tiistai 12. helmikuuta 2019

Valkoisen miehen taakka


White Man’s Burden

Kun Yhdysvallat vuonna 1898 valloitti siirtomaakseen Filippiinit, innoittui brittien poeta laureatus Rudyard Kipling kirjoittamaan asian kunniaksi runon, jossa totesi, että se taakka, jonka amerikkalaiset nyt itselleen ottivat, oli toki kunniakas, mutta raskas. Palkkioksi oli odotettavissa kiittämättömyys:
Take up the White Man's burden —
Send forth the best ye breed —
Go bind your sons to exile
To serve your captives' need;
To wait in heavy harness,
On fluttered folk and wild —
Your new-caught, sullen peoples,
Half-devil and half-child.

Siinä oli ennustettavissa monenlaista riesaa, johon oli asianmukaisesti vastattava. Itse tuo alistettu kansahan se kaikesta hyötyisi, vaikka ei asiaa voinut ymmärtää.

Take up the White Man's burden —
In patience to abide,
To veil the threat of terror
And check the show of pride;
By open speech and simple,
An hundred times made plain
To seek another's profit,
And work another's gain.

Noiden alkukantaisten kansojen elämä oli surkeaa, ne tarvitsivat rauhaa, ruokaa ja lääkintää. Mistäpä ne itse olisivat sen kaiken voineet kehittää? Monta kertaa opettajat saisivat vielä harmistua siitä, mitä tapahtuu, kun onnettomat oppilaat pääsivät laskemaan asiat ennalleen.

Take up the White Man's burden —
The savage wars of peace —
Fill full the mouth of Famine
And bid the sickness cease;
And when your goal is nearest
The end for others sought,
Watch sloth and heathen Folly
Bring all your hopes to nought.

Maaorjan ja kadunlakaisijan roolihan siinä oli luvassa eikä suinkaan ylhäisen käskijän:

Take up the White Man's burden —
No tawdry rule of kings,
But toil of serf and sweeper —
The tale of common things.
The ports ye shall not enter,
The roads ye shall not tread,
Go make them with your living,
And mark them with your dead.

Ja se palkka, mikä sitten saataisiin kaikesta työstä ja vaivasta olisi tietenkin vain typerä syytös. Sellaisenhan sai osakseen myös Mooses, joka johdatti kansansa Egyptin lihapatojen äärestä:

Take up the White Man's burden —
And reap his old reward:
The blame of those ye better,
The hate of those ye guard —
The cry of hosts ye humour
(Ah, slowly!) toward the light: —
"Why brought he us from bondage,
Our loved Egyptian night?"

Kun homma oli aloitettu, ei auttanut jättää sitä kesken ja vedota vapauteen. Sellainen ei oikeuttaisi sitä ylpeyttä, joka siirtomaaisännille kuului.

Take up the White Man's burden —
Ye dare not stoop to less —
Nor call too loud on Freedom
To cloak your weariness;
By all ye cry or whisper,
By all ye leave or do,
The silent, sullen peoples
Shall weigh your gods and you.

Mutta miesten housuihinhan se USA:kin nyt oli astunut. Nyt ei enää kannattanut haaveilla tyhjän puhumisesta kertyneillä laakereilla. Vertaisten kansojen esimeriksi brittien arvonanto oli ansaittava, mutta sehän oli palkkio, jota kannatti tavoitella.

Take up the White Man's burden —
Have done with childish days —
The lightly profferred laurel,
The easy, ungrudged praise.

Comes now, to search your manhood
Through all the thankless years
Cold, edged with dear-bought wisdom,
The judgment of your peers!
Niin, että sellaiseksi ajateltiin valkoisen miehen taakka yli sata vuotta sitten.
Menikö tuossa jotakin pieleen vai ei, on vaikea sanoa.
 Kyllä siinä oli aikanaan taakkaa kannettavaksi niillä mailla, jotka suhtautuivat rooliinsa vakavasti. Joku Belgian Leopold voidaan tässä unohtaa.
Mitä sitten kiitoksiin tulee, voi siitä asiasta tehdä päätelmiä katselemalla ympärilleen. Huomionarvoista on, että sikäli kuin itse olen ymmärtänyt, ei entisten siirtomaiden taholta juuri lainkaan ole kritisoitu entisten isäntien suorituksia.
Sen sijaan kaikenkarvainen postkolonialismi on pesiytynyt valkoisen miehen omaan yhteiskuntaan, jossa hänet on leimattu kaiken pahan alkulähteeksi.
Eipä tainnut kelpo Rudyard tätä osata ennustaa.

