pietarin portin eteen. Sitä ennen maailma saa ihmetellä, kuten se on tehnyt tähänkin asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mutta taistolaisjesuiittaprofessorit lähtevät yliopistoista pois vasta sen jälkeen kun järjestäytyvät Pietarin portin eteen."

      Ei sinnepäinkään. Eikö ole itsestään selvää, että KGB ja taistolaisjesuiittaprofessorit pitävät huolen suvun/ideologian jatkumisesta. Oli se sitten mitä potaskaa tahansa, vaikkapa punavihreää lässyn-läpsyä.

      Nyky-Venäjällä on sama tilanne: siellä kehitellään kiihkeästi kaikenlaista aatteellista uuspierua. Izborskin klubi on sitä ihan täpö täynnä. Laupantekijäisiksi tarjotaan paskaa ja väitetään tietysti että se on tieteellistä tietoa. Asiallahan ovat professorit/puheenjotajat yms. eliitti.

      Poista
  3. Kaikkein ikävintä asiassa tosiaankin on, että asia nousi esiin yliopistossa, jossa ajatuksen- ja sananvapauden tulisi olla kaikista suurin koko Suomessa. Kohta aletaan vaatia kaikilta yliopiston tutkijoilta virallisen Opin - mikä se mahtaa ollakaan - noudattamista, mistä poikkeaminen on irtisanomiseen oikeuttava teko.

    Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. USA:ssakin kuuluu olevan tapana, että opiskelijat voivat estää epämieluisiksi kokemiensa luennoitsijoiden esiintymisen.

    "ettei kukaan saisi kokea opetusta joitain ihmisryhmää arvostelevaksi."

    Tästä lausumasta näkee korkeakoulujohtajan sivistyksen ja jopa muodollisen logiikan puutteen: mitä ylipäänsä merkitykselistä voidaan sanoa, ettei joku kokisi sitä loukkaavaksi. (Koskeneeko tämä myös esim. yliopiston uusnatseja?)

    VastaaPoista
  4. Ilmeisesti vasta sitten jotakin on tapahtumassa kun valtamedia alkaa vastata ilman että mitään olisi kysytty? Sdp:n Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmen tekemässä koko aukeaman haastattelussa 2.8. Pekka Sauria kehutaan todella päteväksi työelämäprofessoriksi.

    Olin kirjoittanut blogissani 29.6:

    "Ne ovat meidän parhaita ystäviä. Ne tuovat meille kirkossa käydessään keltaista paksua piimää ja marjoja ja ohralettuja. Niillä on myös hyvin keltaista paksua voita",
    -Iisalmen rovasti Brofeldtin poika Juhani Aho kirjassaan Muistatko- ? (1920) Vänninmäen Repolan tilasta missä heidän karjansa oli laitumella.

    Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin, joka on nyttemmin kutsuttu työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon, uutisoitiin elokuussa 2015 maksaneen omasta lompakostaan 100 euroa sähkön kytkemiseksi Kansalaistorille kiireellä kootun "Meillä on unelma" mielenosoituksen kaiuttimiin, jotta presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän lähettämät terveiset voitiin lukea."

    Mikko Salmi on muutama vuosi sitten sdp:n jäseneksi liittynyt Oulun piispan poika.

    Entisten ja nykyisten seurakuntanuorten vallankäyttöön pitää suhtautua vakavasti ennen kuin ollaan sillä tiellä jolta luulemme olevamme tulossa, takaisin kirkollisessa inkvisitiossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä taida kommentoija oikein tuntea nykykirkkoa: se on ottanut ohjeekseen sanonnan "joka haluaa seurata minua, kieltäköön itsensä..." Herää vaan kysymys, mitä tehdä hajuttomalla ja mauttomalla kirkolla? Pelkäämpä, että se tekee tilaa tilaa sellaisella uskonnolle, joka tarkasti tietää miten on elettävä, aina naisten vaatetusta myöden. Tyhjiöt kun tapaavat täyttyä, myös uskonnolliset sellaiset. Joka haluaa ymmärtää mekanismin lukekoon Tapio Tiihosen kirjasarjan Rooman kaaos ja tuho.

      Poista
  5. "Sen sijaan rehtori julisti, ettei kukaan saisi kokea opetusta joitain ihmisryhmää arvostelevaksi."

