maanantai 7. tammikuuta 2019

Eselin


Eselin

Yleisesti ei taideta meillä oikein tietääkään, että Nietzsche oli myös aivan helkkarinmoinen runoniekka (sit venia verbis). Kyllä niitä hänen värssyjään tosin jossakin määrin on suomennettukin, esimerkiksi -muistaakseni- J-A. Hollon toimesta niteessä Iloinen tiede.
Muuan mieleeni jäänyt runo taisi tulla Hollolta hieman kankeasti käännetyksi:
Kurze Rede, langer Sinn,
Glatteis für die Eselin

Ideahan siinä on, että kun joku paljon ajattelee, mutta vähän puhuu, ei (tässä naispuolinen) aasi pysy kärryillä, vaan liukastuu tuolle liukkaalle jäälle, vaikeaan tekstiin.
Hollo (joka oli varsinainen käännösten suurmies, mistä täysi tunnustus) käänsi runon näin:
Lyhyt puhe, liukas jää
Ne aasitarta miellyttää

Jossakin mielessä Nietzsche taisi olla aikaansa edellä myös saksalaisen PC-kulttuurin suhteen. Nykyäänhän siellä kaikkialla vaaditaan ilmoittamaan myös feminiinimuodot ja käytännössä ne ikään kuin varsinaisina tekijä- taipuhuttelumuotoina, mikäli asia koskee suurta yleisöä, jonka sukupuolesta ei olla varmoja (kukas nykyään voisikaan olla?).
Niinpä on kirjoitettava (ja sanottava??) esimerkiksi: Liebe Kolleg/innen, sehr geehrte Mitarbeiter/innen ja niin edelleen.
Ainoastaan kieltotauluissa näyttäisi minusta riittävän, mikäli puhutaan vain miehistä. Ei siis esimerkiksi Keine Tourist/innen, vaan karusti: Keine Touristen!
Tarkistin asian ja havaitsin, että sentään rikollisista ainakin voidaan puhua molemmissa perinteisissä suvuissa (kolmannesta en tiedä). Siis: Verbrecher und Verbrecherinnen.
Nykyisin tulee saksaa sen verran harvemmin käytettyä, etten tiedä, missä määrin sukupuolittuneisuus käytännössä muistetaan, ainakaan arkikielessä. Sitä paitsi se on erään tietyn mielipiteen mukaan kovasti väärin koko asia.
Mutta tuo Nietzschen Eselin jäi hieman mietityttämään.
Hollo varmasti käänsi sen aivan korrektisti: aasitar. Sen käyttö taitaa kuitenkin olla kovin (liian?) rajoittunutta.
Katsoin huvikseni google-kääntäjästä, joka yleensä takaa vähintäänkin hyvät naurut, jollei nyt juuri käyttökelpoisia synonyymejä. Siellä Eselin oli ilmeisesti kaikilla kielillä kutomakone. Oikeastaan siis Jenny.
Varsinaisesti Jenny (Kehruu-Jenny) kuitenkin muistaakseni oli tuon niin sanotun muulikoneen esiaste, joten käännös on joka suhteessa ns. syvältä.
Jotenkin tästä kaikesta jää sellainen tunne, että naissukupuolta on taas sorrettu. Vai miten päin se nyt menee?
Entä tuo käännös?
Jos vaikka näin:
Mies paljon miettii, vaiti suu
pian aasitar jo liukastuu!

Ei tämä kyllä ole mikään hyvä käännös. Sellaiseen vaadittaisiin kai luovaa mielikuvitusta ja ehkä tuo liukas jää (Glatteis) olisi korvattava jollakin toisella metaforalla.
Oli miten oli, Eselin/aasitar oli kuitenkin, kaikitenkin aikaansa edellä oleva sana kaikessa tasa-arvoisuudessaan!
Kyseessä ei siis ole aasintamma, vaan ihmissuvun täysivaltainen edustaja, jota verrataan tiettyyn toiseen lajiin, kuten miespuolisten yksilöiden kohdalla lienee tehty jo raamatullisista ajoista saakka. Nyt, näinä aikoina, tässäkin kohtaa siis huomioidaan naissukupuoli erikseen, minkä se täysin ansaitsee.
Toki on vaikea sanoa, missä vaiheessa tätä saavutusta pidetään vain puolinaisena ja koko kahden sukupuolen käytäntöä noita kaikkia kolmansia, neljänsiä ja muita sukupuolia sortavana. Ken elää, hän näkee.