35 kommenttia:

  1. Rakkaus on lumivalkoinen.

    VastaaPoista
  2. Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että Kiplingiä askarrutti nimenomaan amerikkalaisten tulo jakamaan "taakkaa". Se on yhtä hirtehistä kuin: "Joku Belgian Leopold voidaan tässä unohtaa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei nyt sitten unohdeta. Mikä on hänen painoarvonsa?

      Poista
    2. No, mikä nyt on sellaisen massamurhaajan painoarvo, jonka yksityisomistuksessa oli valtio ja muutama kansa. Suurempi kuin Hitlerin painoarvo varmasti, mutta ehkä ei eurooppalaisen kulttuurin määritelmä.

      Poista
    3. Koko molempien Kongojen ja naapurimaakuntien alue on pysynyt maapallon väkivaltaisimpana Leopoldin päivistä.

      Poista
    4. Onneksi voimme ymmärtää, ettei se syy ole siellä asuvien ihmisten.

      Poista
    5. Niin ja tota siitä painoarvosta. Olikos se niin, että Leopoldista tuli koko maailman ihanne ja hänen menetelmiään jäljiyeltiin kaikkialla?

      Poista
    6. Ei ollut niin. Voinhan tuon kirjoittaa uudestaankin: "Suurempi kuin Hitlerin painoarvo varmasti, mutta ehkä ei eurooppalaisen kulttuurin määritelmä."

      Alkuperäisen kommenttini ensimmäinen virke oli hyväksyvä. Liian harvoin kiinnitetään.

      Poista
  3. Usein amerikkalaisten valloittamille maille on käynyt aika hyvin. Sanotaan nyt vaikka Japani, Etelä-Korea tai Länsi-Saksa. Ja niille maille, jotka ovat onnistuneet vastustamaan amerikkalaisia, käy usein huonommin. Sanotaan nyt vaikka Irak, Afganistan ja Somalia.

    VastaaPoista
  4. Kyllä Intiassa kolonisaatiota kritisoitiin varsin paljon aikoinaan jo maan perustajaisien toimesta. Sekä Sri Lankassa, että Vietnamissa, että entisessä Burmassa, myös Kiinassa eriarvoiset sopimukset ja Oopiumsodat ovat vielä arka aihe. Yleensä blogisti osuu asiaan enemmän tai vähemmän, mutta nyt kyllä on valkopesu kyseessä. Eivätkä jenkit villien keskuuteen menneet vaan jo neljättä vuosisataa Espanjan kruunun alle kuuluneille enimmäkseen kristityille maille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soo, soo. Kyllähän asiasta on erilaisia ja hyvinkin villejä tulkintoja. Itse asiassa tietenkin vieraan väliintulon merkitys kussakin tapauksessa riippui olennaisesti maan kehitysasteesta. Kiinaahan ei varsinaisesti kolonisoitu ja Intiaa taas hallittiin enimmäkseen epäsuorasti sen omien ruhtinaiden avulla. Toki raaka oma etu oli normaalisti se todellinen ponnin, mutta kuvitellaana nyt huvikseen vaikka Afrikkaa, jossa ei siirtomaavaltaa lainkaan olisi ollut. Olisko mahtanut kehittyä Euroopan kaltaiseksi ilman tuota haittaa?
      Filippiinit tietenkin olivat jo Filipin ajoista kuuluneet Espanjalle, mutta USA nyt vain oli aiemmin varonut perustamsta omaa hallintoaan minnekään. Voihan imperialismin muutenkin harjoittaa. Mutta siinä juuri samalla laistettiin vastuu siitä maasta, jota hyödynnettiin.

