perjantai 8. maaliskuuta 2019

Toivotuksia


Toivotuksia

Tässä naistenpäivänä muuan vanha ystäväni julkaisi fb-sivullaan isänsä aikoinaan kirjoittaman runon naisille, omille läheisilleen.
Siihen joku naisihminen kommentoi, että olipa upean herrasmiesmäistä, kuten olikin.
Unohtui mainita, että kyseessä olivat venäläiset, mutta ehkäpä asia olikin itsestään selvä.
 Ajattelin kokeeksi, miten sama voisi onnistua meillä ja ymmärsin heti, ettei mitenkään. Niin sanottu naisten päivä on meillä, sikäli kuin asiaa mitenkään huomataan, vain tylsän ja totisen edunvalvonnan päivä, jolloin myös kaikenkarvaiset friikit katsovat aikansa tulleen.
Runouden työntäminen tähän mämmiin olisi kuin laulaisi romansseja sikalassa. Naisten päivä on meillä feminismin päivä ja se, joka menee siihen mumbojumboon mukaan, saa iäksi heittää mielestään sen osan maailmaa, jossa runous on kotonaan.
Mutta jokaiselle on syytä antaa se, mitä hänelle kuuluu. Nainenhan voi valita, ruikuttaako ikänsä kaiken alemmuuttaan sen johdosta, ettei ole mies tai loistaako sen sijaan niillä lahjoilla, jotka kuuluvat vain naisille tai ainakin ovat heille helpompia ja luonnonmukaisempia.
On epäilemättä katkeraa, mikäli ihminen ei voi olla sovussa hänelle määrätyn sukupuolen kanssa, saati että olisi siitä iloinen ja ylpeä. Se on kuitenkin henkilökohtainen asia eikä alemmuuskompleksi oikeuta myrkyttämään ympäristöä, olipa siihen sitten miten paljon ja miten päteviä syitä tahansa.
Venäjällä näyttää vallitsevan jonkinlainen lähtökohtainen olettamus siitä, että naisen kuuluu olla iloinen ja ylpeä omasta sukupuolestaan, jopa siinä määrin, että antaa itseään siitä hyvästä kerran vuodessa juhlia, vaikka kyseessä eivät olekaan varsinaisesti omat ansiot.
Olisipa vaikea kuvitella meillä sellaista, että asiakas saapuisi vaikkapa jollekin työpaikalle kukkakimpun kanssa ja julistaisi: ”Onnittelut teille, rakkaat naiset!” Ja miltä tuntuisikaan, mikäli koulussa jo alaluokkalaiset pojat antaisivat tytöille pieniä lahjoja juhlan kunniaksi.
Entä jos erinäisillä työpaikoilla naiset ottaisivat kesken työpäivän pienet hiprakat ja hymyilisivät asiakkaille tavallista leveämmin. Työ saattaisi hieman kärsiä, mutta tunnelma paranisi. Ja iIhan totta, nykyään tätäkin tapahtuu. Siis sitä, että venäläisessäkin asiakaspalvelussa asiakkaille, ellei nyt suorastaan hallintoalamaisille, on ruvettu hymyilemään, eikä kyse suinkaan aina ole pilkallisuudesta.
Kulttuurisena ilmiönä ajatus päivän sankarista on kiinnostava. Mikäpä sankari on oikeastaan se, joka on onnistunut elämään taas yhden vuoden ympäri? Mikäli elämäntyössä voidaan todeta kiitoksen aihetta, saattaa sen julki lausuminen kyllä olla luontevaa, kun pyöreitä vuosia tulee täyteen.
Mutta entä vastakkaisen sukupuolen muistaminen ja kiittäminen kerran vuodessa? Mitä mieltä siinä olisi? -Järjestä nyt en puhukaan. Minkä sankari nainen oikein muka on maaliskuun kahdeksantena?
Meillä Suomessa katsotaan, ettei minkään. Meillähän on tapana aina silloin suurella totisuudella tarkastella, ovatko naiset valitettavasti vielä erilaisia kuin miehet ja mitä olisi tehtävä asian korjaamiseksi. Ikävä ja toivoton tämä koko asia on joka tapauksessa ja siis korkeintaan syy naisille ostaa lohturuokaa tai törsätä turhiin hepeniin.
Kukapa suomalainen nainen nykyisissä oloissa edes kehtaisi odottaa huomionosoituksia miehiltä? Kannattaa kyllä miettiä, miksi asia on näin.
Sellaisena kuin asia toteutuu Venäjällä, on taas kyse sukupuolten välisen eron vahvistamisesta ja kunnioittamisesta kulttuurisesti. Tuo ero -olkoon nyt vaikka pienikin- on yhteiskunnalle ja sen perussolulle, perheelle, olennaisen tärkeä asia. Sen hyväksyminen ja ymmärtäminen taas on välttämätöntä kypsäksi aikuiseksi kasvamisessa.
Minusta onkin vahinko, että koko juhlan tai merkkipäivän ovat kaapanneet käyttönsä sellaiset tahot, jotka itse asiassa toimivat koko sen normaalia ja luonnollista ideaa vastaan.
Täytyy vain toivoa, että normaalit, naiselliset ja naisellisuudestaan ylpeät naiset ymmärtäisivät, mikä on pelin henki ja ottaisivat taas itselleen sen kunnian, joka heille kuuluu.
Naisten päivän ei kuuluisi olla ruikutuspäivä, vaan luonnollisen ilon ja tyytyväisyyden juhla.
Tulkoon se meilläkin sellaiseksi!