    Jos otetaan huomioon, että Neuvostoliiton luhistumisen myötä koko kommunismi osoittautui vain aatteelliseksi pieruksi, niin mainitun rehtorin julistus perustuu tosiasioihin: Neuvostoliittoa ja kommunismia nuoleskelleet taistolaisjesuiittaprofessorit edustavat juuri sitä ihmisryhmää, jota vastaan teoreettinen/historiallinen/psykologinen/sosiaalinen arvostelu on/voi olla suunnattu. Sille ei voi mitään, että kommunismi osoittautui vain aatteelliseksi pieruksi.

    Näin ollen, mainittu rehtori julistaa, että kommunismin luhistumista ei saa arvostella, puhumattakaan kommunismia tukeneista ihmisryhmistä. Nämä ihmisryhmät ovat pyhiä, huolimatta siitä mitä törkyä ne oksentelevat, kuten kommunismikin oli/on pyhä, huolimatta siitä mitä katastrofeja se on saanut maailmassa aikaan historiansa/olemassaolonsa aikana.

    VastaaPoista
  6. Arvoisa blogisti, olen pääsääntöisesti hyvin mielelläni lukenut blogianne, nyt kuitenkin on tapahtunut ihan pieni kauneusvirhe. Kun katsoo kuhumanne Puolimatkan artikkelin lähdeluetteloa, niin keskeisin lähde on jyrkästi uskonnollis-konservatiivinen nettilehti ja sen artikkelit. Nykysin lehdellä on jopa katolinenkin sivustonsa.
    Jos haluaa olla pahansuopa, kuten varmasti olen, niin katolisella papistolla, jos kellä ihmistyhmällä on laaja omakohtainen kokemus pedofiliasta ja homoseksistä.
    Toistaiseksi Jyväskylän rehtori ilmotti vain oman näkemyksensä ja haluaa kuulla myös Puolimatkan näkökannan. Ilmeisesti Puolimatkalla on ollut omat näppinsä pelissä esim. Laura Huhtisaaren kopioidun gradun hyväksymisessä.
    Henkilökohtaisesti en kovin suuresti pysty arvostamaan Puolimatkan tätäkään tekstiä ja se on valovuoden päässä Teidän omista, usein erinomaisen tietorikkaista ja paljon antavista teksteistänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin idea ei ymmärtääkseni ollut se, oliko Puolinmatkan artikkeli perusteltu ja onko tämän tausta uskonnollis-konservatiivinen - kyllä on - vaan se, onko hänellä professorina oikeus kirjoittaa - mahdollisesti vähemmän ja "huonoihin" lähteisiin perustuvia perusteltuja ja ehkäpä joitakin loukkaavia artikkeleita - minusta perinteisen länsimaisen sananvapauden valossa on. Lukija sitten antaa sille sen arvon, minkä se ansaitsee.

      Yliopiston rehtorin aktiivisuus ihmetyttää kahdesta syystä:

      - artikkelia ei kirjoitettu yliopiston nimissä eikä Jyväskylän yliopistoa edes mainittu, vain kirjoittajan yleinen titteli

      - artikkelissa ei arvosteltu lgt-väkeä vaan nimenomaan pedofiliaa sekä yleistä ja kirkon seksuaalietiikkaa. Halusiko rehtori olla pedofiilien puolella.

      Poista
    2. Puolimatkan artikkelin mahdolliset puutteet tai katolisen kirkon synnit eivät tosiaankaan nyt ole relevantteja, kun kyse on ilmaisun vapaudesta. Puheet homojen ja pedofiilien rinnastamisesta ja sen sallimattomuudesta ja muka loukkaavuudesta edustavat lapsentasoista ajattelua, jonka esiintyminen tällaisessa yliopistollisessa yhteydessä ei ole enempää eikä vähempää kuin skandaali.

      Poista
    3. Kuten sanottu ko. artikkelissa ei puhuta sanakaan homoista eikä rinnastuva heitä homoihin. Se rinnastus on kokonaan noitavainon aloittaneiden päässä. (Sinällään Puolimatka on konservatiivikristittynä varmaankin kritisoinut muissa yhteyksissä homoja, muttei juuri tuossa artikkelissa.)

      Poista
  7. Onko myöskin pedofiilien ihmisarvo jakamaton?

    Jakamattoman ihmisarvon asiantuntija Petteri Orpo voisi vastata.

    Miksei homoja ja pedofiilejä voi arvostella ja jopa tuomita? Tuleeko Jyväskylän yliopiston rehtorille yllätyksenä se, että ainakin Saksassa pedofilia on edelleen rikos?

