tag:blogger.com,1999:blog-49480274428657739832024-03-19T10:51:04.549+02:00VihavainenTimo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.comBlogger2688125tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-31221945607084889112024-03-19T08:39:00.000+02:002024-03-19T08:39:00.667+02:00Maailmankielen rooli<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Kielet ja siirtomaavaltojen
perintö<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Luen parhaillaan romaania, joka
sijoittuu vuoden 1936 Madridiin. Muuan henkilö sanoo siinä: <i>täällä voimme
hyvin puhua englantia. Tässä maassa edes British Councilin johtaja ei osaa
sitä.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">No, romaani on romaani ja hyperbola
on tyylikeino. Jotakin tuo toki sanoo siitä, millainen maailma oli joskus
vajaat sata vuotta sitten. Silloin Espanjassa puhuttiin espanjaa, Italiassa italiaa,
Saksassa saksaa ja niin edelleen. Euroopassa ei ollut toimivaa <i>lingua
francaa</i>, jota kaikki olisivat enemmän tai vähemmän osanneet. Ranskaakin
osasi Ranskan ulkopuolella vain sivistyneistö.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><i>Merimiesengelskaa</i>
väännettiin maailman kaikissa satamissa, mutta kunnolla sitä osattiin vain anglosaksisessa
maailmassa: Englannissa ja Pohjois-Amerikassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Neuvostoliitossa ajateltiin tuohon
aikaan, siis 1930-luvulla, suurellisesti. Maailmanvallankumouksen jälkeen
kielten fuusioituminen hävittäisi pienet kielet ja toisi valtaan lopulta vain
yhden suuren.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tuo kieli ei olisi nykyinen venäjä,
varoitti Stalin jo 1920-luvulla, eikä se myöskään olisi nykyinen saksa. Mahdollisesti
nuo kaksi kieltä joka tapauksessa olisivat tärkeimmässä roolissa uuden ja
uljaan maailman syntyessä. Olivathan ne myös Kominternin kieliä. Itse asiassa
sen keskeinen työkieli oli saksa, mutta toki Venäjällä puhuttiin venäjää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Siirtomaaimperiumit syntyivät alun
perin siten, että ylikansoitettu Eurooppa purki liikaväestöään merten taa,
jossa se saattoi ansaita elatuksensa. Pohjois-Aimerikassa voiton peri Englanti
ja Ranska joutui siellä lopulta tyytymään tähteisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Etelämpänä Espanja ja Portugali
laajensivat omia alueitaan ja niiden kielet levisivät myös alkuperäisväestön
käyttöön. Myös Afrikassa ja Aasiassa siirtomaavallat saivat suuren roolin ja
niiden kielet tulivat käyttöön, vaikka muuttoliike sinne oli pientä. Britit
onnistuovat jopa saamaan kielensä monisatamiljoonaisen Intian viralliseksi
kieleksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäjä hankki siirtomaita
naapurista ilman laivastoa ja liitti ne itseensä. Venäjän kielestä tuli suuren
Euraasian laakion pohjoisosan <i>lingua franca</i>, jota lopulta
Neuvostoliitossakin puhui kolmesataa miljoonaa ihmistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kun 1960-luvulla lanseerattiin oppi
kommunistisen yhteiskunnan rakentamisesta, oli siinä tärkeällä sijalla oppi
uudentyyppisen ihmisyhteisön, <i>yhtenäisen neuvo</i>stokansan synnystä. Tämä
historiassa uudenlainen yhteisö ei enää perustunut kansallisuuteen tai kieleen,
vaan ihmisiä yhdisti ja heidän identiteettinsä määräsi heidän roolinsa
kommunismin rakentajina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä oli kielellä sikäli tärkeä osa,
että uusi neuvostoihminen osasi aina venäjää ja käytti sitä kansojen välisen
yhteydenpidon kielenä. Venäjästä oli tullut maailmankieli ja sillä näytti
olevan edellytyksiä laajentua tässä roolissa koko Atlantin ja Keltaisen meren
ja Itämeren ja Välimeren väliselle alueelle ja siitä sitten tietenkin yhä
laajemmalle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Angela Merkel ei sattumoisin
puhunut hyvää venäjää, niin tekivät kaikki sivistyneet ihmiset Itä-Euroopan
maissa, itse Neuvostoliiton tasavalloista puhumatta. Englantia osasivat tällä
alueella monet, mutta eivät suinkaan hyvin kaikki kouluja käyneetkään. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Moni ei osannut sitä ollenkaan. Englannin
sijasta oli koulussa voinut valita esimerkiksi espanjan tai ranskan ja kielten
oppitunteja oli vain yksi viikossa, venäjää lukuun ottamatta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Joka tapauksessa venäjää siis
osattiin ja usein jopa erinomaisesti. Vanhempi polvi osaa sitä yhä, esimerkiksi
Gruusiassa ja tietenkin Ukrainassa. Kummassakaan maassa ei erinomainen venäjän
taito ole haitannut ihmisiä omaksumasta usein hyvinkin <i>russofobisia</i>
asenteita Venäjän valtioon nähden. Tunnen tällaisia henkilöitä molemmista
maista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tietokoneet ja niiden
käännöskoneet, jotka molemmat käyttävät peruskielenä englantia, ovat valtavasti
lisänneet englannin kielen kansainvälistä merkitystä. Tekoälyyn yhdistettyinä
ne saattavat jo hyvin pian muuttaa perusteellisesti sitä roolia, jota kielet
ovat historiassa näytelleet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäläisten chauvinistien unelmat
venäjää puhuvasta miljardista ovat samanlaisia houreita, kuin Hitlerin kuvitelma
Saksan hallitsemasta maailmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Itse asiassa venäjän kieli on nykyään
pahasti kärsimässä ja sen käyttö kutistuu koko ajan. vähäisimpänä syynä ei ole
se mieletön ja anakronistinen sotapolitiikka, jota Venäjä on nyt pari vuotta harjoittanut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäjän kielen roolia ja sen tulevaisuutta
tässä maailmassa sopii verrata vaikkapa ranskan vastaaviin. Kummankaan
tulevaisuudesta emme voi tietää paljoakaan, mutta nykyiset trendit voivat ehkä
antaa vihjeen siitä, mitä sopii odottaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">sunnuntai 19. tammikuuta 2020<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="6593531924274060268"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2020/01/ranskankielinen-maailma.html"><span style="color: #993300;">Ranskankielinen maailma</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Le monde francophone. Aujourd’hui et demain.</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Maailmassa käyttää enimmäkseen ranskaa päivittäin yli 300 miljoonaa ihmistä
eli kolmisen prosenttia koko maailman väestöstä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämän vuosisadan puolivälissä luku saattaa kuitenkin olla jo 700 miljoonaa
eli kahdeksan prosenttia. Näin arvioivat jotkut asianharrastajat, joista en
tiedä, ovatko he optimisteja vai pessimistejä. Tulevaisuuttahan kukaan ei
tiedä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tätä ranskan puhujien kokonaisuutta nimitetään usein ranskalaiseksi
maailmaksi -<i>le monde francophone</i>. Samanlaiselta kuulostaa myös
venäläisen maailman -<i>russki mir</i>- käsite, mutta sille on haluttu antaa
melko lailla erilainen merkitys ja liitetty kielen ohella yhdistäviksi
tekijöiksi myös kulttuurisia, uskonnollisia ja jopa geopoliittisia aineksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjän kielen maailma on ranskankielistä jonkin verran pienempi.
1990-luvulla venäjää opiskeli ulkomailla noin 74 miljoonaa henkeä, mutta nyt
luku on vain puolet siitä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mikäli otetaan huomioon vain entisen Neuvostoliiton ulkopuoliset alueet, on
venäjän lukijoiden määrä romahtanut: 20 miljoonasta yhteen miljoonaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Erityisesti Itä-Euroopassa ja Balkanilla venäjä on nyttemmin jäänyt pois
opiskeltujen ja osattujen kielten joukosta ja syitä tähän voi vain pohdiskella.
Pitkälti tämä lienee identiteettikysymys, mutta myös englannin läpimurto
yksinomaiseksi maailman <i>lingua francaksi</i> on ollut internetin
aikakaudella tavattoman nopeaa kaikkialla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ranskalaisessa maailmassa, kuten myös tietyillä entisen Neuvostoliiton
alueilla näyttää lukkarinrakkaus vanhaan valloittajan kulttuuriin joka
tapauksessa säilyneen suhteellisen hyvin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muistan hyvin, miten eräät mustasta Afrikasta saapuneet opiskelijat
ylpeilivät ranskalaisesta kulttuuristaan 1970-luvun Moskovassa. Kehtasivatpa
jotkut suutuspäissään haukkua venäläisiä barbaareiksi, jotka eivät olleet
heidän kulttuurisella tasollaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Monien suomalaisten tuntemalta Agadirin hiekkarannalta avautuu näkymä
korkealle vuorelle, jonka jyrkkään rinteeseen on kirjoitettu arabiaksi: Jumala,
isänmaa, kuningas.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Burnuusi (djellaba</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">) on päällä monella kävelijällä ja arabiankieliseen
rukoukseen polvistutaan jopa kaupoissa kesken bisneksen, mutta ei kannata vielä
sen perusteella luulla olevansa eurooppalaisuuden ulkopuolella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ranska on nimittäin Marokon <i>lingua franca</i>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Arabia on profeetan kieli ja koraani on osattava nimenomaan arabiaksi.
Arabia on myös monen marokkolaisen äidinkieli, kaikkine paikallisine
omaperäisyyksineen, jotka tuskin aukeavat jollekin saudille tai egyptiläiselle,
joihin kyllä menneisyys suuren turkkilaisvaltakunnan osana yhdistää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Myös berberit ovat merkittävä osa väestöä ja eri berberiheimojen välillä on
niin suuria kielellisiä eroja, että ymmärtääkseen toisiaan heidän on paras
puhua ranskaa tai arabiaa. Berberfeillä on jopa oma kirjaimisto, joka
muistuttaa erehdyttävästi kreikkalaista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Lukutaito on Marokossa yli 70 prosentilla aikuisväestöstä, mutta
syrjäseuduilla ja etenkin tyttöjen keskuudessa tilanne on huonompi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En tiedä, mikä rooli ranskalla on oppimattomien maalaisten parissa ja
luulisin, että ainakin turistipaikoissa englanti saattaa tunkea sitä tieltään.
Näinhän tuntuu käyvän kaikkialla. <i>Follow the money, you see</i>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Marokkolaisten suhde Ranskaan ja ranskaan näyttää joka tapauksessa olevan
sekä lämmin että läheinen. Esimerkiksi Algeriassa tilanne lienee toinen, vaikka
maa olikin peräti Ranskan merentakainen osa ja se valloitettiin jo
1830-luvulla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Marokko sen sijaan oli Ranskan protektoraatti eli suojelusalue vain
vuodesta 1912 vuoteen 1956. Kansakunnan historiassa se on vain episodi -<i>peanuts</i>-
kuten muuan marokkolainen, ranskankielinen lehti kaunopuheisesti englanniksi
toteaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Suhde Ranskaan on joka tapauksessa kaikkien konjunktuurien yläpuolella. Se
on strateginen partneri ja niinpä nimenomaan Ranskalle on annettava
suunnitteilla oleva suuri urakka nopean rautatieyhteyden rakentamisesta
Agadirin ja Marrakeshin (ransk. Marrakech) välille, julistaa lehti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiinalaiset kärkkyvät kyllä urakkaa ja ovat valmiita tekemään sen
edullisesti, mutta sen takia ei Marokolla ole syytä horjuttaa historiallisia
suhteitaan, pohditaan tuossa artikkelissa, joka antaa kiinnostavan välähdyksen
aiheeseensa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">44 vuotta kestänyt Ranskan siirtomaaherruus oli siis ainakin joidenkin
marokkolaisten mielestä pikkujuttu, ja itse asiassa herruus lieneekin ollut
suhteellisen pinnallista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Huntuja ei naisilta poistettu venäläiseen tapaan eikä <i>shariaa</i> oitis
korvattu <i>Code Napoléonilla</i>. Ranskalainen vaikutus ja siinä
luvussa <i>Code Napoléonin</i> ihmisoikeuspohjaiset näkemykset
kuitenkin tunkeutuivat myös marokkolaiseen elämään ja lainsäädäntöön, kuten
tutkijat ovat voineet todeta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Asiaa sen kummemmin tuntematta näyttää olevan tosiasia, että ranskalaisen
kulttuurin kuulumista Marokkoon pidetään itsestäänselvyytenä. Kukaties asiaa
voisi verrata ruotsalaisen kulttuurin asemaan Suomessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tällainen vertaus sopisi oikeasataan tietyssä mielessä paremmin Algeriaan,
jossa oli vielä 1960-luvulla huomattava ranskalainen vähemmistö. Kaikkiaan
noita mustajalkoja (<i>pieds noirs</i>) oli pari miljoonaa. Siirtomaillahan
tarkoitettiin kerran maita, joita kolonisoitiin eli jonne liikaväestöä voitiin
asuttaa. Nythän roolit ovat vaihtuneet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta erot ovat olennaisempia kuin yhtäläisyydet. Joka tapauksessa
siirtolaisuus on aktiivinen prosessi ja Ranskaa on jo muutaman vuosikymmenen
ajan onnellistuttanut nyt noin kuusimiljoonaiseksi kasvanut siirtolaiskolonia.
Sekin omalta osaltaan pitää koossa tuota kokonaisuutta, jonka nimi on
ranskankielinen maailma.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kansojen välisiin suhteisiin kuuluu historiassa aina silloin tällöin
väkivaltaa. Sitä muistelemalla ja hehkuttamalla löydetään aina helposti konnia
ja uhreja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Entisen Neuvostoliiton alueet ovat nykyään ns. russofobian kärjessä ja
entisiä siirtomaita uhriutetaan koko Euroopassa riistosta ja kärsimyksistä.
Osittain ne toki ovat olleen ihan todellisiakin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta vuoroinhan sitä on vieraissa käyty. Barbareskimerirosvot eli
Pohjois-Afrikan valtioiden sponsoroimat kaapparit ja ryövärit olivat
sivistyneen maailman riesana satoja vuosia ja ryöstivät jopa 1,25 miljoonaa
kristittyä orjiksi muhametttilaisten maiden orjamarkkinoille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nuori USA:n valtio käytti jonkin aikaa jopa viidenneksen budjetistaan
merirosvoille maksettaviin suojelusrahoihin, kunnes siellä havaittiin, että on
fiksumpaa sijoittaa nekin rahat fregatteihin ja maksaa potut pottuina eli
tykinkuulina ja kranaatteina.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ruotsi eli siis me, oli toinen valtio, joka maksoi myös suojelurahaa, mutta
kävi sitten aseelliseenkin taisteluun, jonka johtajaksi mainitaan
Rudolf Cederström. Hän komensi ruotsalaisia laivoja ensimmäisessä
barbareskisodassa ja oli muuten ollut mukana jo Kustaan sodan taisteluissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta tämä vie jo toiseen asiaan. Toki voidaan mainita, että ruotsalaiset
upseerit yleensä osasivat tuohon aikaan ranskaa ja moni heistä oli aikoinaan
palvellut ranskalaisessa <i>Royal Suèdois</i> -rykmentissä, jonne
värvättiin juuri ruotsalaisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Erityisesti Kustaa kolmannen aikana myös ruotsin kieli sai paljon
ranskalaisia vaikutteita, jotka siinä on tänäänkin helppo havaita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta toki tämä <i>monde francophone</i> on juttu erikseen.
Siihen emme sentään koskaan liittyneet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Olisi joka tapauksessa kiinnostavaa tietää, mikä tämän erikoislaatuisen
yhteisön tulevaisuus todella tulee olemaan. Olisi varmaan kovin yksioikoista
arvella, että ranskalaisuus on tuomittu häviämään ja korvautumaan paikallisilla
kielillä ja traditioilla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> Aika erikoista olisi, mikäli englanti ja amerikkalainen ns. kulttuuri
kokonaan valtaisi sen paikan. Mahdotonta tuskin sellainenkaan kehitys on.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa tämä <i>monde francophone</i> poikkeaa
melkoisesti myös tuosta venäläisestä maailmasta (Russki mir), jonka kanssa
sillä kuitenkin on tiettyjä yhtäläisyyksiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Jälkimmäinen
on tietenkin meidän kannaltamme tärkeämpi, vaikka siihen kuuluu pienempi osa
maailman väestöstä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-84316456805025282482024-03-18T17:52:00.003+02:002024-03-18T17:52:45.009+02:00Kun Itämerellä rosvottiin<p> </p><p class="MsoNormal"><b>Kun rosvot mellastivat<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun nyt tuo merirosvoteema jä päälle, niin yleisön iloksi
vielä yksi vanha kirjoitelma siitä aiheesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">torstai 25. elokuuta 2016</span></b><b><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="3202789362231775695"></a><b><span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2016/08/kovaa-pelia-itamerella.html"><span style="color: #993300;">Kovaa peliä Itämerellä</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[if !supportLineBreakNewLine]--><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[endif]--></span><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 11.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kovaa peliä Itämerellä</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="SV" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: SV; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Lars Ericson Wolke, <i>Kapare
och pirater i Nordeuropa under 800 år</i>. </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Historiska media 2014. 352 s.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itämeren merirosvoista tuntenee jokainen <i>vitaliaaniveljet</i> ja
sen, että Sören Norby piti aikoinaan hallussaan Etelä-Suomen alueita. Tuskinpa
monelle on tuntematon myöskään Klaus Störtebeker, jonka kallo tänäänkin on
hirteen naulattuna ihailtavissa Hampurin museossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ericson Wolken teos joka tapauksessa antaa kiinnostavan yleiskatsauksen
Itämeren ja myös Pohjanmeren alueen merenkulkuun kaappaussodan ja myös siihen
usein liittyneen merirosvouksen näkökulmasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaapparithan olivat saaneet valtuutensa valtiolta, joten he itse asiassa
olivat sotilaita eivätkä rosvoja ja sen mukaisesti heidän piti myös palvella
toimeksiantajaansa. Raja merirosvon ja kaapparin välillä oli kuitenkin
vähintään häilyvä ja usein kaapparit alkoivat toimia omaan laskuunsa, vaikka
saattoivatkin viitata kuninkaalliseen toimeksiaintajaansa. Tällainenhan oli
vitaliaaniveljestenkin historia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Suomi oli tietyssä vaiheessa oikea merirosvojen pesä ja tämän toiminnan
takana oli paikallisia suurmiehiäkin, kuten pohjolan rikkain mies ja Suomen
käskynhaltija Bo Joninpoika Grip ja hänen poikansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Merirosvoihin on liittynyt romantiikkaa ainakin lordi Byronin ajoista
saakka, jolloin näitä lurjuksia alettiin estetisoida. Toki jo Störtebeker
julisti olevansa ”Jumalan ystävä ja koko maailman vihollinen Hampuria ja
Bremeniä lukuunottamatta”. Viimemainittujen mainitseminen ainakin oli
hurskastelua ja Hampurin porvareita ei sillä kauan petetty.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaapparien ja merirosvojen alukset olivat aluksi usein aika pieniä, mutta
tykkejä ja hakapyssyjä oli sen verran, ettei aseistamattomille kauppalaivoille
jäänyt paljon mahdollisuuksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joskus miehistöt joka tapauksessa onnistuivat kukistamaan vihollisensa.
Kirjassa kerrotaan tällainen tapaus, joka koskee raumalaista laivaa, jota
rosvot olivat kuljettamassa pitkäaikaiseen päätukikohtaansa Gotlantiin. Kun
Visborgin torni näkyi ja rosvot pilkkasivat uhrejaan, joiden sanottiin nyt
näkevän tulevan asuntonsa, nämä hyökkäsivät vangitsijoitaan vastaan ja
onnistuivat pelastautumaan ja viemään laivan turvallisesti kotisatamaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Keskiajalle oli ominaista, että rosvot saattoivat pitää hallussaan
valtakuntien alueita ja tehdä ryöstöretkiä pitkin rannikoita ilman, että
hallitsijat pystyivät heitä siitä estämään. Tällaisestahan Suomikin sai kärsiä
useaan otteeseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kansainvälinen kauppa ei keskiajalla ollut suinkaan merkityksetöntä, mutta
ei tietenkään yhtä laajaa kuin sittemmin uudella ajalla. Silloin alkoi myös
kaapparitoiminnan merkitys kasvaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hollanti ja Iso-Britannia olivat tärkeitä toimijoita myös Itämerellä ja
jälkimmäisen päästyä niskan päälle keskinäisessä kilpailussa, tuli sen
laivastosta vakituinen vieras, ettei sanoisi riesa myös meidän vesillämme,
mutta pääasiassa toiminta tukeutui etelään. Hanön saaren englantilainen
hautausmaa muistuttaa yhä tästä ajasta. Göteborgin kannalta Englanti ja
Skotlanti olivat niin läheisiä kauppakumppaneita, että kaupunkia nimitettiin
joskus pikku-Englanniksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tältäkin kannalta kannattaa tarkastella sitä Kustaa IV Adolfin
englantilaisystävällistä politiikkaa, josta häntä on niin ylimielisesti
myöhemmin moitittu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Alistuminen Napoleonin määräämiin pakotteisiin eli mannermaansulkemukseen
sisälsi Ruotsille suuria vaaroja, joiden luonteen ymmärrämme, kun muistamme,
miten britit polttivat uusilla rakettiaseillaan Kööpenhaminan ja kaappasivat
koko Tanskan laivaston.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sen jälkeen Tanska-Norja joutui käymään Englantia vastaan sotaa
rannikoilla, mitä varten rakennettiin suuri määrä linnakkeita tuhatlukuisine
tykkeineen ja niiden ohella uusia ihmeaseita eli tykkijollia, joiden järeät
tykit olivat uhkana jopa suurille linjalaivoille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vuonna 1813 oli Tanskassa 214 skanssia, joissa oli 900 tykkiä ja Norjassa
lisäksi tuhat tykkiä. Brittien puolella sotaan osallistui vuonna 1812 96
sotalaivaa, joista 16 suuria linjalaivoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuten tunnettua, Venäjä pakotti vuonna 1809 Ruotsin mannermaansulkemukseen
ja vei siltä Suomen. Ruotsi joutui myös julistamaan sodan Britannialle, mutta
sitä käytiin varsin vaisusti ja ennen pitkää brittilaivasto sai taas takaisin
vanhan roolinsa Ruotsin tukijana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjän osa Ranskan politiikan juoksupoikana oli sekä maan arvoa alentava,
että kaupan kannalta tuhoisa. Tunnetusti myös ylimystö kantoi kaunaa keisarille
siitä, että saarto vaikutti sangen ikävästi sen omaan elintasoon vähentämällä
tuontitavaroita ja sulkemalla viennin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Normaalivuosina oli 3000-5000 ulkomaista laivaa saapunut vuosittain Venäjän
satamiin, mutta vuonna 1808 niiden määrä laski 996:een. Vuonna 1812 Aleksanteri
sitten päätti irtautua mannermaansulkemuksesta ja Napoleon puolestaan päätti
pelastaa Puolan barbaarisen itänaapurinsa kynsistä. Loput muistammekin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Rosvo Roopen kaltaisia merirosvoja ei kyseisen Suomi-filmin jälkeen
Itämerelle ilmaantunut, jos heitä nyt oli ollut aiemminkaan. Noista oikeista
merirosvoista, usein hyvin ikävistä tyypeistä tehtiin kyllä Robin
Hood-tyyppisiä legendoja, vaikka eväitä tälle ei liene paljoakaan ollut. Joka
tapauksessa ne hahmot, jotka uskalsivat huseerata omaan laskuunsa,
mahtivaltioista riippumatta, kiehtoivat ymmärrettävästi myös rahvaan
mielikuvitusta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaappaussota kuitenkin jatkui myös 1900-luvulla, vaikka kansainvälinen
sopimus kielsi sen jo heti Krimin sodan jälkeen. Saksalaisten apuristeilijöiden
seikkailut tunnetaan ja itsekin muistan joskus 1960-luvun alussa katsoneeni
elokuvan <i>Kymmenen lipun alla</i>, joka kertoi saksalaisesta <i>Atlantis</i>-apuristeilijästä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vaikka noita uudenajan merirosvoromantiikkaan sopivia aluksia oli
valtamerillä useitakin, ei niiden rooli kasvanut kovin merkittäväksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa apuristeilijät kaappasivat ja upottivat 121
laivaa, yhteensä 103 000 tonnia ja toisessa maailmansopdassa 138 laivaa ja
857000 tonnia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Armottomat sukellusveneet sen sijaan vastasivat toisessa maailmansodassa
peräti 2828 laivan ja 14 687 000 tonnin upotuksesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä muistutti merirosvousta pahimmillaan ja siitä myös saksalaisia sodan
jälkeen oikeudessa syytettiin. Jotta saksalaisten niskoille ei vieritettäisi
koko vastuuta totaalisen sodan kauhuista, voi tässäkin Ericson Wolken tavoin
muistaa, että saksalaisia vuonna 1919 rangaistiin saarrolla vielä puoli vuotta
sodan päättymisen jälkeen, mikä vaati ainakin satatuhatta ja ehkä jopa puoli
miljoonaa siviiliuhria.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ericson Wolken kirja on kiintoisa katsaus yhteen tärkeään historian
ilmiöön, jonka merkitys meillä on usein unohdettu, kun alan toimijat ovat
tavallisesti sijoittuneet 60 leveysasteen eteläpuolelle. Asian vaikutus on
kuitenkin myös meillä ollut hyvin konkreettinen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Suomenkin historiasta kirjoittaneen tutkijan tekstissä huomaan pari
kummallista seikkaa. Sivuilla 94 ja 95 hän luettelee vitaliaanien Suomessa
ainakin ajoittain hallitsemia paikkoja, joiden joukossa ovat Raasepori,
Kastelholma, Korsholma, Wartholm (luultavasti Porvoon lähellä, vaikka sen
joskus on selitetty olevan Junkarsborg Karjaalla), Åborg Kuhmon ulkopuolella
sen sijaan kuulostaa oudolta ja Kuhmolla tarkoitetaan tässä varmasti jotakin
muuta kuin tuota Kainuun kelpo kaupunkia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toinen omituisuus on tieto, jonka mukaan Turun piispa Björn vuonna 1404
varoitti Räävelin porvareita siitä, että merirosvot olivat kokoontuneet
tunkeutuakseen Nevalle ja Nyenin kaupunkiin vahingoittamaan venäläisiä. Sen
jälkeen tiedotettiinkin heidän tehneen siellä suurta vahinkoa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Koska itse olen aina kuvitellut, että Nyen perustettiin vasta sen jälkeen,
kun alue Stolbovan rauhassa vuonna 1617 liitettiin Ruotsin valtakunnan
alaisuuteen, olen tiedosta kovin hämmästynyt. Lähdeviitettä ei ole, mutta
ilmeisesti tuossa kohdassa siteerataan alkuperäisdokumenttia, joten lienee
pääteltävä, että jonkinlainen kaupungintapainen oli kyseessä ja ehkä sijaitsi
siellä Nevan ja Ohtan yhtymäkohdassa, jonne ruotsalaiset jo vuonna 1300 olivat
yrittäneet perustaa Landskronan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka
tapauksessa asia vaatii selitystä. Olen muussakin yhteydessä huomannut, että
venäläisellä puolella on arveltu tuolla ”suomalaisella suolla” itse asiassa,
vanhojen karttojen mukaan, olleen myös venäläistä asutusta. Mutta että sen
nimikin jo olisi ollut Nyen (Neovia)???<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ja tässä vielä
musiikkia samasta aiheesta:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: black; mso-color-alt: windowtext;"><a href="https://youtu.be/eMkE_F0G2Rk" target="_blank"><span style="font-family: Roboto; font-size: 18.0pt; letter-spacing: .75pt; text-decoration: none; text-underline: none;">https://youtu.be/eMkE_F0G2Rk</span></a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-48859596095937389842024-03-18T09:23:00.001+02:002024-03-18T09:23:13.528+02:00Kuvitellut sankarit<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Hurskaiden rosvojen maa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nuorempana ihastuin Charles
Kingsleyn runoon <i>Viimeinen merirosvo, The Last Buccaneer</i>, jonka Yrjö
Jylhä oli taidokkaasti kääntänyt ennen sotia ilmestyneessä käännösvalikoimassa <i>Hallitse
Britannia</i>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Maanmainio internet on tehnyt
mahdolliseksi klassikoiden pitämisen aina mukana ja sieltähän tämäkin runo löytyy.
Uskon sen olevan julkista tietoa, kun se kerran on siellä luettavissa ilman
mitään muureja, kuten hyvä kirjallisuus yleensäkin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Roskan alkaakin tunnistaa jo siitä,
että sen kopioimista vahditaan mustasukkaisesti ja yritetään rahastaa siitä
edes tällä tavalla. Klassikot ovat kaikille avoinna.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kingsleyn runo tuli itse asiassa
mieleeni siksi, että viime kerralla oli tässä bogissa puhetta Espanjan
siirtomaahistoriasta ja siihen protestanttisella puolella rakennetusta <i>mustasta
legendasta</i>, kuten patrioottinen espanjalainen asian ilmaisee.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Merirosvot olivat aikoinaan kaikkea
muuta kuin pittoreski kokoelma jaloja Robinhoodeja. Yleensä he olivat
tunnottomia ryöstömurhaajia, jotka tiesivät kiinni joutumisen merkitsevän
armotonta kuolemaa ja käyttäytyivät sen mukaisesti eli täysin moraalittomasti.
He olivat desperadoja eli epätoivoisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Itse asiassa Englanti valtionakin
tuki kauan merirosvousta kaapparisodan muodossa ja harjoitti sitä parhaansa
mukaan. Englantilainen ja merirosvo olivat monen silmissä vähitellen yhä enemmän
sama asia ja vielä Oswald Spengler kertoi, että kun englantilaista vähän
raaputtaa, löytää merirosvon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tietenkin rosvot saivat myös
romanttista hohdetta. Köyhien ystävän, <i>Robin Hoodin</i> jälkeen suurimpia
symbolisia jaloja rosvoja oli Schillerin <i>Karl Moor</i>, joka kuvataan
armottomaksi ryöstömurhaajaksi, mutta samalla myös suureksi vapauden
sankariksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Lordi Byronin <i>Viimeinen
merirosvo</i> (corsair) kunnostautui niin ikään kapinallisella uhmallaan.
Merirosvoista tai ainakin joistakin tuon joukon kuvitelluista edustajista
tehtiin kunnioitettuja sankareita. <i>Aarresaaren</i> John Silverin tuntee tai
ainakin tunsi jokainen koulupoika vielä muutama vuosikymmen sitten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Charles Kingsleyn runossa bukanieri
edustaa englannin köyhää ja sorrettua rahvasta, joka löytää vapautensa vasta
kukistettuaan valtion komennon niskoiltaan ja asettauduttuaan paratiisimaiselle
saarelle, jolla vallitsevat <i>vapaat ja reilut lait</i>, Jylhä suomennosta
lainatakseni.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Näin runoelma alkaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; mso-outline-level: 1;"><b><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 18.0pt; mso-ligatures: none;">The Last
Buccaneer<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 10.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="http://www.poetryatlas.com/poetry/author/186/charles-kingsley.html"><span lang="EN-US" style="color: #3f6f90; mso-ansi-language: EN-US;">Charles Kingsley</span></a></span></b><b><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 10.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">OH, England is a pleasant place for them that ’s rich
and high; <br />
But England is a cruel place for such poor folks as I; <br />
And such a port for mariners I ne’er shall see again, <br />
As the pleasant Isle of Avès, beside the Spanish main. <br />
<br />
There were forty craft in Avès that were both swift and stout,<br />
All furnish’d well with small arms and cannons round about; <br />
And a thousand men in Avès made laws so fair and free <br />
To choose their valiant captains and obey them loyally. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Rosvousta pidetään yleensä kunniattomana tapana elannon
hankkimiseksi, mutta bukaniereilla oli oma puolustuksensa: kunniattomasti oli
espanjalainenkin tavaransa hankkinut. Ne oli nimenomaan kiristetty julmasti intiaaneilta.
Mitä tulee ryöstettyihin kauppalaivoihin, niiden kapteenit olivat raakoja
lurjuksia, jotka hallitsivat raa’alla väkivallalla. Nyt heille maksettiin
omalla valuutallaan:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><br />
</span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Thence we sail’d against the Spaniard with his hoards
of plate and gold, <br />
Which he wrung by cruel tortures from the Indian folk of old;<br />
Likewise the merchant captains, with hearts as hard as stone, <br />
Which flog men and keelhaul them and starve them to the bone. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: EN-US; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ja neekeriorjatkin,
etenkin tytöt, karkasivat merirosvojen uljaaseen ja vapaaseen seuraan:<br />
<br />
</span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Oh, the palms grew high in Avès and fruits that shone
like gold, <br />
And the colibris and parrots they were gorgeous to behold; <br />
And the negro maids to Avès from bondage fast did flee,<br />
To welcome gallant sailors a sweeping in from sea. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: EN-US; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Maanpäällinen
paratiisi oli toteutunut:</span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><br />
<br />
Oh, sweet it was in Avès to hear the landward breeze <br />
A-swing with good tobacco in a net between the trees, <br />
With a negro lass to fan you while you listen’d to the roar <br />
Of the breakers on the reef outside that never touched the shore.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta sitten rosvot saivat vieraaksi kuninkaan, kuten
Jylhän suomennos Asian ilmaisee. </span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: EN-US; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sankarin oli haavoittuneena paettava soutaen neekerityttönsä kanssa:<br />
<br />
</span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">But Scripture saith, an ending
to all fine things must be, <br />
So the King’s ships sail’d on Avès and quite put down were we. <br />
All day we fought like bulldogs, but they burst the booms at night; <br />
And I fled in a piragua sore wounded from the fight. <br />
<br />
Nine days I floated starving, and a negro lass beside,<br />
Till for all I tried to cheer her, the poor young thing she died; <br />
But as I lay a gasping a Bristol sail came by, <br />
And brought me home to England here to beg until I die. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Viimeinen bukanieri pääsi Englantiin elämään almuilla
ja säästyi siis hirttämiseltä, koska ilmeisesti oli onnistunut</span><span style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">
kätkemään todellisen identiteettinsä. </span><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; line-height: 150%; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ymmärrettävästi mennet ilon päivät siinä usein palasivat mieleen:<br />
<br />
And now I ’m old and going I ’m sure I can’t tell where; <br />
One comfort is, this world’s so hard I can’t be worse off there: <br />
If I might but be a sea-dove I ’d fly across the main, <br />
To the pleasant Isle of Avès, to look at it once again.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span lang="EN-US" style="color: black; font-family: "Verdana",sans-serif; font-size: 9.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tästä kenties opimme sen, ettei oikeutta maassa saa,
ken ei itse sitä hanki, kuten Kaarlo Kramsu omassa, kapinalisia ihailevassa runossaan
kertoi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Samalla opimme myös sen, että onnen maa on jossakin
merten tuolla puolen ja että vastarinta kuningasta ja hänen lakejaan vastaan
voi olla myös sankarillista, mutta ainakin pitemmän päälle toivotonta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa merirosvoilla oli tietty oikeutus toiminnalleen
ainakin silloin, kun he hyökkäsivät espanjalaisten julmaa komentoa vastaan. Tosin
omatkaan kapteenit eivät olleet juuri kehumisen arvoisia moraaliltaan, ainakaan
miehistön näkökulmasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: black; font-family: "Calibri",sans-serif; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Charles Kingsley (1819-1875) ei muuten ollut itse
kapinallinen, vaan anglikaaninen pappi. Kristlilistä sosialismia hän kyllä
edusti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-31865350154892574112024-03-17T08:47:00.003+02:002024-03-17T09:28:41.987+02:00Se ei ole narri, joka narraa<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Musta legenda ja muut
narratiivit<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;">Àngel Luis Cervera Fantoni, <i>Historia naval de España. Batallas. Vida en
bordo. Navegación. Personajes. Naufragios. Inventos</i>. Sekotia 2023, 346 s.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Torremolinosin Eurooppa-aukiolla
on aika hyvä pieni kirjakauppa nimeltä Pergamon. Sieltä tarttui mukaani tämä
hieman omituinen kirja, joka on, kuten alaotsikostakin näkee, eräänlaista <i>tik-tok</i>
-historiaa tai ehkä pikemmin <i>Quora</i>-historiaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirja ei
nimittäin oikeastaan ole perinteinen historia, vaan järjestetty kysymysten ja
vastausten muotoon, tyyppiä <i>FAQ</i>, siis usein kysyttyä. Vastaukset
saattavat olla aika pitkiäkin, mutta koko homman ideana on näkevinään jonkinlaisen
postpostmodernin tavan käsitellä asioita mahdollisimman nopeasti ja
tiivistetysti. Ei kirjoja ennen näin kirjoitettu, katekismuksia lukuun
ottamatta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Selvää on, ettei
tämä edesauta asioiden syvällistä perustelemista tai ymmärtämistä, mutta
kaiketi sen toivotaan tuovan lukijoita myös niistä piireistä, joiden lukutaito
tai kärsivällisyys ovat heikot. Ainakin teksti on helppolukuista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Oikeastaan olin
kiinnostunut lähinnä Trafalgarin taistelusta ja sen espanjalaisesta
narratiivista. Kaupassa minua itse asiassa houkutteli jo toinen kirja: <i>Derrota
gloriosa </i>eli kunniakas tappio, jossa tuota tapahtumaa oli selostettu
perusteellisesti, mutta tyvestä puuhun noustaan. Narratiivinsa se on tälläkin
teoksella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Fantonin
teoksesta selviää, että Englanti vastoin Amiensin rauhansopimusta hyökkäsi
espanjalaisen eskaaderin kimppuun Santa Marian niemen luona vuonna 1804 upottaen
yhden fregatin ja siepaten kolme muuta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Espanjalaisilla
oli mukanaan miljoonia kulta- ja hopearahoja, jotka he menettivät tuossa merirosvohyökkäyksessä.
Osa saaliista, fregatti Mercedesissä olleet rahat löytyivät hiljattain ja
amerikkalaiset palauttivat ne käräjöinnin jälkeen Espanjalle. 14 tonnia rahoja
kuljetettiin Espanjaan kahdella Hercules-lentokoneella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Englantilaisten
epäreilussa hyökkäyksessä räjähti tuo mainittu fregatti Mercedes, jolloin 275
henkeä kuoli ja 323 haavoittui. Tämä välikohtaus oli Espanjalle Casus belli ja
johti seuraavana vuonna Trafalgarin taisteluun, jossa kärsittiin tappio. Tappio
oli kunniakas, mitä muden maiden historiakirjat eivät useinkaan muista mainita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Englannin rooli
Espanjan historiassa on ollut aika ikävä ja tässä kirjassa kerrotaan muutamasta
konfliktista. Kuten tunnettua, Englanti sai aina välillä selkäänsä, kuten Santa
Cruz de Tenerifellä 1797, jolloin 900 miehen voimalla hyökännyt amiraali Nelson menetti
kätensä ja joutui antautumaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Santa Cruzin
mainiossa sotamuseossa asiasta muistuttaa maalaus, jossa osapuolet vaihtavat
lahjoja: englantilaiset saavat kaksi sammiota viiniä ja antavat espanjalaisille
tynnyrin olutta. Nelsonin käden katkaisseen ammuksen ampunut tykki on rannassa esillä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Englanti esittää
mielellään keksineensä sellaisetkin asiat kuin reilu peli ja vapaakauppa, mutta
kieltämättä se sovelsi niitä yleensä silloin, kun itse niistä hyötyi. Muulloin
saatettiin sen sijaan olla täytin häikäilemättömiä, kuten Nelson hyökätessään
puolueettoman Tanskan kimppuun ja hävittäessään sen laivaston ja päälle
päätteeksi polttaessaan raketeilla Kööpenhaminan rauhallisen kaupungin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Englanti, joka
on jo kauan ollut suurin sherryn markkina-alue ja lähettää nykyään Espanjaan
valtavia määriä siellä hyvin siedettyjä kaljaturisteja oli kauan Espanjan
perivihollinen, mikä johtui sekä ideologisista (protestantismi), että
taloudellisista ja niin sanotusti geopoliittisista syistä. Espanjan Alankomaat
muodostivat pysyvän uhan Englannin ja Hollannin merenherruudelle ja siis
kaupalle ja siirtomaille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Mikäli Espanja olisi vielä saanut tukevan
jalansijan Englannista, olisi kanaalin merenkulku ollut sen valvottavissa.
Tähän pyrki kuuluisa <i>Suuri armada</i> vuonna 1588. Tuon mahtavan laivaston
virallinen nimi oli <i>Felicísima Armada y Exército de S.M.</i> eli hänen
majesteettinsa kaikkein onnellisin laivasto ja armeija. Nimitys <i>voittamaton
armada</i> perustuu tuntemattomaan lähteeseen, eikä esiinny ajan dokumenteissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Fantoni
kirjoittaa, että tähänkin asiaan liittyy niin sanottu <i>musta legenda (Leyenda
negra),</i> joka sisältää keksittyjä valheita, yhteyksistään irrotettuja
asioita, liioittelua ja todisteiden hävittämistä, Sen perusidea on, että <i>espanjalaiset
olivat/ovat historian todistuksen mukaan tavattoman julmia, suvaitsemattomia,
tyrannimaisia, harhaisia, fanaattisia, ahneita ja petollisia.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Armadan lähettämisellä
Filip II halusi lopettaa protestanttisen Englannin ja sen kaappareiden jatkuvat
ja puoliviralliset hyökkäilyt omistuksiaan ja kauppaansa vastaan Länsi-Intiassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Armadaan piti kuulua
myös maavoimia 55000 miestä ja 1200 hevosta. Koko miesmäärän piti suunnitelman mukaan
olla peräti 94000. Tosiasiassa se jäi siitä kolmannekseen, mutta olihan
laivastolla sentään silti noin 150 alusta ja 2340 tykkiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suureksi ja ehkä
ratkaisevaksi onnettomuudeksi tulivat tietenkin sairaudet, jotka tuon ajan
laivastoissa saattoivat nopeasti ja tuhoisasti levitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suuren armadan
30000 miehestä kuoli noin 20000. Vain 1500 meni taisteluissa, 8500
haaksirikoissa ja 2000 murhattiin (asesinados) Irlannissa. Loput 8000 vei tauti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Espanjalaisilla
oli huonoa tuuria, mutta myös taitamattomuus ja koordinaation puute vaivasivat.