15 kommenttia:

  1. Onkos se naistenpäivä vielä nyky-Venäjälläkin yleinen vapaapäivä (naisille) kuten oli laita Neuvostoliiton onnellisina aikoina?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan piti itsekin käydä Neuvostoliitossa, että opin tietämään tämän Naistenpäivän, jota vietettiin kohta Neuvostoarmeijan vuosipäivän jälkeen. Siis vuonna 1978.

      Poista
  2. Turha toivo, Suomi ja suomalaiset jatkavat uskonpuhdistuksen perinteitä suhteessaan ihmisen seksuaalisuuteen. Tällä kertaa vain ilman jumalaa. Protestanttisissa yhteiskunnissa on vahva utopianismin pohjavire. Nyt kun taivasta ei olekaan niin se pitää saada maanpäälle sekularisoituna versiona. Sukupuoli ja rodut ovat selkeästi este tämän maallisen taivaan toteuttamiselle.

    VastaaPoista
  3. Meillähän naisten päivän kunniaksi Sipilä löi hanskat tiskiin ja antautui sote-valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan naispuheenjohtajien poliittiselle shmuroinnille. Sote-alan yli 200 000 naispuolista työntekijää elävät edelleen epävarmuudessa mitä tuleman pitää.

    Pidän naisista ja monet naiset ovat pitäneet minusta. Siispä, hyvää naisten päivää sulottaret!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä naiseudestaan ylpeä nainen toteaa, että kiitos paljon Hyvän Naistenpäivän toivotuksesta, anonyymi! Tuntuu niin hyvältä etten jäänyt odottamaan miesten ruusuja vaan ostin itse omat kukkakaupasta maljakkoon. Kyllä nyt kelpaa!

      Poista
  4. Menin työpaikalla aamukahville. Pöydässä naiset loivat minuun merkitseviä katseita ikään kuin odottaen jotakin. Tajusin vinkin ja sanoin poliittisesti korrektisti: Hyvää naisoletettujen päivää! Feministit hieman kakistelivat. Heidän omien oppiensa mukaanhan toivotus meni.

    VastaaPoista
  5. Любимые бабушки, милые дамы,
    Или преклонного возраста дамы,
    И одноклассницы, наши сестрички,
    Те, кому дёргали в детстве косички, -
    Всех вас поздравить сегодня хотим
    С праздником! Самым для нас дорогим,
    Самым любимым и самым желанным,
    Солнечным, ласковым и долгожданным!
    С праздником счастья, любви и весны!
    Знайте - вы Богом нам свыше даны!
    И пожелаем для каждой из вас
    Вечно сияющих радостных глаз!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on niin kaunis runo tuossa, että saiskos vielä suomeksi sen myös? Itse en ... ehdi suomentamaan tällä kertaa.

      Poista
  6. Suosikki isoäitit, ihanat naiset,
    Tai vanhat naiset,
    Ja luokkatoverit, sisaremme,
    Ne, jotka vetivät punoksia lapsuudessa -
    Onnittelut teille kaikille tänään
    Hyvää lomaa! Rakkain meille,
    Rakkaimmat ja halutuimmat,
    Aurinkoinen, lempeä ja kauan odotettu!
    Hyvää lomaa, rakkautta ja keväällä!
    Tiedä, että Jumala antaa meille ylhäältä!
    Ja haluamme jokaisesta teistä
    Ikuisesti loistaa ilon silmät!

    VastaaPoista
  7. Ooh, tulihan se sieltä. Kiitos paljon Sinä ihana!

    VastaaPoista
  8. Tämä Bingin käännös häviää 6 -0 em. omalleni:

    Rakkaat Isoäidit, ihanat naiset,
    Tai vanhukset naiset,
    Ja luokka toveri, sisaremme,
    Ne, jotka tönäisi heidän lapsuuden pigtails-
    Halu amme onnitella teitä kaikkia tänään
    Hyvää lomaa! Kallein meille,
    Rakkain ja halutuimmista,
    Aurinkoinen, hellä ja kauan odotettu!
    Hyvää, rakkautta ja kevät lomaa!
    Tiedä, että olet Jumalan antama meille!
    Ja toivotamme jokaiselle teistä
    Aina paistaa riemukas silmät!

    VastaaPoista
  9. Otetaan vielä yksi - suhteellisen suora - käännös. Alkuperäisen runon on kirjoittanut Olga Drozhzhina:
    Rakkaat baabushkat, suloiset daamit,
    ja te, joille on jo vuosia kertynyt,
    ja luokkatoverit, siskosemme,
    joita leteistä lapsena kiskottiin.
    Teitä kaikkia haluamme tänään onnitella
    sen juhlan johdosta, joka on meille
    kaikkein rakkain, kaikkein kallein,
    toivotuin, aurinkoisin,
    lempein ja odotetuin,
    onnen, rakkauden ja kevään juhla!
    Tietäkää, että olette meille taivaan lahja!
    Ja toivomme teille jokaiselle
    silmien iloista loistetta ikiajoiksi!
    - Suhnatar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoja ovat käännökset, variaatioitahan niistä hyvinkin riitää. Itsekin miellän Ljubiimie baabushkii-ilmaisun muotoon Rakkaat isoäidit. Runosuonenne on saatu sykkimään. Hyvä!

      Poista

Kirjoita nimellä.