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005783297.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pedofiilinen seksi lapsen kanssa eli lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos Suomessakin. Onko tosiaan niin että Saksan kaltaisessa sivustysvaltiossa itse valitsematon seksuaslinen suuntautuminen on rikos? En usko. Pedofilia ei ole synonyymi lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka taas on rikos kuten pitääkin. On erotettava nämä kaksi asiaa. Vietti itsessään ja sen seurauksena tapahtunut rikos.

      Poista
  8. Tänän blogin referoinnista, oikeastaan yhdestä kommentista tuli mulle facessa banni. Itkeäkö, vai nauraa. No, vitsin puolelle menee. Mutta, onhan se ihmeellistä, miten joku mielensäpahoittaja vaan ilmoittaa, niin face bannaa. Sitä on oikeusperiaate kaukana. Ei jää puolustautumismahdollisuutta. Mikähän toverituomioistuin siinä firmassa on? Salaisen ilmiannon perusteella vaan tuomio rätkähtää.

    VastaaPoista
  9. Puolimatkan artikkeli ja teoria sopii oikein hyvin sarjaan Barbarian paluu. Itsekin olen asian huomannut ja pohtinut. Myös ihmisten reaktio kirjoitettuun artikkeliin sopii sarjaan Barbarian paluu. Kun ei enää ole sivistystä, väittelemisen mahdollisuutta, loogista ajattelemisen taitoa ja monia muita asioita joitten olemassaolo on tällä hetkellä kyseenalaista, niin mitä meille silloin jää!?

    VastaaPoista
  10. Kun pedofilian laillistamisesta huolestujat pitävät Puolimatkan mukaan yhtenä syynä rajojen höltymiseen sitä, että pedofiliasta, homo- ja heteroseksuaalisuudesta puhutaan rinnakkain luonnollisina seksuaalivietteinä, tuntuu siltä, että tällä pyritään vain kyseenalaistamaan tuo luonnollisuus kahden ensimmäisen kohdalla. Pedofilian toteuttaminen partnerin kanssa on kuitenkin rikos ja tässä rikoksen kategoriassa olisi pysyttävä. Luonnollisuus on epäoleellista. Väkivaltarikos on ehdoton ja riittävä syy sanoa ei laillistamisvaatimuksille. Riittää, että vaatimus laillistamisesta torjutaan sillä. Mitään luonnollisuuksien (tarkoitushakuista) kyseenalaistamista tai viettien vertailua ei tarvita.

    Siitä että jokin sattuu olemaan luonnollista ei seuraa, että sen kuuluisi olla laillista. Edes implisiittinen vaatimus, että pitäisi kyseenalaistaa ajatus jonkin vietin luonnollisuudesta siksi, että se tuottaa mahdottomia vaatimuksia rikoksen laillistamisen suhteen, haiskahtaa kategoriavirheeltä, vietin rinnastamiselta rikoksen kanssa. Eihän rattijuopumustakaan vaadita lailliseksi sen vuoksi, että on olemassa ihmisiä, joilla on erityinen alttius alkoholisoitua.

    Jos Puolimatka olisi kirjoittanut, että on huolissaan niistä pedofilian laillistamispuheista, joissa jotkut käyttävät sukupuolineutraalia avioliittolakia tarkoitushakuisesti laillistamisen pyrkimykseen, se olisi asiallinen avaus. Nyt vaikutelma on se, että hänen huolensa pedofilian laillistamispyrkimyksistä on implisiittistä sukupuolineutraalin avioliittolain vastustamista. Odotan professorilta selkeää ja rehellisen läpinäkyvää ajattelun kirkkautta tässä kohtaa. Sananvapaudesta ei ole kysymys vaan tieteilijältä vaadittavasta arvojen ja tunteuden reflektiosta. Jos Puolimatka sanoisi suoraan, että "avioliitto on heteroille tarkoitettu instituutio ja se on Raamatussa ilmoitettu vaikka en sitä pysty tieteellisesti perustelemaan eikä siihen minulla ole edes tarvetta", ei se minua uskonnottomana kiusaisi. Meillä on uskonnonvapaus. Se on hyväksyttävä. Niin pedofiilien kuin homo- ja heteroseksuaalienkin. Professorin tarkoitushakuinen ajattelu jota hän ei reflektoi, on siis kuitenkin eri juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos Puolimatka sanoisi suoraan, että "avioliitto on heteroille tarkoitettu instituutio ja se on Raamatussa ilmoitettu vaikka en sitä pysty tieteellisesti perustelemaan eikä siihen minulla ole edes tarvetta"

      Sitä, että avioliitto on heteroille tarkoitettu ja heteroseksuaalisuuden pohjalta alun perin tarpeelliseksi katsottu instituutio, ei tarvitse perustella Raamatulla.