      Poista
    2. Vain neljäsosa intialaisista eli näennäisesti autonomisten paikallisten ruhtinaiden alaisuudessa. Eriarvoiset sopimukset ja ekstraterritoriaaliset oikeudet olivat vähintäänkin kolonisaation yrittämistä Kiinassa tai jonkinlainen puolikoloniaalinen tila. Ainakin paikallinen historiankirjoitus näkee Aasian maiden, Kiina mukaanlukien olleen kolonisaation ja Imperialismin uhreja. Tehän usein puolustatte kansallisvaltioiden rajoja, entäpä sen ajan kiinalaiset kun länsivaltojen sotalaivat saivat vapaasti purjehtia Jangtse-joella tai ulkomaan kansalaisia ei saanut tuomita paikallisissa tuomioistuimissa maassa tekemisistään rikoksista? Itse olen sitä mieltä, että Afrikan kolonisaatio oli suunnaton virhe, joka mahdollisti nykypäivän väestönräjähdyksen ja etnisesti hajanaiset ja repaleiset valtiot, vailla toimivia instituutioita. Joko sitä rakennetaan loppuun asti tai ei ollenkaan.

      Poista
    3. Juu,ja eskterritoriaalioikeuksiahan alkaa jo olla sharia-lain muodossa.
      Olisikohan tässä nyt joku halunnut väittää, että kolonialismi oli aina oikeassa?
      Se lienee kyllä totta, ettei niitä Afrikan valtioita olisi pitänyt päästää itsenäisiksi, vaikka yritettiinhän niitä sen jälkeenkin auttaa.
      Mutta toki tuo ruikutus riistosta kuuluu kaikkien niiden uhrikertomuksiin, jotka eivät ole pystyneet saamaan maataan toimimaan.
      Latinalaisessa Amerikassakin on yhä veisattu samaa virttä, vaikka sokea Reettakin näkee, ettei siinä mitään järkeä ole.

      Poista
    4. Nykyvasemmisto ja progressiivit käyttävät monien Euroopan maiden kolonialistista menneisyyttä poliittisena lyömäkapulana julkisessa diskurssissa, se ei kuitenkaan tee Euroopan maiden aikanaan harjoittamasta imperialismista jaloa sivistystehtävää. Kansoille ja kansakunnille on parempi kehittyä omaehtoisesti eli orgaanisesti, eivätkö Japani, Sveitsi ja Suomi ole esimerkkejä tästä? Kulttuurisesti ja uskonnollisesti vieras valta jättää aina kaunaa jälkeensä ja luo keinotekoisia rajoja yhteiskunnan sisälle, puhumattakaan järjettömistä rajoista ja etnisistä suhteista. Eri juttu on Australian tai Hyväntoivonniemen kaltaiset terra nulliukset, joissa väestö koostuu muutamista sadoista tuhansista metsästäjä-keräilijöistä miljoonien neliökilometrien alueella. Mutta suurin osa Afrikkaa ei ollut tälläistä, omaehtoinen sisäinen kehitys katkaistiin traumaattisesti.

      Poista
    5. Joku kulttuurisen sukulaisen kuten Ruotsin valta Suomessa ei ole siis mitenkään verrannollista tässä kysymyksessä.

      Poista
    6. EIhän se ole lähellekään sama asia, kuten kai ymmärrät vai oliko siinä ongelma?

      Poista
    7. Se olikin tarkoitettu hitaimmille, ei teille. Tänä päivänä on parempi vääntää rautalangasta.

      Poista
    8. Lehtoma: "Mutta suurin osa Afrikkaa ei ollut tälläistä, omaehtoinen sisäinen kehitys katkaistiin traumaattisesti."

      Kaikella kunnioituksella, en usko, että Afrikassa olisi "omaehtoisesti" kehittynyt pienen ihmisen kannalta (elintaso ja ihmisoikeudet) mitään Eurooppan verrattavaa, vaikka se olisi jätetty rauhaan vaikka tuhanneksi vuodeksi. Ei sitä ikävä kyllä voitu pitäkään, kun Eurooppa väsähti toisen maailmansodan myötä ja paikallinen eliitti halusi oman leikkikentän, jossa voi rauhassa riistää omaa kansaa. Afrikan ongelmien ydin on huono hallinto, jossa valtio ja sen hallinta nähdään keinona riistää kansaa oman itsen, oman perheen ja suvun ja ehkä oman klaanin tai heimon hyväksi. Viimeksi tämä näkyy Kamerunissa, jossa vastakain ovat englannin ja ranskankieliset väestön osa. Eikä vastikään itsenäistynyt Etelä-Sudankaan näytä hyvää esimerkkiä.