Joka tapauksessa lopputulos oli katastrofi, mutta englantilaisten ansiot sen
aikaan saamisessa näyttävät kirjan perusteella olleen varsin mitättömät.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Espanjan
onnettomuudesta innostuneina englantilaiset lähettivät jo seuraavana vuonna
matkaan <i>vasta-armadan (Contra armada</i>). Siihen kuului 180 laivaa ja 27000
miestä, joten suuruusluokka oli sama kuin Espanjan epäonnisella armadalla.
Heidän tarkoituksensa oli hävittää jäljellä olevat Espanjan laivat, valloittaa Lissabon
ja nostaa oma suosikki Portugalin valtaistuimelle sekä päästä hallitsemaan Azoreita
ja niiden avulla Amerikan-liikennettä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Englannin
vasta-armada oli täysi katastrofi. Galiciassa he kärsivät tappion ja siirryttyään
sen jälkeen Azoreille, oli tulos samanlainen. Sen jälkeen laivasto-operaatiota
johtanut Sir Francis Drake joutui epäsuosioon ja Elisabeth I määräsi koko
operaatiota koskevat asiakirjat salaisiksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Salaisuuksilla
on taipumus aina tulla joskus päivänvaloon ja kyllähän nämäkin asiat kaikkialla
tiedetään. Toinen asia on sitten, kenen narratiivi jää elämään ja perii voiton
historiografisessa maailmansodassa, joka jatkuu ajasta aikaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Fantonin mukaan
sitä hallitsee ulkomailla niin sanottu <i>musta legenda</i>, joka alussa jo
mainittiin. Legenda kertoo, että Espanjan ja protestanttien välisessä
taistelussa oli kyse vapauden ja valistuksen taistelusta tyranniaa ja obskurantismia
vastaan ja selittää, että espanjalaiset olivat Amerikassakin käsittämättömän
julmia ja hävittivät kokonaisia intiaanisivilisaatioita. Inkvisition esitetään
muka kiduttaneen ja polttaneen roviolla intiaaneja ja ajan lentokirjasissa
esitettiin tästä muka kertovia kuviakin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Itse asiassa,
kertoo kirjoittaja, nimenomaan espanjalaiset veivät uuteen maailmaan sivistystä
ja perustivat sinne satoja kaupunkeja ja kymmeniä yliopistoja, joita
protestantit eivät perustaneet alkuasukkaille lainkaan. Espanjan siirtomaissa
ei ollut orjuutta eikä inkvisitio koskaan vainonnut alkuasukkaita. Intiaanikansat
kyllä kärsivät demografisen katastrofin, mutta se johtui taudeista eikä
suinkaan julmuuksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Itse asiassa
juuri protestantit olivat siirtomaaorjuuden perustajia, espanjalaiset sen
sijaan pitivät uusia alueita osana omaa maataan. Orjuutta siellä ei tunnettu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä tarina on
kyllä ihan tuttu myös anglosaksisista lähteistä, mutta aina se espanjalainen
narratiivi on alakynnessä ja taitaa siellä pysyäkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Protestanttisen pohjolan ja katolisen etelän välinen
taistelu ei toki ollut niin selkeästi hyvän ja pahan tai taantumuksen ja
edistyksen välinen, eikä edes uskontojen välinen kuin se meillä oin tullut
tavaksi esittää. Reaalipolitiikka ja jopa röyhkeä häikäilemättömyys ovat aina
näytelleet suurempaa roolia, kuin voittajat kehtaavat tunnustaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Siitä huolimatta
julma, petollinen ja ahne pohjoinen, kuten asia Espanjasta käsin nähdään,
edusti myös omalla tavallaan tärkeää ja historiassa lopulta voittoisaa prinsiippiä:
yksilön ja ajattelun vapaus kasvoi rehevästi juuri siinä lannassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-60694743768646785712024-03-16T07:42:00.002+02:002024-03-16T07:42:17.509+02:00Rauhoittukaapas jo.<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Rauha teille!<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä viimeisten
parin vuoden mittaan on tullut useastikin ajateltua <i>rauhaa</i> ja sitä
tavatonta aiheellista, henkistä ja moraalista tuhoa, jota sota on merkinnyt.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kun
stalinistinen utopia oli vallassa, sai sieltä tuleva puhe rauhasta aivan
erityisen sävyn. Se kuulosti yleensä hurskastelevalta hölynpölyltä, joka oli
vain tarkoitettu enemmän tai vähemmän edesauttamaan sotavarusteluja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Rauha on
venäjäksi <i>mir (</i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">мир</span></i>).
Sana merkitsee myös maailmaa ja kyläyhteisöä. Vitsiniekat tietenkin käsittelivät
neuvostoliittolaisia iskulauseita tätä seikkaa hyödyntäen. Kun siellä sanottiin
”Me tarvitsemme rauhaa” (<i>Nam nužen mir</i>), lisättiin siihen jatko: <i>ves
mir!</i> Siis tarkemmin sanoen olikin tarkoitus sanoa: tarvitsemme maailman ja
vieläpä koko maailman!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sana <i>mir</i>
on mukana myös jokaisen tuntemassa komentosanassa <i>smirno!</i> (asento!).
Silloin ei siis tarkoiteta, että sotamies jätetään omaan rauhaansa, vaan päinvastoin
hänet rauhoitetaan, hieman samoin kuin ala-asteella sanotaan lapsille ”
rauhoittukaa”!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Rauhassa tuntuisi
siis venäläisittäin olevan jotakin pakotettua ja siinä suhteessa siellä lienee
jo ammoin ymmärretty sellainenkin moderni asia, kuin ns. rauhaan pakottamisen
idea.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kun mielisairas
riehuu holtittomasti, pannaan hänet pakkopaitaan, joka venäjäksi on <i>smiritelnaja
rubaška</i> eli rauhoituspaita. Sen jälkeen henkilön siis ajatellaan jättävän
ympäristönsä rauhaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sen sijaan se ei
merkitse, että jätettäisiin riehuja herran huomaan eli omaan rauhaansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">On rauha venäjäksi
myös <i>pokoi</i>. Se viittaa lepoon ja hermoilijalle voidaan sanoa, <i>spokojno</i>,
ota nyt rauhallisesti (ole rauhassa) ja sen päälle vielä <i>ne pereživaj</i>,
älä hermoile eli älä vatvo mielessäsi asioita. Ikuisesti lepäävää vainajaakin
kutsutaan nimellä <i>pokojnik</i>: lepääjä tai rauhanhenkilö.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mitä tulee
tuohon kuuluisaan käsitteeseen rauhanomainen rinnakkaiselo, se oli venäjäksi <i>mirnoje
sosuštšestvovanije</i> eli rauhallinen yhdessäolemassaoleminen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mikäli sen
sijaan sanottiin <i>mirnoje sožitelstvo</i>, viitattiin jo yhteiseloon, sen kaltaiseen
kuin vaikkapa avioliitossa. Kaikesta viattomuudestaan huolimatta asia koettiin
moniaalla vaaralliseksi ja vastenmieliseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta
ajatelkaamme vielä komentoa <i>smirno!</i> (asento), jossa siis käsketään
rauhoittumaan. Sen vaihtoehtona on <i>volno!</i> (lepo), jonka kantana on <i>volja</i>,
vapaus, joka merkitsee myös tahtoa. Sotamies saa sen kuultuaan vapaasti
toteuttaa tahtoaan, sikäli kuin asia koskee käsien ja jalkojen pientä
asettamista mukavampaan tilaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuuluisaa
venäläistä rajoittamatonta riehuntaa, johon 1990-luvulla viitattiin sanalla <i>bespredel
</i>eli rajattomuus, on aikojaan saatossa kuvattu juuri tuolla sanalla <i>volja</i>.
Esimerkiksi kapinapäällikkö Pugatšov julisti olevansa tuomassa kansalle
vapautta (volja). Myös 1800-luvun narodnikit perustivat järjestön <i>Zemlja i
volja</i> -maa ja vapaus, jonka radikaali siipi otti sitten nimen <i>Narodnaja
volja</i> eli kansan tahto tai kansan vapaus (tehdä mielensä mukaan).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><i>Svobodalla </i>sen
sijaan alun perin viitattiin järjestyneeseen, vastuulliseen vapauteen, mutta
vuonna 1917 nuo asiat sekoittuivat täydellisesti ja svobodasta tuli kurittoman
riekunnan synonyymi, kuten eräässä Alfred Tannerin kupletissa esitetään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Silloin, kun
ollaan rauhoittuneita eli seisotaan <i>smirnaassa</i>, on sen sijaan oltava
kuin seipään niellyt ja pakkopaitaan puettu. Silloin tahto on komentaja
taskussa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Samaahan se on
joka maassa, en suinkaan tarkoita, että venäläisillä olisi tässä jotakin
erityisen hirmuista kulttuurissaan tai että he ajattelisivat ihan toisin kuin
me ja että kukaties emme voisi toisiamme edes ymmärtää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ei tässä siitä
ole kysymys. Rauhaa voidaan myös haluta ja siihen pyrkiä tuntematta lainkaan
sanan etymologiaa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tästä tulikin
mieleen, että mihinkäs se oikeastaan suomen kielessä liittyykään, mistä juontuu
moinen sana?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-89540478098288428102024-03-15T08:53:00.001+02:002024-03-15T08:53:06.455+02:00Parin sukupolven takaa<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Buddhalainen utopia<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Aldous Huxley, <i>Saari</i>.
Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Basam Books 2013 (Alkuteos <i>Island</i>
1962), 527 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä kirja on kiinnostava
lähinnä kolmesta syystä, jotka ovat sen kirjoittaja, sen ilmestymisvuosi ja sen
ideologia. On se muutenkin hyvä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja (ks.
<a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=huxleyn+maailma">Vihavainen:
Haun huxleyn maailma tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ) tuli
tunnetuksi dystopiastaan <i>Uljas uusi maailma</i> (<i>Brave New World</i>
1932) ja sodan jälkeen hänet tunnettiin erityisesti mystiikan ja tajuntaa
laajentavien aineiden tutkijana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Huxley tutki
sekä perinteistä läntistä mystiikkaa, Mestari Eckartista (Eckhart) ja Hildegard
Bingeniläisestä lähtien, että itämaista mystistä kokemusta sellaisena kuin se
kuvattiin etenkin buddhalaisuudessa. Hänen teoriansa mystisen kokemuksen ja
tajuntaa laajentavien aineiden (LSD, psilosybiini) keskinäisestä yhteydestä
lienee vaikuttanut paljon 1960-luvun hippiliikkeen nousuun.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ajatus siitä,
että todellisuuden aidon merkityksen oivaltaminen voisi tapahtua avaamalla
”tajunnan ovet” selkoselälleen, jolloin olemassaolon mystinen ydin avautuu
pyyteettömälle katsojalle sai hänen mielestään vahvistusta myös muilta
uskonnollisen kokemuksen tutkijoilta, kuten William James.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Olennaista ja
uutta Huxleyn tarkastelutavassa oli se, että hän asetti askeettien ja
mystikkojen mietiskelyn samalle viivalle erilaisia, hallusinogeeneiksikin
nimettyjä aineita nauttiville avautuvan kokemuksen kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ymmärrettävästi
Huxleyn seuraajista monet vulgarisoivat pahoin hänen ajatteluaan keskittyivät
erilaisten nautintojen ja <i>kiksien</i> hankkimiseen kemiallisten aineiden
välityksellä. Huxleylle ne eivät kuitenkaan merkinneet ennen muuta mielihyvän
hankkimista, vaan mietiskelyn kautta löydettävän totuuden välinettä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Hallusinogeenit
olivat 1960-luvun alussa vielä sallittuja ja muistan, että myös Suomen Kuvalehdessä
ilmestyi silloin artikkeli uudesta ihmerohdosta. LSD, joka oli löydetty
torajyvästä. Vastaavia aineita olivat myös eräät luonnonkansat käyttäneet, ja
tämä antoi paljon lisää pontta hippien ajatukselle siitä, että länsimainen
sivistys oli itse asiassa alemmalla tasolla kuin erilaisten primitiivisten
kulttuurien.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä ajatus
löytyy myös tämän Huxleyn romaanin taustalta. Kirjassa päähenkilö joutuu
saarelle, joka elää lähes omavaraisena ja muusta maailmasta eristäytyneenä. Sen
kulttuuria määrää Mahajana-buddhalaisuuden muoto, jonka periaatteita
kunnioittaen myös lasten kasvatus, perheet ja valtio on järjestetty.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Näin on päästy
eroon länsimaisen kulttuurin vastemielisimmistä piirteistä, jotka liittyvät
lasten ruumiilliseen kurittamiseen, seksuaalisiin tabuihin, ydinperheeseen, tapauskovaisuuteen
ja militarismiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><i>Palan</i>
pikkuvaltiossa on hankittu kaikille tarpeellinen elintaso ja sivistystaso.
Rikkautta ei ole, eikä sitä tavoitella ja ulkopuolisen kulutusyhteiskunnan
tarpeettomuudet, kuten skootterit ja televisiot, kiinnostavat vain joitakin
henkisesti jälkeenjääneitä. Sama koskee sellaisia ilmiöitä kuin jazzmusiikki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Länsimaisen
kulttuurin muodollinen koulutus päähän pänttäämisineen ei ole käytössä Palan
kouluissa, joissa asioista opitaan tai pyritään oppimaan ennen muuta niiden
olemus eikä muotoa. Lapset saavat tutustua kaikkeen, mitä maailmasta löytyy ja
oppia pyrkimään sitä koskevaan kokonaisvaltaiseen tietoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Seksuaalisuus ja
sen järjestäminen on jokaisen utopian keskeisiä asioita. Palalla lapset eivät
kuulu yhteen perheeseen, vaan noin kahteenkymmeneen. Myös aikuiset pyrkivät
useisiin henkistä kasvua mahdollisimman paljon tukeviin seksuaalisuhteisiin.
Kyseessä ei suinkaan ole promiskuiteetti, saati helppohintaisen nautinnon
hakeminen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Maailman
suurimpia ongelmia ovat tämän kirjan mukaan köyhyys ja nälänhädät, joita on
etenkin Kiinassa. Ne johtuvat liikakansoituksesta, onhan maailmassa pian kolme
miljardia ihmistä. Myös eugeniikka, kaiken tulevaisuuden perusta, on maailmassa
retuperällä (vrt <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=wolstenholme">Vihavainen:
Haun wolstenholme tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Palalla asiat on
hoidettu järkevästi, jos niin voi sanoa, sillä järkeily yleiskäsitteillä
suoritetun kalkyloinnin mielessä ei tosiaankaan ole arvossaan. Joka tapauksessa
syntyvyys on saatu optimaaliseksi ja ihmisille on voitu turvata sellainen
elintaso, jota he todella tarvitsevat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Siihen ollaan yleensä
tyytyväisiä, kuten asiaan kuuluukin ja etsitään rikkautta todellisuuden yhä syvemmästä
tajuamisesta ja yhteydestä kanssaihmisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ihmissuhteet
ovat keskimäärin ideaalisella tolalla, mutta kaikkea pahaa ei sentään ole
maailmasta hävitetty. Se asuu jokaisessa ihmisessä yhtenä mahdollisuutena, eikä
edes rikollisuus ole kokonaan hävinnyt, kuten Neuvostoliitossa ajateltiin
kommunismin kaudella tapahtuvan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ihmiset ovat
vajavaisia, sillä se kuuluu heidän luontoonsa, eikä yhteiskunta voi asiaa
muuttaa, vaikka sen avulla onkin kyetty ratkaisemaan noin kaksi kolmannesta ihmisten
ongelmista, mukaan lukien heidän eksistentiaalinen ongelmansa ja suhteensa
kuolemaan. Se otetaan hyvin rauhallisesti ilman sen kummempia emootioita ja
lapsetkin otetaan mielellään mukaan kastomaan vanhusten lähtöä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mitä tulee
tajuntaa laajentaviin aineisiin, niitä otetaan noin kaksi kertaa kuussa. Se
riittää pitämään yllä ymmärrystä immanentin todellisuuden oikeasta, pyhästä
luonteesta. Viisauden ytimessä on buddhalaisen totuuden oiveltaminen: <i>sinä
olet Se</i> (ja sen mukana tietenkin siihen liittyvät asiat: sinä olet minä,
minä olen sinä jne.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja
kuvaa sangen hurmioituneena Bachin <i>Brandenburgilaisen konserton</i>
kuuntelemista tai pikemmin elämistä tajunnan laajenemisen aikana: kyseessä ei
ole suinkaan pelkkä ääni, kaikki aistit kokevat musiikin omalla tavallaan. Pidän
kuvausta onnistuneena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Huxleyn utopia
on kirjoitettu 1960-luvun alussa, jolloin kerskakulutus oli vielä
lapsenkengissään, kuten myös maapallon väestönkasvu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Jälkeenjääneiden yksilöiden Palalla
unelmoimien kymmenhevosvoimaisten skootterien sijasta meillä on nyt todelliset
turhuuden markkinat: on monisatahevosvoimaiset sähköautot. hehtaarien laajuiset
hypermarketit, räjähtävä väestönkasvu siellä, missä ei pitäisi, täysin
ala-arvolista henkistä saastaa tuottavat viihdekanaalit internetissä ja siis
jokaisen taskussa ja joka hetki ”nautittavina”.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sen sijaan, että
meillä olisi syvempään ihmisyyteen pyrkivät seksisuhteet, meillä on puolivirallinen
kuvallinen ja sanallinen prostituutio, jonka kritisoinnistakin rangaistaan.
Syvempien inhimillisten tarpeiden sijasta yritetään ylitarjonnalla ”tyydyttää”
kaikkein primitiivisimpiä persoonallisuuksia ja heidän pätemistään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta tämänhän
jokainen tietää, tai tietäisi, jos kehtaisi tai uskaltaisi edes ajatella. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Huxley osasi
kyllä maalata utopian, mutta miten oikein olisi sen toteuttamisen kanssa?
Utopiaa ei jo lähtökohtaisesti ole missään, mutta kannattaisiko sinne päin edes
pyrki? Miksi kannattaisi tai miksi ei?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Monet asiat,
joita kirjoittaja kaipaa, kuten se, että lakattaisiin pieksämästä lapsia, ovat
toteutuneet. Myös perinteinen kirkkouskovaisuus ja itse kirkot ovat olemassa
enää lähes merkityksettöminä haamuina menneisyydestä. Se englantilaisen sisäoppilaitoksen
maailma, jota vastaan Huxley polemisoi, on enää pelkkä kuriositeetti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta miten ovat
asiat ihan oikeissa buddhalaisissa valtioissa? Onko missään niistä edes pyritty
sellaiseen tilaan, jossa Huxleyn kuvaama <i>Saari</i> elää?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tietääkseni ei,
ja mikäli olisi pyritty, ei menesty taida olla merkittävä. Se, mitä yhä
uudellen saa kuulla vaikkapa tuollaisten maiden sotilaallisista selkkauksista
tai Intian seksuaalirikollisuudesta ja vastaavasta, ei rohkaise ottamaan oppia.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki on muistettava,
että Huxleyn utopiassa huolehdittiin ennen muuta siitä, että itse kukin pääsi
syventymään olemassaolon mysteereihin, kuka paremmin, kuka huonommin siinä
onnistuen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Jotkut jäivät kirkkouskovaisuuden
tasolle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirkkouskovaisia
on tietenkin myös buddhalaisissa maissa, kuten niitä oli jopa Huxleyn kuvaamalla
Palalla. Kaikissa itsenäisissä maissa tärkeällä sijalla on myös valtio ja sen
mukana enemmän tai vähemmän militarismia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-44877414257203864162024-03-13T08:25:00.004+02:002024-03-13T08:28:51.579+02:00Menneen ajan utopia<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Utopioita<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><i>Utopia </i>sanana
tarkoittaa paikkaa, jota ei ole ja sellaiseen paikkaanhan on mahdollista
sijoittaa millaisia asioita hyvänsä saamatta valehtelijan mainetta. Sehän
kuuluu tulleen myös Jonathan Swiftin osaksi, kun jotkut kieltäytyivät uskomasta,
että hänen lilliputtinsa ja jättiläisensä olivat oikeasti olemassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Thomas Moresta
lähtien sanalla <i>utopia</i> nimitetyt paikat ovat yleensä olleet paikkoja,
jossa kaikki on järjestetty hyvin ja järjellisesti. Tällainenhan oli jo
Platonin <i>Valtio </i>ja sitä ovat sekä edeltäneet että seuranneet monet muut
kuvitelmat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomeksi löytyy lyhyitä
kuvauksia erilaisista utopioista <i>teoksesta Matkoja utopiaan. Tommaso Campanella,
Francis Bacon&David Hume</i>. Toimittanut Mikko Lahtinen, Vastapaino 2002,
265 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Jo Platon
ymmärsi, ettei utopia todellakaan ole mahdollinen todellisuudessa ja kirjoitti
sille rinnakkaisteoksen <i>Lait</i>, joissa hän esitti <i>lähinnä parhaan</i>
valtion mallin, joka oli vieläpä mahdollinen (<a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=platon+lait">Vihavainen:
Haun platon lait tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Vähemmälle
huomiolle on jäänyt, että myös Neuvostoliitto oli nimenomaan utopia eikä asiaa
muuttanut se, että se virallisesti kirosi sosialistiset utopiat ja julisti sen
sijaan toteuttavansa <i>tieteellistä sosialismia</i>, jonka mahdollisuus ja
jopa välttämättömyys perustui leniniläiseen marxilaisuuteen, jolla ainoana
maailmassa oli kyky oikein tulkita maailman ja historian lainomaisuuksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Moni ei taida
enää muistaa sitä, että vuonna 1961 NKP:n XXII puoluekokous lupasi koko
suunnattomalla arvovallallaan juhlallisesti, että tuo silloin elävä neuvostokansalaisten
sukupolvi tulisi elämään kommunismissa, kuten jo Lenin oli sanonut. Koko
tuolloin hyväksytty <i>NKP:n III ohjelma</i> lähti tästä periaatteesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nykyään yleensä
muistetaan vain sellaisia toisarvoisia seikkoja kuin että Neuvostoliitto tulisi
ohittamaan USA:n kansantulossa henkeä kohti vuonna 1970 ja sen jälkeen jättämään
sen kauas taakseen kaikilla aloilla, muun muassa maanviljelyksessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Päämääränä oli
kuitenkin anarkismi, valtion häviäminen tarpeettomana, kun kaikki työtätekevät
osallisuisivat yhteisöllisiin tehtäviin vuorollaan. Enempää virkamiehistöä kuin
väkivaltakoneistoa eli sotilaista ja poliiseja ei enää tarvittaisi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämähän oli koko
kommunismin idea, josta myös Lenin oli lähtenyt ennen vuoden 1917
vallankaappausta. Teoksessaan Valtio ja vallankumous hän oli ilmoittanut, että
kommunisteilla ja anarkisteilla oli aivan sama päämäärä, vain keinot olivat
erilaiset.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kun NKP:n III
ohjelmaa, jossa kommunistinen yhteiskunta selostettiin, oltiin kirjoittamassa,
lähetti Otto Ville Kuusinen Nikita Hruštšoville oman kommenttinsa, jossa hän
rohkeni epäillä, voitaisiinko vuoteen 1980 mennessä oikeasti hävittää erot
maaseudun ja kaupungin sekä ruumiillisen ja henkisen työn väliltä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuusinen
päätoimitti samaan aikaan uutta leniniläisen marxilaisuuden perusteosta <i>Marxismin-leninismin
perusteet</i>, joka ilmestyi paitsi venäjäksi, myös suomeksi (1960) ja saksaksi.
Siitä ei kuitenkaan tullut ainoaa oikeaa marxilais-leniniläisen supertieteen perusteosta,
toisin kuin meillä monet kuvittelivat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kirjan paatoksellinen oikeaoppisuus oli kuitenkin
aivan samaa tasoa, kuin F.V.Konstantinovin kilpailevissa teoksissa: <i>marxismi-leninismi
on kaikkivoipa, koska se on oikea</i> sanottiin Stalinin tavoin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Moinen komeasti
julistettu ”tieteellisyys” meni yksikertaisimpiin täydestä ja sitä kannattivat,
kuka pakosta, kuka opportunismista ja kuka mistäkin syystä myös monet sangen
älykkäät henkilöt ja ehkäpä he aivan erityisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tervejärkisiä ei
sentään voinut tästä maailmasta hävittää. Aleksandr Nekritš ja Mihail Heller
(Geller) julkaisivat jo neuvostoaikana Lontoossa kaksiosaisen kirjan <i>Utopia
vallassa</i> (<a href="https://litresp.ru/kniga/ru/%D0%93/geller-mihail-yakovlevich/utopiya-u-vlasti">Утопия
у власти - Михаил Геллер, скачать книгу бесплатно (litresp.ru)</a>), jossa
sangen ansiokkaasti tutkittiin Neuvostoliiton luonnetta utopiana, jolla
motivoitiin käytännön politiikan massiiviset rikokset.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ajatus
kommunistisen utopian rakentamisesta <i>pääosin (v osnovnom</i>) 20 vuodessa
eli vuoteen1980 mennessä oli huikea ja puolueen ja siis koko valtion
sitoutuminen siihen koko arvovallallaan oli jotakin uskomatonta. Mutta
supervalta Neuvostoliiton ollessa menestyksensä huipulla sputnikeineen ja pommeineen,
asia ei voinut olla pelkästään huvittava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuten tunnettua,
suuri kommunistisen yhteiskunnan rakentamisen ohjelma otti pohjakosketusta jo
parin vuoden kuluttua, kun maataloustuotanto, jonka tulevaisuutta oli
erityisesti hehkutettu, floppasi pahasti. Pian sen jälkeen, kun Hruštšov oli
vuonna 1964 syrjäytetty, oli ennusteita ja sitoumuksia pakko rukata.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nyt selitettiin,
että kommunistinen yhteiskunta kyllä oli tavoitteena ja juuri sitä Neuvostoliitto
oli rakentamassa. Oli kuitenkin ilmennyt, että ennen varsinaista kommunismia
siirrytään sn. kehittyneen eli kypsän sosialismin vaiheeseen, johon nyt olikin
päästy.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sille oli ominaista,
että yhteiskunnan ylärakenne (kulttuuri sanan laajassa mielessä) ja alarakenne
(tuotantosuhteet) vastasivat täysin toisiaan, että oli syntynyt uusi elämäntapa,
joka yhdisti kaikkia Neuvostoliiton kansoja (<i>Sovetski obraz žizni</i>) ja
myös uudenlainen ihminen, joka ei enää ollut ensi sijassa tietyn kansallisuuden,
vaan uudenlaisen ihmisyhteisön, yhteisen <i>ja yhtenäisen neuvostokansallisuuden</i>
edustaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Utopian
väitettiin siis ainakin jollakin tavalla toteutuneen ja asian kiistäminenhän ei
olisi ollut vain rikollista, vaan myös epätieteellistä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Jo siirtyminen <i>sosialistiseen
yhteiskuntaan</i>, joka tapahtui vuoden 1936 lopussa ja siis varsinaisesti tuona
hirmuisena vuonna 1937, oli väitetysti muuttanut merkittävästi ihmisten psykologiaa.
Jälkikäteen on helppo uskoa, että se muuttui nimenomaan vuosina 1937-1938.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tie kommunismiin
oli siis avoinna Neuvostoliiton kansoille, jotka elivät kehittyneessä
sosialismissa. Itä-Euroopan kansandemokratiat sen sijaan vasta rakensivat omaa
sosialismiaan päästäkseen sen kehittyneeseen muotoon, jonka tieteellinen esikuva
löytyi Neuvostoliitosta ja vain sieltä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Moni saattaa
unohtaa, ettei koko tuon utopian rakentamisen tarkoituksena ollut ihmisten vapauden
riistäminen, erilaisten ryhmien tuhoaminen, fyysisesti tai sosiaalisesti ja
kulttuurisesti tai muukaan vastaava väkivalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Väkivalta,
pakotus ja sensuuri olivat vain välineitä. Päämääränä oli nimenomaan
ennenkuulumaton vapaus, anarkistinen utopia, jossa kaikki oli hyvin ja
kauniisti. Oli <i>hävitettävä peto ihmisestä</i>, kuten Stalin kauniisti sanoi,
kun suomalainen kulttuurivaltuuskunta heti sodan jälkeen kysyi, mikä olisi Neuvostoliiton
tärkein päämäärä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuten tiedämme,
käytäntö on käytäntöä ja teoria teoriaa. Siihen miten tieteellinen teoria asian
näki, voi tutustua oheisesta tekstistä, joka kuuluu Kuusisen vuonna 1961
toimittamaan kirjaan. Suosittelen! <a href="https://www.marxists.org/suomi/aiheet/filosofia/ml-perus-1960/07-viides-osa.pdf">07-viides-osa.pdf
(marxists.org)</a> .<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Huomiota
herättää näin puolen vuosisadan päästä, että sellaaiset asiat, jotka ovat nyt
arkipäivää, kuten maaseudun ja kaupungin ja henkisen ja ruumiillisen työn
nivelloituminen tai naisen tasa-arvo ja naistyön korvaaminen koneilla ja
yhteisön toimin (ruokalat, tarhat, pesulat) esitetään suurina päämäärinä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Myös aineellinen
yltäkylläisyys oli kuvitelmissakin vielä hyvin rajoitettua. Nykyaikaista hypermarkettia
sen kaikkine yltäkylläisine tarpeettomuuksineen ei edes kuviteltu ja tuskin
olisi voitukaan, mikäli mieli säilyttää edes jonkinlainen uskottavuus. Riittävä
ja maukas ravinto ja lämpimät ja asialliset vaatteet olivat se aineellisen hyvinvoinnin
taso, johon pyrittiin…<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki yli kaiken
olivat ihmisten henkiset tarpeet, kulttuuri. Kommunismissa olisivat kaikki parhaansa
mukaan toteuttaneet henkisiä kykyjään ja kohottaneet sivistystasoaan
klassikkojen parissa sen sijaan että kuluttaisivat korvaamatonta elinaikaansa juopotteluun
ja irstailuun ja niitä esittävien roskakulttuurin tuotteiden kuluttamiseen.<o:p></o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com34tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-57526741051004023922024-03-12T09:51:00.001+02:002024-03-12T09:51:06.752+02:00Muuttuva maailma<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Uusi maailmanjärjestys on syntymässä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Neuvostoliiton romahdettua
puhuttiin paljon yksinapaisesta maailmasta ja siihen myös uskottiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Yhdysvallat oli ainoa supervalta.
Kiina oli paikallinen mahti ja Venäjä tuskin sitäkään. Sen bruttokansantuotekin
oli Ruotsin luokkaa kansainvälisellä vaihtosuhteella mitaten, vaikka se toki
ostovoimakorjattuna olisi ollut moninkertainen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Eurooppa taas oli sekava kokoelma
erilaisia valtioita, jotka eivät yhdessä muodostaneet mitään vakavasti otettavaa
mahtia. Ei ollut puhelinnumeroa, josta Euroopan olisi voinut tavoittaa, kuten
asia joskus kiteytettiin. Toki Eurooppa sentään kelpasi julistamaan koko
maailmalle niiden liberaalien arvojen erinomaisuutta, joita se edusti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tämä vain noin 25-35 vuoden takainen
asetelma on nyt taakse jäänyttä elämää. Kiinan talous on monella mittarilla
maailmassa ylivertainen ja se on myös vankasti reaalista, toisin kuin
länsimaiden talous, jossa tuotanto näyttelee yhä vähäisempää osaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ukrainan sota on paljastanut,
paitsi Venäjän sotilaallista kyvyttömyyttä, myös lännen sotilaallisen
kyvyttömyyden ja taloudellisen heikkouden.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Vaikka Venäjä ei ole kyennyt
Ukrainassa voittamaan, ei siihen ole kyennyt länsikään ja Venäjän kuristaminen
pakotteilla on jo pakko tunnustaa harhakuvitelmaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Samaa voi tosin sanoa myös venäläisistä
kuvitelmista, jotka koskivat lännen riippuvuutta sen raaka-aineista. Pahin virhelaskelma
koski keskinäisen kaupankäynnin roolia rauhanomaisten suhteiden takeena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Länsimaiden kyvyttömyys
taloudellisena ja poliittisena surkimuksena jo pidetyn Venäjän edessä osoittaa
räikeästi sen heikkouden muullekin maailmalle ja sitä mukaa on myös kärsinyt
niiden tärkeänä vientituotteena pitämän ihmisoikeuksiin ja demokratiaan
perustuvan järjestelmän arvostus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Edes henkisesti keskiaikaa elävät
afgaanit tai huthit eivät ole olleet supervallan kukistettavissa eivätkä ole
osoittaneet kiinnostusta demokratian tai liberalismin omaksumiseen. Prestiisi
seuraa sotaista menestystä ja hupenee sen loppuessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Elämme muutosten aikaa ja aina
tämän kuullessani muistan venäläisen aforismin, joka oli Neuvostoliiton
romahdettua kaikkien huulilla: <i>säästäköön luoja ihmistä elämästä muutosten
aikaa: </i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Дай</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Бог</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">не</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">жить</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">в</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">эпоху</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">перемен</span></i>.