      Poista
    2. Jätetän vain Raamattu pois. Että avioliitto on muodostunut valtakulttuurissa instituutioksi, ei tarkoita, ettei sitä myöhemmin voisi käyttää homoseksuaalien parisuhteen vahvistajana. Ei mikään metafysiikka estä tätä.

      Poista
    3. "tieteilijältä vaadittavasta arvojen ja tunteuden reflektiosta."

      Minusta kysymys on siitä, saako tutkijalla olla tutkijan työnsä ulkopuolella sopimattomia taikka epätieteellisiä mielipiteitä tai tarkoitushakuista julkista toimintaa ja saako siinä yhteydessä käyttää amattititteliään. Jos esimerkiksi Puolimatka olisi hurahtanut edistämään vaikkapa goisen-marjoja kaiken parantavana ihmelääkkeenä ja kirjoittanut niitä ylistäviä artikkeleja amerikkalaisten puskayliopistojen "tutkimusten" nojalla käyttäen titteliään olisiko opiskelijakunta ja rehtori älähtänyt.

      Poista
  11. Ylläoleva sofismi on yksi aikamme väkivaltaisista vitsauksista.

    Oikeinajattelija julistaa tuomionsa ajatusrikoksesta ilman, että rikoksella olisi mitään reaalimaailmassa ilmenevää muotoa tekoina tai sanoina. Riittää, että "tekijä" on puolimatka, josta oikeinajattelija varmuudella tietää, että ajatusrikollinenhan se on. "Vaikka noin ei sanottu, noin se ilman muuta ajatteli."

    Sikäli Puolimatka on oikeilla jäljillä, että agenda pedofilian laillistamiseksi on olemassa. Ja tuon projektin metodi on aiemmasta tuttu.

    Mielenkiinnolla odotan, mikä on seuraava askel pedofilian lallistamisen jälkeen.

    VastaaPoista
  12. Juuri näin. Hurjaa on meno ja käsittämättömän alkeellista on ajattelu. Eipä näitä jaksa kommentoida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusin tuoda esiin sen vaikutelman, joka minulle tulee siitä, mitä Puolimatka jattää sanallistamatta. Lukijoille ja niille jotka sellaista väittävät, olisi tehtävä selväksi, että viettien luonnollisuudella ja rikoksen laillistamisella ei ole perusteltua yhteyttä. Jos näin ei tee, jättää omalta osaltaan ikään kuin oven avoimeksi arvottavalle retoriikalle tuon luonnollisuuden ja seksuaalisten suuntautumisten suhteen. Tai arvottavalle sofismille, josta minua kritisoitiin (sofismi on joskus väistämätön tulos tässä ajassa kun näitä arvopohdintoja käydään puolin ja toisin ja kielellä pelataan; pyrkimykseni on käydä vilpitöntä vuoropuhelua ja siksi tänne kommentoin).

      Poista
    2. "vaikutelman, joka minulle tulee siitä, mitä Puolimatka jattää sanallistamatta."

      Eikös sanallistamatta jättäminen moittiminen ole tyypillinen olkinukkeargumentaatio, edellisen kommentoijan hyvin ilmaisemalla tavalla " oikeinajattelija varmuudella tietää, että ajatusrikollinenhan se on. 'Vaikka noin ei sanottu, noin se ilman muuta ajatteli.'".
      Jos ei ole sanottu, niin ei ole sanottu. Muu on lukijan pään sisäistä toimintaa, joka ei kelpaa järkevän keskustelun pohjaksi. Itse en välitä hirveästi lukea tai käydä keskusteluja teemasta, mitä tunteita/mielipiteitä/vaikutelmia kirjoitelma X minussa herätti.

      Poista
  13. Minustakin Puolimatkan olisi pitänyt olla huolellisempi sanoissaan. Rinnastukset ovat ok, mutta pitää avata kunnolla millä tavoin niitä käytetään. Tämä olisi keskustelun kannalta parasta. Pedofilisiksi ajateltavat suhteet ovat kyllä asia, jonka länsimaat joutuvat lähitulevaisuudessa varmasti ratkaisemaan. Miettikääpä missä yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuota tarkoitan.