      Poista
    9. Referoidaan tähän Diamondin Tykit, taudit ja teräksestä, kun kukaan ei kuitenkaan jaksa lukea, ellei Vihavainen itte, eli tekijöitä tuon takana (siis ikiaikaisesti, ei aikoina jolloin näkyy lopputuloksena "huono hallinto / hyvä hallinto" jne.

      - mantereen akseli maapallolla etelä-pohjoinen: aiheuttaa liikaa diversiteettiä viljelyn kannalta, koska kasvit leviävät helpommin leveryspiireillä

      - jos vuoristot, aavikot tai vedet "katkaisevat" mantereen jostain kohti kokonaan, innovaatiot eivät pääse leviämään tuon rajan yli (Euraasia on ikään kuin "isompi", ja se näkyy mm. siitä, miten paljon suurempi Aleksanteri Suuren tai Tšingisin tai Stalinin "luomus" oli kuin inkavaltio).

      -kesytettävissä olevat eläimet ovat laumarakenteeltaan aivan tietyntyyppisiä, näissä Euraasia vei koko muuta maailmaa jotain 13-1 (laama taisi olla tuo 1)

      -proteiinipitoiset kasvit esiintyvät ylivoimaisesti enimmin Euraasiassa. olennaista juuri siirryttäessä keräilystä viljelyyn, joka itse on energiaintensiivistä touhua.

      Tässä nopeimmat. Huomautan vielä, että tieteellisessä ajattelussa näiden ymmärtämisestä ei seuraa tai ainakaan pitäisi seurata mitään kaikkien kulttuurien yhteensopimista kaikkien kanssa, koko maapallon väestön täydellistä homogeenisyyttä jne. Mutta perusviivat kohilleen.

      Poista
    10. En minäkään usko, että nykyisen Euroopan tasolle olisivat päässeet.

      Poista
    11. Kovin näköalatonta pitää Eurooppaa standardina Afrikalle ja afrikkalaisille. Länsi-Afrikassa, Kongossa ja Swahili-rannikolla oli jo selkeästi käynnissä valtioiden ja yhteiskuntien muodostus. Mitä tarkoitan näköalattomuudella on se, että Afrikka ei tule koskaan olemaan samanlainen kuin Eurooppa, niin miksi aina verrata sitä Eurooppaan tai pitää sitä jonkinlaisena mittapuuna? Kovin vaikea nykyaikana luovia absolutistien ja relativistien välissä. Toiselle kaikki aina on juuri näin ja toiselle mitään ei ole, muuta kuin sosiaalisena konstruktion paitsi silloin kun fiilikset sanovat toisin. Yksinkertainen tosiasia on, että vieras valta aiheuttaa katkeruutta ja eripuraa, jolla on seurauksensa, jos sitä ei tajua niin kumma on.

      Poista
    12. Älkää siis kolonialismin puolustajat ihmetelkö venäläisten ihmetystä balttien katkeruutta kohtaan. Olihan Baltiassa monellakin tilastolla asiat paremmin kuin nyt. Hedelmällisyyden, väkiluvun ja teollisuustuotannon suhteen ainakin. Kyse on yksinkertaisesti sovinismista. Yksilö, joka arvostaa itsenäisyyttä, mutta ei näe muiden itsenäisyydellä arvoa.

      Poista
    13. Ja puolustajilla tarkoitan nyt niitä, jotka näkevät Afrikan maiden tilanteen olevan yhtä huono tai parempi kuin ilman kolonisaatiota.