Itse asiassa sen kuuluu sanoneen jo Konfutse/Kungfutse (<i><span style="background: white; color: #202122; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 10.5pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-theme-font: minor-bidi;">Kǒngfūzǐ</span></i><span style="background: white; color: #202122; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 10.5pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-theme-font: minor-bidi;"><span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; float: none; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-thickness: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;"> (</span><span lang="EN-US" style="background: white; color: #202122; font-family: "MS Gothic"; font-size: 10.5pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "MS Gothic";">孔夫子</span><span style="background: white; color: #202122; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 10.5pt; line-height: 150%; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-theme-font: minor-bidi;">, Suuri mestari
Kong</span>).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Meidän sukupolvemme osaa yleensä kiinaa
vielä huonosti, mutta lapsemme ja lastenlapsemme joutuvat kyllä sitä
opettelemaan ja sehän kyllä onkin hyvin kaunis ja kiinnostava kieli, kuten
kyllä venäjäkin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Mutta se on toki sivuseikka. Tiedän
kyllä, että on paljon argumentteja sitä vastaan, että Kiinan talous ja sen
myötä sen mahti tulisivat vain kasvamaan. Erinomaisia argumentteja on ollut ja
on senkin puolesta, että Venäjä romahtaa omaan mahdottomuuteensa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Vuosien varrella tähän on laskettu
aikaa kuluvan milloin kaksi vuotta, milloin kaksi kuukautta. Kuten Akilleen ja
kilpikonnan kilpajuoksussa, totuuden hetki näyttää kuitenkin tulevan vasta
äärettömän ajanjakson kuluttua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Aivan viime aikoina on esiintynyt
sellaisiakin skenaarioita, että nyt alkanut uusi aikakausi kuuluisi ennen muuta
Venäjälle, jolla on hallussaan loputtomat raaka-ainevarat ja jonka
maataloustuotanto tulee vain hyötymään ilmastonmuutoksesta samaan aikaan, kun
entiset suuret tuottaja- ja kuluttajamaat nääntyvät kuivuuteen ja väestönkasvuunsa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Todettakoon tässä ainakin se, ettei
ennuste Venäjän ylivertaisesta maataloustuotannosta koko maailman ruokkijana
oli uusi. Nikita Hruštšovin kaudella se esitettiin jo ennusteena koko puolueen
äärettömällä arvovallalla vuonna 1961: Neuvostoliitto mullistaisi
elintarvikkeiden maailmanmarkkinat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Jo parin vuoden kuluttua siitä tulikin
noiden markkinoiden suurin ostaja eikä kollektiivinen maatalous koskaan kyennyt
ruokkimaan tyydyttävästi edes maan omaa väestöä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Nyt tilanne on toki paljon parempi,
vaikka Venäjältä puuttuu myös suurtuottaja, Ukraina. Tulevaisuuden ennustaminen
on kuitenkin myös tässä tapauksessa vaikeaa ja siihen liittyy muuan aivan
arvaamaton tekijä: sateiden kehittyminen ja ajoitus. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Stalinin aikana yritettiin
ilmavirtauksiakin säädellä muun muassa suuntaamalla metsävyöhykkeiden
istutuksia (Stalinin suunnitelma luonnon muuttamiseksi), mutta niin vain loppui
diktaattorin valta vahvempansa edessä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Sekä Venäjältä että Kiinalta puuttuu nykykäsityksen
mukaan ihmisiä , mutta kuka tietää, miten paljon heitä oikeastaan tulevaisuuden
tekoälyn ja robottien maailmassa tarvitaan?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Moni tuntee vielä termin kolmas
maailma, jota itse asiassa yhäkin käytetään. Sillä tarkoitettiin sitä osaa
maailmasta, joka ei kuulunut enempää idän kuin lännen kehittyneisiin pohjoisiin
pallonpuoliskoihin. Se koostui ns. takapajuisista maista eli alikehittyneistä
maista eli kehitysmaista, kuten sittemmin ruvettiin sanomaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Niiden väestönkasvu ja ruoan tuotanto
ovat tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Niin sanottua elintilaa niiltä ei puutu
ja vaikka maapallon lämpeneminen luultavasti autioittaa toisia seutuja, se myös
tekee toisia hedelmällisiksi. Kiistat alueista ja etenkin vedestä saattavat silti
tulevaisuudessa olla monelle valtiolle elinkysymyksiä ja sodan syitä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Kiina on panostanut voimakkaasti
kehitysmaihin ja Venäjäkin yrittelee siellä parhaansa mukaan. Ne maat eivät ole
viemässä sinne liberalismia tai ihmisoikeusideologiaa eivätkä edes feminismiä,
joka saattaisi olla siellä hyvinkin paikallaan kuristaessaan syntyvyyttä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Länsimaiset arvot ovat siellä jo kauan nauttineet
suurta suosiota silloin kun esiinnytään kansainvälisillä forumeilla. Käytäntö
on sitten ollut usein ihan muuta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Kun Kiina nyt on yhdessä Venäjän ja
Intian kanssa liittoutunut kehitysmaiden kanssa, on se lännelle vakava haaste,
jonka merkitys saattaa olla historiallinen, kuten Putin ja hänen
hengenheimolaisensa ovatkin julistaneet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Elämme muutosten aikaa ja olemme sitä
eläneet jo ainakin pari vuosikymmentä. Muutokset maailman voimatasapainossa ja sitä
mukaa myös kansojen ja valtioiden noudattamassa ideologioissa saattavat olla
perusteellisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;">Pari vuotta sitten, ennen Ukrainan
sotaa, kirjoitin tähän tapaan:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">keskiviikko 17. helmikuuta 2021<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="9143437190432789858"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2021/02/pitkan-nenan-syndrooma.html"><span style="color: #993300;">Pitkän nenän syndrooma</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">What do you
want to do ?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">New mailCopy<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><!--[if mso & !supportInlineShapes & supportFields]><span
style='color:black;mso-color-alt:windowtext'><span style='mso-element:field-begin;
mso-field-lock:yes'></span><span style='mso-spacerun:yes'> </span>SHAPE <span
style='mso-spacerun:yes'> </span>\* MERGEFORMAT <span style='mso-element:field-separator'></span></span><![endif]--><span style="color: black; mso-color-alt: windowtext;"><!--[if gte vml 1]><v:rect id="Suorakulmio_x0020_1"
o:spid="_x0000_s1026" style='width:23.8pt;height:23.8pt;visibility:visible;
mso-wrap-style:square;mso-left-percent:-10001;mso-top-percent:-10001;
mso-position-horizontal:absolute;mso-position-horizontal-relative:char;
mso-position-vertical:absolute;mso-position-vertical-relative:line;
mso-left-percent:-10001;mso-top-percent:-10001;v-text-anchor:top' o:gfxdata="UEsDBBQABgAIAAAAIQC75UiUBQEAAB4CAAATAAAAW0NvbnRlbnRfVHlwZXNdLnhtbKSRvU7DMBSF
dyTewfKKEqcMCKEmHfgZgaE8wMW+SSwc27JvS/v23KTJgkoXFsu+P+c7Ol5vDoMTe0zZBl/LVVlJ
gV4HY31Xy4/tS3EvRSbwBlzwWMsjZrlprq/W22PELHjb51r2RPFBqax7HCCXIaLnThvSAMTP1KkI
+gs6VLdVdad08ISeCho1ZLN+whZ2jsTzgcsnJwldluLxNDiyagkxOquB2Knae/OLUsyEkjenmdzb
mG/YhlRnCWPnb8C898bRJGtQvEOiVxjYhtLOxs8AySiT4JuDystlVV4WPeM6tK3VaILeDZxIOSsu
ti/jidNGNZ3/J08yC1dNv9v8AAAA//8DAFBLAwQUAAYACAAAACEArTA/8cEAAAAyAQAACwAAAF9y
ZWxzLy5yZWxzhI/NCsIwEITvgu8Q9m7TehCRpr2I4FX0AdZk2wbbJGTj39ubi6AgeJtl2G9m6vYx
jeJGka13CqqiBEFOe2Ndr+B03C3WIDihMzh6RwqexNA281l9oBFTfuLBBhaZ4ljBkFLYSMl6oAm5
8IFcdjofJ0z5jL0MqC/Yk1yW5UrGTwY0X0yxNwri3lQgjs+Qk/+zfddZTVuvrxO59CNCmoj3vCwj
MfaUFOjRhrPHaN4Wv0VV5OYgm1p+LW1eAAAA//8DAFBLAwQUAAYACAAAACEAU+69gPgCAACqBgAA
HwAAAGNsaXBib2FyZC9kcmF3aW5ncy9kcmF3aW5nMS54bWykVclu2zAQvRfoPxC8K1osLxKiBIlt
BQXSJojbD6Al2iJCkSpJby367x1Scqw4RQ+JDhI5y+PMmxnq8npfc7SlSjMpMhxeBBhRUciSiXWG
f3zPvQlG2hBREi4FzfCBanx99fnTJUnXijQVKxAgCJ2SDFfGNKnv66KiNdEXsqECdCupamJgq9Z+
qcgOkGvuR0Ew8mvCBL46Qc2IIWij2DuguCyeaTklYks0QPIi7Uu6GHnxcWSSiu2dahbNo7KRF9+2
jwqxMsPAnCA1UIT9TtGZwdY/81qfAPYrVVt7uVqhvUM52LfDoHuDChAOgigaAX4Bqm7dnlE9/MOr
qOb/9YNg2kNh0QtENzYMsX2bWZzEg8lwEITHDBcbqcjzhtdMovAl3aOjbu6hGBoJOa2IWNMb3dDC
QHOB+1GklNxVlJTailuCgMkWwZF1AgN6l7uvsgRmycZI1y/vJ+0leZI2Sps7KmtkFxlWEKQDJ9t7
bdqYjiaOGZkzzh3vXLwSAGYrgXqBq9XZyrlG/p0EyXwyn8ReHI3mXhzMZt5NPo29UR6Oh7PBbDqd
hX/suWGcVqwsqbDHHIcqjN90bM0KJbVcmYtC1j60DSvocbBgrMLgNFZaclZaOBuSVuvllCu0JTzD
uXs65ntm/uswXOdCLmcphVEc3EaJl48mYy/O46GXjIOJF4TJbTIKoF1m+euU7pmgH08J7TKcDKOh
q1Iv6LPcAve8zY2kNTNUIc7qDE9ejEhqG3EuSldaQxhv1z0qbPgnKqDcx0LDUncXgdkv3ACZ/a0s
D5awJXyheZWE5oLhhUvWPMBrxSXkUXDWYFRJ9etcZu2g6KDBaAdXbIb1zw1RFCP+RcC8JGEcA5xx
m3g4jmCj+pplX0NEAVAZNhi1y6mBHbhsGsXWFZwUOjqFvIHhWrGu8dvYbRZcm4U5cOrYcRlSUT4S
RZ4gNw7zneEV8/IvHd9gAaScSNhoumieYLTagWpZcrSB4dkt7Vy7v4r9FfT3V38BAAD//wMAUEsD
BBQABgAIAAAAIQAJctEvHwcAAEcgAAAaAAAAY2xpcGJvYXJkL3RoZW1lL3RoZW1lMS54bWzsWUtv
GzcQvhfofyD23liSLVkyIgd+yHETvxApKXKkJGqXMXe5ICk7uhXJqZcCBdKihwborYeiaIAGaNBL
f4wBB236IzrkPkRKVPxAUASFYyDYnf1m+O3M7MyIvH3naczQCRGS8qQdVG9VAkSSAR/SJGwHD3s7
nzUDJBVOhpjxhLSDCZHBnfVPP7mN1waMpn2OxbAXkZggMJTINdwOIqXStaUlOQAxlrd4ShJ4NuIi
xgpuRbg0FPgUFojZUq1SaSzFmCbBOlhU2lCHwX+JklowYKKrzRCU4BhWPxyN6IAY7PC4qhFyIreY
QCeYtQOwOeSnPfJUBYhhqeBBO6iYf8HS+u0lvJYrMbVA19LbMf9yvVxheFwza4qwXy5a6dSaK9XS
vgEwNY/rNPVfac8A8GAAb5pxsW1W641Ks5ZjLVB26bHdWq0uu3jL/vIc52qrsVlbcewbUGZ/ZQ5f
2Wl1tusO3oAyfH0Ov1GpbbaWHbwBZfjGHH6ls7Fa6zh4A4oYTY7n0Y3VZrORo0vIiLNdL7zVaFRW
t3P4FAXZUGaXXmLEE7Uo12L8hIsdAGggw4omSE1SMsIDyMmNVHGJtqlMGZ4EKMUJlyCu1KpVSL2V
Sq38Mx7HawRb2poXMJFzIs0HyYGgqWoH98BqYEHO37w5e/b67NnvZ8+fnz37Fe3RMFKZKUdvFyeh
rffup2/+efkl+vu3H9+9+NaPlzb+7S9fvf3jz/eZh09t6orz7169ff3q/Puv//r5hcf6hsB9G96j
MZHogJyiBzyGFzSucPmTvriaRi/C1NbYSEKJE6xX8djvqMhBH0wwwx7cJnH9+EhAqfEB746fOIS7
kRgr6rF4P4od4D7nbJMLrxfu67UsN/fGSehfXIxt3AOMT3xrb+HEiXJnnEKNpT6TWxFxaB4xnCgc
koQopJ/xY0I8b/eYUsev+3QguOQjhR5TtImp1yU92neyaaq0S2OIy8RHEOLt+Gb/EdrkzPfW2+TE
RcK3gZmHfI8wx4138Vjh2Geyh2NmO3wPq8hHsjsRAxvXkQoiHRLGUWdIpPTpHAp4Xyvo9zFUN2/Y
99kkdpFC0WOfzT3MuY3c5sdbEY5TH7ZLk8jGfi6PIUUxOuLKB9/n7hei7yEOOFkY7keUOOG+uBo8
hCpnU5omiH4yFp5Y3iXcyd/uhI0w8ZWaDRE7JXZDUG92bI5DJ7X3CGH4FA8JQQ8/9zDY5Knj8ynp
exFUlV3iS6x72M1VfZ8QSZAZbubr5B6VTsp2ScgX8NmfzBSeCU5iLBZZPoCo2z7v9AV8jJ73PGSD
Yxt4QGHeg3zxOuVQgg0ruRdaPYqw08D0vfTn60Q48bvMNwbf5ROHxiW+S9AhV9aBwm7rvNc3Pcyc
BaYJ08MU7fnKLag44Z+q6OZq1MZevZH70U7DANORM/TENLlgAvrvJh+YL85/eOlJwQ8z7fgNO6Xq
inPOolKyOzPdLMLNzjRbXAzpxz/SbONxckSgi8zXq5uJ5maiCf73E82i7/lmjlk0bdzMMQHMFzdz
TL618mHmmOnoAlON3l7ItnnMpk+8cM9nRBnrqgkje9Js+0j4NTPcAaHWM3ubpNwDTCO41G0OFnBw
ocBGBwmuvqAq6kY4hb2haqCNhDI3HUqUcglbRkbsta3xbBzv82G21Wn2lipZZ5VYTeWVOmw6ZXLY
plIZurGaCzU/s58KfA3b0GyzFgS07lVIWIu5JJY9JFYL4QUk9K7Zh2HR8rBoavNFqOZcAdTKqMDP
bQQ/0ttBfUUTgo1xOYDRfKjjlIW6iK4J5oeM9CJnOhkA24rZm8C+eRnplua68PX022WpdolIOyRM
ULK0ckkYz5gBT0bwIzjPTi29DI2rxro1DalDT7vCrAf5PaWx2nwfi+vGGvRmawNL7ErBEnTaDhrL
dUiZAU7bwQi2jOEyTiF3pP7FhVkIhy0DJbIP/jqVJRVSbWMZZQ43RScLT0wVEYjRuB3o1y/DwBJT
Qwy3ag0KwkdLrgVl5WMjB0F3g0xGIzJQdtgtifZ0dgsVPqsV3qdG/fpgrcnHEO5uNDxFfTYWDzCk
WH21qh04pBJODqqZN4cUjsLKQjbNv5nGlBd/+yzK5FAmxyyNcN5R7GKewU0/KemYu9IH1l3+zuBQ
yyV5I+yHusHaTnW6adm6Mg4Lu+7FStpzVtGc9kynquiu6a9izgpFG5jx5fWavMWqcDHUNLvDZ6V7
tuS2ilo3MyeUXQIcXvrveq3fojZdzKGmGc+XYV2zc6nbO4oXvIDaZZqEVfUbhdkZv5U9wrscCK/V
+UFvNmtBNCrmSuNp37H2Pk5RP6y2Azhahq3Bp3AFh9MByGpaVtMyuIITZ2gX2TFxO8gvCgk8zyQl
ZrmQLBeYlUKyUkjqhaReSBqFpBEgc54KZ/j6KDVAxXEp9LD8eDWfLdyz//V/AQAA//8DAFBLAwQU
AAYACAAAACEAnGZGQbsAAAAkAQAAKgAAAGNsaXBib2FyZC9kcmF3aW5ncy9fcmVscy9kcmF3aW5n
MS54bWwucmVsc4SPzQrCMBCE74LvEPZu0noQkSa9iNCr1AcIyTYtNj8kUezbG+hFQfCyMLPsN7NN
+7IzeWJMk3ccaloBQae8npzhcOsvuyOQlKXTcvYOOSyYoBXbTXPFWeZylMYpJFIoLnEYcw4nxpIa
0cpEfUBXNoOPVuYio2FBqrs0yPZVdWDxkwHii0k6zSF2ugbSL6Ek/2f7YZgUnr16WHT5RwTLpRcW
oIwGMwdKV2edNS1dgYmGff0m3gAAAP//AwBQSwECLQAUAAYACAAAACEAu+VIlAUBAAAeAgAAEwAA
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAW0NvbnRlbnRfVHlwZXNdLnhtbFBLAQItABQABgAIAAAAIQCtMD/xwQAA
ADIBAAALAAAAAAAAAAAAAAAAADYBAABfcmVscy8ucmVsc1BLAQItABQABgAIAAAAIQBT7r2A+AIA
AKoGAAAfAAAAAAAAAAAAAAAAACACAABjbGlwYm9hcmQvZHJhd2luZ3MvZHJhd2luZzEueG1sUEsB
Ai0AFAAGAAgAAAAhAAly0S8fBwAARyAAABoAAAAAAAAAAAAAAAAAVQUAAGNsaXBib2FyZC90aGVt
ZS90aGVtZTEueG1sUEsBAi0AFAAGAAgAAAAhAJxmRkG7AAAAJAEAACoAAAAAAAAAAAAAAAAArAwA
AGNsaXBib2FyZC9kcmF3aW5ncy9fcmVscy9kcmF3aW5nMS54bWwucmVsc1BLBQYAAAAABQAFAGcB
AACvDQAAAAA=
" filled="f" stroked="f">
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
<w:wrap type="none"/>
<w:anchorlock/>
</v:rect><![endif]--><!--[if gte vml 1]><v:shapetype id="_x0000_t75"
coordsize="21600,21600" o:spt="75" o:preferrelative="t" path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe"
filled="f" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><![endif]--></span><!--[if mso & !supportInlineShapes & supportFields]><span
style='color:black;mso-color-alt:windowtext'><v:shape id="_x0000_i1025" type="#_x0000_t75"
style='width:23.8pt;height:23.8pt'>
<v:imagedata croptop="-65520f" cropbottom="65520f"/>
</v:shape><span style='mso-element:field-end'></span></span><![endif]--><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nenän edessä</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Jukka
Valtasaari, <i>Lännen jälkeen</i>. Docendo 2019, 263 s.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Jukka
Valtasaari on kokenut diplomaatti ja sellaisten ajatuksenjuoksuja kannattaa
silloin tällöin kuunnella. Ovathan he työkseen seuranneet sitä muurahaispesää,
jota politiikaksi nimitetään ja omalta osaltaan jopa siinä puuhanneetkin, jopa
kukkulan laen tuntumassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Valtasaaren
kirja alkaa ja loppuu <i>Atlantin julistukseen (Atlantic Charter</i>),
jonka 14.8.1941 allekirjoittivat Franklin Roosevelt ja Winston Churchill.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Se on ylevä
paperi, jonka periaatteille läntinen, ns. vapaa maailma on kumartanut jo
muutaman sukupolven ajan. Sen näkemykset oikeudenmukaisesta rauhasta,
puuttumattomuudesta toisten kansakuntien asioihin, kansainvälisestä
yhteistyöstä ja valloitusten ja väkivallan hylkäämisestä ovat innoittaneet niin
Eurooppaa kuin Amerikkaa ja joitakin muidenkin maanosien kansoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Atlantin
julistus, sellaisena kuin se kirjassa esitetään, on kuitenkin hieman
puutteellinen. Syyskuussa sen allekirjoitti erinäisten muiden valtioiden ohella
myös Neuvostoliitto.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itse asiassa
tietenkin nuo Atlantin julistuksen taakse ryhmittyneet tahot pyrkivät ennen
muuta lyömään Saksan ja propagandatasolla sen Uusi Eurooppa-suunnitelman.
Julistus oli lähinnä eräänlainen etiketti paketin päällä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sen sijaan,
etteivät allekirjoittajavallat olisi tehneet mitään alueellisia valloituksia,
ne muokkasivat perusteellisesti Euroopan rajat ja panivat samalla toimeen
historian suurimman etnisen puhdistuksen, jossa miljoonia saksalaisia ajettiin
kodeistaan ja kotiseuduiltaan, jotka luovutettiin valloittajille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Saatetaan
tietenkin sanoa, että saksalaiset tai ainakin Saksa valtiona ansaitsivat
erinomaisesti tämän käsittelyn ja että se oli tulevalle rauhalle välttämätön
ehto. Ei se kuitenkaan miksikään muuta sitä asiaa, että sodan voittajat
rikkoivat aivan törkeästi allekirjoittamaansa ideologista julistusta sen
kaikissa pääkohdissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tällaistahan
se reaalipolitiikka tuppaa olemaan ja sen etuna yleensä on, että sen avulla
saavutetaan tuloksia. Toki länsivallat sitten heti sodan jälkeen oli kyllä
ajettu varsin ahtaalle Euroopan läntiseen kolkkaan, mutta siellä he kyllä
sitten pysyivät ja saattoivat rajatulla alueellaan toteuttaa jopa noita
poliittisia julistuksiaan. Aika aikaa kutakin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Valtasaari
tarkastelee kirjassaan niin Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kuin Venäjää ja Kiinaa.
Viimeksi mainittu on tärkein. Muut ovat itse asiassa taantuvia, mutta ei niihin
silti sovi yliolkaisesti suhtautua. EU:llakin on oma mielekkyytensä ja
paikkansa tässä maailmanjärjestyksessä, vaikka siitä ei tullutkaan sitä, mitä
kerran toivottiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Uutta tässä
maailmanajassa on kehitysvahdin tavaton nopeus. Ennen kuin ehditään tajutakaan,
on nenän edessä aivan tuntematon tilanne. Maailma taitaa tuottaa yhä enemmän
niin sanottuja <i>mustia joutsenia,</i> jotka sekoittavat pasmat
poliitikoilta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta eihän
tämä sinänsä uutta ole. En oikein keksi, missä vaiheessa läntiset poliitikot
olisivat yleisemmin edes kyenneet ymmärtämään, mitä heidän kaikkein
tärkeimmistä toimistaan seuraa eli millaista tulevaisuutta he tosiasiassa ovat
valmistamassa -tarkoittaen siis toiminnan tosiasiallisia seurauksia eikä sitä,
olivatko tarkoitukset hyviä tai huonoja. Asian voisi lyhyesti kiteyttää
sanomalla, etteivät he ole tienneet, mitä tekevät.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muuan tunnettu
auktoriteetti on kehottanut antamaan anteeksi niille, jotka eivät tiedä mitä
tekevät, mutta enemmän kyllä kiinnostaisi välttyminen niiltä seurauksilta,
joita hyvät aikomukset ovat yhä uudelleen tuottaneet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Molemmat
maailmasodat ovat malliesimerkkejä siitä, että on saatu aikaan jotakin aivan
muuta, kuin mihin on kuviteltu päästävän. Ei kenenkään tarkoituksena ole ollut
niitäkään katastrofeja aikaan saada.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Voimme olla
melko varmoja siitä, että aivan nenämme edessä kypsyvät taas aivan uusien
suurten muutosten ainekset, jotka saattavat mullistaa maailman
perusteellisesti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Veikkaan, että
ne löytyvät ennen muuta talouden piiristä. Tekoäly ja vastaavat tekniset
innovaatiot vain lisäävät tapahtumisen nopeutta ja laajuutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Myös
Valtasaari näyttää erityisesti imponoituneen Kiinasta. Hänen, kuten minunkin
nuoruudessani kyseessä oli takapajuinen valtio, joka tunnettiin hirvittävistä
nälänhädistään. Kiinan kansantalous oli vain vähän Suomea suurempi, vaikka
siellä oli asukkaita kuusisataa miljoonaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nyt Kiina on
taloudeltaan USA:ta suurempi, mikäli asiaa mitataan ostovoimapariteetilla. Se,
joka ensi kertaa menee Kiinaan, saa valmistautua suureen kulttuurishokkiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muistan hyvin,
kun pääsin pitkälle kiertomatkalle Mannerheimin jäljille <i>Sinkiangiin
(Xinjiang</i>). En osannut odottaa matkalta mitään merkillisempää, mutta se,
mitä näin, teki niin tyrmäävän vaikutuksen, etten ole siitä vieläkään toipunut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Takla-Makanin
autiomaan reunat kukoistivat sellaisina yrttitarhoina, joita olisi voinut
kuvitella näkevänsä vain jossakin Pohjois-Italiassa. Jokaisella keitaalla oli
uutuuttaan hohtava ja kauniisti rakennettu kaupunki, jossa luksushotellit
olivat täynnä hyvinvoivia kotimaisia turisteja. Kulinarismin saavutuksia en
pysty edes kuvailemaan enkä paljon muutakaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toki tuolla
Silkkitien pohjoisen haaran varrella oli myös joitakin alkeellisia ja savuisia
uiguurikyliä, joiden suhteellista hyvinvointia kuitenkin osoittivat juuri nuo
loputtomat grillien savut. Asunnot olivat usein nuhjuisia ja muistuttivat
vastaavia amerikkalaisia joissakin tienvarsikaupungeissa kuten myös rajan
takana Kirgisiassa, mutta sielläkin tunnelma vaikutti vireältä ja
valistuneelta. Moskeijat olivat museoina.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Xinjiag teki
kyllä paljon suuremman vaikutuksen kuin Peking tai Shanghai, vaikka toki nekin
olivat omiaan panemaan pienen ihmisen paikalleen. Han-kansa on kauneinta,
viisainta ja kunnianarvoisinta maailmassa kuuluvat vanhat ajattelijat
todenneen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tätä alkoi
ruveta jo uskomaan omien havaintojensa perusteella. Tilastot, jotka muun muassa
kertovat kiinalaisten olevan myös Pisa-testeissä eurooppalaisia parempia
huolimatta kirjoitustavastaan, lisäävät asian uskottavuutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiina on
julistanut tulevansa suurvallaksi vuonna 2049, jolloin on kulunut sata vuotta
kommunistien vallanotosta. Itse asiassa se on kehittynyt paljon arvioitua
nopeammin ja on nyt jo suurvalta ja jopa ylivoimainen supervalta lähes kaikilla
mittareilla. Vain merien hallintaan tarvittavaa laivastoa ollaan vasta
luomassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta
kiinalaiset eivät ole hätäilijöitä. Keskuksen valtakunta on nyt pari sataa
vuotta ollut alamaissa, mutta sen paluu maailman keskukseksi näyttää taas
väistämättömältä. Odotellaan nyt vaikkapa vain sata vuotta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mitä tämä
merkitsee muulle maailmalle, on vielä epäselvää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiinan ideana
on harmonia. Se tuskin on sellaisenaan vientitavaraa, mutta tietenkin
tarkoittaa myös sitä, ettei kenenkään sovi tulla keromaan Kiinalle, mitä sen
olisi tehtävä. Tämä on Kiinan taholta selvästi julistettu ja aisan yli potkijat
on pantu nopeasti ruotuun. Näin tehtiin jopa Norjalle katkaisemalla
kertaheitolla sen lohentuonti sen jälkeen, kun Nobelin rauhanpalkinto oli
annettu eräälle kiinalaiselle oppositiohahmolle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiinakaan ei
ole -ainakaan vielä- autarkkinen. Itse asiassa se on hyvinkin riippuvainen
ulkomaankaupastaan, mutta riippuvuus ei suinkaan ole yksipuolista.
Amerikkalaisten yritykset iskeä Kiinan heikkoihin kohtiin tuskin kantavat
hedelmää pitkällä tähtäimellä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hymyilystään
huolimatta kiinalaisilla on taipumusta tiettyyn chauvinismiin.
Ulkomaalaispaholaiset -<i>yangguizi</i> eli pitkänenät <i>gaobizi</i> eivät
ole tervetulleita esittämään vaatimuksiaan siitä, miten kiinalaisten olisi
elettävä. Ei siinä auta edes vetoaminen Atlantin julistukseen. Ymmärretäänkö
tämä lännessä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Valtasaari
näyttääkin kammoksuvan sitä ajatusta, että amerikkalaiset ryhtyisivät kumoamaan
kiinalaista harmonian ideaa tyrkyttämällä sinne demokratiaansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiinallakin
taitaa olla oma akilleenkantapäänsä -väestön ikärakenne on todennäköisesti
sellainen. Kiina suoritti myös perhepolitiikassaan hämmästyttävän teon
rajoittamalla hallitsematonta väestönkasvua, mikä todennäköisesti myös siivitti
sen talousihmettä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Väestöpyramidin
kuoppa on kuitenkin myös myrkkyä taloudelle -ainakin nykyarvioiden mukaan.
Katkaiseeko se Kiinan valtavan nousun, jää nähtäväksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Valtasaari
kirjoittaa paljon monenmoisista poliittisista teemoista. Venäjän nousu
ärhenteleväksi sapelinkalistelijaksi on merkittävä vaaratekijä maailmassa,
jossa liennytyksen aikaiset sopimukset ovat umpeutumassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sekin antaa
syytä huoleen. Itse asiassa ydinaseiden heristely luo kuvan viidakossa
kasvaneesta Tarzanista, joka ei osaa kommunikoida muuten kuin mölähtelemällä ja
rummuttamalla rintakehäänsä. Tämä ei ole ihan se Valtasaaren käyttämä kuva,
mutta kyllä hänen inspiroimansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Elämme
epävakaassa maailmassa, jossa on syytä varautua nopeihin muutoksiin. Sen
sijaan, että lyötäisiin hallitusohjelmissa lukkoon tiukkoja periaatteita,
joista sitten vuosien ja vuosikymmenien mittaan saivarrellaan, olisi katsottava
nenäänsä pitemmälle. Se uusi, joka maaliman mullistaa, saattaa olla ihan nenän
edessä ja se, joka menettää tarkkaavaisuutensa on vaarassa saada ns. pitkän
nenän.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; color: #202122; mso-bidi-font-family: Calibri;"><o:p> </o:p></span></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-71379572989682400712024-03-11T07:10:00.000+02:002024-03-11T07:10:01.137+02:00Pienissä ympyröissä<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Pariutumisongelmia<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Mats Traat, <i>Inger. Vuosi
saarella</i>. Suomentanut Jyväskylän yliopiston suomen kielen ja viestinnän
laitoksen työryhmä fil.lis. Toivo Kuldseppinn johdolla. Arvi A. Karisto 1981,
217 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Menneinä aikoina
tapahtui usein, että kirjailija otti henkilöikseen tyyppejä, jotka oivat
erilaisia kuin hän itse, saattoivatpa olla ihan toista sukupuoltakin. Samoin
saattoivat iskelmälaulajat ja kaikki muutkin ihan silmää räpäyttämättä laulaa
lauluja, jotka selvästikin oli tehty kuvaamaan toisen (vastakkaisen) sukupuolen
tunnelmia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Olen ymmärtänyt,
ettei nykyinen sukupolvi tällaiseen enää pysty, mutta vanhemmassa
kirjallisuudessa on siitä paljon esimerkkejä. Kauppis-Heikki on muuan parhaimpia
naistyyppien kuvaajia kirjallisuudessamme (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=kauppis-heikki">Vihavainen:
Haun kauppis-heikki tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>) ja onhan niitä
vastaavia tapauksia muitakin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Pidän Mats
Traatia aika hyvänä virolaisena kirjailijana (ks. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=traat">Vihavainen: Haun
traat tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>), joka jopa neuvostoaikana
pystyi käsittelemään arkaluontoisiakin aiheita kiinnostavasti. Sellainenhan oli
esimerkiksi syntyvyyden jyrkkä väheneminen virolaisten keskuudessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Myös tässä
kirjassa aiheena ovat tekijät, jotka estävät nuoria naisia perustamasta
perhettä, vaikka se olisi heidän suuri unelmansa ja biologinen tehtävänsä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan tapahtumat
sijoittuvat jollekin kuvitteelliselle saarelle, joka ilmeisestikin on
Hiidenmaata pienempi, mutta Pranglia isompi. Nuorille opettajattarille ei
oikein löydy haluttua miesseuraa. Tarjokkaita on, mutta ne eivät kelpaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Syykin sanotaan
kainostelematta: epäsäätyisyys. Kouluja käyneet opettajattaret eivät löydä
yhteistä aaltopituutta merimiesten kanssa. Autonkuljettajan kanssa sänkyhommat
onnistuvat täydellisesti, mutta tarkemmin ajatellen huomaa sitten, ettei muista
asioista olekaan puhuttu mitään eikä sellainen kai kiinnostaisikaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Itse tarina on
lähinnä lyhennetty saippuaooppera, mutta kirjassa on myös kiinnostavia
yksityiskohtia aikakaudesta. Koulumiljöö on nuorisolle tietenkin tärkeä oman
kehityksen kannalta ja lisäksi portti eteenpäin elämässä. Opettajan valta ja
vastuu ovat suuret ja oppilaiden yksityiselämääkin valvotaan tiukasti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kiinnostavaa kyllä,
kirjan henkilöt tekevät moottoriveneellä retkiä lähisaareen, jossa myös
vietetään öitä teltassa. Rajavartijat vain mainitaan, mutta valvontatornit
eivät pääse esille, tietenkään. Pariutumistahan tälläkin retkellä yritellään,
mutta ei se oikein onnistu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomessahan
syrjäseuduille yleensä jäävät peräkammarin pojat, joilla on asuinpaikkakunnillaan
kova puute naisista. Tässä tilanne on päinvastainen. Itse ongelma, pariutuminen,
kuuluu aikamme perusproblematiikkaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta tässä kuvataan
jo yli sukupolven takaista elämää ja sitä paitsi toisenlaisessa yhteiskuntajärjestelmässä.
Se antaa kirjalle runsaasti lisää kiinnostavuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mitä yksittäisiin
toisen aikakauden ilmentymiin tulee, kiinnitti huomiotani muuan irrallinen
repliikki: <i>viskin kanssa käy suolasiika paremmin.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Neuvostoaikana
jouduin silloin tällöin ylenpalttiseen ruokapöytään, jossa juomana saattoi olla
pelkkä viski tai konjakki, jotka tuntuivat sopivan mihin makuun tahansa. Olivathan
ne sen verran kalliita herkkuja. Aikojen kuluessa makukin näyttää muuttuneen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tuon ajan
Virolla oli omat ongelmansa eikä niistä vähäisimpiä ollut se demografinen
kehitys ja virolaisen kansallisuuden asema, joihin tunnettu <i>Neljänkymmenen
kirje </i>juuri tuohon aikaan puuttui.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuvitteellisella
saarella ei mitään tuollaisia asioita tullut esille eikä kirjailijan tarvinnut niitä
esille nostaa. Suomalaisen yliopiston opiskelijatkin saattoivat tämän kirjan
parissa harjoitella kollektiivista työtä uhraamatta ajatustakaan eteläisen naapurin
mahdollisille yhteiskunnallisille ongelmille.<o:p></o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-44097309650241607192024-03-10T08:27:00.002+02:002024-03-10T08:27:28.693+02:00Kun isyyttä halutaan kilvan tunnustaa<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Norsujen maa nousee jälleen</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">1940-luvulla, tavattoman tuhoisen
sodan jälkeen, jossa vastustaja oli kuitenkin kukistettu, nousi Venäjällä suuri
kansallisylpeyden aalto. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Vastaavastihan oli käynyt jo
Napoleonin sotien jälkeen, jolloin <i>Kaikkeinkorkeimmalla</i> taholla tehtiin
se johtopäätös, ettei maa tarvitse Euroopasta mitään ja on sitä joka suhteessa
korkeammalla tasolla. Tykkien tuotantokin oli suurempi kuin muun Euroopan
yhteensä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Niinpä pantiin ovet kiinni
Eurooppaan ja ajan tuhlailevat turistitkin saivat ulkomaiden sijasta tyytyä
matkustamaan Helsinkiin, Ullanlinnan kylpylään, joka oli nimenomaan heille
rakennettu. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sitä kesti yhden vuosikymmenen ajan.
Eristäytynyt Venäjä onnitteli virallisesti itseään omasta erinomaisuudestaan ja
kielsi epäluuloisesti itseensä kohdistuvan kritiikin. Tämä oli sitä virallisen
patriotismin kulta-aikaa, joka tietenkin heti aiheutti myös vastavaikutuksensa,
josta pian tuli paljon merkittävämpi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ylpeys käy yleensä lankeemuksen
edellä ja Krimin sodassa saatiin huomata, etteivät ne aseet, joilla Napoleon
oli lyöty, enää kelvanneetkaan eurooppalaista teknologiaa vastaan. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Toisen maailmansodan jälkeen
ymmärrettiin jo, ettei innovaatioita sovi ylenkatsoa ja riennettiin välittömästi
kopioimaan kaikki läntiset uuden teknologian saavutukset, joilla arveltiin
olevan sotilaallista käyttöä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Muu tavara, henkilöautoista
farmarihousuihin, sai jäädä omaan arvoonsa ja sitä vastaava kotimainen tuotanto
syyti markkinoille sellaista tavaraa kuin halusi. Niukkuuden oloissa kaupaksi
kävi kaikki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Koska länsimaisen tavaran laatu
yleensä nousi paljon kotimaista paremmaksi ja erilaiset innovaatiot toimivat
siellä myös kulutustavaramarkkinoilla, kävi tarpeelliseksi todistaa, ettei asia
liittynyt ainakaan lännen intellektuaaliseen etevämmyyteen: itse asiassa
kaikki, mitä siellä esitetään omina aikaansaannoksina, on keksitty alun perin
Venäjällä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nyt ihan viime aikoina on sama
ilmiö taas nostanut päätään. Valitettavasti hukkasin sen facebookin
päivityksen, jossa joku patriootti (mahdollisesti joku aikamme virallinen patriootti,
joka saa työstään palkkaa) esitti valtavan luettelon venäläisistä keksinnöistä
ja itsekin jo hämmästyneenä kysyi, miten on mahdollista, että kaikki on
keksitty juuri Venäjällä eikä missään muualla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tottahan se onkin, että paljon on
sielläkin keksitty, mutta yhtä totta on myös, että vain hyvin harvat
mullistavat keksinnöt ovat tulleet yleiseen käyttöön juuri Venäjän välityksellä.
Tässä suhteessa länsimaat ovat olleet ja ovat aivan ylivoimaisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">1940-luvulla pahat kielet tekivät
pilaa virallisesta ylpeilystä ja puhuivat Neuvostoliitosta norsujen
synnyinmaana (<i>rodina slonov</i>). Tässä tapauksessa <i>slon</i> (norsu)
viittasi Solovetskin vankileiriin, joka oli Gulagin alkusolu. SLON oli lyhennys
sanoista <i>Solovetski lager osobogo naznatšenija -Solovetskin erityisleiri.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tällä alalla Stalinin
Neuvostoliitolla tosiaankin oli jotakin aivan erityistä esitettävänä muulle
maailmalle. En kyllä huomannut, että edellä mainittu kirjoittaja olisi
huomioinut asiaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Toki keskitysleiri sinänsä on jo
ikivanha keksintö, vaikka sen kehittäjinä kunnostautuivat erityisesti englantilaiset
buurisodan aikana. Riippuukin määritelmästä, milloin puhutaan keskitysleiristä
ja milloin kyseessä on vain jonkinlainen vankila.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Keskitysleirin ideanahan voidaan
pitää kokonaisten ihmiskategorioiden keskittämistä vailla poistumisoikeutta tietylle
alueelle jonkin muun perusteen kuin suoritetun tai epäilyn rikoksen takia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Mutta nyt oli tarkoitus puhua
venäläisistä keksinnöistä ja innovaatioista. Luin jokunen vuosi sitten asiasta
kriittisen venäläisen teoksen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">keskiviikko 2. tammikuuta 2019<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="7627909335990349351"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2019/01/norsujen-synnyinmaa.html"><span style="color: #993300;">Norsujen synnyinmaa</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Norsujen synnyinmaa</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tim Skorenko, <i>Izobreteno v Rossii.(</i></span><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Изобретено</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">в</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">России</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">. </span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">История русской изобретательской
мысли от Петра </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">I</span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> до
Николая </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">II</span></i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">). ”Система”, </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Moskva</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> 2018, 533 </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">s</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun näin tämän kirjan Pietarin <i>Dom knigissä</i>, ajattelin heti,
että tässäpä nyt taitaa sitten taas Putinin kunniaksi herätä henkiin se
1940-luvun hurraapatriotismi, joka julisti kaikki keksinnöt alun perin
venäläisiksi ja jota pilkattiin puhumalla Neuvostoliitosta ”Norsujen
synnyinmaana” (<i>rodina slonov</i>).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä ei suinkaan pitänyt paikkaansa. Kirjoittaja lähtee ilman muuta siitä
tosiasiasta, että innovaatiot, esimerkiksi patenteilla mitaten, ovat kuin
ovatkin Venäjällä harvinaisia ja tilanne on aina ollut niiden synnylle
epäkiitollinen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kyse on yhteiskunnallisesta ilmiöstä, sen kyvystä ja halusta vastaanottaa
keksintöjä ja innovaatioita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Syitä kirjoittaja löytää maan sulkeutuneisuudesta aina Pietari I:een
saakka, kirkon vihamielisyydestä kaikkia uutuuksia kohtaan ja sittemmin
yhteiskunnan mullistuksista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuten ns. tieteelliseen kommunismiin perehtyneet tietävät, sosialistisen
järjestelmän todistettiin siinä suosivan innovaatioita, koska sosialismissa ei
kukaan jäisi niiden takia työttömäksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämäkin väite toimi teoriassa erinomaisesti, mutta käytännössä jopa Leonid
Brežnev joutui valittamaan sitä, että järjestelmä karttoi innovaatiota kuin
piru pyhää suitsukkeen savua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Maaorjuusjärjestelmän ja yhteisviljelyn piirissä tuskin kenelläkään oli
suuria kiihokkeita innovaatioihin ja sitä paitsi Venäjän patenttijärjestelmä
jätti paljon toivomisen varaa. Kirjoittaja katsoo, että ensimmäiset patentit
syntyivät ulkomailla jo varhain. Italiassa itse asiassa jo 1400-luvulla
privilegioiden muodossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä systeemi tuli myös Venäjälle, mutta ei siitä ollut amerikkalaisen tai
saksalaisen patenttijärjestelmän kilpailijaksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tosiasia on, että Venäjällä on innovaatioita, käyttöön saatettuja
keksintöjä syntynyt niukasti. Tätä asiaa ei pidä sekoittaa tieteellisiin
löytöihin kyllä venäläiset niitä ovat tehneet paljonkin, esimerkiksi
matematiikan alalla, mutta se on eri juttu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1940-luvun niin sanottu kampanja kosmopoliitteja vastaan ei ollut
pelkästään juutalaisia vastaan suunnattu, kuten joskus näkee oletettavan. Siitä
saivat kaikki ulkomaat osansa, Suomea myöten.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Silloin joka tapauksessa taas kerran leimattiin länsimaat arvottomiksi ja
merkityksettömiksi ja pyrittiin kieltämään jopa niiden ansiot Venäjän
teknisessä kehityksessä. Venäjällähän oli ihan itse keksitty niin polkupyörä
kuin traktori, auto, tankki, radio ja mitäpä nyt ei olisi. Oliko länsi kyennyt
oikeastaan lisäämään mitään siihen, minkä venäläinen nero oli jo tehnyt?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Skorenko on äärimmäisen kriittinen ja suorastaan epäluuloinen näitä
väitteitä kohtaan. Vaikka Neuvostoliitossa 1950-luvulla jopa julkaistiin
kuvallinen postimerkkikin venäläisen Krjakutnyin huikeasta ilmapurjehduksesta,
1700-luvun alussa, ei sellaista ilmeisesti lainkaan tapahtunut. Kostromassa
lienee kyllä yhäkin patsas tapahtuman kunniaksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Edelleen, mystifikaatioita ovat tarinat Putilovin ja Hlobovin jo pari
vuotta ennen Daimleria ja Benziä rakentamasta autosta, jolla muka ajeltiin
Volgan rannalla sijaitsevassa Pestrovin kaupungissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tekijä katsoo selvitetyksi, ettei näitä keksijöitä eikä koko Pestrovin
kaupunkiakaan edes ollut olemassa. Sama koskee talonpoika Artamonovia, joka
muka keksi polkupyörän. Fjodor Blinov sen sijaan oli todellinen ihminen, joka
suunnitteli traktorin, mutta ei sitä rakentanut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta on myös suuri määrä teknisiä keksintöjä, joiden isyys on
kiistanalainen ja joita monet kansakunnat haluavat omikseen. Tämä koskee
erityisesti 1800-luvun keksintöjä, radiota (Popov vai Marconi), sähkölamppu
(Lodygin vai Edison), torpedo (Whitehead vai Aleksandrovski), höyrykone (Watt
vai Polzunov) ja niin edelleen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä on nähin keksintöihin yhtä hyvä oikeus kuin monella muullakin.
Kyllä niitä keksintöjä tehtiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ja Venäjällä keksitiin kyllä monenmoista muutakin, kolmivaihevaihtovirrasta
(Dolivo-Dobrovolski) helikopteriin (Sikorski), ja sukellusveneeseen. Siellä
myös rakennettiin ihmeellisiä lentokoneita (Ilja Muromets).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Merimiinat voi lukea venäläiseksi keksinnöksi ja sellaisiahan oli käytössä
Helsingissäkin jo Krimin sodassa. Sotalaitos on muutenkin venäläisten
keksijöiden suurta aluetta, mutta siellä myös on monen keksinnön isyys
kiistanalainen: samoja asioita tutkittiin ja kokeiltiin eri puolilla ja tämä
koskee esimerkiksi automaattikivääriä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sivumennen sanoen. Suomi-konepistoolia tuskin voi sinänsä pitää keksintönä,
se oli vain harvinaisen hyvin toimiva tyyppi, yksi monista. Johan Chicagon
gangsterit päästelivät sarjoja 45 kaliberin Thompsoneilla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Myös sellaiset laitteet kuin jäänsärkijä, joka myös on venäläinen keksintö
tai vaikkapa hitsaus tai taipuisa valokuvausfilmi tai laskuvarjo olivat myös
sotalaitokselle hyvin tarpeellisia ja tulee mieleen, että kenties juuri siksi
ne ovat siellä syntyneet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kirjoittaja ei mainitse erästä sangen nerokasta joka paikan keksijää,
jollainen oli Helsingissä venäjänkielen professorina työskennellyt Stepan
Baranovski. Hän valmisti toimivan entokoneen pienoismallin, suunnitteli
kuumailmaveturin ja monenmoista muuta. Hänen poikansa suunnitteli pikatykin,
joka on nähtävissä Pietarin tykistömuseossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muuan hieman vaatimattomamman keksinnön tekijä kiinnitti kirjassa
huomiotani. Hän on lämpöpatterin keksijä, tehtailija San Galli, jonka talossa,
Ligovski prospekt 64:ssä asuin jonkin aikaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">San Gallin tehdaskin on säilynyt tuon talon vieressä ja puiston edessä ovat
yhä tehtaan rakentamat upeat valurautaportit, ikään kuin tehtaan
käyntikorttina.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Väitetään, että nyt jo yli satavuotiaat, tehtaan tekemät patterit toimivat
edelleen, mikä todistanee neuvostokautta edeltäneen tuotannon korkeata laatua.
Jo 1920-luvullahan todettiin venäläisen teollisuuden laadun romahtaneen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kirjassa ei mainita esimerkiksi transistoria, joka tietääkseni on
venäläinen keksintö, mikä saattaa johtua siitä, ettei se siellä tullut aikanaan
käyttöön, kun radioputkien ja muiden tarpeellisten tavaroiden ja niiden
raaka-aineiden tuotanto oli suunniteltava aina viideksi vuoksi eteenpäin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toki Venäjällä on keksitty paljon muutakin kuin samovaari, joka saattaakin
olla kiinalaista perua. Tosiasia kuitenkin on, että patenttien määrä siellä on
ollut varsin vähäinen, mikä selittynee maan erikoislaatuisesta historiasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa keksintöjen koulukunnat, jollaisista tekijä puhuu,
liittyvät aina ennen muita valtioihin ja yhteiskuntiin eikä kansoihin sinänsä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muussa tapauksessa olisi varmaankin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa
amerikkalaisten keksintöjen historiaa. Niin sanotuilla alkuperäisillä
amerikkalaisilla on siinä varmasti tietty roolinsa, kuten muinaissuomalaisilla
oli uuden kvartsinkäsittelytekniikan luojina, josta hiljattain olemme saaneet
lukea.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuitenkin näyttävät amerikkalaiset keksinnöt yleensä olevan jotakin
eurooppalaista kansallisuutta edustavien henkilöiden tekemiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mitä Suomeen
tulee, ehkäpä vain karu suomalainen kulttuuri antoi tarpeellisen tilauksen
kuivauskaapille?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-33297339844787278992024-03-09T08:39:00.001+02:002024-03-09T08:39:33.725+02:00Palvonnan väärttejä<p> </p><p class="MsoNormal"><b>Sankareita, idoleja ja pyhimyksiä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sanotaan, että se on henkisesti köyhä
ihminen, jolla joulu on vain kerran vuodessa. Uskon, että sama koskee
naistenpäivää, joka varsinaisesti oli eilen, mutta tietyillä seuduilla jatkuu
vielä tänään, vähintäänkin pikku takatuupparina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Naistenpäivällä on tietenkin eri kulttuureissa
oma merkityksensä. Joissakin se muistuttaa ay-mafian järjestämää
vaatimuspäivää, toisissa miessukupuolta kannustetaan osoittamaan palvontaansa
toiselle sukupuolelle, johon jo luonnon pakosta kohdistuu kovin paljon ihailua
ja toiveita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Joissakin maissa, kuten meillä, kyse on kovin
kehnosti ja sekavasti motivoidusta juhlasta, joka muistuttaa menneisyyden
jäännettä tilanteessa, jossa edistysväki ei edes tiedä, miten paljon maailmassa
on sukupuolia ja mitä niistä nyt nimenomaan huomioidaan ja miksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Niin sanottu sukupuolten
tasa-arvohan voidaan meillä jo normaaleja mittareita rehellisesti käyttämällä
todeta saavutetun, joten ajatus naisten päivästä tasa-arvon vaatimisen päivänä
kuulostaa falskilta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Toki voi juhlia myös sen saavuttamista ja
siinä yhteydessä huomioida myös ne, jotka tekivät asian mahdolliseksi. Siihen
sankarien joukkoon kuuluu pataljoonittain miehiä, joiden ansiosta
naissukupuolen on mahdollista antaa täysiarvoinen panoksensa yhteiskunnan
hyväksi lähes alalla kuin alalla. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ei ole suotta todettu, että aikamme
merkittävimpiä, ellei merkittävin megatrendi on naisille avautunut tasa-arvoinen
mahdollisuus ja siis myös velvollisuus tehdä samoja töitä kuin miehetkin. Toki
äitiys tuo asiaan tiettyjä poikkeuksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Henkisesti taantuvaan aikakauteemme
kuuluu olennaisena osana <i>idolien</i> (<i>eidolon</i> -epäjumala) palvonta ja
lähes poikkeuksetta nuo idolit edustavat varsin lapsekasta tasoa. Ilmiö on
sinänsä ikivanha ja osittain varmaankin yleisinhimillinen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Idolien hahmot sen sijaan ovat aikojen
kuluessa rajusti muuttuneet ja tätä ilmiötä kannattaa varmaankin vilkaista näin
merkkipäivän tuntumassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Huomasin, että hakusanalla ”sankari”
löytyy kymmeniä kirjoittamiani blogeja. Joskus sana tosin tarkoittaa vain
päähenkilöä, protagonistia. Mutta tässä hieman varsinaista sankaruusteemaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">torstai 15. maaliskuuta 2018<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="8447096789133573415"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2018/03/sankarinaisia.html"><span style="color: #993300;">Sankarinaisia</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sankarinaiset ja pyhimykset</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ihmislajille on ominaista, että se seuraa tiettyjä yksilöitä, joita jotkut
tutkijat merkkaavat kreikkalaisella <i>alfa-</i>kirjaimella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Alfat herättävät ihailua ja saavat osakseen arvostusta, joka on sitä
ylenpalttisempaa, mitä naiivimpaa yleisö on. Tyypillinen fanitusikä sijoittuu
puberteettiin ja on normaalia, että karvankasvua aloitteleva lapsi haluaa
ehdottomasti tulla ihanteensa klooniksi. Hän on siihen nähden täysin
kritiikitön.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <i>Ihanne</i> kasvaa tuon ikäisillä kuin itsestään epäjumalaksi
eli <i>idoliksi</i>. Siinä ei ole mitään kummallista. Se on vaihe, joka on
käytävä läpi matkalla aikuisuuteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mikäli myös aikuisten kulttuurille on tyypillistä, että murrosikäisten
käyttäytymismallit muodostuvat keskeiseksi normiksi, johon kaikkea muuta
verrataan, on mielestäni syytä huoleen. Tässä nykyisessä Hollywood-kulttuurin
maailmassa, jossa myytävät hengentuotteet mitoitetaan yksitoistavuotiaan
tasolle, se on kuitenkin ollut sääntö jo hyvän aikaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">11-vuotiaan henkinen taso on se, jolla on suurin mahdollinen kattavuus koko
ostokykyistä väestöä ajatellen. Siksi miljoonat kannattaa sijoittaa sellaiseen.