      Tuo Yhteys on selvä. Pedofilian eikä minkään vallankäytön kysymystä saa häivyttää kulttuurirelativismin hetteikköön. Siinä tukee kuin huomaamattaan kulttuurista alistavaa hegemoniaa ja jättää alistetun oman onnensa nojaan. Kun ymmärtää vieraita kulttuureja, on aina huomattava kuka siinä puhuu: alistaja vai alistettu. Yleistettyä Toiseutta on mahdotonta ymmärtää tekemättä väkivaltaa siinä elävälle yksilöille.

      Poista
    2. Virkistävää luettavaa, Juha Saari

      Olen jatkuvan hämmennyksen vallassa lukiessani näitä seksuaalikammoisia kirjoituksia, joissa omaa ennakkoasennetta ei yleensä tunnusteta. Mikäli lukee myötätuntoisesti, voi myös toivoa, etteivät kirjoittajat itse sitä tunnista. En tähänkään voi uskoa, sillä kirjoittajien muodollinen oppineisuus ei salli sellaista päätelmää.

      Mistä on siis perimmältään kysymys tässä "pedofilian tulevassa laillistamisessa"? On kiistatonta, että eniten pedofiliaa esiintyy juuri niissä katolisissa piireissä, joihin esim. Timo Soini kuuluu. Samaa ilmenee kaikissa suljetuissa uskonnollisissa liikkeissä. En silti sanoisi koskaan, että perussuomalaisista pedofilia saattaa levitä ja lopulta muuttua lailliseksi Suomessa. Kuitenkin Puolimatka käyttää juuri tällaista virhepäätelmää seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvista.

      Tällä palstalla on vastaavaa esiintynyt säännönmukaisesti mistään todellisista faktoista piittaamatta. Tyhmintä tässä yhteydessä on puhua ilmaisunvapaudesta ja sensuurista. Yhtäkkiä patavanhoillinen valtakulttuuri esiintyy uhrina. Kysymys on aina vain luetun ymmärtämisestä. Kukaan ei estä kirjoittamasta tyhmyyksiä älykkyyden banderollin alla.

      Hedelmällistä keskustelua ei voi syntyä sellaisten välille, jotka pitävät omaa ennakkoluuloista näkemystään objektiivisena ja siten ainoana oikeana. Ajatustenvaihdossakin jää heidän kanssaan aina tappiolle. Kun sitä hetken harrastaa, huomaa päänsä olevan aivan tyhjä.

      Poista
  14. Eiköhän tässä relevantti tulokulma olisi yksiavioisuuden perversioluonteen tajuaminen ja tunnustaminen täysin riippumatta siitä, romahdellaanko parisuhteisiin heterouden vai homouden pohjalta. Tämä avaisi pedofilian roolin lyömäaseena, nykyisin vallitsevana pakollisena projektiopintana, johon löyhästi lacanilaisittain perverssi luonnetyyppi (politiikassa "konservatiivi") voi projisoida oman itsetukahdutuksena tuottaman vallan ja seksin kytkeytymisen, kun taas neurootikkoluonne (politiikassa "liberaali"/"korrekti") voi lempiroolinsa mukaisesti venyttää, mutta samalla kiihkeästi vahtia "synnin rajaa".
    Kronologisessa järjestyksessä pedofilia on ikään kuin perinyt "homojen synnit", kun nämä ovat päässeet maallistumisen myötä yksiavioisuusperversion kenttään sisään.
    Pedofiliahan loukkaa luonnetyypiltään kaikenlaisia yksiavioisuuspervertikkoja siksi, että rooleihinsa samastuvilla konservatiiveilla on piilopervertikkoina sisäänpäinlämpiävissä klikeissään luultavasti itsellään sen tyyppisiä impulsseja kaapissa - olennaista on juuri kaappi, konservatiivin mielestä tärkeintä on, mitä saa olla esillä - kun taas neurootikko haluaisi mielellään kontrolloida seksuaalisuutta kontraktuaalisesti, eli "kaikki on oikein, mistä sovitaan".
    Kumpikin ajatussuuntaus on tekopyhä ja kaavamainen, todellisuutta kohtaamaton, ja luovuuden edellytyksenä on joko traumaperäinen nyrjähdys luonteenomaisesta konservatiivisuudesta jonkinlaiseen liberalismiin tai päinvastoin, taikka parhaimpana vaihtoehtona rehti psykoosi, joka resetoi yksiavioisuusperversion pakottavuuden ihmisen päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa!