11 kommenttia:

  1. Google Translate kääntää suomeen englannin kautta. Eselin (saksa) = jenny (aasintamma englanniksi). Jenny viittaa myös Spinning Jennyyn eli Kehruu-Jennyyn eli kutomakoneeseen.

    Kerran eräs hollantilainen ystäväni käänsi Google Translatella synttäritoivotuksen minulle hollannista suomeksi. Alkuperäinen kuului: Lang zal ze leven (= kauan hän eläköön). Google nähtävästi käänsi sen englanniksi Long will she live, mikä sinällään on oikein. Shall olisi kyllä parempi kuin will, mutta hollannin "zal" kääntyy asiayhteydestä riippuen joko "will" tai "shall". Lopputulos suomeksi oli riemastuttavan absurdi "Kauan jälkisäädös hän elää". Englanniksi testamentti eli jälkisäädös kun on myös "will".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tässä nyt osaansa esitti oma tietämättömyys. Pitäisi jaksaa ne isot sanakirjat kaivaa, jos on sanoista oikeasti kiinnosunut. Kyllä minä ensi kerralla!

      Poista
    2. Google Translaten mukaan Kiinan muuri suomesta käännettynä on kiinaksi Zhōngguó qiáng, kun oikea käännös on (Wàn lǐ) Chángchéng eli (10 000 li'tä) Pitkä muuri. Ei tunnista Google edes näin keskeistä nimeä.

      Poista
  2. Suomi on ruotsalainen, valisti Juhani Seppänen Ylen prime time sarjassa. Nyt hän julstaakin Suomen olevan metsäläinen.

    Onneksi Viro on virolainen, eikä venäläinen, kuten Ruotsi on ruotsalainen, eikä saksalainen, tai maalainen.

    VastaaPoista
  3. Ei isot sanat suuta halkaise.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää kiellettyjä sanoja:
      - Katsoa saa, mutta ei koskea.
      - Luonto tikanpojan puuhun ajaa.

      Poista
  4. Vanhoja sanakirjoja kannattaa lukea vaikka ei mitään etsisikään

    VastaaPoista
  5. Ensimmäisessä kommentissa kupsahti tuo hollannin kieli esillä (ihan viehättävä kurkkutauti, tanskan tavoin). Jatkan, puolihollantilaisena, hieman itse aiheesta "Eselin" (hollanniksi: ezelin). Vanha sikäläinen sanonta kuuluu näin:

    Een ezel stoot zich, in het gemeen, niet twee keer aan dezelfde steen (Yleisesti ottaen, aasi ei lyö turpaansa toista kertaa samaan kiveen).

    Hyvä koulukaverini Bas oli keksinyt siihen mainion riimujatkeen, joka aina jäi mieleeni: De ezelin, dat stomme dier, die stoot zich wel een keer of vier (Aasitar, tuo tyhmä otus, lyö turpaansa jopa neljä kertaa.

    VastaaPoista
  6. Kieliasioista eteenpäin, miksi Hanken-Harkimo onkaan perustanut puolueen?

    Aateliston erityisaseman läntisessä ajattelussa murennuttua valistuksen ihanteiden myötä Suomessa on säilytetty kielellinen erityisyys mikä näkyy puhetapojen ja titteleiden sotaisuutena, esim. LiikeNyt ilmoitti eilen ottaneensa ehdokkaaksi nuoren hallintotieteiden naismaisterin joka on myös sotatieteiden tohtori. Turpeeseensitomisen politiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turve hoitaa, ettei kasakka vie sitä mikä on löyhästi kiinni.

      Poista
  7. Kysytäänpä tätäkin, miksi Risto Ihamuotila vinkkasi Hesarille, eikä Thomas Wilhelmsson?

    Kopio tämän blogin kommenteista heikki rönkkö 31. joulukuuta 2018 klo 6.42
    Lehdestä sentään pääsee eroon kun ei maksa, mutta kansan demokraattien ilmaisesta tv:stä ei. Jos käännät aamutv:n kanavaa ettet näkisi UPI:n asiantuntijaa spekuloimassa Trumpilla, ja katsot kohta Maikkaria, niin siellä on päällä sama spekulointi.

    Ylen hallitusta johtaa Thomas Wilhelmsson, Hgin yliopiston ex-kansleri, ex-skdl. Maikkarin äänenä pian Peter Nyman Ylestä.

    Monet kansan kiusaajista ovat nousseet pyrkimään valituista valituimpien joukkoon vähemmistöstä, tunnetuimpana Benito Mussolini, ex-demarinuorisopomo.

    Yle ja HS -- yritysjohdon strategisia kumppaneita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.