Toki osa tavaraa suunnataan myös erityisesti pari vuotta vanhemmalle joukolle,
koska seksin myyminen esimurrosikäisille ei oikein onnistu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa <i>sankari</i> on tässä bisneksessä se keskeinen
asia. On selvää, että jokainen keskenkasvuinen yksilö tarvitsee sellaisen,
etenkin sen jälkeen, kun on havainnut, ettei oma isä olekaan kaikkivoipa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Myös yhteisöt kaipaavat kukin sankariaan. Kilpailevien ryhmien sankarit
saattavat itse asiassa olla aivan samanlaisia, mutta tuntuu siltä, että samaan
aikaan voi sama henkilö olla vain yhden ryhmän sankari, ainakin mikäli nuo
ryhmät ovat kilpailusuhteessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vai onko esimerkkejä siitä, että, sanotaan nyt joku potkupalloilija tai muu
jonglööri olisi jossakin vaiheessa yhden joukkueen tai maan sankari ja sen
jälkeen jonkin toisen? Silloinhan hän muuttuisi viholliseksi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muistan kyllä, että Kalevi Hämäläinen oli aikoinaan Sulkavan urheilijoiden
(SU-41) sankari, mutta muutti sitten Juvalle ja paikalliseen seuraan. Asiasta
ei syntynyt verikostosuhdetta, mikä ehkä johtuu siitä, ettei kyseessä ollut
joukkuelaji.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Muistamme myös Yrjö Maunu Sprengtportenin, joka harjoitti ansiokkaasti
Savon jääkäreitä, mutta meni sitten vihollisen puolelle ja sai ansaitusti
kuulan ruhoonsa, tosin ilman kohtalokasta tulosta. Mielestäni hän lakkasi
olemasta meikäläisten sankari puolta vaihdettuaan, vaikka moni kirjailija onkin
häntä puolustanut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sankareista on tullut ajan mittaan paljonkin kirjoitettua yleisellä
tasolla. Naissankarit tai ehkä paremminkin sankarinaiset olen joka tapauksessa
jättänyt vähemmälle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nykyaikainen lukija tietenkin tuntee tarvetta kysyä, miksi näin olen tehnyt
ja teeskentelee siis tyhmää. Naissankarien vähäinen määrä historiassa johtuu
tietenkin heidän harvinaisuudestaan kansallisina tai muina ryhmän symboleina ja
esikuvina.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tietenkin heitä on ollut: hallitsevista keisarinnoista pyhimyksiin ja
taiteilijoihin. Arkielämän sankarillisuutta on tietenkin ilmennyt naisten
piirissä valtavasti kautta vuosituhansien siinä kuin sen vastakohtaa, mikä
tietenkin on yleisempää, koska sankarillisuudelle ei muuten tulisi mitään
arvoa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ehkäpä todellinen (!) tasa-arvo vaatiikin meitä olettamaan, että
sankarillisuus on jotakin, jota kaikilla on ehdottomasti yhtä paljon. Asia
täytyy vain niin ymmärtää, ja tässä asiassa tiedotusvälineet tulevat ehkä
suorittamaan ratkaisevan työn matkallamme läpi myöhäispatriarkaalisen
yhteiskunnan instituutioiden.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Uusimmassa ”laatulehdessä” on laaja artikkeli (nais)kirjailijasta, jonka
luoma sankarityttö on hypännyt kerrostalosta pelkkään sateenvarjoon turvautuen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Minuun tarina ei tehnyt erityistä vaikutusta. Tein saman tempun noin
kymmenvuotiaana talon tikkailta ja sen sijaan, että olisin saanut osakseni
ihailua, oli äiti hyvin vihainen. Sateenvarjot olivat tuolloin kalliita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun sateenvarjon täysin kelvoton teho putoamisen jarruttajana oli
paljastunut, tuntui koko asia aika nololta. Silloin ei vielä ollut noloutta
ylistäviä vertaisryhmiä tai alan sankareita, jollaisesta samassa lehdessä on
myös pitkä tarina. Tyhmyys nyt vain oli sitä, mitä oli, vailla hohtoa. Sai se
joskus sädekehäänsä huumorin kultaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuitenkin varsinaiset sädekehät kuuluivat tuon ajan käsityksen mukaan
pyhille. Jeesukselta ei kukaan voinut kiistää oikeutta sellaiseen ja taisipa
meilläkin koko pyhä perhe kuvissa valaistua sellaisen avulla. Mitään haloota
asiasta ei protestanttisessa maassamme nostettu: kaikkihan me syntisiä olimme
ja pyhitys tuli <i>sola fide, sola gratia, propter Christum</i>, jos nyt
oli tullakseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä tuli mieleeni, kun Lontoossa uteliaisuudesta ostin Julia
Pierpont-nimisen henkilön kirjoittaman kirjan nimeltä <i>The Little Book
of Feminist Saints</i>. Virago, 2018, 189 s.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kirjassa oli -usein sädekehän ympäröimällä kuvalla varustettuina- sata
lyhyttä tarinaa naisista ja vain naisista. Siis ilmeisesti jonkinlaisia oman
joukkueen sankareita, jotka olivat kunnostautuneet taistelussa vihollista
vastaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun vilkaisin hyllyssäni olevaa kirjaa, Tessa Paulin kirjoittamaa kirjaa
pyhimyksistä (<i>An Illustrated Dictionary of Saints,</i> Southwater 2011,
159 s.), saatoin havaita, että nuo oikeat pyhimykset olivat hyviä ja
sankarillisia ihmisiä, jotka olivat kehittyneet kohti jumalallisuutta, joskaan
eivät tietysti koskaan sinne päässeet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa he olivat voittaneet, kuka enemmän ja kuka vähemmän,
inhimillisen heikkouden eli siis itsensä. Kuka kunnostautui siveydellään, kuka
uskonvarmuudellaan, kuka hellämielisyydellään ja kuka viisaudellaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Palvelivatko he jotakin asiaa tässä maailmassa? Itse asiassa eivät, sillä
evankeliumin asia ei ollut periaatteessa mikään yhtä puoluetta ja sen etuja
tässä maailmassa tukeva doktriini, vaan kaikille avoin ja jopa velvoittava
ilmoitus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta tämä kaunis periaate toki usein tykkänään unohtui myös kristityiltä,
ainakin katolilaisilta, uskoisin. Mutta Pierpontin pyhimykset
ovatkin itse asiassa aivan muuta, kuten jo itse sankarigallerian koostumus
osoittaa. Siellä ovat niin Michelle Obama ja Hillary Clinton kuin Madonna ja
Pussy Riot…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Herää tietenkin kysymys, mitä virkaa tällaisilla pyhimyksillä on ja
millaiseen ajatteluun koko juttu mahtaa perustua. Kirjoittaja vastaa, että
kyseessä ovat jumaloinnin arvoiset henkilöt (<i>worthy idols</i>), jotka ovat
ylittäneet heille osoitetun roolin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ennen ja ehkä hieman nykyäänkin katoliset pyysivät pyhimyksiä rukoilemaan
puolestaan: <i>Santa Maria, ora pro nobis!</i> On kiinnostavaa
ajatella, mihin näiden pyhimysten palvojat pyrkivät. Kukaties myös heille on
varsinaisesti tärkeää vain <i>hagiografia</i> -simppeli ja
kaunisteltu sankaritarina moraalisena esikuvana, totta tai ei.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ehkäpä he <i>voimaantuvat</i> ajatellessaan, että myös heillä on
-joskaan nyt ei kuolematonta sielua ja ääretöntä arvoa Jumalan
silmissä- onni kuulua kuviteltuun yhteisöön, jonka muuan edustaja on
sentään saanut aikaan merkittäviä asioita?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En rupea tässä pohtimaan tämän pakanallisen kultin mahdollisia
korollaareja <i>tämänpuoleisen</i> ja vajavaisen ihmisen palvontana.
Jumalallistumista en noissa pyhimyksissä voi havaita Totean vain, että idolinsa
kullakin. Onko kyseessä edistysaskel keskiaikaan verrattuna vai ei, voi kukin
itse päätellä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nyt kuulemma ollaan sitten kyhäämässä vastaavanlaista suomalaista
sankarinaisten kokoelmaa. Sikäli kuin ennakkotiedoista voi päätellä, galleria
tulee olemaan pitkälti analoginen amerikkalaisen vastineensa kanssa.
Toivottavasti siinä nyt sentään vältetään ne pahimmat naiiviudet, jotka
Pierpontin kirjaa vaivaavat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Asia nimittäin
on niin, että suomalainen nainen on itse asiassa jo kauan sitten ohittanut sen
tason, jota silmällä pitäen nuo pyhimykset on valittu. On huolestuttavan
vähä-älyistä lapsellisuutta, mikäli meillä ruvetaan apinoimaan asioita, jotka
kuuluvat aivan toiseen kulttuuriin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tällaisessa sankarinpalvonnassa
herättää huomiota sen latteus. En tiedä, mite suuren suosion nuo kirjat ovat meillä
saavuttaneet. Jokseenkin varmasti niitä on ostettu suuria määriä, koska
muitakaan ei oikein ole ollut tarjolla. Niistäkin löytyy pari huomiota vanhasta
blogistani (<a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=satuja+lapsille">Vihavainen:
Haun satuja lapsille tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>). <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Enimmäkseen tässä joka tapauksessa
liikutaan puberteettisen psykologian maailmassa, vaikka myytävät tuotteen
epäilemättä on laskettava ns. intelligentsijan piirissä syntyneiksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Mutta löytyyhän meiltä rajumpaakin
ajattelua, kun nyt kerran elämme aikaa, joka arvostaa enemmän radikalismia kuin
järkevyyttä. Kas tällaista löytyi reilun vuosikymmenen takaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">maanantai 11. elokuuta 2014<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="4442009751950756715"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2014/08/napoleon-ja-pissisten-madonna.html"><span style="color: #993300;">Napoleon ja pissisten madonna</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Napoleon ja pissisten madonna</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Napoleon
lienee joskus lausahtanut, että taulut, kuten ihmisetkin pääsevät oikeuksiinsa
vasta oikeassa valaistuksessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä on niin
ilmeinen totuus, että sitä suorastaan hätkähtää ajatellessaan, miten paljon
vaivaa nykyaikana uhrataan sille, että saatettaisiin kuvauksen kohteena oleva
ihminen epäedulliseen valoon, ehkä naurettavaksikin, varsinaista
paheksumistahan ei enää harrasteta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Englantilainen
historioitsija Thomas Carlyle, jolle suurmiehet olivat keskeinen tutkimuksen
kohde, kommentoi tunnettua sanapartta, jonka mukaan kukaan ei ole sankari
kamaripalvelijansa silmissä. Hän selitti asian sillä, että ongelmana oli
kamaripalvelijasielu, joka ei kyennyt ymmärtämään mitään itseään korkeampaa.
Goethen kommentti samalle asialle oli, että sankaria pystyy ymmärtämään vain
se, joka on itsekin sankari. Kamaripalvelija taas Goethen mielestä varmaankin
kunnioitti jotakuta toista kamaripalvelijaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Demokraattisena
aikanamme, kun koko instituutio nimeltä <i>valet de chambre</i> on
tykkänään hävinnyt, kuulostavat noiden herrojen kommentit suorastaan
rienaavilta. Emme voi, emmekä saa asettaa ketään yksilöä <i>sankarin</i> erityisasemaan,
hänen täytyy alistua yhteismitallisuuteen, joka koskee kaikkia. Ehkä voisimme
jopa sanoa, että kamaripalvelijan nykyaikainen vastine on kaiken mitta, jos
sellaisen löytäisimme.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Goethen ja
Carlylen tarkoittama <i>valet</i> oli ilmeisesti kelpo ihminen, tosin
rajoittunut, mutta siitä onnellisen tietämätön. Hän kuului juuri niihin, jotka
olisivat vilpittömästi hämmästyneet saadessaan kuulla, että olivat sekä
puhuneet että ajatelleet koko ikänsä proosan lajityypissä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tuskin voimme
sijoittaa tätä henkilöä mihinkään erityiseen ammattikuntaan tai tietyn
koulutustason tai harrastuspiirin kategoriaan. Löydämme hänet kaikkialta,
Suomessa hän ehkä viihtyy erityisen hyvin. Sanaton yhteisymmärrys tervehtii
häntä joka puolella. Netissä hän on varsin aktiivinen ja useimmiten sapekas.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tasa-arvon
lahjomattomina ritareina kohtaamme nykyään usein tutkijoita ja jopa ns.
huippututkijoita, joiden työnä on dekonstruoida erilaisia hierarkkisia
rakenteita paljastaen, millaista vahinkoa ja haittaa ne matkaansaattavat
ihmisen itsetoteutukselle eli hänen halulleen, lähinnä seksuaaliselle, koska
ruokahalun tyydyttäminen on enää harvalle ongelma.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hyvin suurena
ongelmana saatetaan tässä toiminnassa nähdä kaikenkarvaiset ihanteet ja
esikuvat, joiden rinnalla tavallinen tallaaja vaikuttaa jotenkin vähäpätöiseltä
ja riittämättömältä, jopa syylliseltä. Mikä oikeus olemassaoloon on
tällaisilla <i>ihanteilla</i>, kysyy kriittinen tutkija? Eikö ne ole
rakennettu esteeksi ja häpäisyksi alkuperäiselle ihmisluonnolle? Eikö jokainen
yksilö riitä omaksi ihanteekseen, kun vapaassa maailmassa elämme, tai sitten
kun siinä elämme?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Logiikka on
tietenkin aukotonta. Jos halujen tyydytys on se, mitä ihmiset tavoittelevat ja
jota heidän siis tulee tavoitella, on ihanteeksi, sankariksi nostettava se
aivan tavallinen ihminen, jonka näemme joka puolella toteuttamassa itseään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> Hän,
joka toteuttaa itsensä on onnellinen, arveltiin jo antiikin Kreikassa. Tosin
asiaa ei taidettu lopullisesti ratkaista. Sanoihan sofisti Sokrateelle, että
onnellisin on se, jolla on paljon voimakkaita haluja ja joka saa niitä mielin
määrin toteuttaa. Silloin Sokrates vastasi, että siinä tapauksessa onnellisin
oli ilmeisesti koira, jolla oli syyhytauti eli kapi, ja joka sai mielin määrin
raapia itseään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kyynikkojen
mielestä koira tietenkin tosiaan oli kaiken mitta, eikä heille ollut
mahdollista muuta todistaa. He olivat aikalaisten mielestä koirasieluja, mille
annettiin halventava merkitys. Tämä on asia, joka nykyaikaisen koiranomistajan
mielestä on hyvin vaikeasti ymmärrettävä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Yhtä kaikki.
Kyynikkojen maailma on sanan jossakin mielessä hyvin tai peräti täysin
tasa-arvoinen, mitä he pitävät tärkeänä ja arvokkaana seikkana. Joissakin
suhteissa tasa-arvo ei tietenkään koskaan toteudu. Koirien parissa kohtaamme
aina heitä, joita luonnehditaan sanalla <i>underdog</i> sekä heitä,
joiden asemaa kuvaa sana <i>overdog</i>. Huomautan ohimennen, että
pronomini <i>se</i>, olisi halventavana poistettava käytöstä ainakin
koirista, hevosista ja tietenkin myös kissoista puheen ollen. Ihmisiähän hekin
ovat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun vertaamme
ihmistä koiraan, on nykyään suurin ongelmamme siinä, että koira on useinkin
kaikessa olennaisessa liian ylivoimainen. Miten koira haistaakaan! Miten
maistuu sille ruoka! Seksihumussa ovat koirat myös aika tekijöitä, kuten tietää
jokainen kylässä asunut. Koirat ovat usein tavattoman kauniita, nopeita,
tarkkoja ja sukkelia. Tosin varsinaiset sukkeluudet ovat ehkä heillä
harvinaisia, mutta se on sivuseikka. Olemme koirien rinnalla kehnoja ja
vajavaisia, se on tosiasia. Menkää vaikka osallistumaan <i>agility</i>-kisaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tarvitseeko
koira edes oikeaa valaistusta päästäkseen oikeuksiinsa? Eikö se vaistomaisella
varmuudella ole aina täydellinen, jopa sankari, mikäli sille tarjoutuu siihen
tilaisuus? Ihminen, koiran palvelija, yleensä palvoo kohdettaan
kritiikittömästi. Onko koira oikeastaan nykyään ihanteemme tai olisiko se sitä,
ellei se olisi niin selvästi ylivoimainen, ettei sen kanssa kannata käydä
kilpasille tai edes yrittää sitä vakavasti jäljitellä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En ole asiasta
varma, tiedän vain sen, ettei asiantuntevissa piireissä pidetä mahdollisena
asettaa ihmisten esikuviksi toisia ihmisiä, jotka ovat ominaisuuksiltaan
saavuttamattomia, liikaa arkiselle elämällemme vieraita, ihannoituja,
poseeraavia kiiltokuvia tai nyt edes maalauksia tai veistoksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kriittinen
teoria auttaa paljastamaan, että tuollaiset hahmot ovat tosiasiassa viallisia.
Ne ovat loukkaus tavallisen ihmisen tavallista halua ja sen vapautta kohtaan.
Ajatelkaamme pyhimyksiä, vaikkapa niitä, joiden ortodoksinen kirkko arvelee jo
täällä maan päällä saavuttaneen jotakin jumalallista. Niinpä heidät on kuvattu
luonnottoman näköisiksi puupalasille, joiden edessä harjoitetaan hartautta.
Miksei noissa kuvissa ole tavallisia kunnon kansalaisia hyvine ja huonoine
puolineen?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Simeon
pylväspyhimys istui vuositolkulla maan ja taivaan välillä rukoilemassa. Miltä
tuntuisi asettua jonnekin syväväylän varrelle reunamerkkiin höpisemään
rukouksia? Miten pitkään viranomaisemme katselisivat tätä toimintaa?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Pyhimysten
pyhimys on tietenkin neitsyt Maria. Hän oli vähän toisella kymmenellä oleva
tyttö, kun enkeli kävi kertomassa hyvän uutisen. Itse asiassa kyseessä oli
hirveä onnettomuus koko naissukuiunnalle, kertoi dekonstruoija hiljattain
radiossa. Naisen ruumiista tehtiin absurdin näytelmän väline tarkoituksella
hiljentää koko naissukupuoli ihailemalla neitseellisyyttä, joka kuitenkin
viedään miltei jokaiselta naiselta vieläpä heidän omasta halustaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kyseessä oli
siis katala juoni, jossa naisille tyrkytetään mahdotonta ihannetta ja heidät
sitten syyllistetään sen mahdottomuudesta. Tuota puhdasta neitsykäistä sitten
palvottiin vuosisadasta toiseen ja tavallisia naisia ylenkatsottiin heidän
puutteellisen neitsyytensä takia. Katala juoni! Kaikessa simppeliydessään
kaamea.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Niinpä
dekonstruoija asettikin Marian tavalliseen päivänvaloon ja haastatteli häntä
kuin reportteri. Ihanne osoittautui aivan tavalliseksi tapaukseksi, joka kävi
päivittäin huussissa ja jakoi normaalit harmit ja arjen pienet ilotkin aivan
tavalliseen tapaan. Sattuipa niinkin, että hän nautti sukupuoliyhteydestä
Jeesuksen sikiämisen jälkeen aivan tavanomaisella ahkeruudella ja sai asiasta
normaalit <i>kiksit</i>, tietenkin näin oli, koska hän oli ihminen. Miksi
oli pitänyt keksiä tuo kiiltokuvahahmo, joka tuhansissa kirkoissa kiikutteli
lasta povellaan? Mitä sankaruutta oli siinä, että sattui tulemaan raskaaksi
ilman miestä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Oikea naisten
jumaluus oli jo olemassa, <i>Kybele</i>, kertoi haastattelija. Se symboloi
naisten valtaa ja ilmankos juutalaiset patriarkat sen palvontaa niin
demonisoivat. Eikö maailma olisi ollut parempi ilman neitsyt Mariaa ja häneen
liitettyjä joutavuuksia? Mitä hyvää oli neitsyydessä, neitseellisyydessä? Miksi
tuo kuvien Maria-hahmo tuijotteli kuin idiootti eikä paljastanut, miten
kiusaantui lapsen iänikuisesta tarrautumisesta, kiljunnasta ja tissin
hamuamisesta, ruoansulatuksen tuotteista nyt puhumatta. Miksei niitä kuvata?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Napoleon oli
todellisuudessa tuskin muuta kuin kevyt-Hitler, neitsyt Maria on vain vertaus,
joka ylistämällä alistaa naista. Todellinen, oikea ja kaikinpuolinen muotokuva
näyttää meille myös kohteen ikävät puolet. Ihannoiva taide kuuluu
maalaismarkkinoille ja 1800-luvulle tai sitä varhaisempaan aikaan. Me olemme
palanneet takaisin kyynikoihin, jotka oivalsivat terävästi sen, mistä tässä
elämässä on kysymys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Voisimmeko
pystyttää patsaan vapaalle koiralle, hänelle, joka ei ole isännän liehittelijä
ja orja, vaan kylänraittien sankari? Vai olisiko todellinen aikamme sankari
sittenkin kissa, täydellinen ja kaunis nautiskelija, jolle julmuuskin on vain
puhdasta iloa. Ehkäpä kissa on, kuten on epäilty, jossakin yhteydessä
Luciferiin, langenneeseen enkeliin tai Prometheukseen, ihmiskunnan ylpeään
ystävään? Ehkä se voisi parhaiten symboloida ihmiskunnan saatanallista ja
sankarillista jumalkapinaa? Sen varmaan myös voisivat hyväksyä
tunnustuksettomat, jotka kärsivät nykyisestä uskonnollisesta symboliikasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> Entä jos
neitsyt Maria kuvissa korvattaisiin kissalla? Mutta ehkä kissan saavuttamaton
ylevyys aiheuttaisi kalvavaa kateutta? Paras ja ajanmukaisin ratkaisu voisi
olla korvata madonna nykyaikaisella farkkupukuisella pissiksellä. Näinhän
oopperoissa jo tehdään. Näen jo mielessäni tämän tatuoidun ja hieman vetelästi
hymyilevän hahmon, joka nauraa vedet silmissä saadessaan kuulla pyhän
ilmoituksen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta mitä
muuta tässä voitaisiin tehdä? Kun meidän aikamme cityihmiset eivät kerran pysty
ymmärtämään menneiden aikakausien hahmoja eivätkä niistä kiinnostumaan, voisi
taide tältä suunnalta löytää sen tavan puhua, joka tekisi kirkot taas kansalle
läheisiksi ja jotenkin kotoisiksi paikoiksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-65182581461735437202024-03-08T06:46:00.001+02:002024-03-08T06:46:08.720+02:00Talonpoikaiston kurjuus<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Onneton lapsi ja kirottu
luokka<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Benito Peres Galdós, <i>Marianela</i>.
Espanjankielestä suomentanut Joel Lehtonen. Otava 1921, 240 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Benito Perez
Galdós (1843-1920) asetetaan kotimaassaan Espanjassa yhdeksi maan suurimmista
kirjailijoista, Cervantesista seuraavaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjailijana
Galdós näyttää kuitenkin ainakin osassa tuotantoaan olevan enemmän aikaansa
sidottu kuin Cervantes, jonka hahmot usein tuntuvat yllättävän tuoreilta ja
ikivihreiltä (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=cervantes">Vihavainen: Haun
cervantes tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä nyt
käsitellyssä, vuonna 1878 ilmestyneessä romaanissa näkyy Galdósin tendenssiromaanien
kausi, vaikka itse tarinan ympäristöä, kaivosyhteisöä ei käsitellä. Sen keskushenkilö
on yhteisön liepeillä elävä kääpiökasvuiseksi jäänyt tyttö, joka elää
armopalojen varassa täysin oppimattomana. Rukouksistakin hän osaa vain pari,
eikä edes ymmärrä niidenkään sisältöä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Marianela
edustaa yhteiskunnan kaikkein alinta kastia ja hänen äitinsä nimi <i>Canela</i>
tarkoittaa itse asiassa koiraa. Pöyhkeä vallasnainen osoittaa itse asiassa
antavansa koiralleen paljon enemmän arvoa kuin tälle ihmisolennolle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Silti tytöllä on
kaunis sielu ja hän rakastaa puhtaasti ja pyyteettömästi poikaa, joka on syntynyt
sokeaksi ja toimii hänen oppaanaan. Sokea poikakin pitää Marianelaa kaiken
kauneuden ruumiillistumana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Hirmuinen
totuuden hetki koittaa, kun lääkäri onnistuu palauttamaan pojan näkökyvyn. Totuus
on armoton eikä poikakaan voi olla ymmärtämättä sitä erotusta, joka on hänen enkelimäisen
kauniin serkkunsa ja rujon Marianelan välillä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä on tarinan
juoni kaikessa teatraalisuudessaan, eikä kirja liene kirjoittajansa tuotannon parhaita
tai tyypillisimpiä. Galdóshan on kirjoittanut paljon myös Espanjan vanhempaan
historiaan liittyvää, mihin arvatenkin perustuu hänen kansallinen
suursuosionsa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Joka tapauksessa
tämän kirjan päähenkilö tuo mieleen Turgenevin <i>Metsämiehen muistelmat</i>,
jota aikoinaan pidettiin tärkeänä paljastuskirjana. Vielä enemmän muuan sen
kohta, joka itse tämän romaanin kannalta on toissijainen, tuo mieleen Maksim
Gorkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kyseessä on
kirjoittajan suhde talonpoikaistoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuten tunnettua,
Suomessa talonpoika nostettiin aikoinaan kansalliseksi sankarihahmoksi ja on
sellaisena pysynytkin. Runeberg runoili <i>Saarijärven Paavosta</i>, joka
raatoi sitkeästi pellollaan ja jätti työn tuloksen Herran haltuun,
kaikkivaltiaan oikeudenmukaisuuteen uskoen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kun kato kohtasi
naapuria, syötiin myös Paavon perheessä pettuun sekoitettua leipää, jotta siitä
olisi jakaa hädänalaisellekin. Säästäväisyys oli taponpojan hyveistä ensimmäinen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Varsinainen
kitupiikki oli myös Koskelan Jussi, jonka saituudesta tuli jo vihdoin kylälläkin
naurun aihe. Joka tapauksessa kyseessä oli hyve, jonka toteuttamisessa Jussi meni
liioittelun puolelle, kuten katolisen kirkon pyhimykset aina veivät kukin oman
hyveensä yli kaikkien rajojen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Galdósin kuvaamalle
talonpojalle sen sijaan saituus merkitsi ahneutta, mikä oli jo uskonnollisestikin
kuolemansynti, mutta erityisen vakava pahe se oli maallisessakin katsannossa.
Kas näin kirjailija asiaa kuvaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><i>Meidän
kaupunkilaisyhteiskunnassamme on paljonkin inhottavaa… keinottelu, sivistyneen
ihmisen muuttaminen konttorikoneeksi, kauppahääräily, mutta paljon pelottavampi
näitä on muudan hirviö, joka salassa tuhoaa enemmän kuin yksikään niistä: se on
talonpojan ahnaus. Itara talonpoika ei tunne mitään moraalilakia, ei oikeaa
uskontoa, hänellä ei ole selvää käsitystä hyvästä eikä pahasta, kaikki
sekaantuu hänen sielussaan taikauskoon ja karkeihin laskelmiin, muodostaen
kummallisen ja selittämättömän kokonaisuuden. Ulkokultaisen vipittömyyden alla
piilee kuivasti laskeva olento... Talonpoika, joka on päässyt lanttien makuun
ja hautoo päässään niiden rokaamista, vaihtamista hopeaksi ja sitten hopeasta
kullaksi, on matalahenkisin elukka, mitä maailmassa löytyy: häntä vallitsevat
kaikki ihmisen ilkeät ja ovelat ominaisuudet ja lisäksi tunteiden kuivuus on
hirvittävä... Tietämättömyys, moukkamaisuus ja elämän alkeellinen ahtaus
täydentävät viimein tämän olennon sellaiseksi, ettei hänellä ole mitään keinoa
peitellä luurankomaiseksi laihtunutta sieluaan. Sormillaan rahoja lukien pystyy
hän muuttamaan numeroiksi koko moraalisen maailmanjärjestyksen, omantuntonsa ja
sielunsa.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä vuodatus
kuulostaa kovin tutulta, mutta viimeistään vuoden 1848 <i>Kommunistisen puolueen
manifestista</i> lähtien se kurja olento, joka suoritti tuon maailman
muuttamisen rahaksi, oli aina ollut porvari, ei suinkaan talonpoika, joka
yleensä eli omalla työllään ja ruokki sen lisäksi koko muunkin yhteiskunnan,
hiirestä kuninkaaseen, kuten Topeliuksen Aaron Perttilä itsetietoisesti asian
ilmaisi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Muuan sukulaissielu
Galdósille tässä asiassa joka tapauksessa löytyy ja se on Maksim Gorki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Gorki uskoi naiivisti
vallankumouksen suureen ja hedelmöittävään voimaan, se vapauttaisi <i>Ihmisen
suurella alkukirjaimella</i> ja sana <i>Ihminenhän</i> kuulosti ylpeältä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nähdessään sen
tolkuttoman raakuuden, jota vallankumous merkitsi käytännössä, Gorki kauhistui
ja joutui jollakin tavalla selittämään suuren perusvirheensä, joka oli pannut
hänet luulemaan, että se, mikä maailmassa oli kurjinta ja alhaisinta olisikin
itse asiassa kauneinta ja ylevintä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ristiriidasta
selvittiin järkeilemällä, että kaiken pahuuden alku ja juuri oli talonpoikaistossa.
Se edusti ihmiskunnan eläimellistä prinsiippiä, jolle kaikkinainen kulttuuri
oli vierasta ja joka eli vain toteuttaakseen yksityisomistuksellisia eli
pikkuporvarillisia (!) vaistojaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toista se oli
työläisten kanssa, he olivat se kulttuurinen voima, jonka pääsy valtaan merkitsisi
myös talonpoken sivistämistä ja päästämistä henkisesti kurjasta tilastaan. Tämän
näkemyksen Gorki muotoili erityisesti pamfletissaan <i>Venäjän talonpoikaistosta,
(O russkom krestjanstve, 1923)</i> ja samaa mantraa hän luki myös
kollektivisoinnin aikana. Hänelle tuo väkivallan orgia merkitsi suurta
kulttuurityötä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kulttuuri todella
olikin yksi stalinismin suuri tunnus ja sitä edusti ennen muuta maailman
suurimmaksi hengen jättiläiseksi heti Stalinin jälkeen julistettu Gorki, talonpoikaiston
ja talonpikaisuuden vihollinen numero yksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta palatakseni
Espanjaan ja Suomeenkin. Toki espanjalaisessakin kirjallisuudessa saattaa talonpoika
nousta sankariksi, kuten juuri pari blogia sitten käsitellyssä Bartolomé
Solerin kirjassa, jossa traagiseen suuruuteen nouseva Marcos Villarí tosin ei
tyydy Jumalan tahtoon, vaan lopulta kiroaa luojansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomalaisessa kirjallisuudessa
talonpoika sen sijaan pysyy aina kansakunnan kruunaamattomana kuninkaana, jolla
tuskin edes on varsinaisia paheita, lukuunottamatta sellaisia poikkeavia
yksilöitä, joita esimerkiksi Santeri Alkio kuvasi Pohjanmaalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Härän häjyt evät
kuitenkaan edusta sinänsä talonpoikaa ja hänen terveistä arvojaan, vaan ovat päin
vastoin vääristymä, joka on korjattava ja palattava takaisin maahengen ja
perinteisen uskonnollisuuden helmaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Maksim Gorkin ja
Benito Perez Galdósin kuvaamat ahneet ja moukkamaiset kulttuurin viholliset
eivät sen sijaan ole kuuluneet meikäläisen kulttuurin galleriaan -syystä gtai
toisesta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">”Pikkuporvarillisuutta”
(<span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">мещанство</span>) edustavaa ahnetta
moukkaa, tuota Venäjällä ja Neuvostoliitossa kehitettyä karikatyyriä talonpoikaistosta
sivistyneen ihmisen vastakohtana ei meillä ole käytetty kulttuuritaistelussa
talonpoikaistoa vastaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Meidän kuviteltu
talonpoikamme on sen sijaan ollut kulttuuritahtoinen, sitkeä ja sisukas
raataja, jonka terve moraali ja tapojen puhtaus ovat toimineet peilinä myös
rappeutuneelle, kevytmieliselle ja syntiselle kaupungille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-63415727588649722872024-03-07T08:30:00.003+02:002024-03-07T08:30:28.424+02:00Ei pelkkää fanittamista<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Kaksoiskansalaisuuden ongelmia<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä pari vuotta sitten tapahtui
se, mitä monikaan ei uskonut mahdolliseksi. Muuan narsistinen tyranni syöksi suuren
eurooppalaisen maansa rikolliseen sotaan ja siinä samalla puoli maailmaa
epänormaaliin tilaan, jossa normaalit rauhanaikaiset säännöt eivät enää riitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kuten jokainen kyllin suuri
törkeys, myös tämä hyökkäys on vetänyt kannattajikseen suuren joukon ihmisiä
myös ulkomailla, joista monet osallistuvatkin sotaan taloudellisten ja muiden
sanktioiden kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Paluu avoimen, ihmisiä säästämättömän
väkivallan käyttöön oli suuren henkisen taantuman osoitus, joka yllätti
useimmat ja ennen muuta se todisti taas kerran, ettei läntisessä maailmassa
toisen maailmansodan jälkeen vallinneella optimistisella kehitysuskolla ollut
perusteita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kuin pisteenä i:n päälle näemme
täällä Suomessa paluun poliittiseen lakkoiluun, jossa oman maan edut häikäilemättömästi
alistetaan demagogialle ja vallan tavoittelulle ryhtymällä järjettömästi
kuristamaan oman maan ulkomaankauppaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Koko maailman uutena megatrendinä
näyttääkin olevan taantuminen menneiden vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen
tasolle. Kehitystä johtavat jälkeenjääneet maat ja niiden jälkeenjääneet johtajat,
jotka eivät enää elä tässä maailmassa, kuten Angela Merkel aikoinaan huomautti
keskusteltuaan Putinin kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Merkelin ilmaus oli sikäli huono,
että tällaisten henkilöiden vaikutus tapahtuu nimenomaan tässä maailmassa ja se
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>saattaa olla aivan ratkaiseva muillekin
maille ja viedä kokonaisen sivilisaation ajattelua ja toimintaa taaksepäin.
Onko sieltä enää paluuta ja milloin, jää tulevaisuuden ratkaistavaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Aikamme paradokseihin on kuulunut,
että valtio on pitänyt itseään velvoitettuna olemaan näkemättä kansalaistensa
tiettyjä perustavaa laatua olevaa erilaisuuksia aivan samaan aikaan kuin
sellaisten merkitystä on niin sanotuissa älykköpiireissä alettu voimakkaasti
korostaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Vielä hiljattain uskottiin <i>multikulturalismiin</i>
tarkoittaen sillä oppia useamman kulttuurin harmonisesta rinnakkaiselosta,
kunnes useammankin valtion johto jo ilmoitti, että se ei ole realistinen
ajatus. <i>Monikulttuurisuus </i>useiden rinnakkaiskulttuurien muodossa on
kuitenkin jo tosiasia, jonka muuttaminen tuskin on mahdollista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sen seurauksia tulevaisuudessa
voimme vain arvailla, mikäli uskallamme. Selvää joka tapauksessa on, ettemme
voi yksinkertaisesti lähteä siitä, että uudet ja kulttuuriltaan perustavalla
tavalla kantaväestöstä poikkeavat maahanmuuttajaryhmät ilman muuta ja ikuisesti
ovat lojaaleja sille valtiolle, jossa asuvat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä nykyisessä eurooppalaisen
sodan ja erilaisten pakotteiden maailmassa on jo ajankohtaiseksi tullut
sellainenkin asia kuin kaksoiskansalaisuus. Myös kolmois- nelois- ja vastaavat
monikansalaisuudet lienevät ongelmallisia, vaikka harvinaisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Mutta kaksoiskansalaisuus siis joka
tapauksessa on osoittautunut huonoksi ideaksi, vaikka se vietiin eduskunnassa
läpi ilman suurempaa melua. Juuri tällä hetkellä näyttäisi poliittisessa
kentässä kuitenkin jo olevan valmiutta luopua koko asiasta, jota alettiin
ihmetellä jo vuosia sitten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kas näin asiaa kommentoitiin vielä
silloin, kun rauha vallitsi Euroopassa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">perjantai 3. helmikuuta 2017<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="8318710386367934905"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2017/02/kaksoiskansalaisuus.html"><span style="color: #993300;">Kaksoiskansalaisuus</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Moninaisuuden rikkaus ja kaksoiskansalaisuuden ongelma</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Presidentti Niinistö on sitten taas asettunut julkisesti taantumuksen
puolelle eturientoista mediaa vastaan ja kritisoinut
kaksoiskansalaisuusjärjestelmää, joka aikoinaan saatettiin voimaan väärin
odotuksin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">”Olemme olleet naiiveja” sanoi Niinistö eräässä toisessa yhteydessä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Niin olemmekin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itse ajattelin nuorempana, että pitäisi liittyä ainakin kolmeen tai neljään
suurimpaan puolueeseen, että voisi edes hieman vaikuttaa niiden toimintaan.
Pelkästään yhden puolueen sisältäkin, saati sen ulkopuolelta ovat yksilön
vaikutusmahdollisuudet kovin heiveröiset meikäläisessä poliittisessa
järjestelmässä. Ja mitäpä sitä meikäläinen muuta on kuin yksilö.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sitä paitsi minkään puolueen säännöt eivät tietääkseni estä olemasta myös
muiden puolueen jäsenenä ja jopa niiden päättävissä elimissä. Eikö sellainen
olisikin jo perustuslakimme vastaista syrjintää?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En ole tullut koskaan liittyneeksi mihinkään puolueeseen ja taitaa jäädäkin
liittymättä. Olen toki äänestänyt useita puolueita, mutta vain vuoron perään,
koska laki törkeästi rajoittaa pyrkimystäni poliittiseen tasapuolisuuteen, joka
vakaumukseni mukaan on oikein ja kohtuullisin asenne ja päämäärä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Usein on tullut mieleeni myös se, että sitoutuminen yhteen naiseen
kerrallaan on miehelle aivan kohtuuton ja jopa luonnoton vaatimus, kuten runsas
tutkimusaineisto ja yleinen elämänkokemus osoittavat. Monilla naisilla on
havaittavissa aivan vastaavia ongelmia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Yksiavioisuus tietenkin on, kuten kaikki tunnustavat, vain konventio, joka
toistaiseksi kuuluu meidän yhteiskuntaamme, mutta ei sen sijaan esimerkiksi
muslimien kulttuuriin ja on muun muassa juuri tästä syystä meilläkin nopeasti
häviämässä. <i>Polyamoria</i> on päivän sana ja mikäli suhteeseen ei
kuulu lapsia, se lieneekin ainoa terveen järjen mukainen ratkaisu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaksois-, kolmois- jne. kansalaisuus sen sijaan on vakavampi asia.