      Näenkin jo yksiavioisuuden perversioluonteen lopullisena tuomiopäivänä tilanteen, jossa arkkipiispa vuodattaa avioliiton pyhän sakramentin miehen ja neljän vuohen polyamorisen liiton ylle.

      Sitä kohti askel kerrallaan.

      Poista
    2. Miksei se piispa voisi olla vuohi?

      Vakavammin, oikeastaan tietysti voisi ihan vain sanoa, että aviojärjestelmä on perversio, joka on ilmennyt meidän kulmilla viime vuosituhansina lähinnä monogamiana. Ei ne numeraalit siinä mitään ratkaise, vaan se, että tajunta pyrkii samastamaan sosiaalisen säännön ja "todellisuuden"/"luonnon", jolloin ajattelu loppuu siihen. Eri ryppyotsakerhojen välille syntyy tietysti helposti eripuraa, ja eivätköhän sodatkin ammenna tällaisesta, virasta erottamisista puhumattakaan.

      Poista
    3. Aina vain paranee ;) Vuohipa hyvinkin, vuohi.

      Mistä sekin perversio sikiää, että vuohi ei voisi olla piispa? Totta kai voi.

      Poista
    4. No monoteismiä ennenhän oli tietenkin eläintoteemeja ja eläimiksi pukeutuneita shamaaneja. Monoteismi liittynee jotenkin aroilla ja aavikoilla elämiseen, jossa väestönlisäys on puolustuskeino. Luulen, että pukkipiispa korvautui ihmishahmoisella joulupukilla jossain tuossa kohdin.

      Mutta tässä vaiheessa haluan vielä muistuttaa, että eläinaihe tuli jostain sinun aivojesi sopukoista. Ja jos aiheeseen blogi-isännän mieliksi (?) vielä palattaisiin, niin tuossahan se liberaali-individualistisen inkvisition syy tätä hra Puolimatkaa kohtaan on:

      Liberalististyyppinen yksiavioisuusperversio on tosiaan vahvasti kontraktuaalista. Olennaista on, että kukaan perinteisissä perhemalleissa jyrätty hahmo - nainen, lapsi, eläin - ei saa joutua yhteiskunnan sopimusteknisen näkökentän ulkopuolelle, "objektiksi". "Koulutetulla", "itsensä elättävällä" ym. tavoin kelvollisella kansalaisella on nykyisen valtaideologiamme mielestä - ja mikseipä minunkin mielestäni, sinänsä - kaikki oikeus valita ihan itse, mitä hän haluaa ja miltä se tuntuu ("niin kauan kuin vahingoita muita", kuten mantra kuuluu, mutta veikkaan, etteivät ihmiset haluaisi oikeasti tutustua siihen, miten monella tavalla toisia voi oikeasti vahingoittaa, asuntojen omistamisesta alkaen). Sen sijaan eläimet ja lapset nimenomaan eivät ole vielä sillä koulutusasteella, että he voivat harrastaa virallisesti pyhitettyä suostumusseksiä. He olisivat liberalistisen teologian mukaan alistettuja "objekteja". Eli tavallaan kyllähän se näin on, että hra Puolimatka tavallaan aikamme valtauskonnon vinkkelistä meni sotkemaan puurot ja vellit, ja siksi hänen peppunsa alle on viety nyt risuja, ja siksi siellä kohdilla nyt kuuluu tiukkaa tulitikun raavintaa. Huomaa, että minä en jaksa tällaisissa yksiavioisuuspervertikkojen välienselvittelyissä kiihottua. Minulla on tässä, kuten Habermas sanoisi, "tiedonintressi".
      Näin tämän kaisi voisi "vääntää rautalangasta", kuten keskinkertaisilla kansalaisilla on tapana sanoa.

      Poista
  15. Puolimatka sitä ja Puolimatka tätä... Erottaminen yliopistosta on tietenkin OK, jos enempi sitä kuin tätä, vai?

    VastaaPoista
  16. Ajat ovat muuttuneet Nabokovin Lolitasta ja Adasta. Miksei kukaan närkästy?

    Verrattuna edellisiin on todella pitkästyttävää lukea itsekkään geenin masturbaatioista ja/tai polyamorisuuksista. Decamerone on edelleen tosi vahvaa tavaraa.