      Poista
    14. Joo Lehtoma näkee oikein, ei NL edes ollut lopulta pelkkä huononnus länteen vyöryessään, vaikka katkaisikin ko. maiden historian ja irrotti ne väkivaltaisesti katolis-protestanttisen päävirran (so. muuten juuri maallistumisen / uskonnollistuvan liberalismin) imusta. Samalla kuitenkin on muistettava, että ennen toista maailmansotaa Länsi-Eurooppakin oli vielä osin käytännössä "urbaanifeodaalinen" mielessä jossa sellaista kannatetaan nykyään Euroopassa enää korkeintaan tyhmyyden vuoksi eikä tahallisesti; tämä unohtuu ällistyttävän usein. Jotainhan sille asialle oli tapahduttava, ei lukutaitoisia ihmisiä voi käyttää loputtomasti kotieläinten tai koneiden tavoin pelkästään siksi että sitä leikkiä on perinteisesti leikitty.

      Poista
    15. Kuka siis ei näe muiden itsenäisyydellä arvoa?

      Poista
    16. Kello 12.30 anonyymi ei näe tuhannen vuoden ajan afrikkalaisten poliittisesta rauhaan jättämisestä suurvaltojen touhuilta mitään meriittiä. Tai mitään Eurooppaan verrattavaa tuloksissa. Kyllä ainakin Etiopian historia osoittaa tämän olleen paikoitellen mahdollista.

      Poista
  5. Ei Afrikka ainakaan eurooppalaisten avulla Euroopan kaltaiseksi kehittynyt. Tuo nyt oli jo huvittavaa.

    VastaaPoista
  6. 2000 luvun valkoisen miehen taakka on se, että hän jaksa puolustaa omaa ja kulttuurinsa olemassaoloa vihamielisiä tahoja vastaan. Hiiret hyppivät pöydälle, kun kissa sairastaa.

    VastaaPoista
  7. Neuvostoliitto aikoinaan hehkutti kovasti msitä, miten paljon se oli panostanut Keski-Aasian kehittämiseen. Oli hunnut poistettu, nainen vapautunut, kirjakieli kehitetty, talous nykyaikaistunut ja niin edelleen. Ja sillehän meillä aplodeerattiin, siis se porukka, joka nyt itkee kaikkien alkuperäiskansojen poppamenojen loukkaamista ja valloittajan kielen opettamista.
    Asioissa on puolensa ja puolensa ja kolonialismilla jos millä on kovin monet kasvot.
    Mukana on kuitenkin usein myös tietty vastuu niistä kansoista, jotka on valloitettu. Vaikka eihän se toki itsenäisyyttä vastaa. Taakkana sitä kuitenkin myös Venäjällä pidettiin ja luultiin onnen koittava, kun maa itsenäistyi Neuvostoliitosta. Sitä päiväähän juhlitaan yhä...

    VastaaPoista
  8. Ja älkää nyt höperehtikö mistään valkopesuista, kun ei tässä ole kolonialismista tehty ylistettävää asiaa. Sen piirissä ja sen itseymmärryksessä kuitenkin oli muutakin, kuin niitä vajavaisuuksia, jotka siinä 2000-luvun perspektiivistä katsoen näemme.
    Ei asioita kannata historiassa yrittää redusoida matemaattiseksi yhtälöksi, jossa vain se vihoviimeinen tulos sisältää koko merkityksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli olette sitä mieltä, että kritiikki on vähäistä tai olematonta entisissä siirtomaissa? Se oli mitä tarkoitin valkopesulla. Toki kolonisaatio toi hyviäkin asioita, mutta harvoin on mitään valtiota, yhteiskuntajärjestelmää tai poliittista ideologiaa, joka ei nyt jotakin hyvää toisi, eihän niillä muuten olisi mitään millä pärjätä. Ja en tiedä miten vaikkapa Jawaharlal Nehrun perspektiivi olisi 2000-luvulta.

      Poista
  9. Se vielä, että Britannian ja Ranskan harjoittama kolonialismi nimenomaan avasi portit siirtolaistulville Eurooppaan tai aloitti koko prosessin. Kansallismielinen tai konservatiivi, joka näkee kolonialismin nettopositiivisena, ei ole johdonmukainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja taas tulee mieleen kysymys, että mistäs se tällainen tulee mieleen? Kertä tarkoitetaan?

      Poista

Kirjoita nimellä.