Meikäläinen <i>Lippulaulu</i> väittää korkeimman halumme olevan elää
ja kuolla juuri tuon oman siniristimme puolesta. Ymmärrän, että
kaksoiskansalainen voi kakin mokomin yhtyä täysin rinnoin sitä laulamaan ja
niin hänen kuuluukin tehdä ainakin Suomessa ollessaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toki monikansalaisen muilla kansalaisilla kotimailla on aivan yhtäläinen
oikeus vaatia samanlaista uskollisuutta ainakin silloin, kun kyseinen henkilö
oleskelee niiden alueella. Mikäli tulisi sota, mistä luoja meitä varjelkoon, ja
se syttyisi juuri kaksoiskansalaisen kahden isänmaan välille, hänen osansa
olisi tavallaan helppo. Silloinhan toteutuisi vanha ihanne: ”On aivan sama,
minne ammut, pyssymies, kai aina joku sentään kuolee kukaties…”.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ikävä puoli asiassa olisi se, että molemmat osapuolet olisivat
kaksoiskansalaisen vihollisia ja alivoimatilanteessaan hän olisi hyvin nopeasti
vainaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toki sotatilan kaltainen asia on vain hyvin, hyvin kaukainen teoreettinen
mahdollisuus, mutta se riittää osoittamaan asian mielettömyyden sille, joka
kykenee asian ymmärtämään. <i>Sat sapienti.</i><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Valtio ei tietenkään ole nykyaikaiselle ihmiselle pyhä asia. Pallopelit sen
sijaan ovat. Väärän maan fanittaminen esimerkiksi Välimeren maissa, saattaa
johtaa vakaviin pahoinpitelyyn tai jopa hengen menoon. Siitä huolimatta on
havaittu, että esimerkiksi Ranskassa maahanmuuttajat hurraavat vieraiden maiden
joukkueille ja buuaavat Ranskalle…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun itsellänikin on tiettyä taipumusta pitää monipuolisia ratkaisuja
parempina kuin liian yksinkertaisia ja rajoittavia, saa kaksoiskansalainen
ainakin minulta tiettyä sympatiaa vaikean ja tavallaan intellektuaalisesti ja
emotionaalisesti haastavan tilanteensa johdosta. Fanittamisesta en
valitettavasti ymmärrä mitään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta kun asia tässä koskee valtioita eikä kansoja, ymmärrän erinomaisesti,
että valtiolla omasta puolestaan on sekä oikeus että velvollisuus vaatia
kansalaisiltaan yksiselitteistä uskollisuutta. Tällaisen uskollisuuden puutetta
nimitetään maanpetokseksi eikä ole mitenkään odottamatonta, että juuri siitä
määrätään kaikkein kovimmat lain sallimat rangaistukset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En toki ole vihjaamassa, että kaksoiskansalaiset olisivat maanpettureita ja
että juuri he olisivat syyllisiä siihen, että valtiomme avokätisesti jakelee
kaksoiskansalaisuuksia vasemmalle ja oikealle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Syynä on järjestelmä. Hölmöhän se on, joka ei käytä hyväkseen järjestelmän
hänelle tarjoamia suuria ja lähes ilmaisia etuja. Miksi järjestelmämme niitä
tarjoaa, onkin tässä se kysymys, johon on huomio kiinnitettävä ja joka vaatii
ratkaisemistaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sen sijaan, että helppohintaisen pintamedian tavoin kauhistelisimme sitä
syrjintää, jonka kaksoiskansalaisuus on tietyissä tapauksissa aiheuttanut,
meidän on syytä kauhistella sitä leväperäsyyttä, jolla kaksoiskansalaisuuksia
on myönnetty kaikille, jotka niitä viitsivät pyytää. Näyttää jopa siltä, että
meiltä turvapaikkaa hakeneet pakolaiset ovat saattaneet säilyttää entisen
kotimaansa kansalaisuuden…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tasavallan presidentti Niinistö on nyt ryhtynyt järjen ääneksi ja
palauttanut mieleen, miksi kaksoiskansalaisuuden kaltainen instituutio joskus
tultiin sallineeksi. Hän on myös todennut, että odotukset olivat epärealistisia
ja että kyseessä siis oli erehdys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Onneksi erehdyksien korjaaminen on ainakin periaatteessa mahdollista.
Kykenevätkö vastuunalaiset päättäjät puolestaan tunnustamaan olleensa naiiveja
ja tehneensä alkeellisen virheen, on kysymys sinänsä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ainakin ennen oli tapana, että presidentin puheenvuoroilla <i>ex
cathedra</i> oli aina ja ehdottomasti myös poliittisia seurauksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mikäli Niinistön puhe nyt jää seurauksia vaille, voidaan todeta, että
maamme on perustuslakiremontin jälkeen vieläkin pahemmin tuuliajolla kuin
rohkenimme kuvitella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Jos
lainsäädäntömme jää tässäkin asiassa pintamedian edustamalle henkiselle
tasolle, todistaa se, ettei itsenäisyytemme suurin este oli Brysselissä, vaan
jossakin muualla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Monikulttuurisuuspolitiikka ei suinkaan
ole johtanut siihen, että erilaiset vähemmistöt pitäisivät itseään
suomalaisina, kuten taannoinen Helsingin Sanomien raportti kontulalaisesta
koulusta osoittaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Voimme myös pitää selvänä, että sama
epälojaalisuus uudelle asuinmaalle voidaan havaita sellaisella sinänsä typerällä,
mutta psykologisesti sitäkin tärkeämmällä alalla kuin urheilussa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sellainen voi jakaa kansakuntaa hyvinkin
pahasti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Esimerkkejä asiasta löytyy muun
muassa Ranskasta ja Saksasta. Tässä muuan suhteellisen tuore:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">maanantai 22. elokuuta 2016<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="2946576463815582421"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2016/08/kulttuuritaistelua-muistellessa.html"><span style="color: #993300;">Kulttuuritaistelua muistellessa</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kulturkampf?</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Turkkilaiset siirtolaiset eivät Saksassa ole olleet varsinaisia
integraation murheenlapsia, siis muihin verrattuna. Tarkemmin sanoen osa heistä
on, nimittäin itäisestä Anatoliasta saapuneet koulutusta vailla olevat
talonpojat. Tämänhän Thilo Sarrazin osoitti muutama vuosi sitten ilmestyneessä
ja valtavaa huomiota saaneessa kirjassaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nyt turkkilaiset joka tapauksessa ovat taas nousseet esille integraation
murheenlapsina. Syynä on heidän innokas osallistumisensa Turkin kaappauksen
käsittelyyn. He ovat osoittaneet mieltä kuolemantuomion puolesta ja juhlineet
”omaa” vahvaa presidenttiään Erdogania, joka sattumalta on kireissä väleissä
heidän toisen ”oman” maansa eli Saksan kanssa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ongelmana on kaksoiskansalaisuus ja Saksassa on luonnollisestikin herätetty
kysymys siitä, pitäisikö tällaiselta selvästi epälojaalilta vähemmistöltä ottaa
pois Saksan kansalaisuus tai ainakin panna heidät valitsemaan, mitä maata he
nyt oikeastaan pitävät kotimaanaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Die Zeitin</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> kirjoittaja Özlem Topcu ei lämpene sille idealle, että Saksan
kansalaisuuden säilyttäminen voisi edellyttää erityisiä
lojaalisuudenvakuutuksia ja autoritäärisyyden hylkäämistä. Mitäs lukuisille
Putinin kannattajille sitten tehtäisiin, hän kysyy ja uskoo, että Saksan
vetovoima yhtenä liberaaleimmista ja avoimimmista valtioista riittää sen
auktoriteetin turvaamiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Logiikkaa ei kuitenkaan voi pitää erityisen vakuuttavana. Kuten kirjoittaja
toteaa, turkkilaisten kohdalla ongelma putkahti pinnalle yhtäkkiä. Vielä
muutama viikko sitten kukaan ei olisi sitä osannut ennustaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Luultavasti kirjoittaja liioittelee. Kuka tahansa pystyy ennustamaan sen,
etteivät ihmiset, joilla on kaksoiskansalaisuus, ole <i>a priori</i> luotettavia
yhden maan kansalaisia. Sitähän koko asetelma tarkoittaa. Kyseessä on ilmeinen
jäänne ajalta, joka juhli tuhatvuotisen liberaalin valtakunnan syntyä tässä
jokunen aika sitten ja joka ei pystynyt kuvittelemaan, että historia vain
jatkuisi ja jatkuisi ja sen mukana obskurantismi ja yleinen typeryys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1800-luvun loppupuoli oi rationalismin ja edistyksen suurta aikaa. Silloin
liberaalien vihollinen oli helposti löydettävissä: se oli katolinen kirkko,
jonka paavi oli kehdannut julistaa itsensä erehtymättömäksi niinkin myöhään
kuin vuonna 1871. Pius IX myös kirosi liberaalien perusteesit, kanonisoi dogmin
neitsyt Marian synnittömästä sikiämisestä ja niin edelleen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Taistelu katolisen kirkon valtaa vastaan syttyi monessa maassa, parhaiten
se tunnetaan Saksasta, jossa Bismarck sitä johti ja joutui siitä hyvästä jopa
murhayrityksenkohteeksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Paavinkirkon valtapyrkimyksiä nimitettiin <i>ultramontanismiksi</i>,
eli sillä viitattiin siihen, että ylikansallinen valta yritti Alppien takaa
tunkeutua Saksaan. Itse asiassa kulttuuritaistelua käytiin myös <i>risorgimenton</i> eli
jälleenyhdistymisen ravistelemassa Italiassa, mutta Saksalle paavi
vihollisena oli monesta syystä tärkeä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Protestanttinen Preussi oli yhdistänyt itseensä Baijerin ja muitakin
katolisia alueita vasta Saksan keisarikunnan syntyessä vuonna 1871 ja
uskonnollinen tekijä jakoi huomattavan voimakkaasti uuden valtakunnan kahtia.
Sitä paitsi Saksan itäosissa oli myös katolisia puolalaisia, joiden
luotettavuus Preussin-Ranskan sodan aikana oli ollut epäilyttävää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vaikka itse Ranska oli liberaali valtio, kantoi se toki katolista perintöä
ja siten kulttuuritaistelulla oli sikälikin ulkopoliittista ulottuvuutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Aatteita vastaan on yleensä vaikea taistella virkavallan ja väkivallan
menetelmillä. Joka tapauksessa katolinen kirkko Saksassa karkotettiin monista
asemistaan ja joitakin sen järjestöjä kiellettiin toimimasta Saksan alueella,
koululaitoksessa jne.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kulttuuritaistelu-termi on käsittääkseni ymmärrettävä taisteluksi
primitiivistä obskurantismia vastaan eikä suinkaan kahden, periaatteessa yhtä
arvokkaan kulttuurin väliseksi kahakaksi. Edistyksellinen rationalismi ei
tunnustanut vastustajaansa tasavertaiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">On kiintoisaa verrata 1800-lukua meidän aikaamme. Olisi odotettavissa, että
niiltä, jotka hakevat kehittyneen ja sekulaarin pohjoismaan kansalaisuutta,
vaadittaisiin ehdotonta kunnioitusta maan kulttuurille ja takapajuisen
taikauskon nimenomaista hylkäämistä. Siinäkin tapauksessa kaksoiskansalaisuuden
myöntämistä olisi pidettävä hyvin kyseenalaisena, ellei henkilö ole jotenkin
erityisesti kunnostautunut sellaisen ansaitsemisessa. Sen luulisi vastaavan
kunniamerkkiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sikäli kuin voi havaita, mitään tällaista ei nykyään tarvita.
Kaksoiskansalaisuuksia näköjään jaetaan oikealle ja vasemmalle ilman sen
kummempaa harkintaa. Enempää poliittiset kuin uskonnolliset lojaliteetit maan
ulkopuolisiin tahoihin eivät näytä ketään kiinnostavan. Ehkäpä olisi peräti
loukkaavaa ajatella, jonkun olevan kyllin primitiivinen jatkaakseen samaan
aikaan jonkun kalifaatin uskollisena seuraajana ja Suomen kansalaisena?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Täytyy todeta, että asetelma on kulttuuritaistelun ajoista huomattavasti
muuttunut. Silloin liberalismi eli taistelukauttaan ja piti kiinni
pääperiaatteestaan jopa Bismarckin poliittisesti varsin autoritaarisessa
komennossa. Paradoksaalisesti Bismarck vaikuttaa aidommin
liberaalilta kuin nykyajan periaatteettomat hälläväliä-poliitikot.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tuntuu siltä, että tämä vnahaa liberalismia seurannut nykyinen ”ismi” ja
sen edustama kulttuuri on nyt lopullisesti menettänyt uskon itseensä eikä enää
kykene sanomaan ”ei” sille tolkuttomuudelle, jota erinäiset uskonnolliset
suuntaukset edustavat. Ehkäpä monet <i>Die Zeitin</i> Topcun tavoin
vain uskovat hurskaasti, että eurooppalaisen kulttuurin ylivoimainen
puoleensavetävyys ratkaisee kaiken. Eiväthän ihmiset mitenkään voi täysin
hölmöjä olla?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Eipä sitten kannata ihmetellä sitä, jos ilmaantuu noita Topcun mainitsemia
”yllätyksiä”. Saattaa olla niin, ettei tämä kulttuuri, jota sen omatkin
kansalaiset nähtävästi tosiasiassa halveksivat, innosta siirtolaisia pyrkimään
kantaväestön rinnalle, samojen arvojen tavoittelijaksi, mutta huonommin eväin.
Sen sijaan he pysyvät oman kulttuurinsa ja sen hierarkioiden piirissä myös
uudessa kotimaassaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Pelkäänpä,
että saamme vielä kuulla yhtä ja toista uudesta ultramontanismista ja
kaksoiskansalaisuuden muodostamista ongelmista. Kulttuuritaistelu odottaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-71333540210873077312024-03-06T08:21:00.000+02:002024-03-06T08:21:05.150+02:00<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Espanjalaista<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Bartolomé Soler, <i>Kyynelten
talo</i>. Pellervo-seura 1948. Espanjan kielestä suomentanut Eero K. Neuvonen. 290
s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Manuel Vicent, <i>Jalokivisilmäinen
tonnikala</i>. Suomentanut Sari Selander. Gummerus 2001, 253 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Espanjalaista
kaunokirjallisuutta ei meillä ole erityisemmin harrastettu, mikä on vanhinko
ottaen huomioon sen suuren suosion, joka Espanjalla on suomalaisten
lomailijoiden keskuudessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kaikissa
kansallisissa kulttuureissa ei kirjallisuus ole yhtä keskeisellä sijalla kuin
se on vaikkapa Pohjoismaissa ja Venäjällä, joissa kansallisuuden henkeä ja
ideaa kannattaa etsiä ja myös etsitään ennen kaikkea juuri sieltä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Espanja on
kuitenkin tässä suhteessa samanlainen. Sen kirjallisuuden suurista nimistä
tunnetaan meillä ainakin nimeltä varhaiset Cervantes, Lope de Vega ja Calderón
ja ensin mainittua on meilläkin suomennettu ja jopa luettu, onhan se
maailmankirjallisuuden merkkiteoksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta kuka on
lukenut vaikkapa Benito Pérez Gáldosin teoksia, vaikka kirjailija on
kotimaassaan erittäin arvostettu ja häntä pidetään Cervantesista seuraavana?
Äkkiä katsoen löysin Kaisa-tietokanasta vain Joel Lehtosen suomentaman romaanin
<i>Marianela</i>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuitenkin Pérez
Galdos on erityisesti kansallisia aiheita käsitellyt kirjailija, jonka
lukeminen epäilemättä auttaisi ymmärtämään Espanjan kulttuuria syvemmältikin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta vaikuttaa
siltä, että liiankin monelle riittää, kun on tarpeeksi aurinkoa ja kirjavaa
maurilaista tyyliä silmän iloksi. Huomasin, että Fuengirolan suomalaisetkin
olivat jossakin tilaisuudessa ripustaneet seinälleen tekstin, jossa kerrottiin
maasta nimeltä Espaǹa eikä espanjalaisen oikeinkirjoituksen mukaisesti España.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kovin banaali
esimerkki, mutta jos maassa asutaan vuositolkulla, voisi kyllä jo edellyttää,
että sen nimi kirjoitetaan oikein. Sitä paitsi ñ on espanjassa oma kirjaimensa,
jonka paikka aakkosissa ei ole sama kuin kirjaimella n.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta noista
yllä mainituista kirjoista. Solerin teos sijoittuu Kataloniaan ja kuvaa
keskivarakkaan talonpojan, maanvuokraajan elämää. Sikäli voi ymmärtää, että sen
on kustantanut Pallervo-seura, vaikka Katalonialaisen talonpojan olosuhteet olivat
1940-luvullakin kovin erilaiset kuin suomalaisen. Ehkäpä kirjan kustantaminen
oli tuohon aikaan yksinkertaisesti varma keino tehdä rahaa. Ihmiset ostivat
kirjoja, kun ei ollut muutakaan ostettavaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan
alkuperäinen nimi on päähenkilön mukaan <i>Marcos Villarí.</i> Hänellä on
eräänlaisen nykyaikaisen Jobin kohtalo, vaikka asiat välillä luistavat
erinomaisesti. Yksi toisensa jälkeen perheen lapset kuitenkin kuolevat ja
toisin kuin Job, Marcos nousee Luojaansa vastaan, heittää krusifiksin tuleen ja
hukuttautuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan
kiintoisinta antia ovat ne kohdat, joissa kosketellaan Katalonian asemaa
Espanjassa. Jonkin maankiertäjän kerrotaan osanneen vieraita kieliä, kuten
Kastilian kieltä (castellano eli normaaliespanja) ja ranskaa ja lisäksi vielä
mallorcalaisia murresanoja. Perheen poika joutuu armeijaan ja katsotaan, että siitä
on hyötyä, kun hän oppii siellä espanjaa (castellano).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Yhteiskunta ja
sen tavat, erityisesti talonpoikaisyhteisö ja sen eri kerrosten ja jäsenten
keskinäinen asema kuvataan kiintoisasti. Kaiken keskipisteenä on yleensä <i>hereu</i>,
joka jätetään suomentamatta. Se tarkoittaa perillistä, esikoista, jonka hyväksi
kaikki tehdään ja joka nauttii erityistä kunnioitusta jo ennen astumistaan
isännyyteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tyttöjen ja
naisten asema on keskeisen tärkeä, he ovat sen hedelmällisyyden lähde, johon
suku perustuu ja he nauttivat myös mustasukkaista suojelua ja kärsivätkin
siitä. Oma kärsimyksensä on toki jokaisella. Suvun, perheen ja naisen pyhyys on
yhteiskunnan tässä kehitysvaiheessa vielä aivan olennainen asia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämäkin kirja on
ollut hyvin suosittu ja sen kirjoittaja on saanut arvostettuja palkintoja. Mitä
tulee toiseen, tuohon Vicentin kirjaan, on se hyvin erilainen ja sijoittuu myös
eri aikakauteen. Solerin kirjassa mainitaan vuoden 1910 kriisi Marokossa, jonne
sotilaana lähetetty Villarín poika kuolee. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Vicentin kirjassa
sen sijaan liikutaan jo 1970-luvulla ja sen jälkeisellä ajalla, jolloin turismi
on täysin muuttanut rannikon elämän ja eletään yökerhojen, äveriäiden
rakennusurakoitsijoiden ja huvipurjehtijoiden aikaa, jossa päähenkilönä on
keskikoulun klassisen mytologian opettaja(!), nimeltäänkin sopivasti Odysseus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjassa
sekoittuvat realismi ja fantasia ja sen keskushenkilöiden kuvaamattoman kiimainen
parisuhde tulee tarinan kantavaksi voimaksi. Kontrasti puolen vuosisadan takaiseen
maalaisyhteisöön ei voisi olla suurempi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Myös Vicent on
palkittu kirjoittaja ja monipuolinen journalisti. Tätä tyylilajia edustavilla kirjoilla
on oma yleisönsä, mutta en voi väittää saaneeni siitä mitään erikoista, vaikka
se viihdyttävää lukemista olikin.<o:p></o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-89316675233687467482024-03-05T08:05:00.002+02:002024-03-05T08:05:43.897+02:00Maiden ja merten hallitsemisen tiede<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Geopolitiikan uudet mestarit</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sanna Marin nousi Suomen
pääministerinä suureen kuuluosuuteen jopa kansainvälisesti. Siitä seurasi
prestiisi, jonka hyödyntämättä jättäminen maailmanlaajuisilla turhuuden
markkinoilla osoittaisi kai lähinnä tyhmyyttä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Entinen pääministeriys, pienenkin
maan, on rahanarvoista tavaraa niillä markkinoilla, joilla asioivat ihmiset,
joille miljoona on pikkurahaa. Kun tuollaiseen asemaan liittyy nuoruus, ainakin
suhteellisesti, naissukupuoli ja varsin mukiinmenevä ulkonäkö ainakin vaatteet
päällä, on hinnakas paketti valmiina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Pääministeri, siis entinen, on
ennen muuta kokemusasiantuntija ja hänen tietonsa siitä, miten asiat on saatu tai
ei ole saatu käytännössä hoidettua, on nimenomaan rahanarvoista niille, jotka
lobbaavat kuka mitäkin asiaa tai tuotetta kansainvälisissä ympyröissä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Jokainen ymmärtää, ettei toimiminen
päätöksenteon huipulla sinänsä anna kenellekään mitään erityisiä kykyjä tai
lahjoja työhönsä, saati, että se sanan varsinaisessa merkityksessä edistäisi
henkilön ymmärrystä asioiden arvosta tai merkityksestä tai niiden luonteesta.
Kokemusasiantuntijan tieto on välineellistä: miten asiaa voidaan siellä ja
siellä edistää tai sitten ei.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sanna Marin on nyt perustanut
omankin yhtiön, jota mainostetaan erityisesti kahden naisen perustamaksi. Maailmassa,
jossa ilmeisen vakavasti esitetään yhä useammin ajattelun olevan
sukupuolittunutta, tämä on tärkeää. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Se korostaa sitä suurinta valttia
joka entisellä pääministerilläkin on: hän on nainen ja ilmeisesti siis omistaa tiettyä
tälle sukupuolelle ainoastaan kuuluvaa viisautta. Sitä luultavasti on sitten
myös yhtiökumppanilla, joka omistaa firmasta kymmenen prosenttia. Loputhan
kuuluvat päähenkilölle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kyseessä on konsulttiyhtiö ja
sellaisethan myyvät juuri sovellettua viisautta. Laadun varmemmaksi vakuudeksi
yhtiö ilmoittaa perustavansa feministisille arvoille, mitä se sitten
tarkoittaakin, löytyyhän tuon otsikon alta lukemattomia lahkoja. Joka
tapauksessa tuo julistus tarkoittaa tiettyä puolueellisuutta, jonka suunta
kerrotaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tuollainen firma voi myydä
palveluksiaan kenelle tahansa, joka on niistä kiinnostunut tai ehkä jopa
vakuuttunut. Asioita voi edistää sekä järkeilemällä ja argumentoimalla, että myös
pelkästään assosioimalla itsensä johonkin asiaan, sitä suojelemaan. Se saattaa
nykymaailmassa olla se tehokkain tapa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Yrityksen ekspertiisiin nähyttää
sen oman ilmoituksen mukaan kuuluvan myös geopolitiikka. Ei vähä mitään. En ole
varma siitä, miten sana yhtiön piirissä ymmärretään, mutta isoista asioistahan
siinä on kyse ja aivan erityisesti poliittis-sotilaallisten valtapiirien rajoista
ja niiden muuttamisesta. Siis sodasta ja rauhasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kun liikutaan tällä tasolla, on
miljardi jo pikkurahaa ja satatuhatta sankarivainajaa keskinkertainen
kustannus. En tiedä, miten geopoliittiset konsultaatiot tällä firmalla on hinnoiteltu,
enkä kehtaa kysyäkään. Totean vain, että eipä tässä maailmassa taida enää
suuremman mittaluokan asioita ollakaan tarjolla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä vanhahko blogini
geopolitiikasta:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">erjantai 4. maaliskuuta 2016</span></b><b><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="1702254725920396143"></a><b><span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2016/03/geopolitiikka.html"><span style="color: #993300;">Geopolitiikka</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[if !supportLineBreakNewLine]--><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[endif]--></span><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 11.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Geopolitiikka</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun puoli
vuosisataa sitten opiskelin valtio-opin alkeita, kuului oppikirjoihin kommodori
Kullervo Killisen kaksiosainen teos, jossa kansainvälisen politiikan perusteet
palautettiin strategisiin näkökohtiin. Siten esimerkiksi Brittiläisen
imperiumin olemassaolo oli riippuvainen niistä tukikohtaketjuista, joita sen
laivasto tarvitsi hiilestystä ja muuta täydennystä varten.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kirjassa oli
oma lukunsa myös <i>geopolitiikasta</i>, sinänsä kiintoisa esitys siitä,
miten eräiden tutkijoiden spekulaatio oli tuottanut toisilleen aivan
vastakkaisia näkemyksiä siitä, mitä maantiede voisi merkitä strategian ja siitä
johtuen myös suurpolitiikan kannalta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toisen mukaan
maailman suuri <i>sydänmaa</i> oli se ylittämätön valttikortti, jonka
hallitseminen toi mukanaan vallan yli muunkin maailman. Toinen näkemys
edellytti, että vain merien hallitseminen saattoi viedä tähän, ilmeisen
haluttavaan lopputulokseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Saksassa,
jossa kaikenlaiset hämärät ideologiat <i>kiromantiasta</i> ja <i>fysionomiasta
homeopatiaan</i> ovat aina vedonneet ihmisiin, geopolitiikka nousi
arvoonsa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sanomattakin
on selvää, ettei Hitler voinut olla kiinnostumatta tämän alan skribenttien
mahtipontisista visioista ja ymmärsi omalla omituisella tavallaan
spekulaatioista seuraavan myös käytännöllisen imperatiivin, missä toki
uhmasi <i>Humen giljotiinia,</i> mutta uhmasihan hän paljon muutakin,
korskeaan tapaansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ei Hitler
välttämättä hullu ollut ottaessaan (valikoivasti) huomioon geopoliitikkojen
näkemyksiä. Toki maantieteellisillä seikoilla on poliittista merkitystä,
etenkin jos niin halutaan. Mitäpä sanoikaan Stalin suomalaisille vuonna
1939. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hänen
viestinsähän oli, etteivät suomalaiset voineet maantieteelle mitään, mutta
venäläiset kyllä voivat ja siksi heidän pitikin sitä muuttaa. Surullinen tarina
siitä, miten täysin tarpeettomiksi osoittautuneet tukikohdat koituivat satojen
tuhansien ihmisten kohtaloksi, on meille liiankin tuttu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hitleriltä,
kuten Stalinilta jäi ymmärtämättä, ettei geopolitiikka mitään tiedettä ole ja
että sen esittämillä spekulaatioilla on, sikäli kuin on, arvoa vain asioiden
ymmärtämisen kannalta, jos sitäkään. Mikäli asiat jäävät ymmärtämättä tai ne
ymmärretään väärin, ei mikään geopoliittinen tiede varjele päätöksentekijää
katastrofilta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hitlerin
tapauksessa mielettömyys ilmeni sen geopoliittisen suuntauksen noudattamisena,
joka lupasi enemmän. Itse asiassa kysymys oli tulkinnasta, joka tuntui
mukavammalta kuin ne johtopäätökset, joita esikuvana ollut ajattelija itse
teki. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sir Halford
Mackinderin sydänmaa-teorian mukaan Euraasian maantieteelisen ytimen hallussaan
pitävä valtio on sotilaallisesti voittamaton.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Se maa sattui
olemaan Neuvostoliitto. Minkähän ihmeen takia Hitler sitten sai päähänsä
hyökätä juuri sinne?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuten pyhä
Augustinus on oikein todennut, valtiot, jotka taistelevat keskenään vain
vallasta eikä toteuttaakseen korkeampaa moraalia, ovat vain suuria
rosvojoukkoja, <i>magna latrocinia</i>. Periaate toimi täysin tässäkin
historian vaiheessa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hitlerin
päämääränä oli oman kansan ja rodun valta muiden kustannuksella, mitään muuta
moraalia hän ei tunnustanut. Asema <i>ydinalueen</i> hallitsijana oli
yksinkertaisesti saalis, joka houkutteli. Sen tavoitteleminen sotaisella
hyökkäyksellä soti toki tervettä järkeä vastaan, mikäli tuo geopoliittinen
voittamattomuus otettiin vakavasti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta
onko <i>geopolitiikka</i> yleensäkään vakavasti otettava asia? Mitä
olennaista se voisi lisätä normaaliin talousmaantieteeseen tai strategisiin
spekulaatioihin? Tähän lienee vastattava, että se on sekä että. Mikäli ne,
joilla on valtaa asioista päättää, ottavat sen vakavasti, niin silloin siitä
tulee sellainen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> Mikäli
maantieteellisten seikkojen muodostamia etuja ja haittoja aletaan pitää
politiikassa välttämättä tarpeellisena tavoiteltavana saaliina ja
vaihtotavarana, geopolitiikasta tulee sodan väline ja se ansaitsee tulla
sijoitetuksi siihen kauhugalleriaan, johon kuuluvat myös natsilaiset rotuopita
ja muut pseudotieteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Aleksandr
Janov on uudessa kirjassaan <i>Russkaja ideja</i> (Moskva, Novyi
hronograf 2015, tom 3.) käynyt keskustelua nimikuulun Aleksandr Duginin kanssa
erityisesti juuri geopolitiikasta. Janovin mukaan Dugin ainakin 1990-luvun
alussa näytti olevan täysin tietämätön siitä, että koko ”geopolitiikan” käsite oli
lännessä jäänyt totaalisesti unohduksiin ja sen spekulaatiot luokiteltiin
samaan sarjaan muiden Nürnbergin oikeudenkäynnissä käsiteltyjen oppien kanssa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta Dugin
kasvoi Neuvostoliitossa, mikä ei varsinaisesti merkinnyt tynnyrissä kasvamista,
mutta kyllä sen sijaan sitä, että hänelle sadan vuoden takaiset ideologiset
kiistat ja spekulaatiot olivat hänelle yhä täysin ajankohtaisia. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Janov
suhtautui Duginin tietämättömyyteen ironisesti, mutta tämä toki paljastaa vain
hänen oman rajoittuneisuutensa. Eivät ideat ja argumentit vanhene ja kuole
ihmisten tavoin. Ne elävät vaikka ikuisesti, jos niille on tarvetta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nyt,
neljännesvuosisadan kuluttua tuosta keskustelusta, geopolitiikka on
jälleen kaikille tuttu sana, vaikka harvat viitsivät edes ajatella,
tarkoittaako se mitään muuta kuin maantieteellisten seikkojen huomioon
ottamista politiikassa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ikävä kyllä,
se tarkoittaa, mikäli uskomme venäläisen Wikipedian antamaa vihjettä.
Sen mukaan asia koskee maantieteellisten vaikutuspiirien jakaantumista ja uudelleenjakoa</span><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">: о контроле над территорией, о закономерностях распределения и
перераспределения </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D1%84%D0%B5%D1%80%D0%B0_%D0%B2%D0%BB%D0%B8%D1%8F%D0%BD%D0%B8%D1%8F" title="Сфера влияния"><span lang="RU" style="color: #993300; mso-ansi-language: RU;">сфер влияния</span></a> </span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">(центров силы)
различных </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%BE%D1%81%D1%83%D0%B4%D0%B0%D1%80%D1%81%D1%82%D0%B2%D0%BE" title="Государство"><span lang="RU" style="color: #993300; mso-ansi-language: RU;">государств</span></a></span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> и </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%9C%D0%B5%D0%B6%D0%B3%D0%BE%D1%81%D1%83%D0%B4%D0%B0%D1%80%D1%81%D1%82%D0%B2%D0%B5%D0%BD%D0%BD%D0%BE%D0%B5_%D0%BE%D0%B1%D1%8A%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D0%BD%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%B5&action=edit&redlink=1" title="Межгосударственное объединение (страница отсутствует)"><span lang="RU" style="color: #993300; mso-ansi-language: RU;">межгосударственных объединений</span></a></span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">.</span></i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Englanniksi näkökulma näyttää hieman rauhallisemmalta: <i>Geopolitics is a method of studying </i></span><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_policy" title="Foreign policy"><span lang="EN-US" style="color: #993300; mso-ansi-language: EN-US;">foreign policy</span></a></span></i><i><span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> to understand, explain and predict international political behavior through geographical variables.</span></i><span lang="EN-US" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">No, eipä tämän
lähteen perusteella kannata vielä kiirehtiä maailmaa selittämään ja toivotaanpa
nyt, ettei myöskään vastuunalaisilla tahoilla tehdä löyhien spekulaatioiden
perusteella kovin järjenvastaisia johtopäätöksiä, kuten joskus tapahtui. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Geopolitiikka
on joka tapauksessa kuitenkin taas keskuudessamme ja minusta se haisee pahalta.
Janov siteeraa Duginia, joka on sanonut: ”Se, joka sanoo geopolitiikka, sanoo
sota”. Izborskin höyrypäät todella uskovat tuohon ”tieteeseensä” ja onpa sillä
valtion viralllisissa elimissäkin ollut omat osastonsa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-858747305783406702024-03-04T09:06:00.001+02:002024-03-04T09:06:46.840+02:00Suojasään paljastuksia<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Saksalaisten joukoissa
Leningradia piirittämässä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Johannes Angere, <i>Sotaa ja
rauhaa rautaesiripun molemmin puolin</i>. Nide 1957, 159 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Vuonna 1956
pidetyssä NKP:n XX edustajakokouksessa pääsihteeri Nikita Hruštšov piti kuuluisan
”salaisen puheen”, jossa hän paljasti Stalinin rikokset, tai ainakin osan
niistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä rohkaisi
kirjoittajia ja kustantajia eri maissa esittämään omatkin tietonsa ja
kokemuksensa noista asioista. Suomessa julkaistiin Arvo ”Poika” Tuomisen ja
Unto Parvilahden muistelmateoksia ja useita muitakin Stalinismin ja koko
neuvostosysteemin kannalta sangen kompromettoivia teoksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki noita ”neuvostovastaisia”
teoksia oli julkaistu aikamoinen liuta jo ennen sotaa ja sen aikanakin. Kuitenkin
tilanne oli nyt uusi. Neuvostoliitto oli noussut sodan jälkeen supervallaksi ja
haastoi itsevarmasti länsimaat talouskilpailuun. Sen prestiisi oli huipussaan
ja lähes kaikkialla Moskovan oppi oli saanut hartaita kannattajia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Samaan aikaan
alettiin sielläkin tunnustaa, että oli tehty ainakin suuria ”virheitä”,
sorruttu epämarxilaiseen henkilöpalvontaan ja niin edelleen. Ajattelevalle
ihmiselle alkoi olla selvää, että historiasta on todella vakain tuumin valehdeltu
ja että totuutta oli yhäkin etsittävä muualta kuin virallisista esityksistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä kirja ei
sisällä mitään erityisen hätkähdyttävää itse neuvostosysteemistä, jonka
kehitystä valankumouksesta sotaan saakka kirjoittaja kuvaa hyvin samaan tapaan
kuin Venäjän historian peruskurssissa nykyään tehdään ja tosiaan yleensä havaitsee
myös tärkeät murroskohdat ja suunnanmuutokset, jotka kaikille asiaa tunteville
ovat tuttuja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan
ilmestyessä tilanne ei ollut tämä. Asiaa kuvannee hyvin kirjan selkämykseen
painettu ote professori Lauri Kettusen, suuren itämerensuomalaisten kielten
tutkijan arvostelusta Helsingin Sanomissa: ”Harvan kirjan olen lukenut suuremmalla
jännityksellä kuin tämän”. Kettusta tuskin saattoi pitää naiivina
harrastelijana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja, Johannes
Angere, oli kotoisin Länsi-Inkeristä, aivan Viron rajalta. Kotiseudustaan hän
on kirjoittanut parikin teosta: <i>Kullankylä</i> ja <i>Me Kullan miehet</i>, hyvin
lukukelpoisia nekin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä teoksessa
hän kuvaa uraansa, joka aluksi johti suomenkielisen koulun opettajaksi. Kun
suomenkieliset koulut suljettiin vuoden 1937 lopussa, hän siirtyi venäjänkieliseen,
mikä ei tuottanut hänelle ongelmia. Edellinen sukupolvi, esimerkiksi hänen
äitinsä oli sen sijaan usein täysin suomenkielistä ja venäjän taidotonta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomen kielen
lakkauttaminen koko Neuvostoliitossa ja sen henkiin herättäminen Karjalais-suomalaisessa
Sosialistisessa Neuvostotasavallassa mainitaan vain ohimennen. Sen sijaan
kirjoittaja ei näytä käsittäneen sitä erityisesti suomalaisiin kohdistunutta joukkomurhaa,
joka suoritettiin vuosian 1937-1938. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tuolloin tapettiin
niin paljon kaikkien kategorioiden ihmisiä, että kenties suomalaisten kohtelu
saattoi näyttää jopa niin sanoakseni tasa-arvoiselta, mitä se ei suinkaan
ollut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja
kuvaa myös eri ihmisten suhtautumista kansallisuuspolitiikkaan, yhtenä
esimerkkinä Ukraina. Hänen tuttavapiirissään on sekä Neuvostoliiton politiikkaa
tuolla alueella kannattavia että sitä vastustavia hahmoja, niin ukrainalaisia
kuin venäläisiä. Holodomor oli mitä ilmeisimmin asia, joka ei tullut Angeren
tietoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Talvisodassa
Angere joutui Kuusisen armeijaan ja sai komeasti heti yliluutnantin vakanssin
vailla alkeellisimpiakaan tietoja sotilasasioista. Toki Venäjällä, mitä tuo
armeijakin edusti, täytyi jokaisella olla arvoasteensa mukainen titteli.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kollektivisoinnin
ja pakkoteollistamisen aikaa kirjoittaja kuvaa monivivahteisesti. Siihen kuului
paljon kurjuutta, tolkuttomuutta ja rikoksia, mutta suuri osa ihmisistä oli
myös aidosti innoittunut siitä valtavasta tehtävästä, jonka Stalin oli heille
antanut. Niin oli kirjoittajakin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sadan vuoden
jälkeenjääneisyys oli kurottava umpeen kymmenessä vuodessa, Stalin julisti, muuten
Neuvostoliitto tuhottaisiin. Tämän puheenvuoron vuosi oli 1931.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Aitoa entusiasmia
oli kirjoittajan vakuutuksen mukaan paljon ja siihenkin saattoi liittyä sangen välineellinen
suhtautuminen totuuteen, kuten kirjoittaja kuvaa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Uuden ihmisen ja
maailman rakentaminen venäläisittäin oli aivan erikoislaatuinen prosessi, johon
kuului tärkeänä osana vodka. Se oli se perinteinen sakramentti, joka venäläisessä
elämässä oli pyhä ja liittyi erottamattomasti tuohon leveään luonteeseen, joka
oli kansan tunnusmerkki. Kirjassa esitetään useita esimerkkejä vodkan
merkityksestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja
kuvaa yhdessä kohdassa sitä, miten saksalainen ryyppäsi. Se tapahtui pienin
kulauksin ja pitkin väliajoin, kunnes juoja tylsästi nukahti. Venäläinen olisi
ehdottomasti ryypännyt suuria määriä kerralla ja sitten alkanut metelöidä tai
sammunut lattialle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Muuten, saksalaiset
olivat erittäin vastenmielistä porukkaa. Ihmisinä monet saattoivat olla ihan
mukaviakin, mutta systeemi teki heistä hirviöitä, joita kaikki syystä vihasivat.
Kirjoittaja joutui itse saksalaisten joukkoihin, mahdollisesti ns. <i>Hiwi
(Hilfswilliger</i>) statuksella, mutta ymmärsi pian olevansa väärässä paikassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sivumennen
sanoen, kirjoittajaa ilahdutti suuresti, kun hän näki, etteivät suomalaiset
lainkaan orjailleet saksalaisten edessä. Päinvastoin, nuo röyhkimykset
joutuivat jopa liehakoimaan suomalaisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittajan
seurapiiriin kuului myös ns. Vlasovin armeijan sotilaita, jotka niin ikään
vihasivat synkästi saksalaisia. Mukaan oli menty sekä siksi, että vihattiin
Stalinia tai siksi, että se oli ainoa keino säilyä hengissä, etenkin hirveänä talvena
1941-1942, jolloin nälkäkuolema niitti satoa niin Leningradissa kuin sen
ympäristössä, Suomessakin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Saksalaisten puolelle
jääneetkin venäläiset pysyivät enimmältään kiihkeän isänmaallisina riippumatta
siitä, että saattoivat olla läheisissäkin suhteissa saksaslaisiin ja kirjoittaja
kunnioittaa syvästi tuota asennetta. Saksalaisia hän, kuten sanottu oppi pian vihaamaan
ja pyrki kaikin keinoin pois heidän leiristään. Hän oli pullikointinsa takia
joutunut keskitysleiriin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Pako onnistui
viimein, kun hän pääsi livahtamaan Viroon ja sitten mukaan laivaan, jolla suomalaiset
evakuoivat inkeriläisiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomalaiset mielialaraportit
kertoivat inkeriläisten joissakin paikoin odottaneen innokkaasti sodan
loppumista ja venäläisten tuloa. He odottivat luonnollisestikin pääsevänsä
palaamaan kotiseudulleen, mutta tämähän heiltä evättiin. Mielialatarkkailun asiamies
arveli, että jotkut inkeriläiset tunsivat jo itsensä enemmän venäläisiksi kuin
suomalaisiksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Samantapaisen todistuksen
itsestään antaa Angere kirjansa lopussa: <i>On paljon, joka vieläkin liittää
minut Neuvostoliittoon: esi-isäni ovat eläneet Venäjällä vuosisatoja, itse olen
syntynyt siellä ja kasvanut henkisenä ravintonani venäläinen kirjallisuus ja
kulttuuri yleensä, tapojeni ja makuni puolesta olen monessa suhteessa
venäläinen.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämän Angere
kirjoitti vuoden 1956 jälkeen, asuessaan Ruotsissa ja väiteltyään vuonna 1956
filosofian tohtoriksi suomalais-ugrilaisissa kielissä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">En usko, että
hänellä olisi tätä kirjaa kirjoittaessaan ollut mitään erityistä tarvetta valkopestä
Neuvostoliittoa, vaikka hän kurjuuden ja rikosten kuvaamisen lomassa välillä
puhkeaa milteipä ylistyslauluun venäläiselle ihmiselle ja hänen luonteelleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mitä kirjan
käännökseen tulee, se näyttää käyneen läpi suorastaan postmodernin prosessin.
Se oli alun perin kirjoitettu venäjäksi, sen jälkeen käännetty ruotsiksi ja sitten
ruotsista suomeksi. Tämä paistaa läpi parista paikasta, mutta muuten tulos
lienee aika samanlainen kuin saisimme käyttämällä käännöskonetta, joka kääntää
kaiken englannin kautta.<o:p></o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-28394379612442944752024-03-03T08:39:00.004+02:002024-03-03T08:39:53.317+02:00Kaupunkiin<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Kun herraksi leivottiin<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">A.H. Tammsaare, <i>Koulutie.