    VastaaPoista
  17. Muutama huomio:

    1. Jos tuon artikkelin perusteella erotetaan proffa, on se uskomattoman naurettavaa pelleilyä.

    2. Itseartikkelissa oli omituisia osuuksia, mutta kukahan niistä "pahoittaa mielensä". Huh. Roskaakin on oikeus kirjoittaa.

    3. Artikkelin aihe on sellainen, josta todella tieteellistä tietoa on äärettömän vähän. Siis sellaista tietoa, jossa on eliminoitu ulkoiset muuttujat.

    4. Täydellinen myrsky vesilasissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että edes jossain kommentissa järjen ääni kajahtaa. Yhdyn täydellisesti.

      Poista
  18. Pedofilia kuuluu siihen kenttään, joka aiheuttaa rakenteellista dissosiaatiota. Tässä on turha viitata tarkemmin psykiatrisiin selvityksiin.


    Pedofilia traumatisoi lapsen ja nuoren. Joskus traumatisoitumisesta aiheutuu loppuelämän kestäviä seurauksia.


    Lapsen kehittyvää seksuaalisuutta ei saa vaurioittaa pedofiilien manipulatiivisin toimin.


    Lapsen seksuaalisuutta tulee varjella eikä se kuulu aikuisten käyttöön.


    Teksteillä on kaikenlaisia lukijoita ja on arveltavissa, että pedofiilit hyödyntävät professori Puolimatkan kirjoituksen omalla tavallaan.


    Millä tavoin kirjoittaja on vastuussa kirjoituksestaan on tietysti ikuinen filosofinen kysymys.


    Puolimatkan kirjoitus joka tapauksessa on tieteellisessä mielessä hyvin vino, koska se ei kerro lapsen traumatisoitumisesta silloin kun hänen mielensä on vasta rakentumassa.


    Lapsi ei osaa käsitellä pedofiliaa muuta kuin paineen, häpeän ja kauhun kautta.


    Pedofilian jäljet ulottuvat kaikkeen aikuiseen elämään saakka.


    Ne myös vahingoittavat uhrin ihmissuhteita aikuisuudessa.


    Kun professori kirjoittaa niin kaiketi tahtoisi tunnistaa sen asian mistä hän kirjoittaa ja mihin hän pyrkii.


    Sananvapaus ei merkitse vastuuvapautta.


    Puolimatkan kirjoitus on amatöörimäinen, koska hän ei ole perehtynyt traumapsykiatriaan eikä tuo sen sisältöjä esiin.


    Niin, kyllä koen, että professorin kirjoitus on vahingollinen.


    Kirjoittaminen on teko. Joskus kirjoitukset ovat vaarallisia tekoja.



    Jari Ranta.

    VastaaPoista
  19. Lisään vielä: Mielestäni siis kirjoittamalla pedofiliasta professorimme antoi pedofiileille aineksia, jotka he hyödyntävät tavallaan.

    Ilmeisesti oli tarkoitus lyödä homoja pedofilialla päähän.

    Suomen rikoslain mukaan pedofilia on rikos ja taas homoseksuaalisuus ei ole rikos. - Pedofilian rikosluonne ja traumaattiset seuraukset voidaan kuvata kirkkaasti. - Mitä pedofiilisten tekojen vanhentumiseen tulee niin rikoslaissa on nähtävissä vanhentumisaikojen piteneminen. Toisin sanoen vähiinsä pedofiilisten tekojen elämän mittaiset seuraukset käsitetään.

    On olemassa pedofiilirenkaita ja nettiheimoja, jotka hyvin oletettavasti imaisevat professorin kirjoituksen ja manipuloivat sitä tarkoituksiinsa sopivaksi. Tätä tarkoitin kirjoituksen vaarallisuudella.

    Ja vaarallinen se tietenkin on homoille, jos heidät asetetaan samalle maaperälle kuin pedofilia. Tietenkään ei ole poissuljettua, etteikö joku yksittäinen homo voisi olla myös pedofiili. Mutta ne ovat eri asioita.

    Ihmisen hyväksyttävä seksuaalisuus ja sukupuolisuus ei ole dikotomia vaan kirjo. Tämä on luonnontieteellinen fakta ja mitä enemmän se saa nousta esiin niin sitä oikeudenmukaisempaa.


    Totuuden myöntäminen ei johda rappioon. Asioita ja ihmisiä on mahdollista lähestyä arvokkuuden hengessä.


    Elämän suojelu kuuluu kaikille. Turvallisuuskulttuurin edistäminen.