Totuus ja oikeus II</i>. Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani
Salokannel. Otava 1981, 575 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Viron kansallisromaani
<i>Totuus ja oikeus</i> on itse asiassa sikermä romaaneja, jotka liittyvät toisiinsa
vain löyhästi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä niteessä
yksi <i>Vargamäen</i> poika jättää taakseen karun talonpoikaistalon ja lähtee
Tarttoon kouluun. Koulu, joka on eksentrisen rehtorin ylläpitämä yksityislyseo
ja internaatti, valmistaa yliopistoon. Opetus on tuohon aikaan venäjäksi, ei
enää saksaksi eikä vielä viroksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">On usein
todettu, että Suomesta puuttuvat oikeastaan kouluromaanit. 1800-luvun lopun ja
1900-luvun alun koulua on kyllä käsitelty kymmenissä, ellei sadoissa
muistelmissa ja fiktiivisissäkin esityksissä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Varsinainen romaani koulumiljööstä puuttuu
ainakin 1800-luvun osalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Usein nuo koulut
ovat tunnistettavissa, siellä on Hämeenlinnan lyseota ja Norssia ja Itse
asiassa Savonlinnan lyseokin näyttää pilkistävän joukosta. Poikkeuksetta
kuvauksen keskipisteeseen nousevat opettajapersoonallisuudet, etenkin <i>peruukit</i>,
joiden hajamielisyys ja omituisuudet tekevät heistä oppilaiden naurun aiheen,
vaikka siihen liittyykin pelonsekainen kunnioitus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nuo koulut
olivat Suomessa jo usein suomenkielisiä, mutta virossa oli toisin. Viron ja
Suomen kansallisuusaatteen ja modernisaation kehityksellä oli paljon yhtäläisyyksiä,
mutta myös eroavuuksia. Ruotsinkieliset eivät Suomessa olleet samassa asemassa
kuin saksankieliset Virossa, jossa kieliraja merkitsi myös luokkarajaa.
Saksalaiset eivät Viroon tunkeutuneet maata viljelemään vaan orjuuttamaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Moni virolainen,
joka pyrki yhteiskunnassa ylöspäin, halusi kokonaan unohtaa äidinkielensä ja
muutti nimensäkin saksalaiseksi. Tämän kirjan sankari ei kuulu noihin <i>katajasaksalaisiin</i>,
vaikka kirjasta ei voi havaita mitään intohimoista virolaista nationalismiakaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Joka tapauksessa virolaisille antavat
itsetuntoa sellaiset henkilöt, kuin painija Lurich, joka kukistaa jokaisen saksalaisen
ja venäläisen, joka tohtii asettua kilpasille. Saksaa ja venäjää on joka
tapauksessa opittava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Virossa ei ollut mitään Suomen vuoden 1863
reskriptiä vastaavaa asetusta, jonka mukaan viron kielestä olisi tuleva
tasa-arvoinen ruotsin rinnalla. Vaikka kirjassa eletään aikaa vuoden 1900
molemmin puolin (taitelija Kölerin kuolema), ei mitään selkeää lupausta oman
kielen tulevaisuudesta ole olemassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Opinkäynti oli
myös Suomessa erittäin tärkeä ilmiö ja erityisen kiinnostavaa siinä oli se
talonpoikaisaines, joka lähti opin tielle, vähäisiä virkoja tavoittelemaan.
Muita <i>herran </i>paikkojahan ei yhteiskunnassa ollut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ilmiö tietenkin
räjähti 1900-luvulla, jolloin modernisoituva yhteiskunta vaati yhä enemmän
korkealle koulutettua väkeä ja tilojen pirstoutumista koetettiin estää lähettämällä
jokunen sisaruksista kouluun, millä kuitattiin hänen saamisensa pesästä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">On itse asiassa
outoa, ettei Väinö Linna kuvaa koulutielle lähtemistä. Koskelan Akselin veljistä
olisi ainakin voinut jättää toisen tappamatta ja lähettää hänet johonkin
lyseoon. Vähintäänkin Akselin pojan olisi pitänyt mennä kouluun ja ruveta herraksi.
Hänen perspektiivinsä kotimökkiin olisi ollut kiintoisaa luettavaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Vargamäen talouden
kuvaus tämän romaanisarjan edellisessä niteessä on itsekylläisen isännän ja
hänen naapurinsa välien kuvausta. Mitään modernisaatiota itse työmenetelmissä
tai taloudessa yleensä ei tapahdu, vaikka eletään jo ihan 1800-luvun loppua,
jolloin Suomessa aikalaisetkin tajusivat suuren mullistuksen olleen tosiasia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Pieni tila ei ehkä
tarvinnut niittokoneita eikä separaattoreita eikä meijeriin saanut hankalien
matkojen takaa lähetettyä maitoa Oli miten oli, tietty pysähtyneisyys oli
Vargamäelle ominaista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Indrek-poika
-josta koulussa tulee Heinrich- sen sijaan siirtyy kuluun mennessään aivan uuteen
maailmaan, joka kyllä sekin on kovin irrallaan ajan suurpolitiikasta ja murhanhimoiset
nihilistitkin saavat osakseen aika pinnallista mielenkiintoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kuitenkin siellä
opitaan uudenaikaisen eurooppalaiset sivistyksen virtaukset, Nietzscheä ja
Darwinia myöten. Oppi Jumalan kuolemasta ja yli-ihmisestä tulee Vargamäen pojalle
lihaksi ja vereksi hänen omien kokemustensa kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Totuutta ja
oikeuttahan pojan piti koulussa opiskella, mutta itse asiassa hän heti sinne
saavuttuaan saa oppia, että elämässä ei saa olla rehellinen, pitää viekastella,
ettei joutuisi toisten eteismatoksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Vargamäellä sisaret
saavat pettyä siihen, ettei veli ole oppinut mitään vastauksia tärkeisiin kysymyksiin,
kunhan vain lopottaa latinaa ja kreikkaa ja muita kieliä, joilla ei ole mitään
käyttöä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta on siellä
ainakin opittu kovimman kautta jotakin tärkeää tästä maailmasta. Indrek
kirjoittaa vimmoissaan koulun lehteen tekstin, jossa hän ainakin omasta
mielestään ensimmäisenä Virossa kertoo kaikille, että Jumala on kuollut. Tämä vakaumus
tulee siitä, että hänen suuri rakkautensa, rehtorin tytär on kuollut
keuhkotautiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta kun hän
julistaa samaa evankeliumia naapurissa, jonka rampa tytär uskoo Jumalan vielä
antamaan hänelle kävelemisen lahjan, on lohduton reaktio enemmän kuin hän pystyy
kestämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nyt onneton
Indrek luopuu jumalkapinastaan ja lohduttaa tyttöä kertoen, että on se Jumala
sittenkin olemassa ja vielä parantaa tytön. Tuon onnen elähdyttämänä tyttö
oppii kuin oppiikin yhtäkkiä seisomaan omilla jaloillaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ehkäpä Indrekin
mieleen tässä tuli Immanuel Kantin <i>käytännöllinen järki</i>. Siitä ei kirjassa
mainita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-74416953840380585992024-03-01T08:50:00.001+02:002024-03-01T08:50:54.338+02:00Visioita<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Muuan profeetta<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kukaan ei tunnetusti ole profeetta
omalla maallaan eikä usein edes ulkomailla. Nykyään koko profeetan toimenkuva
on muuttunut yhä sivutoimisemmaksi ja aliarvostetummaksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Profeetta ei nykyisin enää kehtaa
sanoa olevansa Jumalan lähetti, vaan käyttää useammin vaatimatonta esseistin titteliä.
Sehän tulee ranskan sanasta <i>essayer</i> -yrittää ja esseisti on siis
henkilö, joka laatii yritelmiä, ei pitkiä traktaatteja, joiden viitteistö
useinkin on itse leipätekstiä laajempi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Onhan sellaisiakin yritelmiä ja
hyvä niin. Voltairen päätyö oli nimeltään <i>Essai sur les moeurs et l’esprit
des nations</i> (1756). Google-kääntäjä kertoo tarvittaessa, mikä oli kirjan
aihe. Pitkiin esseisiin voidaan haluttaessa lukea myös vaikkapa Oswald Spenglerin
ja Anold Toynbeen teokset ja myös Samuel Huntingtonin mitä ajankohtaisin <i>The
Clash of Civilizations and the Remaking of the World Order.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Profeetta-esseistin tunnistaa
maailmaa syleilevästä aiheesta, jonka yleensä näkee otsikosta. Tuollainen
profeetta joutuu aina kohtaamaan metodisen ongelman Käydessään valtavien
asioiden, kulttuurien (sivilisaatioiden) kimppuun, hän ei enää voi jättäytyä
normaalin tutkimuksen metodien varaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sankarilliseksi luonnehdittava yritys
mitata kulttuureita eksakteilla tai ainakin periaatteessa selkeän
matemaattisilla mittareilla oli Pitirim Sorokinilla ennen toista maailmansotaa
(<i>Aikamme Kriisi</i>, vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=pitirim+sorokin">Vihavainen:
Haun pitirim sorokin tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>), mutta
hänenkin työnsä on jo vaipunut unholaan, kun suuri yleisö janoaa yhä uusia näkemyksiä,
ellei sitten viittaa niille kintaalla, kuten nykyään näyttää olevan tyypillisempää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Onhan meillä paljon muitakin
profeettoja, yleensä hieman vaatimattomammin tavoittein. Itse asiassa ne, joita
englanniksi kutsutaan nimellä <i>Public intellectuals</i>, kuuluvat kaikki
profeettojen heimoon. Mieleen tulee esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Tony Judt
ja Niall Ferguson ja Ian Buruma ja riittäähän niitä. <i>The New York Review of
Books</i> julkaisee lähes joka numerossaan jonkin sellaisen profeetan tekstejä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Suomessa laji on harvinaistunut
sitten Paavo Haavikon, Erno Paasilinnan ja muutaman muun yksilön poistuttua
näyttämöltä. Olavi Paavolaista voi pitää roolin varhaisena edustajana meillä,
mutta hän ei oikein ole saanut arvoisiaan seuraajia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Saattaa olla, että kansamme on sen
verran tosikkoa, ettei profeettojen yrityksiä viitsitä edes kokeeksi kuunnella,
kun tiedetään, ettei niissä ainakaan sitä lopullista totuutta ole. Miksi siis
vaivautua?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kun naapurimaamme Venäjä nyt sattuu
olemaan kovasti tapeetilla, on ainakin minusta kiinnostavaa lukea niitä
klassisia esseitä, joissa aikoinaan huippuluokan generalistit (siis ei
spesialistit) ovat omia näkemyksiään esitelleet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nikolai Berdjajev, maanpakoon ajettu
filosofi ja kohtuutta ja tervettä järkeä politiikkaankin suositellut profeetta
on minusta yhä kiinnostava. Ei hänen puheitaan pidä tieteenä ottaa, mutta
positiivisen tieteen saavutukset kansakuntien hengen ja tapojen selittäjänä
ovat sen verran vaatimattomia, että sellaisten kahlaamisen lomassa saattaa
esseellä, siis yritelmällä, olla virkistävä vaikutus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kas tässä vanha blogi Berdjajevista:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">tiistai 30. kesäkuuta 2020<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="889884328500424521"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2020/06/ajankohtainen-berdjajev.html"><span style="color: #993300;">Ajankohtainen Berdjajev</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kiehtova
profeetta</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 10.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Odi profanum…</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Horatius</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nikolai
Berdjajev, <i>Sudba Rossii</i>. Eksmo-Press (Moskva), Folio (Harkov) 2000,
734 s.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tässä on itse
asiassa kyse kolme Berdjajevin teosta sisältävästä niteestä. <i>Vapauden
filosofia</i> (Filosofija svobody) ilmestyi ennen maailmansotaa ja
vallankumousta, vuonna 1911, <i>Venäjän kohtalo</i> (Sudba Rossii)
vielä maailmansodan aikana vuonna 1918 ja <i>Eriarvoisuuden filosofia</i> (Filosofija
neravenstva) vuonna 1923, kun kirjoittaja jo oli karkotettu Venäjältä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Yhdessä ne
tarjoavat kiinnostavan katsauksen siihen, miten suuri historiallinen ja
yhteiskunnallinen mullistus vaikutti ajattelijan ja profeetan näkemyksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Berdjajevhan
on ennen muuta profeetta, joka katsoo niin menneisyyteen, nykyisyyteen kuin
tulevaisuuteen. Hän ei ole uskollinen millekään metodille eikä edes usko
metodiin, joka hänestä on vain ajatuksen orjuuttamisen väline. Berdjajev on
moralisti ja mystikko, mutta pysyttelee tervejärkisenä, hän on myös
uskonnonfilosofi, mutta kauhistus kaikille puhdasoppisille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Berdjajevin
henkilöhistoria johtaa ns. legaalisesta marxismista kuuluisan ”Vehi”-kokoelman
kautta yleiseen kerettiläisyyteen ja luovuuden ja vapauden korostukseen.
Neuvostoliiton voitto toisessa maailmansodassa vaikutti myös hänen
patrioottiseen sieluunsa, mutta toisin kuin monet muut, hän ei koskaan palannut
synnyinmaahansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuten lähes
koko Venäjän johtava intelligentsija, Berdjajev karkotettiin synnyimaastaan ns.
filosofien laivassa vuonna 1922. Paluu kiellettiin ampumisen uhalla, mikä hyvin
kuvaa bolševikkien älyllistä tasoa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Berdjajevin
teokset ovat mielestäni aina olleet jollakin tavalla kiehtovia ja usein omalla
tavallaan vakuuttaviakin, vaikka yleensä onkin mahdotonta löytää häneltä mitään
ns. kovia argumentteja suggestiivisten visioiden perusteeksi. Hän nyt vain on
briljantti, vaikka varmasti usein myös erehtyy. Ei lukijan ole pakko hänen
perässään erehtyä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Berdjajevin
kirjoitukset Venäjän sielusta ja sen nöyrästä naisellisuudesta ovat hyvin
tunnettuja. Sen mukaisesti Venäjällä (venäläisyydessä) ei ole läntisestä
ritarilaitoksesta löytyvää miehistä prinsiippiä. Venäjä osaa puolustautua,
mutta sillä ei ole hyökkäävyyttä, arvelee kirjoittaja vanhojen slavofiilien
tapaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjän olisi
pitänyt ja pitäisi löytää tuota naisellisuutta täydentävä sulhanen, mutta
Pietari Suurikin oli vain raiskaaja ja hänen jälkeensä ilmaantui ylkämieheksi
saksalainen byrokraatti…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mitä tulee
vapauteen Venäjällä, se on kaikista ulkoisista rajoituksista huolimatta
todellinen sisäisen vapauden maa. Ranska, jota tuohon aikaan ihailtiin vapauden
tyyssijana, oli sen sijaan henkisen orjuuden ja orjailun luvattu maa. Tämänhän
oli todennut aikaisemmin jo Herzen ja myös Dostojevski.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta ei
näistä niin usein jauhetuista pohdinnoista tässä sen enempää. Totean vain, että
minusta ne ovat kiinnostavia ja usein tuntuu siltä, etteivät ne ole sadassa
vuodessa menettäneet mitään tuoreudestaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Juuri nyt
viime päivinä olen nauttinut siitä, miten mestari kuvaa sellaisia ilmiöitä kuin
kulttuuri, anarkismi, sivilisaatio ja konservatismi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kulttuurissa
sinänsä hän näkee kunnioituksen ikuisuutta tavoittelevia arvoja ja ajan suurta
jatkumoa kohtaan .<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaikki
kulttuuri on konservatiivista ja vallankumouksellisuus ja anarkismi taas sille
vihamielisiä. Kulttuurin ytimessä on kultti, sellaisen palvominen, joka
ymmärretään korkeammaksi kuin palvoja itse.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kulttuuri
lähtee alhaalta ja pyrkii korkeammalle, se taistelee kaaoksen eläimellisiä ja
pimeitä voimia vastaan ja korkeampien arvojen puolesta. Konservatismi pyrkii
säilyttämään arvokkaan, mutta ei sellaisenaan suinkaan estämään kehitystä,
mikäli se on terveellä pohjalla. Silloin se ei edusta vain voimaa, vaan myös
totuutta (ja oikeutta, <i>pravda</i>).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Onneton on se
maa, jossa ei ole sellaista tervettä konservatismia, jolla on juurensa
kansassa. Sellainen merkitsee myös uskollisuutta menneelle ja yhteyttä
esi-isiin, mitä kulttuuri juuri edustaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Anarkismin
päämääränä on sen sijaan vain kaaos, mikä ei suinkaan tarkoita vapautta. Sen
lähteenä on kapinoiva pahantahtoisuus ja viha sitä kohtaan, mikä on omaa itseä
korkeammalla. Anarkisti ei tunne korkeampia arvoja omikseen eikä mitään
muutakaan. Ainoa, mitä hän kykenee niille tekemään, on tuhoaminen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Anarkismin
päämääränä on tyhjyys, inhimillinen ”minä” on todella olemassa vasta sitten,
kun omaa itseä korkeampia arvoja ymmärretään ja tunnustetaan. Anarkismi ei
niitä tunnusta ja se on viime kädessä myös ”minän” hävittämistä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kaikki
vallankumoukselliset ovat kulttuurin vihollisia (<i>kulturobortsy</i>) ja
kuvainraastajia (<i>ikonobortsy</i>) kun taas (todellinen) kulttuuri on aina
olemukseltaan konservatiivista. Kulttuuri on pohjimmiltaan kulttia, esi-isien
kulttia, hautojen ja monumenttien kunnioitusta, side vanhempien ja lasten
välillä. Kulttuurissa ei ole hävyttömyyttä (<i>hamizm</i>), eikä
epäkunnioitusta isien hautoja kohtaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toisin on
sivilisaation laita. Kulttuuri ylpeilee vanhuudellaan, mutta sivilisaatio
ylpeilee uutuudellaan eikä etsi juuriaan menneisyydestä. Kulttuuri taistelee
kuolemaa vastaan, mutta sivilisaatio ei sitä tee, se on futuristista ja edustaa
nousukkaan hävyttömyyttä. Päinvastoin kuin kulttuuri, sivilisaatio suuntautuu
ylhäältä alaspäin. Kaiketi se myös pyrkii niin matalalle kuin mahdollista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vallankumoukselliset
tuhosivat Venäjällä leikiten vanhoja muistomerkkejä ja väittivät rakentavansa
uutta kulttuuria, mutta sitä he eivät pystyisi tekemään, väitti Berdjajev ja
oli oikeassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Niin
sanotun <i>proletaarisen kulttuurin</i> kausi kesti Neuvostoliitossa
vain 1930-luvun puoliväliin ja sitten samaan aikaan tehtiin loppu monesta
muustakin vallankumouksellisesta suuntauksesta eri aloilla. Tutkijat ovat
myöhemmin luonnehtineet niitä yhteisnimellä <i>hare-brained schemes</i>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Futurismiin
taipuvaisen uuskulttuurin ja sen johtavien edustajien tultua Venäjällä nopeasti
tuhotuiksi, oli kenttä taas vapaana klassiselle kulttuurille, joka
Neuvostoliitossa saavutti erittäin korkean tason ja suuren arvostuksen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Klassisen
kulttuurin arvomaailma oli kyllä räikeässä ristiriidassa bolševismin kanssa ja
voidaan todeta, että siitä tuli yksi jälkimmäisen haudankaivajista. Virallinen
taho saattoi kyllä vapaasti julistaa, että sen edustamat arvot olivat kaiken
sen parhaan –eli klassisen kulttuurin- orgaanista jatkoa, mitä
aiemmat aikakaudet olivat kyenneet luomaan. Nyt soihtua vain kannettiin yhä
eteenpäin NKP:n soveltaman tieteellisen sosialismin myötä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tätä
mielivaltaista julistusta ei ajan mittaan ollut mahdollista puolustaa. Mutta
kulttuuri sai joka tapauksessa Neuvostoliitossa elää suorastaan
etuoikeutettuna, eräänlaisessa ansarissa ja tällä seikalla on tämänkin päivän
maailmassa suuri merkitys. Yksi nykyisenkin Venäjän erikoisuuksista on
klassisen kulttuurin perinteen elävyys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta oli siis
aika, kun kirkkoja Venäjälläkin räjäyteltiin ja patsaita kaadettiin. <i>Taistelu
jaloa kulttuuria ja sen symboleja vastaan alkoi ikonoklasmista
(ikonoborstva), kultin vastaisuudesta. - Siinä on kulttuurin vastaisen
taistelun henkinen alkulähde</i>, toteaa Berdjajev <i>Eriarvoisuuden
filosofiassaan.</i><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mitäpä tuohon
lisäämään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-46020809574641954762024-02-29T09:16:00.003+02:002024-02-29T09:16:37.617+02:00Mitkä kirjat ovat tärkeitä?<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Kirjat
tähtäimessä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Venäjällä
tehtiin takavuosina ihan virallisiakin listoja kirjoista, joita jokaisen
pitäisi tuntea tai lukea tai jotka muuten vain kuuluivat venäläisen kulttuurin
koodeksiin. (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=ven%C3%A4j%C3%A4n+kirjalliset+sankarit">Vihavainen:
Haun venäjän kirjalliset sankarit tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sellaisille
kirjoille on ominaista merkittävä kulttuurinen omaleimaisuus, vaikutusvalta tai
yksinkertaisesti tekijän nerokkuus, joka ilmenee vaikkapa uudenlaisen sisällön
tai käsittelytavan löytämisessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Myös lännessä
tällaisia listoja on tehty ja niiden sisältö näyttää kertovan erittäin paljon
siitä henkisestä miljööstä, jota vaikkapa joku muodikkaan vasemmiston lehti <i>The
Guardian</i> edustaa (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=t%C3%A4rke%C3%A4t+ja+suurenmoiset">Vihavainen:
Haun tärkeät ja suurenmoiset tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>). Toki
listoissa on vielä monenlaisia, osa edustaa vielä länsimaisen kulttuurin
henkeä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirja voi olla
tärkeä monella tavalla. Jotkut ovat poikkeuksellisen hyviä jossakin mielessä, ensimmäisiä
lajissaan tai vain poikkeuksellisen suosittuja aikanaan. Mutta tärkeä voi kirja
olla myös yksinkertaisesti vain olemalla ennenkuulumattoman törkeä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Itse asiassa näyttää siltä, että nykyään jopa
suurin osa kirjallisen suuruuden tavoittelijoista on jo kauan pyrkinyt pätemään
juuri tämän kautta. Jopa Nobel-komitea, jonka tehtävänä on valita
palkinnonsaaja <i>ihanteellista suuntausta edustavien kirjailijoiden</i>
joukosta, on joutunut nöyrtymään tämän tosiasian edessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Törkeys on
tietenkin aikaan ja kulttuuriin sidottu asia ja sen kriteerit muuttuvat
nopeasti ja koko ajan. Vielä 1900-luvun alussa kuka tahansa tolvana pääsi
loistamaan kirjoittamalla muutaman suorasukaisen lauseen normaalista ja
jokapäiväisestä seksistä tai vaikkapa huussissa käynnistä. Ei siihen mitään
erityisiä lahjoja vaadittu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nehän olivat
aivan luonnollisia asioita, mutta eivät olleet kuuluneet kirjallisuuden
piirissä käsiteltäviin. Miksi näin oli, on kiinnostava kysymys, josta ei tässä
enempää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki todellisen,
aikakirjoihin jäävän mestarin tunsi 1900-luvulla vasta siitä, että hän enemmän
tai vähemmän tarkoin kuvasi jotakin perversiota. Jo 1920-luvulla Aldous Huxleyn
romaanihenkilö huokaili teennäisen kyllästyneenä, ettei Pariisista enää löydy
kunnon heteroita noiden kaiken maailman Proustien ja Gide’ien jälkeen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta se nyt oli
vasta alkua. Nykyinen kulttuurinen tilamme on tässä suhteessa kehittynyt edelleen
samaan suuntaan ja luultavasti jo lähelle äärimmäisyyttä, kun ihmisiä voidaan
vetää oikeuteen siitä, että he ovat julkisesti toistaneet valtauskontomme
mukaisen, suoraan Raamatusta otetun arvostelman homoudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämähän
tarkoittaa yritystä kieltää Raamatun julkinen siteeraaminen ja sisältää erittäin
mielenkiintoisen kulttuurisen viestin. Kyseessä ei ole mikään satunnaisen
älykääpiön vahinko, vaan vakain tuumin tehty valtiollisen tason operaatio,
johon osallistuu koko joukko korkeita virkamiehiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Dystopioissa
kirjojen kieltäminen on keskeisellä sijalla, kun kulttuuria halutaan ohjata
tiettyyn suuntaan. Itse asiassa tunnemme jo koko joukon näitä yrityksiä ihmisen
tietoisuuden muuttamiseksi ja uljaan uuden ihmisen rakentamiseksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Pohjois-Koreassa
tämä jatkuu juuri tälläkin hetkellä voimaperäisenä valtiollisena toimintana.
Meillä ollaan vasta prosessin alussa, mutta valtio on jo täälläkin värvätty
toimintaan mukaan, vaikka varsinainen, laajamittainen työ toki tehdään
vähälahjaisten kulttuuritoimittajien ja typerien mediapersoonien toimesta ja
tietenkin hyvässä uskossa, <i>bona fide</i>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suuntaus on
selvä ja sen päämääräksi voidaan ajatella sellaista täysin <i>oloutettua</i>
(vrt. Huxley, <i>Uljas uusi maailma</i>) ihmistä, joka on oppinut luopumaan
niin sanottujen <i>arvoarvostelmien</i> (50-lukulainen käsiteuutuus)
tekemisestä ja haluaa jättää tämän tehtävän luottamiinsa pätevämpiin
ammattilaiskäsiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tiedämme, että tällaisen
ihmisen on oltava uskonnoton (poikkeuksena islam, koska suvaitsevaisuus),
kosmopoliitti ja antinationalisti (poikkeuksena urheilu, koska jotain elämää
suurempaa tarvitaan), seksuaalisesti kaikkiruokainen ja mikäli mahdollista
pervo (queer) ja täydellisen suvaitsevainen (non-judgmental) sikäli kuin asia
koskee kaikkea poikkeavuutta fetisismistä himomurhaamiseen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toisaalta hänen
on oltava altis pöyristymään asioista, jotka on julistettu kauheiksi ja ennen
muuta ankaran tuomitseva traditionaalisiin arvoihin, vääriin ajatuksiin,
sanoihin ja töihin nähden.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Näitä latteuksia
nyt on sinänsä turha mainitakaan, eikä niillä älymystön piirissä ketään
säikytellä, mutta koska prosessi on niin sanotun kulttuurin vitkan takia
alatasolla vielä pahasti kesken, on liikkeellä yhä paljon menneisyyden
jäänteitä, <i>perežitki prošlogo</i>, kuten Neuvostoliitossa oli tapana sanoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Menneisyyden jäänteet voidaan ehdollisesti
jakaa materiaalisiin ja henkisiin. Materiaalisella puolella voimme nähdä
vanhentunutta rakennuskantaa, jossa ruumiillistuvat menneiden yhteiskuntien kehittymättömät
arvot ja ihanteet, antiikin temppeleistä goottilaisiin kirkkoihin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nykyaikainen
teräksen ja lasin Corbusier/ Bauhaus-särmiö on niistä yhtä kaukana kuin
Richardsonin <i>Pamela</i> on Henry Millerin teoksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta tärkeimpiä
jäänteitä ovat kirjat ja niiden tuhoaminen tai eliminointi muulla tavoin on
kulttuurimme edistyksen kannalta keskeinen tehtävä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjastoissamme
oli sodan jälkeen vielä kauan ns. myrkkykaappeja, joissa säilytettiin
vahingollisia ja vaarallisia kirjoja. Ne ovat taas tarpeen ja saattaa olla,
että niiden käyttö on jo aloitettu, alan ihmiset tietävät paremmin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kun korkeimman
oikeuden tuomio tuosta suuresta raamattuprosessista viimein saadaan, selvinnee,
onko mahdollista ja laillista pitää Raamattua yleisesti saatavilla. Suuri
ongelma ovat kotiraamatut, mutta luultavasti niiden kerääminen kierrätykseen
ekologisiin syihin vetoamalla on helppo tehtävä. Eihän niitä käytännössä kukaan
lue.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">On kyllä
osoittanut aikamoista pelisilmää käydä suoraan juuri Raamatun kimppuun maassa,
jonka väestö oli lähes sataprosenttisesti luterilaista vielä sukupolvi sitten. Tässä
ehkä näemme suuren strategisen ajatuksen: päälle vaan, kun ne eivät uskalla
tätäkään puolustaa, niin ei sitten enää mitään muutakaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Mutta Raamattu
on vain yksi kiellettävä kirja uuden totalitarismin ajatellussa luettelossa.
Mitä siihen kannattaisi ensi sijassa lisätä, mikäli haluaa edistää tuota
tuntemaamme asiaa mahdollisimman tehokkaasti?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Itse asiassa
kaikki länsimaisen kulttuurin klassikot ovat enemmän tai vähemmän täynnä <i>misogyniaa,
homofobiaa, suvaitsemattomuutta, väkivaltaa, nationalismia, rasismia</i> ja
kaikkia mahdollisia muitakin vanhentuneita asenteita (mitkäpä asenteet eivät
olisi vanhentuneet jo noin 50 vuodessa?). Itse asiassa kaikki 30 vuotta
vanhempi kirjallisuus on syytä tuhota ja sitähän kirjastot jo tekevätkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Koska kaikkea ei
sittenkään ainakaan heti voida tuhota, koska kohde on hajautettu miljooniin koteihin,
voitaisiin ehkä ainakin valita tuhoamisessa noudatettavaksi malliksi muutama
teos, jossa ideologiamme kannalta epäsuotavat asiat tulevat korostetusti esille,
esitetään ihannoidussa tai houkuttelevassa valossa, luonnollisena asiana tai
muuten virheellisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä pelkästään
muutama suomalainen esimerkki:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nationalismi: <i>Vänrikki
Stoolin tarinat, Tuntematon sotilas</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Patriarkaalisuus:
<i>Täällä Pohjantähden alla; Kalevala</i>; Aleksis Kivi, <i>Seitsemän veljestä</i>
(missä sisaret?)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Misogynia: Hannu
Salama, koko tuotanto; Eino Leino, <i>Helkavirsiä</i> (nainen ylistämällä
alistettuna objektina)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Misantropia: Joel
Lehtonen, <i>Henkien taistelu, Punainen mies, Sakris Kukkelman</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Rasismi: Matti
Pulkkinen, <i>Romaanihenkilön kuolema</i>; Tuntematon tekijä, <i>Tiernapojat</i>
(m-sana mainittu)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ageismi: Mika
Waltari, koko tuotanto (nuoret sankarit)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ableismi: Urho
Karhumäki, <i>Avoveteen, </i>koko urheilukirjallisuus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">No, näitähän on
loputtomasti jo pelkästään suomalaisessa kirjallisuudessa. Koko läntisessä
maailmassa on kuitenkin jo parin vuosikymmenen ajan tehty valtavaa työtä
vahingollisten kirjojen lukemisen estämiseksi tai vähintään niiden sisällön
muuttamiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kukapa ei olisi
kuullut, mitä tapahtuu Amerikassa Twainin, Mitchellin, Beecher-Stowen ja monen
muun teoksille. Länsinaapurissa on jyrän alle joutunut ainakin Astrid Lindgren
ja lienee muitakin. Meillä toistaiseksi vain maalaismaisesti olla möllötetään
suu auki, mutta antaas olla, jahka toimeen, tota, tartutaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com36tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-6087794512138384662024-02-28T08:27:00.001+02:002024-02-28T08:27:31.861+02:00Erilaisuus ja ideologia<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Venäjän arvot
ja auktoriteetti<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Perestroikan
vuosina Neuvostoliiton kommunistisen ideologian merkitys arvioitiin uudelleen.
Merkittävä askel tässä oli niin sanottujen yleisinhimillisten arvojen
tunnustaminen. Sellaiset arvot olivat yhteisiä kaikille maailman ihmisille
heidän poliittisista näkemyksistään riippumatta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Muistelen, että
tämä tärkeä toteamus yleisinhimillisistä arvoista, sikäli kuin asia koski
kansainvälistä tasoa, esitettiin Reykjavikin tapaamisessa 1986, jolloin
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Gorbatšov ja Yhdysvaltain
presidentti Ronald Reagan sopivat ydinaseita koskevista rajoituksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tuollaisia
kaikille yhteisiä arvoja olivat ainakin ihmiskunnan säilyminen ydinsodalta ja
luonnon saastumiselta ja näissä asioissa maailman poliittisilla blokeilla oli
yhtä suuret intressit, vaikka niiden oli aiemmin oletettu olevan
diametraalisesti vastakkaiset. Ei siis pelattukaan nollasummapeliä, jossa
toisen tappio oli aina oma voitto, johon oli aina pyrittävä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tuona mainittuna
vuonna 1986 ilmestyi ainakin Tšingiz Aitmatovin romaani <i>Mestauspölkky </i>(Plaha),
jossa hän toi korostetusti esille sen, ettei moraali voinut olla pelkästään
luokkakantainen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Aitmatov nousi
tavattoman kuuluisaksi ja suosituksi ja häntä pidettiin varmana Nobel-palkinnon
saajana, mikä sitten tosin ei toteutunut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Muuan Aitmatovin
viesti oli, että oli olemassa inhimillisyyden ja kunniallisuuden normeja,
joiden rikkominen oli väärin, vaikka ne kuinka palvelisivat sitä suurta
poliittista asiaa, jota Neuvostoliitto edusti ja joka oli arvokkaampi kuin sen
kansalaisten henkilökohtainen elämä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Yhtenä esimerkkinä
Aitmatov käytti kertomusta kansalaissodan ajan Kaukasukselta, jossa joukko
miehiä kokoontui juomaan yhdessä ystävyyttä vannoen. Kun leiri oli nukahtanut,
nousi yksi miehistä ylös ja ampui teloitustyyliin kaikki muut. Hän edusti Puoluetta
ja neuvostovaltaa, nuo muut olivat kapinallisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tuo kommunisti
edusti absoluuttisen oikeudenmukaisuuden asiaa ja edisti sitä teollaan, mutta
lukija ei voinut hyväksyä moista sikamaisuutta eikä hänen pitänytkään, halusi
kirjailija ilmeisesti sanoa. Aitmatov nosti esille myös uskonnollisia teemoja
ja näytti hyväksyvän uskonnollisen tunteen oikeutuksen, mitä monet uskovaiset
kommunistit pitivät skandaalina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Joka tapauksessa
ajatus yleisinhimillisistä arvoista oli siis jyrkästi kommunistisen
puhdasoppisuuden vastainen. Uskonto ja kommunismi sulkivat ehdottomasti pois
toisensa, niin ajateltiin tieteellisen sosialismin piirissä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nythän Putin
näyttää kuvittelevan tai ainakin antoi ymmärtää kuvittelevansa, että NKP:n
virallisesti hyväksymä <i>Kommunismin rakentajan moraalikoodeksi</i> oli itse
asiassa vain kristinuskon muunnos kaikkine 12 käskyineen ( vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=kommunismin+rakentajan+moraalikoodeksi">Vihavainen:
Haun kommunismin rakentajan moraalikoodeksi tulokset
(timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämä ei toki
pitänyt paikkaansa. Nuo käskyt olivat nimenomaan kollektivismin apoteoosi ja
korostivat yksilön alisteisuutta yhteisölle ja velvollisuutta uhrata omat
etunsa niiden korkeiden päämäärien hyväksi, joita puolue edusti. Siinä samalla
hyökättiin vastustajan voimia vastaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kristillinen
etiikka oli universaalia, kommunistinen etiikka oli käytännössä sen vastakohta,
vaikka olettikin, että joskus tulevaisuudessa, kun kaikki kansat eläisivät
kommunismissa, olisivat niiden arvotkin samanlaisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Mutta niin kauan kuin eri
yhteiskuntajärjestelmät taistelivat toisiaan vastaan, oli toisen tappio aina
toisen voitto, eikä tämä ollut mitään kuvaannollista puhetta, vaan ankarista
ankarinta tiedettä, jonka uhmaajat olli tuhottava, elleivät he antautuisi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nykyinenkään
Venäjä ei ole vielä Neuvostoliitto ja tuskin kykenee sellaiseksi muuttumaankaan.
Ortodoksisen uskonnon ja fasistisen politiikan pohjalta ei vielä voi luoda
samalaista totalitarismia, joka syntyi niin sanotun tieteellisen sosialismin
leniniläisen tulkinnan pohjalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Eivät venäläiset
ole uskovaisia eikä sellaiseksi voida heitä pakottaakaan. Sitä paitsi koko
uskovaisuuden käsite on ortodoksisessa kirkossa ongelmallinen. Fanaattisuus ei
ole ollut tuolle kirkolle tyypillistä ja sen sijaan on korostettu muotoa, tapaa
ja traditiota. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki lahkolaisia
on ollut ja on sielläkin ja itsepolttajat (<a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=pulkin">Vihavainen: Haun
pulkin tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ) kuuluvat nimenomaan
Venäjän historiaan, mutta nyt puhutaan valtiollisesta tasosta ja ortodoksisen
kirkon roolista sen apulaisena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Nykyinen
putinistinen fasismi nojaa luultavimmin lähinnä propagandakoneiston ja
väkivaltakoneiston hallitsemiseen ja tuntuu kyseenalaiselta olettaa, että sen
piirissä aito totalitaarinen persoonallisuus voisi kehittyä vallitsevaksi
ainakaan rauhan aikana. Ei ortodoksinen kristillisyys siinä mitään auta, paitsi
että se korostaa kaiken esivallan olevan Jumalalta (<i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Нет</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">власти</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">не</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">от</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Бога</span></i>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Neuvostoaikana
oletettiin kuvaannollisesti sanoen, että Venäjä/Neuvostoliitto edustaa hyvyyden/edistyksen
voimia ja länsi taas pahuuden/taantumuksen. Se oli käytännössä venäläisen erityisyyden
olettamisen viemistä äärimmilleen, vaikka sen perustelut lähtivät universaaleista
arvoista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä näkökulma
venäläisen erityisyyden perustelemisen historiaan. Se on kirjoitettu vuosikymmen
sitten, jolloin vielä elettiin rauhan aikaa, vaikka Ukrainan kriisi olikin jo
kärjistynyt:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">perjantai 1. elokuuta 2014</span></b><b><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3; text-align: justify;"><a name="3085628815349506955"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2014/08/myohastynyt-venaja.html"><span style="color: #993300;">Myöhästynyt Venäjä</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Myöhästynyt Venäjä ja vaihtoehtoinen kehitystie</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Aikoinaan ns. kypsän eli kehittyneen sosialismin vuosina, kun oli tarvis
selittää, miksi Neuvostoliiton yhteiskunta oli auktoriteettiasemassa
Itä-Euroopan kansandemokratioihin nähden, voitiin todeta, että se oli
kehityksessään muita pidemmällä, olihan sosialismi siellä saavutettu jo vuonna
1936, kun taas Itä-Euroopan vallankumoukset olivat vielä aivan tuoretta perua. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tieteellinen johtopäätös oli, että lainomaisen sosialistisen kehityksen
vaiheet tunnettiin konkreettisesti vain Neuvostoliitossa, vasta kypsä muoto
teki mahdolliseksi nähdä, mistä sosialismissa oli kysymys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä johtotähden asema oli Venäjän historiassa poikkeuksellinen. Kolmannen
Rooman ideana ei aikoinaan ollut kehitys, vaan asema pelastushistoriassa, jonka
päämääränä oli viimeinen tuomio, </span><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">страшный</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">суд</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">. Sinne jokainen oli saapuva yhtä aikaa ja saattoipa käydä niinkin, että viimeiset
tulisivat silloin ensimmäisiksi ja päinvastoin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka tapauksessa tietoisuus historiasta kehitysprosessina, jossa kukin
valtio oli ennalta määrätty saavuttamaan tietyt kehitysvaiheet, alkoi tulla
yleiseksi valistuksen aikana ja ajatus tietenkin herätti suurta kiinnostusta
Venäjällä, joka vasta Pietari Suuren aikana oli toden teolla tempaistu mukaan
eurooppalaiseen kulttuuripiiriin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1700-luvun ajattelijat olivat myös lännessä hyvin kiinnostuneita Venäjästä,
jossa sivistys näytti alkaneen tyhjältä taululta. Pietari Suurella ei ollut
voitettavanaan kaikkea sitä historian painolastia, joka teki järjenmukaisen
yhteiskunnan rakentamisesta niin pirullisen vaikeaa Ranskassa ja muualla
lännessä. Katariina Suuren suuria suunnitelmia ylistettiin aikakauden nerojen
toimesta, vaikka niistä ei käytännössä tullut sen kummempaa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tilanne oli joka tapauksessa se, että jälkeenjääneellä Venäjällä oli
käytössään valtava etu: se saattoi oppia muiden virheistä ja jättää ne
tekemättä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1800-luvulla alkoi maailman etummaisissa valtioissa näyttää selvältä, että
tulevaisuus kuului porvaristolle. Raha, pääoma, toimeliaisuus, teollistaminen
ja kansainvälinen kauppa olivat tie loputtomiin rikkauksiin, kuten Englannin
esimerkki osoitti. Tähän liittyen myös poliittinen valta kuului oikeutetusti
porvaristolle, joka oli näiden uusien rikkauksien luoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Demokratiasta saattoi antaa käytännön kokemukseen perustuvan kuvan
oikeastaan vain Amerikka, joka siis näytti pitkän päälle olevan jokaisen maan
valoisan tulevaisuuden malli. Alexis de Tocqueville ryhtyi tutkimaan tuota
uutta ilmiötä, porvarillista demokratiaa ja kirjoitti aiheesta ylittämättömän
teoksensa jo 1800-luvun alussa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Yhdysvallat ei tuntenut Ranskan vallankumouksen kauhuja, siinä mielessä sen
demokraattinen vaihtoehto oli selvästi houkuttelevampi kuin se Napoleonia
edeltänyt poliittinen kouristelu, joka oli tuonut tullessaan avoimen
hirmuvallan ja muutoinkin sotkenut perusteellisesti valtion ja yhteiskunnan
asiat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuitenkaan Amerikassa ei ollut kaikki kunnossa. Huolimatta
ennennäkemättömästä tasa-arvosta, vapaudesta ja vauraudesta, Yhdysvalloissa oli
jotakin luotaantyöntävää. Sen vapaus oli todellisuudessa konformismin orjuutta,
kuten Alexis de Tocqueville oli osoittanut ja sen tasa-arvo tarkoitti lähinnä
sitä, ettei mikään ollut minkään arvoista. Amerikkalaisen sananlaskun mukaan
siellä kuulemma jokainen oli yhtä hyvä kuin kuka tahansa
toinen –ellei hieman parempikin…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Amerikkalainen kulttuuri oli niin mitätöntä ja latteaa, ettei maailma olisi
menettänyt mitään, vaikka koko paikka olisi jäänyt löytämättä, huomautettiin
vielä satakunta vuotta sitten hieman snobbailevasti. Yhtä kaikki, niin
Yhdysvallat kuin Venäjä olivat Euroopan silmissä kulttuurisia mitättömyyksiä
1800-luvun ensi puoliskolla. Molemmissa asia liittyi kulttuurin nuoruuteen,
Amerikassa myös sen porvarillisuuteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Aleksandr Herzen, joka vihasi Nikolai I:n itsevaltiutta ja nuoruudessaan
palvoi länttä, sen vapaata ilmastoa ja korkeaa kulttuuria, pettyi katkerasti
Ranskaan, unelmiensa maahan, johon hän kotimaastaan emigroitui. <i>Porvarikuningas</i> Ludvig
Filip eli ranskalaisittain Louis-Philippe oli, lisänimensä mukaisesti,
omaksunut uuden, nousevan luokan arvot ja julisti kansalleen: <i>enrichissez-vous!</i> Rikastukaa!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Siinä oli tavoite, joka käytännössä oli vain harvojen ulottuvilla ja joka
arkipäiväisyydessään oli mahdollisimman kaukana siitä kansallisesta
kunniasta, <i>gloire</i>, jolla Napoleon hieman aiemmin oli hurmannut
ranskalaiset. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Maailmassa, josta valistusfilosofit olivat tappaneet Jumalan, oli siis
virallisesti hävitetty vielä tämänpuolisetkin yksilöä suuremmat arvot. Jäljelle
jäi vain poroporvarillinen latteus, kaiken mittaaminen rahassa, elämä ilman
runoutta ja sankaruutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuin vielä alleviivatakseen uuden luokan ja sen elämäntavan tylsyyttä
Louis-Philippe toi käyttöön iskulauseen <i>juste-milieu</i> –kultainen
keskitie. Herzen, joka pakolaisena pohdiskeli vanhan kotimaansa ja Ranskan
eroja ja yhtäläisyyksiä, päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Venäjä
sentään <i>vielä</i> oli verrattomasti korkeammalla tasolla kuin
Ranska.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä ei vielä ollut lainkaan porvaristoa, venäläinen ei luontojaan
ollut mikään mammonan palvoja ja omassa kodissaan kököttävä poroporvari. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kyläyhteisössään ahertava venäläinen talonpoika ei ollut vain oman
kotitaloutensa isäntä ja vaalija, vaan osa koko kylää. Venäläinen oli
kollektivisti, hän osasi tuntea myötätuntoa ja huolehtia osattomista, hänelle
oli luontaista uhrautua toisten puolesta. Itse asiassa venäläinen talonpoika,
tässä ja nyt, oli luonnollinen sosialisti!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ongelmina olivat itsevaltius ja maaorjuus, mutta pitkällä tähtäimellä
ongelmana oli nimenomaan Venäjää uhkaava rakennemuutos. Jos Venäjäkin
teollistuisi ja kasvattaisi hallitsevan porvariston, se hävittäisi kyläyhteisön
ja ajaisi talonpojan kotoaan siihen proletaariseen orjuuteen, joka oli
todellisuutta Euroopassa ja Amerikassakin. Sellainen demokratia, joka toimii
kapitalismin ehdoilla, olisi Venäjän moraalinen kuolema.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat omat madonluvunsa hurjassa
pamfletissa <i>Kommunistisen puolueen manifesti</i> vuonna 1848.
Siinä he kuvasivat, miten kapitalistiset tuotantosuhteet loivat maailman, jossa
kaikki moraalisesti todella arvokas sai antaa tilaa ahneudelle ja törkeydelle. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Raha puhui ja korotti tolvanat valtaan ja kunnon ihmiset orjuuteen. Näin ei
voinut jatkua eikä näin saanut jatkua, selittivät nuoret miehet Saksassa, jossa
demokratia oli myös nostamassa päätään ja uusi aikakausi häämötti mellakoivan
kansan noustessa poliittiselle areenalle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta Saksassa ei ollut enää samoja mahdollisuuksia kuin Venäjällä.
Sosialismi koko läntisessä Euroopassa ja Amerikassa olisi toteutettava
kurjistuneen teollisuusproletariaatin toimesta ja lopputuloskin taisi olla
epävarma. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä sosialismi oikeastaan oli jo julistamista vaille valmis.
Venäläisen henkinen rakennekin oli sellainen, ettei poroporvarillinen ihanne
sitä kiehtonut. Venäläinen oli äärimmäisyyksien ihminen, <i>juste-milieu</i> oli
hänelle mahdoton, päätteli Herzen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kuten tunnettua <i>narodnikit</i>, joiden kantaisiin ja esikuviin
Herzen on luettava, lähtivät sitten terrorin ja väkivallan tielle, kunnes itse
miekkaan hukkuivat. Vallankumokselliset sosialistit, SR:t, joiden suuri nousu
tapahtui 1900-luvun alussa, saivat jo havaita, että ihannoitu kyläyhteisö
kuvitteellisine sosialismeineen alkoi olla menetetty. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjän ikkuna, josta haluttiin astua ulos eurooppalaisesta kehityksestä,
oli jo sulkeutunut. Markkinavoimat jyräsivät kyläyhteisön ja Stolypinin
reformit tekivät siitä juridisestikin selvää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjästä tuli siis yksi kapitalistinen maa muiden joukossa ja kun kerran
näin oli, tekivät intellektuaalisia häränpyllyjä rakastavat dialektikot siitä
yksin tein koko kapitalistisen maailman johtavan maan, joka aloittaisi
maailmanvallankumouksen marxilaiselta pohjalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tietenkään mistään maailmanvallankumousta ei koskaan tullut, mutta Leninin
sekopäinen teoria Venäjästä maailman yhteiskuntakehityksen etummaisena maana
saavutti kyllä vallan tavattoman merkityksen ja uskottavuuden. Asia tietenkin
perustui siihen, että tämän tolkuttomuuden takana oli maailman suurin
sotakoneisto, mutta toki sitä myös uskottiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Neuvostoliitolle ja sen sosialismille kävi niin kuin kävi, mutta tuon
teoreettisen korttitalon romahdus heitti Venäjän taas tuttuun tilanteeseen.
Venäjä oli taas myöhästyjä. Voisiko se taas käyttää myöhästyjän etua? Voisiko
löytyä ikkuna, josta se voisi hypätä pois tämän kehityksen kyydistä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Koko se ideologinen kasvullisuus, joka on pian parisen kymmentä vuotta
kukoistanut ns. suvereenin demokratian ympärillä, on ollut tämän saman teeman
jauhamista. Venäjä ei halua tulla normaaliksi kapitalistiseksi yhteiskunnaksi,
sille ei sovi poroporvarillinen <i>juste-milieu</i>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kapitalistinen kehitys näyttää kuitenkin vievän kulttuurin arvomaailmaa
siihen suuntaan, mitä Ruotsi kaikessa latteudessaan symbolisoi. Näinhän <i>World
Values Survey</i> tieteen arvovallalla meille ilmoittaa. Moniarvoisuus,
monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus… <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kehitttyneellä globaalisella kapitalismilla on näistä asioista omat
tulkintansa, joita puhtaimmillaan ilmentää Ruotsi, mutta ne eivät ole Venäjän
tulkintoja –ainakaan vielä. Näinhän on painokkaasti todennut Putin. Näin myös
ajattelee Venäjän kansa, kuten <i>World Values Surveyn</i> tutkimukset
osoittavat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjä todella siis on taas kerran myöhässä mitä sen arvomaailman
kehitykseen tulee. Näyttää myös siltä, ettei se taaskaan halua kehittyä siihen
suuntaan, kuin meidän kaikkien muiden määränä näyttäisi olevan. Mutta onko asia
pelkästä halusta kiinni? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ehkäpä Venäjällä on vain kyse siitä, että se on vasta tulokas uudessa
yhteiskunnallisessa tilanteessa. Kapitalismin voimat ovat vaikuttaneet siellä
vasta parikymmentä vuotta. Se kollektivistinen ja altruistinen kulttuuri, jossa
venäläiset vielä muutamien sikäläisten analyytikkojen mielestä asuvat,
rappeutuu kovaa vauhtia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Uusslavofiilit kiittävät Jumalaa siitä, että kommunismi paradoksaalisesti
säästi maan ja kansan kapitalistisen roskakulttuurin vyöryltä. Venäläiset
patriootit vannovat ortodoksian nimeen ja entiset KGB-upseerit tekevät
ristinmerkkejä kuin suntio praasniekassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lännen mädännäisyys, sen
populaarikulttuuri, jota Solzhenitsyn nimitti paskavelliksi, tuomitaan
virallisesti ja korkeimmalla tasolla: Venäjän tie on oleva toinen ! </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Мы</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">пойдем</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">другим</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">путем</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta onko tämä mahdollista ja onko se edes alkuunkaan totta?
Uskonnollisuus Venäjällä on kyllä taas laajasti hyväksyttyä, mutta ilmeisen
pinnallista. Länttä pelätään ja vihataan nyt, Krimin ja Ukrainan kriisin takia,
mutta onko Venäjällä muka todella tarjolla tai edes kehittymässä jotain
vaihtoehtoista kulttuuria? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Miksi venäläisen eliitin lapset opiskelevat eurooppalaisissa yliopistoissa?
Miksi sadat tuhannet ovat muuttaneet länteen? Onko paljon puhutun
vaihtoehtoisen kehitystien ikkuna jo sulkeutunut vai onko sitä koskaan
ollutkaan?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Potjomkin oli
kulissien rakentajan pelkkä amatööri, hänen jälkeensä on tämä toiminta tullut
paljon suurisuuntaisemmaksi ja kaikki ennätykset ehkä lyötiin Brezhnevin
aikana. Kehityksen juna oli silloin pysähtynyt, mutta jokaisen oli
teeskenneltävä uskovansa, että se liikkui. Verhot pantiin kiinni ja
hytkyteltiin, mutta silloin se ei auttanut. Ei se taida auttaa nytkään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämän jälkeen
on vettä virrannut Moskova-joessa paljon. Rajanveto länteen on tapahtunut
länsimaiden innokkaalla avustuksella. Kulttuurinen suuntautuminen Kiinaan ja
muihin BRICS-maihin on kuitenkin lähinnä vitsi. Venäläinen kulttuuri on epäilemättä
erilainen kuin Läns-Euroopan tai Pohjois-Amerikan, mutta kiinalaiseen ja
intialaiseen verrattuna se on jo kon eri planeetalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">On eri asia
myydä Kiinaan öljyä ja kaasua, kuin omaksua konfutselaisuus ja vaihtaa läntiset
klassikot kiinalaisiin. Kieliongelma on tässä nykyisten käännöskoneiden
aikakaudella pienimmästä päästä, mutta toki silläkin on vaikutusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Venäjä on nyt
eristetympi lännestä kuin koskaan, lukuun ottamatta internetin kanavia, joiden
merkitys saattaakin olla olennainen. Ideologisella tasolla se ei kuitenkaan
enää ole mikään ainutlaatuinen auktoriteetti kenellekään ja tuskin voisi
sellaiseksi tullakaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Venäjän omaleimaisuus
ja erottuminen lännestä ovat ikiaikaisia asioita, jotka on syytä ottaa
huomioon, mutta maantieteelle sekään ei voi mitään ja sen kulttuurinenkin paluu
takaisin on vain ajan kysymys.<o:p></o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-72852875807246246312024-02-27T08:23:00.001+02:002024-02-27T08:23:03.948+02:00På svenskt håll<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Kuviteltua
sota-aikaa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;">Kjell Westö, <i>Molly & Henry. </i></span><i>Romaani
sotavuosilta</i>. Suomentanut Laura Beck. Otava 2023, 509 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ne, jotka ovat
kokeneet talvisodan kertovat varsin yksimielisesti siitä, että sen tunnelmat
olivat ainutlaatuisia ja ilmeisen ainutkertaisiakin. Koko maan oli vallannut
jonkinlainen outo tunnelma, joka muistutti hartautta, ellei sitten suorastaan
hurmahenkisyyttä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Matti Kurjensaari
vertaa talvisotaa jumalanpalvelukseen, jossa valkoiset lumipuvut olivat
messukaapuja. Henkinen vastarinta ”maailman suurimmalle valheelle”, kuten Mika
Waltari sitä nimitti romaanissaan <i>Antero ei enää palaa</i>, oli totaalista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Luulen, että
tuon niin sanotun talvisodan hengen tavoittaminen ei jälkikäteen ole enää
mahdollista eikä se toistunut enää jatkosodassakaan. Stalinin Neuvostoliiton
rakentama karkean valheellinen lavastus Suomessa muka tapahtuvasta
vallankumouksesta voitiin esittää vain kerran ja se oli niin tökerö, että siihen
ei voinut suhtautua vain pelkkänä propagandana. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kyseessä koettiin
olevan häikäilemätön hyökkäys itse totuutta ja oikeutta vastaan ja se epätoivoinen
vastarinta, johon suomalaiset ryhtyivät kaikkea järkeä uhmaten, voidaan selittää
vain Neuvostoliiton oman toiminnan pohjalta. Se, minkä piti olla hyökkääjän
vahvuus, osoittautui sen heikkoudeksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Jälkikäteen
tuota talvisodan henkeä on voinut etsiä aikakauden tuottamista lähteistä, niin
mielialatarkkailun raporteista kuin myös kirjeistä ja kirjoituksista, joiden
tarkoituksena ei ole ollut vaikuttaa jollakin tavalla ihmisten ajatteluun. Toki
myös ajan propaganda on tärkeä lähde sekin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kjell Westön
näkökulma talvisotaan on sangen poikkeuksellinen. Asioita tarkastellaan
fiktiivisten henkilöiden silmin, toinen on rintamalla reportterina ja toinen
kiertää teatterityhmän mukana Ruotsissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja on
tehnyt töitä tavoittaakseen aikakauden näkökulmia, mutta, kuten sanottu,
tehtävä saattaa olla ylivoimainen, kuten paluu menneisyyteen yleensäkin. Silti
me toki haluamme kuvitella, millaista menneisyys oli, vaikka tiedämmekin, ettei
se loppuun saakka ole mahdollista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Westön näkökulma
on tietenkin suomenruotsalainen, mikä ei tuossa vaiheessa tarkoittanut samassa
määrin pienen ankkalammikon näkökulmaa kuin nykyisin. Tuolloinhan Suomi oli
vielä sanan varsinaisessa merkityksessä pitkälti kaksikielinen maa, jossa
eliitti oli suurelta osin ruotsinkielistä ja myös suomenkieliset osasivat ja
myös usein puhuivat ruotsia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Henkilöistä
Henry on HBL:n toimittaja, joka kokee rintaman ankean todellisuuden ahdistavana,
eikä kestä sitä reportaasien optimistista ja uhoavan reipasta sävyä, joka
kaiken kauheuden keskellä tuntuu falskilta. Hänestä tulee omassa piirissään
valkoinen varis, jonka kirjoittamista aletaan rajoittaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Molly taas on
nuori näyttelijä, joka kiertelee Ruotsia ja saa osakseen paljon Suomeen
kohdistuvaa myötätuntoa ja rakkautta. Sota on läsnä myös Ruotsissa, jossa se
koetaan vieläkin enemmän toisen käden asiana, uutisten ja reportaasien
suodattamana kuin Suomessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Rauha on
hirvittävä ja koko Suomi itkee, minkä kirjoittaja esittää melko vaisusti.
Seuraa välirauha ja Westö muistuttaa, että sekä termit talvisota että välirauha
olivat Mannerheimin lanseeraamia. Itse asiassa kyllä myös presidentti Ryti
neuvottelujen aikaisissa keskusteluissa totesi, että tuollaisilla ehdoilla
tehtävää rauhaa saattoi pitää vain välirauhana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Meidän
sukupolvemme on täysin tottunut Karjalan ja Viipurin menetykseen. Tuolloin
tilanne oli aivan toinen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittaja
pyrkii tavoittamaan ajankohdan henkeä kuvaamalla muun muassa elintarvikesäännöstelyn
ja bensiinipulan luomia olosuhteita ja viittaa välillä siirtoväkeenkin. Hän ei
kuitenkaan uhraa montakaan ajatusta sille, millaisessa asemassa Suomi oli
menetettyään Karjalan, joka oli ruokkinut itsensä ja saatuaan liki puoli
miljoonaa uutta elätettävää. Nälän luinen kourahan se siinä alkoi kurkkua
tavoitella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Myöhempien
aikojen projektiona voinee pitää sitä, että saksalaisten kauttakulun alkaminen
herättää päähenkilössä etupäässä pelkoja eikä sen sijaan helpotusta. Kyllä jo
aikalaiset ymmärsivät, mitä Molotov tarkoitti sanoessaan, että Suomen kanssa
oli asiat hoidettava loppuun saakka, kuten Baltiassakin oli tehty. Tämä tuli
tietoon vasta viiveellä, mutta vain hyväuskoiset hölmöt saattoivat luulla, että
asia oli loppuun käsitelty.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Suomen
välttyminen joutumasta vasaran ja alasimen väliin Saksan ja Neuvostoliiton
sodassa ei ollut mahdollista. Oman puolen valitseminen sen sijaan oli ja valinta
tehtiin omien karvaiden kokemusten perusteella. Kyseessä oli eloonjääminen jo
pelkästään elintarvikehuollon takia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Toki voittoisan
Saksan kelkkaan lähteminen toi mukanaan myös riemusodan euforiaa, joka kesti
aikansa. Kun elonkorjuuseen ei päästy eikä edes jouluksi kotiin, alkoi sota
muuttaa luonnettaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjassa
toimittaja Henry mobilisoitiin nyt univormuja kantaviin TK- joukkoihin, mikä
symbolisesti jo merkitsi alistumista koneiston rattaaksi. Propagandan
valtiollinen organisointi ja sotilaallinen käyttö oli kuitenkin nyt koko
maailmassa omaksuttu toimintamalli. Englanti kuului tässä asiassa uranuurtajiin.
Propaganda saattoi olla ratkaiseva ase.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kaiken taustalla
on parisuhdetarina, jossa on nousunsa ja laskunsa. Välirauhan päättyessä
TK-mies Henry menee rintamalle, missä itse asiassa jo tuntee alkavansa viihtyä,
kunnes miina katkaisee hänen pohdiskelunsa kesken lausetta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tämän kirjan
tarina siis tuskin saa jatkoa sellaisenaan, mutta kenties seuraava kirja joka
tapauksessa liittyy jatkosotaan? Westön kirjat ovat varsin viihdyttäviä ja
niissä olevaa suomenruotsalaisen miljöön kuvausta on ainakin kiinnostavaa
lukea.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-89970017329397316722024-02-26T08:07:00.005+02:002024-02-26T08:08:29.100+02:00Kulttuurista rajaa piirtämässä<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Kyltyyri, kyltyyri!<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Vielä Eino Leinon aikaan sanalla <i>kulttuuri</i>
viitattiin korkeakulttuuriin, siihen parhaaseen, mitä oli saatu aikaan pyrittäessä
totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sittemminhän kulttuurilla on alettu
viitata tapojen ja instituutioiden kokonaisuuteen, jollaiset ovat jokaisella kansalla
ja alueella tasa-arvoisia kaikkien muiden kanssa, eikä toinen ole
primitiivisempi toista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tästähän tietenkin seuraa, ettei
ole mielekästä pyrkiä kehittämään mitään kulttuurin osa-aluetta tai sen kokonaisuutta,
koska paremman ja huonomman välillä ei voida tehdä eroa, mutta jääköön tämä
postmodernin filosofian hedelmä tällä kertaa tähän. Kulttuurien erilaisuus on
joka tapauksessa kiistatta mahdollista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Mikäli kulttuurilla ei viitata erityisesti
korkeakulttuuriin, vaan elämänmuotoon kokonaisuutena, ollaan epäilemättä
tekemisissä aika vaikeasti operationalisoitavan käsitteen kanssa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Silti sellaisesta on aikojen kuluessa
filosofoitu paljonkin ja sille on usein annettu suuri poliittinen merkitys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Viittaan tässä vain Samuel Huntingtoniin,
jonka teorioita kulttuurisista alueista yritettiin takavuosina kovasti hyökätä
sekä tieteellisillä että etenkin ideologisilla perusteilla. Sieltä ne vain ovat
nousseet yhä selkeämmin esille. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäläinen kulttuuri
erityispiirteineen ja sen historia ovat nyt tulleet innokkaiden spekulaatioiden
kohteeksi. Venäläistä erityisyyttä esimerkiksi läntiseen Eurooppaan, saati Aasian
kulttuureihin verrattuna ei voikaan kiistää. Tilanne ei suinkaan ole uusi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nikolai I:n ajan Venäjällä venäläisestä
kulttuurista tuli byrokraattisen määrittelyn ja määräilynkin kohde, vaikka
tuohon aikaan oltiin vielä kaukana nykyaikaisen valtion keinoista puuttua
kansalaisten elämään. Julistuksia toki on aina voitu antaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä on aina silloin tällöin tuota
keskustelua tai pikemminkin julistelua katsoessa tuntenut tarvetta nostaa
historian hämäristä esille sellainenkin käsite kuin <i>Virallinen
kansallisuusoppi (</i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">теория</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">официальной</span><span lang="RU"> </span></i><i><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">народности</span></i>),
joka yleisenä periaatteena oli voimassa vuodesta 1833 aina hamaan vuoteen 1917
saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sitä nimitetään Nikolain ajan opetusministerin
mukaan myös Uvarovin kolminaisuudeksi (triada Uvarova).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Teoria lähti kolmen tekijän
erottamattomasta yhteydestä Venäjällä: itsevaltius, ortodoksia ja
kansanomaisuus (narodnost). Suurin niistä oli itsevaltius. Sellainen yhdistelmä
oli venäläisen kulttuurin perusta ja se oli Venäjän vastaus läntisille
valistusarvoille Vapaus, tasa-arvo ja veljeys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäläinen kulttuuri toisi sanoen torjui
valistuksen rationalismin ja liberalismin korostamalla sen sijaan autokratiaa,
uskontoa ja hierarkkisuutta. Läntiseen elämänmuotoon verrattuna venäläinen oli
joka suhteessa toisenlainen ja moraaliselta tasoltaan korkeampi, kertoivat
sananselittäjät, joiden ajatuksenjuoksuja Nicholas Riasanovsky on eräässä
tutkimuksessaan esitellyt.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nythän tämä kaikki tuntuu taas
kovin tutulta ja jälleen kerran on niin sanottu kaikkeinkorkein (<span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">высочайшая</span>) taho halunnut määrätä, mitä
venäläisten rauhaan kuuluu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Oireita tähän suuntaan menevistä
määräyksistä on ollut jo kauan, mutta vuosi 2014 näyttää olleen jonkinlainen merkkivuosi
tässäkin suhteessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Seuraavassa uusinta tuolta vuodelta,
jolloin tarkkailijat jo saattoivat panna merkille uuden pyrkimyksen rakentaa
kulttuurista muuria lännen suuntaan. Viime aikoinahan länsimaat itse ovat
lyöneet lisää löylyä ja katkaisseet kaikki mahdolliset yhteydet Venäjään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Mutta tässä siis blogi vuodelta 2014,
kirjoitettu hieman Krimin miehtyksen jälkeen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">maanantai 26. toukokuuta 2014<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="8889561809698641529"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2014/05/kulttuurin-itsenaisyysjulistus-venajalla.html"><span style="color: #993300;">Kulttuurin itsenäisyysjulistus Venäjällä?</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kulttuurinen itsenäisyysjulistus?</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Huhtikuussa
Venäjän intelligentsija sai taas kerran hätkähtää, kun uuden
kulttuuripolitiikan projektista tuli julkisuuteen ”materiaalia ja
ehdotuksia”. Teesi, jonka mukaan Venäjä ei ole Eurooppaa näytti olevan
dokumentin kulmakivenä. Puhuttiin myös siitä, että dokumentissa
irtisanouduttiin niin multikulturalismista kuin suvaitsevaisuudesta. Puheet
internetin ”saastumisesta” herättivät pahoja aavistuksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mihail
Jampolski New Times-lehdessä oli hyvin pessimistinen ja ironisoi, että
dokumentista tuli sellainen vaikutelma, että sen tekijät olivat yrittäneet
kaikkeensa pystyäkseen hahmottelemaan venäläisen kulttuurin erikoispiirteet,
mutta eivät saaneet aikaan mitään: ”Niin, olemme kristittyjä, olemme hyviä,
olemme konservatiivisia ja erilaisia kuin kaikki muut. Ja siinä se oikeastaan
onkin. (Tyhjyyttä) ei pysty täyttämään millään paitsi mielettömillä fraaseilla
yhteisyydestä (<i>sobornost</i>), rakkaudesta vallanpitäjiä kohtaan ja
korkeasta moraalista. Kyse on itse asiassa vanhasta Uvarovin kolminaisuudesta,
ortodoksia, itsevaltius ja kansanomaisuus.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Novaja Gazetan
Dmitri Bykov oli optimistisempi ja totesi, että projektin lopullista kehittelyä
johtaa Vladimir Iljitsh Tolstoi, joka on miltei yhtä viisas kuin esi-isänsä ja
yhtä viekas kuin kaimansa… Hän ei tulisi sallimaan mitään ilmeistä idiotismia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toukokuun 16.
päivänä Venäjän presidentin kotisivulle ilmestynyt dokumentti ”Valtion
kulttuuripolitiikan perusteet” onkin itse asiassa ilmaisuiltaan melko
maltillinen. Sekään ei ole vielä lopullinen kulttuurin koodeksi, vaan vielä
avoin yhteiskunnalliselle keskustelulle. Siinä ei enää sanota, että Venäjä ei
olisi Eurooppaa, sen sijaan siinä kyllä puhutaan useaan otteeseen Venäjän
kulttuurisesta itsenäisyydestä. Lisäksi luetellaan perusarvot, jotka ovat
välttämättömiä yhteiskunnan täysiarvoiselle elämälle. Näitä ovat ennen muuta
rehellisyys, totuudellisuus, lainkuuliaisuus, isänmaanrakkaus, epäitsekkyys,
väkivallan, varastamisen, panettelun ja kateuden tuomitseminen, perhearvot,
puhtaus, hyvyys ja armeliaisuus, sanansa pitäminen, vanhempien kunnioittaminen ja
rehellisen työn kunnioitus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Täyttä tavaraa
siis ja kauniita asioita. Se, joka haluaa nämä arvot kiistää, saattaa kansan
syvien rivien keskuudessa leimautua juuri sellaiseksi, kuin liberaalit on
Venäjällä perestroikasta lähtien opittukin tuntemaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vaikka
projektissa ei enää ole kovinkaan raflaavia, asioita retoriikkaa lukuun
ottamatta, huomiota herättävät kohdat sellaiset kuin julistus, jonka mukaan
kulttuuri vaikuttaa kaikkiin valtion politiikan aspekteihin ja
yhteiskunnallisiin elämänpiireihin. Myös internetin ”saastuneisuus” ja ihmisten
rajoitettu medialukutaito todetaan ongelmiksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Koska kyseessä
siis yhä on vain luonnos, ei siitä kannata tehdä kovin pitkälle meneviä
johtopäätöksiä siitä, miten havaitut ongelmat on määrä ratkaista. Edellä
mainitun Mihail Jampolskin mielestä yksi asia kuitenkin on vakava ja
vaarallinen. Kyse on siitä, että ensimmäisten kymmenen presidenttivuotensa
aikana Putin kunnioitti sitä ajatusta, että on olemassa elämänpiirejä, jotka
ovat politiikan kannalta neutraaleja. Tämähän onkin perinteinen liberalismin
perusoletus. Nyt tilanne näyttää tämän dokumentin perusteella muuttuneen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Silloin kun
politiikkaa aletaan tunkea kaikille yhteiskunnallisille tasoille, vaikkapa
ihmisten seksuaalielämään tai perheeseen, ylitetään se raja, joka erottaa
liberaalin ja totalitaarisen yhteiskunnan. Jampolski ottaa esimerkiksi Carl
Schmittin, jonka teoriat miellyttivät aikoinaan myös natseja. Nyt Putin näyttää
hänen mielestään menevän samaan suuntaan kuin aikoinaan natsit, joita innosti
ajatus kaiken poliittisuudesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tässä voi
tietenkin todeta, että tuo kaiken politisoiminen on ollut erityisen suosittua
vasemmiston piirissä, kukapa ei tuntisi tokaisua henkilökohtaisen
poliittisuudesta. Suomessakin se taitaa olla juuri Tutkijaliitto, joka on
julkaissut Schmittin tekstejä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tiedä nyt
sitten, millainen tämä Venäjän uusi kulttuuripolitiikan peruskirja tulee
olemaan, joka tapauksessa tuntuu siltä, että rinnastus kreivi Uvarovin
”viralliseen kansallisuusoppiin” vuodelta 1833 on melko osuva. Tuohon aikaan
näet Nikolai I:n suhde Länsi-Eurooppaan muistutti melko lailla Putinin asemaa
Euroopan unioniin nähden. Samat moitteet väkivaltaisesta tai muutoin
sopimattomasta politiikasta, sama ylenkatse arvoihin nähden ja sama
neuvottomuus kummallisen ja uhkaavan Venäjän edessä ovat taas ilmielävinä
Putinia vastassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Uvarovin
ortodoksia, itsevaltius ja kansanomaisuus olivat venäläinen vastaisku lännen
vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä vaativalle julistukselle, jota pidettiin
Venäjälle vieraana. ”Virallinen kansallisuusoppi” julisti Venäjän itsenäisyyttä
Eurooppa nähden ja lähti tietenkin siitä, että Venäjä itse oli parempi.
Slavofiileistä viralliset nationalistit kuitenkin erosivat siinä, etteivät he
yleensä perustelleet näkemyksiään saksalaisella romanttisella filosofialla.
Lisäksi he kunnioittivat keisareita ja siinä luvussa myös Pietari Suurta. Tässä
suhteessahan slavofiilit olivat aivan eri linjoilla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Putinia ja
hänen hallintoaan on nykyään yhä useammin pidetty uusslavofiilisenä. Tälle on
tiettyjä perusteita, sillä viime aikoina jopa pahamaineisimmat slavofiilit ovat
alkaneet innostua Putinista, joka myös on ojentanut heille kätensä. Mutta
entäpä jos kyseessä onkin vain uusi virallinen kansallisuusoppi, komea ja
juhlallinen, mutta samalla byrokraattinen ja tylsä? Parisataa vuotta sitten
Nikolain ahdasmielisyys ei pystynyt estämään Venäjän kirjallisuuden kultakauden
syntyä ja kukoistusta. On syytä uskoa, ettei kulttuurin kahlitseminen nytkään
onnistu ja byrokraattien mahdolliset yritykset siihen suuntaan saattavat olla
vain piristysruiske.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com19tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-27914122125655309452024-02-25T06:19:00.001+02:002024-02-25T06:19:26.371+02:00Postuumi sovinto<p> </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Kiltin tytön kärsimykset<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><i>36 uurnaa. Väärässä olemisen
historia</i>. Siltala 2023, 267 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sirpa Kähkönen
on tunnettu historiallisista romaaneistaan ja historiallinen tämäkin kirja on.
Siitä pisteet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Meikäläinen,
joka on syntynyt vuonna 1947, muistaa yhä hyvin sen hevosvetoisen 50-luvun
Suomen, jossa oli säilynyt paljon niitä asioita, jotka tunnemme 1800-luvun
historiasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tuota vuosisataa edustivatkin vielä elävästi
isovanhemmat, jotka olivat arjessa yhä voimakkaasti läsnä, vaikka oli helppo
ymmärtää, että he henkisesti kuuluivat toiselle vuosisadalle. Mutta eihän
aikakausi pelkästään sen nuorisolle kuulu. Päin vastoin, hehän ne ovat
tulokkaita, joiden sopii kyttäytyä sen mukaisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Sirpa Kähkönen
on syntynyt vasta vuonna 1964, joten sellainenkin historian suuri murros kuin
1960-luvun kulttuurivallankumous tapahtui itse asiassa jo ennen hänen
tulemistaan ns. tietoiseen ikään. Hän syntyi jo niin sanoakseni uuteen
maailmaan, joka oli toisenlainen ja halusi ottaa eron vanhasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Silti historia
on voimakkaasti läsnä tässä kirjassa ja ilmeisesti myös hänen lapsuuden
kokemuksissaan. Perheen ja suvun tarina on aina myös paikkakunnan ja maan
historiaa, miksei yksin tein maailmanhistoriaakin. Asia on vain tajuttava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">1920-luvulla
Kuopio tunnettiin Suomen Moskovana ja siellä myös tapahtui muuan murha, jonka
tuon ajan SKP:tä tutkinut Ilkka Hakalehto toteaa puolueen määräämäksi. Tämän
kirjan perusteella näyttää siltä, että asialla olisi tavalla tai toisella ollut
kirjoittajan isoisä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Joka tapauksessa
vuoden 1918 varjo lepäsi maailmansotien välisenä aikana yhä raskaana Kuopion
yllä, vaikka kaupungissa ei itse asiassa ollut tapahtunut kovinkaan paljon erinäisiin
muihin seutuihin verrattuna. Tosin Varkaus ja siellä pidetyt kuuluisat
Huruslahden arpajaiset olivat lähellä ja niiden muisto ylläpiti tiettyä
asennetta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjoittajakin
oli Tammisaaressa istuneen punikin lapsenlapsi. Suvun kaksi miestä oli monien
muiden tavoin ennen sotia siirtynyt rajan yli Neuvostoliittoon, jonne he sitten
olivat hävinneet. Vasta 1970-luvulla ymmärrettiin, mistä oli kyse, kun Solženitsynin
<i>Vankileirien saaristo</i> tuli lukijoiden ulottuville.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Siitä ei aatteen
vuoksi paljon kärsinyt mies halunnut syyttää Neuvostoliittoa. Ihmisen
psykologia on sellainen. Periksi ei annettu eikä saanut antaa, sanottiinpa tai
todistettiinpa mitä tahansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Syytöksiä ja
syyllisyyttä kyllä kertyi perheen piirissä ja paljon siitä näyttää kasaantuneen
kiltin tytön niskoille. Tuohon aikaan (nyt me elämme jo toista aikakautta) oli
naiseksi kasvaminen vielä monelle tytölle kovin vaikea asia, kuten näyttää
olevan usein vieläkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Asiaa koetetaan
välttää kieltäytymällä naisellisista muodoista ja sehän onnistuu vaikkapa
lakkaamalla syömästä. Toinen tapa on kehon rakentaminen lihaksikkaaksi, joka
tuottaa hermafrodiitin näköisen tuloksen. Vastaavia luonnottomia rumiluksiahan
tuottaa myös miehinen kehonrakennus, joka on kokonaan uuden massakulttuurin
luomus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Yhtä kaikki,
elämä kävi vaikeaksi noina muinaisina 1970-luvun vuosina, kun lääketeollisuus
tarjosi joka vaivaan uusia ihmerohtoja. Yksi sellainen oli laihdutuslääkkeenä
käytetty amfetamiini, jota kertojan äiti alkoi käyttää yhdessä alkoholin
kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Seurauksena oli
raivokohtauksia ja psykoottisia tiloja, joissa kiltti tyttö sai syystäkin jo
pelätä henkensä edestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Elämän
epäreiluus löi vastaan kaikkialta. Ihana isoisä oli valtion vainoama vanki,
joka oli saanut istua eristyssellissä. Venäjälle lähteneet sukulaiset oli
teloitettu syyttöminä ja omat vilpittömät ponnistelut ja pyrkimykset tulla hyväksi
ihmiseksi saivat kiitokseksi vihaa ja jopa tappouhkauksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan aihe on
hyvin intiimi ja tuntuu siltä, että se olisi voinut syntyä unettomina öitä,
jolloin vainajien kuvitellut ja miltei näkyvät hahmot olisivat saapuneet pöydän
ääreen vastaamaan elävän kysymyksiin ja pyytämään osakseen ymmärrystä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kirjan osat ovat
hieman erilaisia ja jopa eri tyylillä kirjoitettuja. Jonkin verran on
tajunnanvirtaa, mikä minusta on aina tuntunut falskilta tavalta välttää
sanomasta selvästi, mitä ajattelee. Tässä tapauksessa en epäile kokonaisuutta,
se tuntuu itse eletyltä ja aidolta ja tyyli on taitavan kirjoittajan työtä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Aikaamme moititaan
usein syystä historiattomaksi, mutta tässä kirjassa on tavoitettu myös
henkilökohtaisiin ongelmiin historiallinen perspektiivi, joka ainakin minun
mielestäni lisää suuresti kirjan arvoa ja kiinnostavuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Kustantajalle
tämä kirja oli onnenpotku ja painokset kasvoivat suuriksi. Onnittelut
asianomaisille. Kyllä meillä on huonommillakin kirjoilla menestytty.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-44725187418536597492024-02-24T09:34:00.000+02:002024-02-24T09:34:02.764+02:00Kulttuurin saavutuksia<p> </p><p class="MsoNormal"><b>Perversion rajat<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä tuli jollakin forumilla taas
puheeksi markiisi de Sade, jonka hengentuotteisiin olen joskus katsonut
välttämättömäksi tutustua.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">De Sadehan oli yksi niistä
muutamasta henkilöstä, jotka vuonan 1789 istuivat Bastiljissa eristettyinä ja
joiden vapauttamista kaduille kokoontunut roskaväki piti suurimpana kunniatehtävänään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kerrotaan, että markiisi pääsi
huutamaan massoille kehotuksiaan viemärinä käytetyn putken läpi. Olipa siinä
symboliikkaa kerrakseen. Vapauden ääni kaikumassa ulosteiden tuhriman torven
läpi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Asetelmassa voidaan nähdä myös
nimenomaan ajatus vihoviimeisenkin inhimillisen halun oikeudesta vapautukseen
ja varmaankin myös erityisesti ylpeään vapauteen ja julkisuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Suottahan eivät erinäiset merkittävät
kulttuurihenkilöt , kuten Guillaume Apollinaire ja Simone de Beauvoir ole nimittäneet
Sadea vapaimmaksi koskaan eläneeksi ihmiseksi. Hänen kuuluisimpiin teoksiinsa
lukeutuva <i>Sodoman 120 päivää</i> on alaotsikoltaan vapauden koulu -<i>École
du libertinage</i>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Joutuu kuitenkin kysymään, millaista ja kenen
vapautta oli ja on vapaus rikokseen, joka saa saatanalliset mitat ja jossa
kidutetaan ja tapetaan viattomia lapsia. Vanhan normaalin kannalta kyseessä on
nimenomaan perversio, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen vapauden kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Naiivin kulttuuritoimittajan tapaan
voidaan tässä tietenkin kysyä, mikä sitten on sitä todellista vapautta, ellei
sitä ole kaiken salliminen. Eikö tässä törmätä puritaaniseen mielivaltaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kysymys perversion rajoista ja
ylipäätään jopa sen mahdollisuudesta on tärkeä, kun arvioimme kulttuurin
kehitystä. Marginaaleistahan rajat tunnetaan. Oswald Spengler etsi aikakauden
luonnetta menestysnäytelmistä, joiden uudenlaiset hahmot julkisesti esitettyinä
kertoivat aina jotakin tärkeää kehityksen suunnasta (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=miss%C3%A4+ollaan+spengler">Vihavainen:
Haun missä ollaan spengler tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a> ).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kun kyse on nimenomaan
seksuaalisuudesta, ei liene syytä yrittää tunkea sitä pelkästään lakanoiden väliin.
Asia on koko persoonallisuuden kannalta niin perustavaa laatua, että on
mahdollista arvioida koko yksilöä hänen seksuaalisutensa kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Näin on ainakin tehnyt Erich Fromm,
jonka psykoanalyyttinen lähtökohta on tehnyt hänelle mahdolliseksi kehittää
myös normatiivisen opin ideaalisesta persoonallisuudesta, jonka seksuaalisuus
on luonteeltaan luovaa, produktiivista ja suuntautuu vastakkaiseen sukupuoleen
ja uuden elämän siittämiseen (<i>genitaalis-produktiivinen tyyppi</i>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Perversioiksi on sen sijaan
laskettava erilaiset kehityksessään kesken jääneet anaaliset ja oraaliset
tyypit, mukaan lukien sekä anaalinen että oraalinen sadisti. Edellinen saa
tyydytystä kaikenlaisesta tuskasta ja pidättelystä ja tuntee suurta viehtymystä
ulosteisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Se on myös sosiaalisesti vaarallinen tyyppi ja
kohtaamme sen esimerkiksi saksalaisessa natsismissa, jonka värisymboliikassakin
ruskea on kunniasijalla, mikä ei suinkaan ole sattuma…<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Frommin sana ei toki ole Jumalan
sanaa ja koko psykoanalyysia on koetettu yhä uudelleen mitätöidä tieteenä,
koska sen metodit ovat lähes yhtä avuttomia kuin foucaultilaisen halupolitiikan,
joka kyllä kelpaa jokaiselle edistykselliselle. Psykoanalyysin etuna sentään
lienee, että sitä on jo monen sukupolven ajan sovellettu empiiriseen terapiaan eikä
kaikesta päätellen vailla menestystä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Olipa metodologian laita miten
tahansa, sellaiset ilmiöt, joita esimerkiksi Saden <i>Sodomassa </i>tuodaan
esille, on epäilemättä tuomittava perversioiksi jokaisessa yhteiskunnassa, joka
vielä uskaltaa laatia normeja. Kyseessähän on tuhoavasta rikoksesta ja toisten
kiduttamisesta nauttiminen, joka liittyy pyhien arvojen häpäisyyn, usein juuri
ulostesymboliikan kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Sellaisen tekeminen normiksi olisi
kai kaikkialla mahdotonta, mutta myös sen esittämisen julkinen salliminen
kertoo jotakin sivilisaation saavuttamasta kehitysasteesta. Tuollaista jukista
esittämistähän on ollut sekä Saden teoksen julkinen myynti, että sen pohjalta
tehdyn Pasolinin elokuvan esittäminen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ne kertovat aikakautemme vapaudesta
ja kukapa uskaltaisi vaatia niitä sensuroitavaksi? En minä ainakaan. Mutta entäpä
jos niitä aletaan ihannoida, vaikkapa <i>pride</i>-kulkueissa? Vai ovatko ne jo
siellä? Entä sitten? Onko kyse vain vapaudesta, jolla koetellaan suvaitsevaisuutta
kuten kultaa koetellaan tulella? Vai pitäisikö meidän uskaltaa peräti sanoa,
että tässä ollaan sellaisen perversion tiellä, jota ei voida hyväksyä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Toki seikkailuromaaneissakin kuvataan
jatkuvasti murhia eikä kukaan ole vaatimassa niitä kiellettäviksi. Mutta eipä kukaan
myöskään taida olla kadulla ylistämässä murhaamista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Millainen tuo Sodoman 120 päivän
tarina sitten oikeastaan on? Tässä vanhan blogini antama kuvaus:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">lauantai 2. syyskuuta 2017<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="3737333134702448125"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2017/09/vapaus-mi-meita-viet.html"><span style="color: #993300;">Vapaus, mi meitä viet!</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vapaus, mi meitä viet!</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Donatien, Alphonse, Francois de Sade, <i>Sodoman 120 päivää</i>,.Suom.