    Jari Ranta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranta, tarkoitit tietenkin että lasten seksuaalinen hyväksikäyttä on rikos, ei pedofilia sinänsä. Tässä oltava tarkkana.

      Puolimatka voisi muistuttaa näiden laillistajien uhasta suoraan rikoslakiin viitaten, ilman homoseksuaalisuuden tai avioliittolain kautta koukkaamista. Tai kun muut ovat hänen mukaansa niihin viitanneet, viittaamisen kyseenalaisuutta voisi sanallistaa. Kun ei niin tee, hän tuntuu valitsevan puolensa, ja kun hänen vakaumuksensa tässä tietää,
      tulkinta on helppo tehdä niin kuin minäkin olen nyt tehnyt.

      Sinänsä aihe on haastava ja sitä on tärkeä pitää esillä ja siihen on niin konservatiivien kuin liberaalien, kaltaisiani vihervassareita ja feministejä myöten, tässä monikulttuurisuuden ajassa otettava jossain vaiheessa väistämättä kantaa, erityisesti lapsiavioliittoihin ja islamilaisiin lakeihin (metoo käyttöön myös tässä!). Noihin lakeihin Hämeen-Anttilan mukaan lapsiavioliitot pitkälti perustuvat. Tässä asiassa ei saa tippaakaan notkahtaa sallivuuden puolelle. Kulttuurirelativismi on tässä julma pakokeino vastuusta.

      Poista
    2. Niin. - Jos ihmisellä on homoseksuaalinen taipumus niin Suomen laki ei estä häntä tekemästä homoseksuaalisia tekoja.

      Jos taas ihmisellä on pedofiilinen taipumus, pedofiilisiä toiveita ja haaveita ja unelmia niin Suomen laki sanktio tämän taipumuksen muuttumisen teoiksi. Hyväksikäyttö koostuu hyväksikäyttävistä teoista.

      Ihmiselle jolla on pedofiilinen taipumus on kilvoittelun paikka, ettei hän muuta ajatuksiaan teoiksi.

      Mikäli ihminen taistelee taipumustaan vastaan sisäistä taistelua niin hänen pitäisi saada apua taisteluunsa erilaisilta viranomaistoimijoilta.


      Arvelen että pedofiilien joukossa tekojensa oikeuttajat perverssin kielipelin perusteella ovat enemmistönä. - Mutta varmastikin on niitä, jotka tahtovat kamppailla taipumustaan vastaan.


      Suomessa, suomalaisessa laillisuuskulttuurissa laki on kaikkien uskontojen yläpuolella ja laki antaa jämäkän perustan hyväksyttävyyden tulkinnoille.


      Jari Ranta.

      Poista
    3. Pakko sanoa vielä näin ortodoksikristittynä, että uskonto ei suinkaan ole uskovaiselle mitä tahansa. Uskonnon sisällössä saattaa olla erityisankaruutta, jota jokainen sovittakoon itseensä.

      Uskonto ei voi hyväksyä sivistysvaltiossa nimeltä Suomi sellaista mikä on lakiamme vastaan. Me emme saa sallia Suomeen rakenteita, jotka taannuttavat.

      Mutta uskonnossa voi olla siis rajoituksia, joista tulee uskovaiselle omantunnon kysymyksiä. Täytyy yrittää elää niin, ettei ole ristiriidassa sielunsa kanssa.

      Sellainen kuin sisällyksetön uskonto tai kaiken salliva uskonto on mahdottomuus. Uskonnoilla on oppinsa.

      Jos ajatellaan sitten homoutta niin se on vain saman kaltainen mittari kuin ihon väri eikä kerro mitä nahan alla liikkuu.

      Sekä heterojen että homojen nahkojen alla tuntuisi liikkuvan tänään luhistuma, joka oikeuttaa elonkehän ahminnan ja erilaiset onnellisuuskuplat. Tien kaaokseen.

      Pedofiilisistä teoista on turha jatkaa, koska ne ovat rikos ja aiheuttavat joskus peruuttamattomia ja koko uhrin elämän kannalta tuhoisia pitkäaikaisseurauksia.

      Tiivistäen: tänään sekä heterot että homot ovat yhtä onttoja. Se on Euroopan totuus ja siinä näkyy Euroopan tuho.

      Ortodoksi ei pysty muuta kuin rukoilemaan.

      Jari Ranta.

      Poista

Kirjoita nimellä.