Heikki Kaskimies, 3. painos Like 2004<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">(Alkuteos: <i>Les 120 journées de Sodome, ou, l'Ecole du libertinage
: introduction</i>)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">En tiedä, saisinko sanoa, että tässä maailmassa tänäänkin on vinksahtaneita
tyyppejä. Muuan niistä esiintyy koomisena hahmona Fingerpori-sarjakuvassa, joka
edustanee Suomen nykyisen älymystön subtiileimpia aikaansaannoksia. Tosin
muistan murrosikäisten jo kauan sitten päässeen samanlaisiin suorituksiin,
lapsilla kun on tuo mainio filosofinen ikä jossakin elämänsä vaiheessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tuo hauska pornoilijahahmo on toki aivan harmiton ja ainakaan minulla ei
ole mitään vaikeuksia sulattaa sitä. Kaikkihan ovat vapaita itseään
toteuttamaan, vai kuka kehtaisi tämän kiistää? Hyvät naurut olen saanut monta
kertaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">On kuitenkin hyvä mennä joskus aikamme libertinismin juurille. Ei se tänne
ole tyhjästä tullut eivätkä sen nykyiset muodot ole ainoat mahdolliset.
Ymmärrämmekö me itse asiassa, mitä koko asia merkitsee.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">On sivumennen sanoen outoa, ettei <i>Sodoman päivien</i> suomennoksessa
ole noteerattu alaotsikkoa. Tässähän on kyse vapaudesta, tarkemmin sanoen
arvoliberalismista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Guillaume Apollinaire nimittikin Sadea ”vapaimmaksi koskaan eläneeksi
ihmiseksi” ja hänestä on puhunut ihailevasti lähes koko nykyisen länsimaisen
ideologiamme perustajien joukko, frankfurtilaisia ja eksistentialisteja
unohtamatta. Myös feministien puolella hän on herättänyt kunnioittavaa
ihastusta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ehkä on niin, että Ranskan suuren vallankumouksen hengessä jo oli jotakin
olennaisesti <i>sadistista</i>, käyttääkseni tuota sanaa sen laajassa
merkityksessä. Olihan sankarimme yksi niistä itsevaltiuden harvoista
marttyyreistä, jotka vapautettiin Bastiljista, kun kansa sen valtasi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Hänet myös valittiin kansalliskonventtiin ja vasta Napoleon sulki hänet
hullujenhuoneeseen, missä hänen paikkansa ilmeisesti säädyllisen kulttuurin
piirissä onkin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta mitä itse kirjaan tulee, on se vain osittain tarina
seksuaalisuudesta. Olennaisempaa on, että se hekumoi rikoksella. Tarina kertoo
muutamasta upporikkaasta irstailijasta, jotka hankkivat orjikseen, salattuihin
orgioihin 12-15 vuotiaita neitsyitä ja kauniita poikia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Orjat joutuvat kaikenlaisen nöyryyttämisen ja häpäisyn kohteeksi ja
erityisesti ulostamiseen liitetään ankaria rangaistuksia, jopa kuolema.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vankien suloisuutta kuvataan hekumallisesti ja irstailijoiden ja heidän
apuriensa gargantuamainen, etten sanoisi saatanallinen vastenmielisyys
maalaillaan niin hyperbolisesti, että lukija joutuu jo nauramaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Leikkiähän tämä kaikki lopulta onkin. Sanaleikkiä, pornografiaa, jolla ei
ole sen kummempaa tarkoitusta kuin muullakaan pornografialla. Se on saavuttanut
päämääränsä, mikäli puntti lukijalla pullistuu, kuten muuan nykyisempi alan
mies on omaa kunnianhimoaan kuvaillut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta millaisia asioita de Sade pitääkään intohimomaan? Ulosteiden ja muun
saastan keskeisyys on silmiinpistävää. Ikuisesti pesemättömän takapuolen ohella
esimerkiksi kauhistuttavan karieksen turmelema suu saa paljon huomiota
osakseen. Se, mikä on vastenmielistä, onkin tietyllä hetkellä äärimmäisen
kiihottavaa, kertoo Sade. Myös murha sisältää valtavan seksuaalisen latauksen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Enkelimäisten uhrien herttaisuus ja täydellinen avuttomuus kaiketi
kiihottavat saatanallisia päähenkilöitä aivan erityisesti ja sama koskee
kaikkea muutakin pyhyyden loukkaamista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Yksi kiduttajista on piispa ja orgioiden pesäpaikan käymälä sijaitsee sen
kappelissa. Kaikki uhrien tekemät viittaukset uskontoon rangaistaan erityisen
ankarasti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nykyajan ateistin mielestä moinen uskonnollinen rtenaus lienee lähinnä
huvittavaa. Miksi muka tuhlata ajatustakaan typerille saduille? Aikanaan asia
kuitenkin koski olennaisia kysymyksiä. Suomennoksen liitteenä oleva papin ja
kuolevan vuoropuhelu kertoo siitä jotakin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Eihän tuossa ateismissakaan edes aikanaan mitään kummallista ollut.
Ranskassa oli heitä paljon ja monet olivat toki hienostuneita ajattelijoita.
Saden saavutukset alalla jäävät vain irstailun oikeuttamisen puolelle, mutta
onhan käytäntö tietenkin toista kuin harmaa teoria.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Dostojevski käsitteli jossakin määrin samanlaatuisia asioita, mutta toki
paljon hienommin. Karamazovin veljesten Smerdjaštšaja, iljettävä olio, saa isä
Karamazovin seksuaaliset halut heräämään ja synnyttää Smerdjakovin,
puolivillaisen intellektuellin perikuvan, joka viimein suorittaa sen
isänmurhan, johon muut eivät pysty, kun Jumala heitä hillitsee.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">No tässä pika-analyysini tunnetusta teemasta. Jääköön itse asia toiseen
yhteyteen. Mutta de Saden teoksilla on mielestäni sanottavaa ja jopa kysyntää
myös nykyaikana, näyttäväthän uudet painoksetkin olleen tarpeellisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Minusta on outoa, ettei libertinismin rajoja nykyään yleensä ole
problematisoitu. Oletus näyttää olevan, että ihminen haluaa lopultakin vain
hyvää ja että vain harvinaiset, sairaat yksilöt haluavat nauttia toisten
kustannuksella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Näin luultavasti onkin, ainakin suuressa kuvassa. Kuitenkin noita Saden
kiitollisia oppilaita myös varmasti on olemassa tietty määrä ja kysymys kuuluu,
millaiset rajat heille kuuluu asettaa elämässä ja kulttuurissa?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Himomurhaajat, lastenraiskaajat ja vastaavat lurjukset me tietenkin
heitämme tyrmään, mikäli heidät itse teossa tavataan. Muu ei yksinkertaisesti
ole mahdollista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta miten suhtaudumme niihin, jotka haluavat pitää de Saden tapaista
”libertinismin koulua” enemmän tai vähemmän alttiille adepteille?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tyydymmekö ihailemaan heitä jonkun Beauvoirin tai Apollinairen tapaan
vapauden sankareina? Vai pitäisikö meidän uskaltaa paheksua?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itse tunnen 120 päivän libertiinien hahmoja kohtaan lähinnä sääliä.
Millaista onnea tuollainen irstailu loppujen lopuksi kykenee antamaan? Miten
ihminen voi saada tyydytystä toisen kärsimyksistä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ehkäpä se voisi toimia joissakin sovituissa leikin rajoissa, mutta entäpä
silloin, kun elämä on kyseessä? Miksi olisi ansiokasta mennä yli kaikkien
rajojen? Millaista on se filosofia, joka nostaa sankarikseen noita
elukoita?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">No, kysymyksiä voi esittää ja niihin kannattaa etsiä vastauksia kaikessa
rauhassa eikä kiiruhtaa todistamaan, että suvaitsemisella on arvo sinänsä ja
että mitä härskimpi on asia, sitä suurempi on suvaitsijan ansio.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ajatelkaamme vaikkapa pride-marsseja. Mitäpä vikaa olisi siinä, että
synnynnäisesti tai muuten seksuaalisesti poikkeavat tuovat avoimesti julki
poikkeavuutensa. Luultavasti se auttaa meitä suvaitsemaan sellaista, minkä
suvaitseminen on kaikkien kannalta oikein.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta missä vaiheessa raja tulee vastaan? Sadismi leikkinä lienee ihan OK,
mutta entäpä sen mainostaminen mielenosoituksissa? Entä zoofilia? Pedofilia?
Nekrofilia? Miksi niitä pitäisi tulla mainostamaan?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sadismin
isälle nämä kaikki varmasti olivat yhtä ansiokkaita tapoja hankkia tässä
maailmassa tyydytystä tarpeilleen. Ovatko ne sellaisia myös nykyajan
länsimaisen sivistyksen piirissä ja jos, niin miksi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><span style="mso-tab-count: 3;"> </span>*********<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Entäpä
feminismi ja sen suhde perversioon? Tässä jotakin tuosta uskalletusta (?)
aiheesta: </span><span style="color: black; mso-color-alt: windowtext;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=perversio">Vihavainen: Haun
perversio tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>. </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-4948027442865773983.post-52621163272055685322024-02-23T08:11:00.000+02:002024-02-23T08:11:26.971+02:00Se oli vielä äsken<p> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b>Arkipäivän fasismia</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tässä kymmenisen vuotta sitten
ilmestyi Venäjällä sarja Pelasta Venäjä! (<span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Спасай</span><span lang="RU"> </span><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Россию</span>!) Kirjat olivat keltaisia ja tuo tunnuslause oli painettu
punaisella niiden kannen yläosaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäjän historiaa tuntevat näkivät
tuossa tunnuksessa ilman muuta myös sen perinteisen alkuosan. Keltaista väriä
niin ikään tunnuksenaan käyttävien niin sanottujen <i>mustien sotnioiden</i>
tunnuslause kokonaisuudessaan kuului: <span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Бей</span><span lang="RU"> </span><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">жидов</span> -<span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">спасай</span><span lang="RU"> </span><span lang="RU" style="mso-ansi-language: RU;">Россию</span>! - Tapa
juutalaiset -pelasta Venäjä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kolme vuonna 2013 julkaistua
nidettä tuota sarjaa pilkisti esiin hyllystäni ja kehotti katsomaan, mitä
niissä oikein sanottiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ilmestymisvuonnahan ei ollut vielä tietoakaan
siitä, millaisen ”erikoisoperaation” omalle maalleen jaa maailmalle muuan herra
Putin tulisi järjestämään. Tuo kirjasarjahan oli avoimesti fasististen
kirjoittajien foorumi ja sellaisista Putin pysytteli ainakin julkisuudessa erossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Antipatia ainakin julkisella
tasolla oli Putinin ja fasistien välillä molemminpuolista. Putinin uskottiin
olevan kykenemätön irtautumaan läntisten globalistien kyydistä ja ryhtyneen
näiden panttivangiksi, mikä näkyi räikeästi esimerkiksi Venäjän sähköntuotannon
myynnissä ulkomaalaisille. Mehän tiedämme, ketkä sitä olivat ostamassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Toinen hirveä esimerkki maansa myynnistä
oli Serdjukovin, huonekalukauppiaan nimittäminen puolustusministeriksi. Tuo
maanpetturihan oli kutistamassa armeijaa pelkäksi kriisinhallintajoukoksi.
Sellaisella ei maailmanpolitiikassa ollut mitään tekemistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nuo kotikutoiset isänmaanystävät,
joiden henkilöllisyys selviää pian, olivat suuria realisteja, jotka halveksivat
jokaista puolustuksensa (ja hyökkäyskykynsä) laiminlyönyttä maata. Saksankin aseistariisuntuminen
aiheutti ivallisia kommentteja. Maailma oli syöksymässä suureen kriisiin ja hölmöläiset
kiirehtivät omaksumaan siinä pelkän objektin osan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Venäjän imperiumin takaisin
valtaamisesta näissä puheena olevissa kirjoissa puhuttu mitään, eikä juuri
mitään myöskään juutalaisista, Soroksen kaltaisia yksilöitä lukuun ottamatta.
Sen sijaan puhuttiin yleisestä tyhmistymisestä, eikä etenkään nimimerkki Maxim
Kalašnikov säästellyt venäjän kielen adjektiiveja kuvatessaan nykymenoa niin
Venäjällä kuin lännessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Kuten tunnettua, niin sanottu Izborskin
klubi, jonka ajattelua nämäkin kirjat hyvin edustavat, alkoi suhtautua Putiniin
vakavasti otettavana kansallisen johtajana vasta siten, kun Krim vallattiin.
Nyt on Rubicon ylitetty, myhäili Aleksandr Dugin ”sotapäiväkirassaan”. Uusi
aika olisi veren ja raudan aikaa, fasismin aikaa… (vrt. <a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=ven%C3%A4j%C3%A4n+kev%C3%A4t">Vihavainen:
Haun venäjän kevät tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)</a>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Jottei jälkiviisaus pilaisi perspektiiviä,
otan tähän kokonaisuudessaan tekstini ajalta ennen Krimin valtausta ja Ukrainan
kriisiä:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">perjantai 30. elokuuta 2013<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="1555322904264916319"></a><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2013/08/uhka-on-idassa.html"><span style="color: #993300;">Uhka on idässä</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 12.0pt;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Idän uhka. Ja</span></b><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></b><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">etel</span></b><b><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">ä</span></b><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">n</span></b><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Константин Полторанин, Алексей
Челнюков: Как убивают Россию. «Золотая Орда» века. Москва «Яуза»
2013.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Максим
Калашников: Крах путинской России. Тьма в конце туннеля. Москва,
«Яуза» 2013<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Idän uhka piti
Venäjää otteessaan aina 1600-luvulle saakka. Vasta tsaari Pietari saattoi
suurin voimin kääntyä kohti Eurooppaa, mutta vielä hänenkin aikanaan Turkki
nousi hyvin vaaralliseksi vastustajaksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Euroopan politiikassa Ranska oli 1600-luvulta lähtien muita suurempi ja
voimakkaampi ja sen kurissa pitämiseksi muiden oli liittouduttava keskenään.
Venäjää ei vielä tarvinnut huomioida.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1800-luvulla yhdistynyt Saksa ohitti Ranskan joka suhteessa ja tuo Euroopan
ennen väkirikkain valtio jäi nyt kasvavan Saksan jalkoihin. Samaan aikaan nousi
kuitenkin idästä uusi uhka vailla vertaa. Venäjä, joka väkiluvultaan oli
1600-luvulla ollut alle puolet Ranskasta, oli 1900-luvun alussa kolme kertaa
sitä suurempi, yli 120 miljoonaa. Saksakin oli vain puolet Venäjästä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Koska Venäjän väkiluku yhä vain jatkoi kasvuaan samaan aikaan kun tämä
prosessi oli Ranskassa loppunut jo 1800-luvun alussa, herätti asia
ymmärrettävää huolestumista. Itse asiassa aivan oikein arvioivat saksalaiset,
että Venäjän valtiossa olisi jo 1900-luvulla 300 miljoonaa asukasta. Kuten
tiedämme, valtavista suoneniskuista huolimatta Neuvostoliitto lähes saavutti
tuon asukasluvun ennen luhistumistaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Voimatasapainon muutokset synnyttävät pelkoa. Näin tapahtui siinä
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maailmassa, jossa imperialismi kuului
normaaliin valtioiden käytökseen ja jossa valtiot tuskin edes salasivat sitä,
että ne olivat <i>magna latrocinia</i>, suuria rosvojoukkoja ilman sen
ylevämpää päämäärää kuin muun maailman ryöstäminen oman kansan hyväksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toinen maailmansota näytti opettaneen, että kansainvälinen yhteistyö on
ryöstämistä verrattomasti parempi keino rikastumiseen ja oman kansan yleiseen
onnellistuttamiseen. Saksa ja Japani lyötiin sodassa perin pohjin ja
paradoksaalisesti niiden kukoistus alkoi vasta sen jälkeen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1900-luvun toista puoliskoa varjosti yhä idän uhka. Elbeltä Keltaiselle
merelle ulottuva itäblokki paljastui tosin kuvitelmaksi jo 1960-luvulla, mutta
Venäjä, jota oli saatu pelätä jo 1800-luvulla, kasvoi yhä. Se tunnusti
äärimmäisen aggressiivista ideologiaa, vaikka vesittikin käytännössä oppinsa
hurjimmat pykälät. Yhtä kaikki, supervalta Neuvostoliitto julisti edustavansa
ainoaa oikeaa oppia, johon alistuminen tulisi ennen pitkää maailman kaikkien
kansojen kohtaloksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäläinen historiosofi Lev Gumiljov on puhunut passionaarisuudesta. Se
tarkoittaa kansojen henkistä dynaamisuutta, joka saa aikaan niiden fyysisen ja
henkisen ekspansion. Venäjän passionaarisuus näytti Neuvostoliiton imperiumissa
saavuttaneen huippunsa ja määräävän jo maailman menon. Ranskan passionaarisuus
oli ehtynyt jo 1800-luvulla ja Saksan 1900-luvun puolivälissä. Elämää suurempia
aatteita tarjosivat enää Neuvostoliitto ja Kiina, joiden kasvu myös näytti
jatkuvan loputtomiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">1900-luvun suurin geopoliittinen mullistus kuitenkin puolitti
Neuvostoliiton ja hajotti sen imperiumin. Jäljelle jäänyt Venäjä, jonka talous
ja väestönkasvu olivat pysähtyneet, tuskin enää pelotti ketään. Se näytti
päinvastoin joutuneen supistuvan kasvun kierteeseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Vasta 2000-luvulla Venäjä alkoi nousta jaloilleen. Se ei enää ollut
supervalta eikä suuri talousmahti. Sen valtteja olivat energiavarat, alueen
laajuus ja ydinaseet. Merkittävä muutos oli, ettei Venäjällä ollut tarjottavana
elämää suurempaa ideologiaa omille eikä vieraille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Puhuminen ”passionaarisuudesta” tuntuukin Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän
kohdalla jo aika kaukaa haetulta. Jo olematon väestönkasvu viittaa siihen, että
vallitseva ihmistyyppi myös Venäjällä on poroporvari, </span><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">обыватель</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">, Gumiljovin asteikossa alimman kastin edustaja, joka on kiinnostunut vain
omasta hyvinvoinnistaan. Oma mukavuus on noussut siinä määrin keskeiseksi
elämänsisällöksi, etteivät edes omat lapset saa sitä häiritä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Siitä huolimatta Venäjältä ei puutu skribenttejä, jotka uskovat
tai uskottelevat, että maassa yhä on merkittävä ”passionaarisuuden” lataus.
Sellainen varmaan ainakin olisi tarpeen, sillä Venäjän tulevaisuutta varjostaa
nousevan idän uhka. Maan väkiluku on vain kymmenesosa Kiinan väkiluvusta ja sen
taloudellista suorituskykyä ei voi verratakaan suuren itäisen naapurin
ekspansiiviseen kasvuun.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Monet venäläiset patriootit näyttävät olevan ahdistuneita siitä, että
Kiinan nouseva mahti tulee tunkemaan venäläisyyden tieltään ainakin Aasiassa.
Euraasian liitto on parhaimmillaankin vain pikkutekijä suurten shakkilaudalla.
Venäjällä toki on luonnonvaroja ainakin niin kauan kuin kukaan ei niitä siltä
ota. Nykyaikaisen aseistuksen suhteen Kiina on vielä paljon Venäjää alemmalla
tasolla, mutta on vain ajan kysymys, milloin tämä suhde kääntyy
päinvastaiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Maailma on jo nähnyt sen järjettömyyden, että kilpailevat suurvallat
uhkasivat toisiaan molemminpuolisella tuholla. Saatamme sen nähdä vielä
uudelleen. Kiinaan nähden Venäjä on yhä pahenevassa alivoimatilanteessa, jossa
sen ainut valtti ovat joukkotuhoaseet. Niiden uskottavuutta syövät naapurin
samanlaiset aseet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä nähdään myös maahanmuutto ongelmana. Vuoden 2011 lukujen mukaan
maassa oli ulkomaiden kansalaisia 6,7 miljoonaa, mutta maahanmuuttovirastossa
työskennelleen Konstantin Poltoraninin mukaan luvun voi todellisuudessa kertoa
kolmella. Tilanne olisi hänen mukaansa jo ”hälyttävä”, koska 12-18 prosenttia
ulkomaalaisia johtaa ”väistämättömästi etnopoliittiseen katastrofiin”.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Katastrofin laadusta antavat Poltoranin ja entinen KGB:n kenraalimajuri
Aleksei Tšelnjukov vasta ilmestyneessä kirjassaan ”Miten Venäjä tapetaan, XXI
vuosisadan ”kultainen orda” esimerkkejä, jotka liittyvät kantakansallisuuden
syrjintään ja etnisiin levottomuuksiin. Euroopan esimerkkiä kirjoittajat
pitävät syystäkin varoittavana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nimimerkki Maksim Kalašnikov, joka tunnetaan erikoislaatuisen
kansallissosialismin kannattajana, on myös jälleen rikastuttanut maailmaa
uudella teoksella. Sen nimi on ”Putinin Venäjän romahdus. Pimeyttä tunnelin
päässä”.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikov ei ole huolestunut vain venäläisten, vaan koko valkoisen rodun
kohtalosta. Tämän kohtalon täyttyminen ei johdu vain maahanmuutosta, joka tosin
myös näyttelee tärkeää osaa. Apokalypsiksen käynnistää sotainen selkkaus
Lähi-Idässä, joka lopullisesti tuhoaa nykyisen talouskuplan perusteet.
Enemmänkin, koko halpaan öljyyn perustunut maailmantalous pysähtyy, kun rikas
länsi ei enää saa etelän orjatyövoimalla tuotettuja hyödykkeitä. Katastrofi
tietenkin kouraisee myös tuottajia, mutta tappava se on pohjoisen loiseläjille.
Viimemainittujen oma politiikka on niiden tuhon syynä, ei mikään
maailmanlaajuinen salaliitto. Lännen on yksinkertaisesti saanut valtaansa
typeryys, dementia, kuten jokainen voi havaita jo seuraamalla sikäläisiä
TV-ohjelmia, arvioi kirjoittaja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikovin ja Poltoraninin kaltaisten kirjoittajien aikaansaannokset
eivät sinänsä ole argumentoinniltaan erityisen kiinnostavia, mutta
huomionarvoista on niiden pessimismin laatu. Entä sitten kun ”ne” kerran
tulevat? Nouseeko ”passionaarinen” lännen porvaristo rollaattoreineen niitä
vastustamaan? Entä mitä sille tapahtuu? Kiinalaiset ovat hyvin käytännöllistä
väkeä, vihjaa Kalašnikov, he ovat erittäin julmia…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Depopulaatio ja vanheneminen ovat aikamme todelliset ongelmat niin
Venäjällä kuin lännessä, arvelee Kalašnikov. Juuri kukaan ei niistä kuitenkaan
puhu. Vain Venäjällä futurologi, akateemikko Igor Bestužev-Lada on käsitellyt
asiaa vakavasti. Lännessä sen sijaan keskitytään homojen ongelmiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikov kannattaa peittelemättä totalitarismia ja suhtautuu ironisesti
Putiniin ja hänen oligarkkeihinsa. Ilmeisesti hän on liian radikaali ottaakseen
vakavasti sitä uutta kansallista ideologiaa, jota Venäjällä ollaan taas
kehittelemässä. Mitäpä merkitystä on puheilla ja ohjelmilla, kun Venäjä on
menettänyt ”passionaarisuutensa” ja ihmisiä kiinnostaa vain mammona.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">No, mitäpä tästä kaikesta sitten oikein tulee? Yllä mainittujen kirjojen
tekijät pelkäävät pahinta: venäläinen typerän huoleton <i>manilovštšina</i> on
viemässä katastrofiin. Mikä tärkeintä: uhka nimenomaan Venäjälle ei tule
lännestä. Venäjälle, kuten lännelle se tulee idästä, johon tässä tapauksessa
luetaan myös etelä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Onko
puolustuskannalla oleva ja dynaamisuutensa menettänyt Venäjä sitten naapurien
kannalta parempi kuin ”passionaarinen” ja laajenemishaluinen? Periaatteessa
asia on tietenkin näin. Toinen asia on, että heikoilla ja uskottavuutensa
menettäneillä hallituksilla saattaa olla aivan erityinen kiusaus demonstroida
mahtiaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ja samaan syssyyn voinee vielä
liittää toisenkin vanhan blogin, joka on hieman tuoreempi:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 2;"><b><span style="color: #222222; font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">tiistai 19. huhtikuuta 2016</span></b><b><span style="font-family: "Arial",sans-serif; font-size: 8.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; mso-outline-level: 3;"><a name="2167381291327068525"></a><b><span style="font-family: "Georgia",serif; font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><a href="https://timo-vihavainen.blogspot.com/2016/04/maailman-tyhmistyminen.html"><span style="color: #993300;">Maailman tyhmistyminen</span></a><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[if !supportLineBreakNewLine]--><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[endif]--></span><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 11.5pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Bydlo</span></i></b><b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> eli maailman tyhmistymisen
verkkainen naudanmarssi</span></b><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: normal; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä hyvin tunnettu nimimerkki Maksim Kalašnikov (Vladimir
Kutšerenko), Izborskin klubin jäsen, jonka parhaiten voinee luokitella
venäläiseksi kansallissosialistiksi, tunnetaan erityisesti tasa-arvoisuuden
kriitikkona tai pikemmin vihollisena.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikov kuuluu niihin ajattelijoihin, joiden lukemista ei oikein kehtaa
kenellekään suositella, koska joku onneton silloin saattaa jäädä hänen
aivoituksiensa koukkuun kuin ruutana lammessa tai juksattava turska
suolapulssin jälkeisinä kesinä täällä Itämerellä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tilannehan on nykyään historiallisten lähteiden kannalta yleisestikin hyvin
vaikea, kun suuri määrä vanhaa kirjallisuutta on tullut poliittisesti
epäkorrektiksi. Kuinka voisi edes ajatella suosittelevansa vaikkapa natsismista
kiinnostuneelle nuorisolle Hitlerin lukemista tai kommunismin tutkijoille
Stalinin tai Leninin aikaansaannosten lukemista? Siitähän voisi pian joutua
leivättömän pöydän ääreen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sosialistisen opiskelijaliiton ”Mustan kirjan” kirjoittajat tekivät
aikoinaan täsmälleen kuten pitikin kannellessaan hallitukselle ja muille
oletettavasti kiinnostuneille tahoille siitä, että yliopistossa kuului
kursseihin kirjoja, jotka olivat epäkorrekteja, virheellisiä suorastaan. Asia
nauratti koko vanhempaa polvea, koska nimenomaan itsenäisen ajattelun
opettamista pidettiin tuolloin akateemisen opiskelun keskeisenä perusasiana.
Eihän sellaista voinut oppia korrekteja lukukirjoja tankkaamalla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Noiden päivien jälkeen asia on lakannut naurattamasta ja muuttunut täysin
normaaliksi. Amerikassa ja sitä seuraten muuallakin on tehty lukemattomat
määrät kanteluita siitä, että yliopistollisilla kursseilla on jouduttu lukemaan
jotakin sellaista, joka on vastoin oikeaa ja totuudellista maailmankuvaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta takaisin Kalašnikoviin. Hänen maailmansa avainkäsitteitä on <i>býdlo</i> -
vetojuhdat. Alkuaan puolalainen sana tarkoittaa typerää ja tahdotonta massaa,
jolle isäntä tekee mitä tahtoo. Juhdilla ei ole kykyä vastustaa tai edes
kritisoida sitä mitä sille ylhäältä annetaan ja niinpä se valjastetaan
eläessään taakkoja vetämään. Kuoltuaan sillä on biomassan arvo ja ennemmin tai
myöhemmin isäntä sitten syö sen suuhunsa tai myy tarvitseville.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikov syytää kirjoja sarjatulella, yhdessä muiden kanssa ja yksinään.
Pari vuotta sitten hän on julkaissut kaksikin massojen typeryyteen keskittyvää
teosta, <i>Venäjän ja koko maailman tyhmistyminen. Uusi barbaria</i> (</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Дебилизация</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">России</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">и</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">всего</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">мира</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">. </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Новое</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">варварство</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">. </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Москва</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">, </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Яуза</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> 2013) sekä <i>Putinin
Venäjän romahdus. Pimeytt</i></span><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">ä </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">tunnelin</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">p</span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">ää</span></i><i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">ss</span></i><i><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">ä</span></i><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">(Крах путинской России.</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Тьма в конце туннеля. </span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">M</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">осква</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">, </span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Яуза</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;"> 2013). Muitakin ja uudempia on jo tietysti
tullut, mutta ne eivät vielä ole pöydälläni, joten ei niistä nyt sen enempää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikovin uutteruus on ihailtavaa. Hän näyttää käyneen läpi valtaisan
määrän eritoten läntistä uudemman kulttuurikehityksen mustamaalailua, josta hän
on poiminut parhaat palat. Teksti muistuttaa elävästi sitä ”länsimaisen
neuvostovastaisuuden kritiikkiä”, jota Neuvostoliitossa tuotettiin etenkin sen
loppuvuosina. Se tuntui sitäkin vakuuttavammalta, kun kohde itse puhui
itsestään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kirjoittaja Venäjääkään armahda,
kuten jo kirjojen otsikoista näkyy. <i>Debilizatsija</i>-kirjassaan
Kalašnikov nimenomaan väittää Venäjän kulkevan yleisen typeröitymisen
kärkijoukossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikov osaa kirjoittamisen taidon. Hän esittää provosoivan kysymyksen:
mitä olisi mahtanut valistunut Jeesuksen ajan roomalainen sanoa, jos hänet
siirrettäisiin tuhat vuotta eteenpäin ajassa ja hän saisi katsella, mitä
maailmasta oli tuossa ajassa tullut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Sokki olisi ollut täydellinen: missä ovatkaan komeat kaupungit leveine
katuineen ja tavernoineen, vesijohtoineen ja kypylöineen, teattereineen ja
forumeineen? Niitähän oli ollut maailma täynnä Britanniasta Eufratille!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tuhannen vuoden kehityksen tuloksena jäljellä olikin vain ahtaita,
asukkaiden virtsalle ja ulosteille haisevia loukkoja, joita asukkaat jostakin
syystä kutsuivat ”kaupungeiksi”. Hienostuneiden patriisien sijasta parempaa
väkeäkin edustivat vain pesemättömät barbaarit, jotka asuivat synkissä,
nokiseinäisissä kivilinnoissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Missä oli kukoistava kauppa? Missä kirjastot? Missä järjestys ja rauha?
Mitä olivat nuo ristiä kantavat ääliöt mustissa kaavuissaan ja nuo synkät
rakennukset, jotka parodioivat entisiä valoisia temppeleitä? Miksi nuo
mustakaapuiset ääliöt puhuivat uskomattoman kurjaa latinaa? Missä olivat
filosofit ja kaunopuhujat, missä maantiede ja astronomia?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Siinäpä kysymyksiä. Pimeä keskiaika oli aikoinaan tullut antiikin
sivilisaation tilalle ja ennen pitkää päädymme taas samanlaiseen tilaan, mikäli
nykyinen kehitys jatkuu, uskoo kirjoittaja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nyt on historian näyttämölle taas astumassa ja jo astunutkin uusi barbaari.
Kyseessä on rappion tuote, joka on paljon kauheampi kuin se barbaari, joka
aikoinaan pyrki kohti valoa ja sinne työn ja taistelun kautta pääsikin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Toisin kuin alkuperäinen barbaari, joka koko ajan oppi uutta, ei uusi
kykene mitään oppimaan. Kyseessä on hirveä degradaation koe, joka suoritetaan
ihmiskunnalla. Kaikesta todella inhimillisestä on tulossa marginaalista. Sen
sijaan kaikki iljettävä, patologinen, idioottimainen ja mätä on julistettu
normiksi, kirjoittaja toteaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ajan suuria merkkejä on se, että 21. vuosisadalla on esikuvaksi otettu
1700-luvun kapitalismi ja kehitystä pyritään mukauttamaan sen normeihin.
Deindustrialisaatio merkitsee sitä, että kyky luoda, ymmärtää ja valmistaa
monimutkaisia kohteita alkaa hävitä. Yhä harvemmat tarvitsevat ja osaavat
vaikeita taitoja ja sen mukaisesti lakkaavat ymmärtämästä ympäristönsä
perusasioita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tietoisuus historiasta hämärtyy kokonaan, väittää kirjoittaja ja
hauskuuttaa lukijaa kertomuksilla venäläisten kulujen ja yliopistojen
kasvattien tenttivastauksista. Toki lännessä ollaan jo pitemmällä ja lukutaito
alkaa monissa maissa jälleen harvinaistua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Lapsiin uhrataan yhä enemmän energiaa, mutta he eivät saa leikkiä rauhassa
ja keksiä omia leikkejään. Sen sijaan heitä dresseerataan kuin koiria ja heistä
yritetään tehdä eteviä tanssissa, jalkapallossa ja ties missä muissa joutavissa
taidoissa, joita he opettelevat minuuttiaikataulujen mukaan. Sen sijaan heiltä
viedään vanhempien seura, joka olennaisesti edesauttaisi keskeisten asioiden
kehittymistä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Keskiaikaiset mallit ovat taas tulossa. Jälkiteollisen villi-ihmisen
politiikka viljelee primitiivisiä tunnuksia ja esittelee simppeleitä jokapaikan
ratkaisuja. Uuteen todellisuuteen kuuluvat kidutukset, etniset puhdistukset,
kuolemanleirit, primitiiviset rotuennakkoluulot ja niin edelleen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Eikö ihminen, joka saapuisi tähän päivään niinkin läheisestä menneisyydestä
kuin vuodesta 1985 (Kalašnikov näyttää tässä tuntevan nostalgiaa kommunismiin)
kauhistuisi näkemäänsä? Eikö jopa vuoden 2000 ihminen olisi syvästi järkyttynyt
meidän aikamme näkemisestä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Luulenpa, että näin olisi. Se euforinen edistysuskon aalto, joka pyyhki
maapallon yli siihen aikaan kun kommunismia haudattiin ja kun Euroopan yhteisö
laajeni soitellen <i>Oodia ilolle</i>, on nyt kuin pois pyyhkäisty.
Amerikassa riemu historian lopusta taisi saada pahan särön jo kaksoistorneihin
tehdystä hyökkäyksestä ja sen jälkeen suoritetut hyökkäykset primitiivisyyden
ytimeen eli islamilaiseen Lähi- ja Keski-Itään, ovat vain vahvistaneet kuvaa
siitä voimattomuudesta, joka piilee USA:n korskean julkisivun takana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tähän voisi lisätä, että barbaarinen maailma jatkaa nyt kiihtyvällä
vauhdilla rappeutuvan pohjoisen kolonisointia etenkin Euroopassa. Näissä
kirjoissa Kalašnikov ei vielä tuntenut nykyistä siirtolaistulvaa, mutta
demografinen yhtälö on aivan selvä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kun kapitalismin yleinen kriisi ja demografinen kriisi törmäävät, tapahtuu
kauheita. Demokratian perään kirjoittaja ei itke lainkaan, mutta postdemokratia
lupaa kyllä vielä kauheampaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Miksi ihmeessä tämä pohjoisen pallonpuoliskon primitivisoituminen sitten on
mahdollista? Kalašnikov tokaisee, että mikäli hän olisi salaliittoteorioiden
kannattaja, hän uskoisi, että jokin kiinalaisten viisaiden kopla on kehitellyt
koko strategian, jonka tarkoituksena on kilpailijan kukistaminen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itse asiassa kirjoittaja on eräässä vanhemmassa opuksessaan, jonka nimeä en
nyt saa mieleeni, esittänyt vieläkin villimmän selityksen, josta kohta enemmän.
Mutta itse kysymykset ovat kyllä oikeasti kiinnostavia ja kaipaavat vastausta:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Miksi läntinen, kristillinen maailma on lähtenyt itsetuhon tielle? Miksi
siellä vihataan omaa kulttuuria ja sen peruspilaria, kristinuskoa? Miksi sinne
haalitaan toisuskoista ja kaikelle länsimaiselle vihamielistä ainesta? Miksi
oman kotimaisen tuotannon annetaan sammua ja siirretään se etelään jättäen
miljoonat omat kansalaiset työttömiksi ja kurjistumaan? Kuka tästä kaikesta
oikein hyötyy?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäjällä on sanonta: ”jos tähdet tuikkivat, niin se merkitsee, että joku
se sitäkin tarvitsee”. Mutta kuka kumma tarvitsisi oman maansa ja kulttuurinsa
tuhoamista?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäläisessä aatteellisessa ilmapiirissä kukoistavat kuin kotonaan teoriat,
jotka sopivat näitäkin ongelmia selittämään. Sellaisen tarjoaa esimerkiksi
tunnetun Izborskin klubin maineikas jäsen, nimimerkki Maksim Kalašnikov. Kuten
nimimerkistäkin huomataan, tämä herra ei ole erityisen rauhanomaisesti
asennoitunut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Itse asiassa Kalašnikov, alias Vladimir Kutšerenko on avoimesti fasististen
aatteiden kannattaja ja hänen kynästään ovat peräisin kaikkein hurjimmat
skenaariot siitä, mitä Venäjän pitäisi tehdä päästäkseen maailmanherruuteen.
Hän kannattaa myös uuden eliitin kasvattamista natsilaistyyppisissä
napola-kouluissa ja yleensäkin rodunjalostusta. Olen näistä asioista toisessa
yhteydessä kirjoittanut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta miten hän selittää länsimäisen kulttuurin aktiivisen
itsetuhoprosessin? Kalašnikovin mukaan maailmaa hallitsee varsin
pieni upporikkaiden ihmisten klikki, joka ei tunnusta massoille minkäänlaista
ihmisarvoa. Ne ovat sille vain välineitä omien päämäärien ajamiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Omana päämääränä näillä valituilla eiole sen vähäisempi asia kuin
kuolemattomuus, ikuinen elämä. Ikuinen elämä on jo mahdollista, runoilee
Kalašnikov, mutta ei kaikille, sillä se on tavattoman kallista. Miljardöörit
sen sijaan voivat sen itselleen sallia ja se siis tapahtuu tavallisten
kuolevaisten kustannuksella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ne, jotka muistavat antiikin myytin Tithonoksesta, saattavat hieman
ihmetellä, miksi ikuinen elämä sinänsä voisi olla niin houkuttelevaa. Myytin
mukaan Zeus lahjoitti Tithonokselle ikuisen elämän, mutta ikuista nuoruutta
tämä ei ollut muistanut edes pyytää. Niinpä hän koki vanhuuden vaivat korkojen
kanssa, jopa suorastaan loputtomasti, vaikka ilmeisesti olo helpottui siinä
vaiheessa, kun hän oli niin kuihtunut, että jäljellä oli vain ääni.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">No, mutta ehkäpä mytologiansa lukeneet nyt sitten toisella kerralla
muistavat paremmin ja huolehtivat myös tuosta ikuisesta nuoruudesta, kun kerran
rahaakin on tuhottomasti? Mielestäni ajatuksen uskottavuus kärsii jo siitä,
että superrikkaita kuolee tämän tästä, Steven Jobs vain yhtenä esimerkkinä. Vai
ovatko he säästäneet kantasolunsa ja odottelevat vain ylösnousemusta?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Taitaa kuitenkin olla niin, ettei rahalla vieläkään saa nuoruutta eikä edes
hyvää vanhuutta. Se, joka on nähnyt internetissä kierrelleen, ilmeisen
aitoperäisen kuvagallerian maailman rikkaimmista naisista, saattaa pikiemmin
kauhistua niitä tuloksia, joita syntyy pyrkimällä rahan voimalla ikuiseen
nuoruuteen. Eiköhän vanha sanaparsi siitä, ettei rahalla mitään todella
arvokasta voi ostaa, ole tässäkin suhteessa yhä pätevä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Kalašnikovin varsin villi teoria istuu kuitenkin kohtuullisen hyvin
Izborskin klubin, sen juttutuvan pöytäkirjoihin, joka edustaa Venäjän
politiikan <i>lunatic-fringeä</i>. Siellähän ovat niin Suur-Venäjän
rakentaja Aleksandr Prohanov, lapsellisten geopoliittisten kaavioiden
piirtelijä Aleksandr Dugin, ”venäläisestä miljardista” eli sikäläisestä
väestöräjähdyksestä haaveileva Nikolai Starikov ja onhan siellä muuan suomalainen
dosenttikin. Samoihin valokuviin hän ainakin on itsensä tunkenut. Aikamoinen
sakki siis. Mutta muistetaan kuitenkin, että porukkaan mahtuu myös nobelisti:
fyysikko Alferov.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Venäläisen uudemman viisauden mukaan länsimainen kapitalismi joka
tapauksessa perustuu kalvinistiselle uskolle pienestä valittujen ja taivaan
valtakuntaan predestinoitujen joukosta, jonka ei tarvitse kantaa mitään
vastuuta kansojen suuresta joukosta, koska se joka tapauksessa joutuu
helvettiin ansionsa mukaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Nämä valitut siis ainakin saattaisivat pyrkiä kuolemattomuuteen hinnalla
millä hyvänsä ja viis veisata kaikista muista. Helvetin rupusakki menköön
likaisine kenkineen juuri sinne, minne Jumala sen on suuressa viisaudessaan jo
osoittanut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Ortodoksisella Venäjällä kaikki on toisin. Kuten slavofiilit jo aikanaan
osoittivat, sille on ominaista yhteisvastuu, kollektivismi ja sankarillisuus:
kaveria ei jätetä, kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Tämä kuulostaa hienolta, mutta mikä onkaan todellisuus? Miten uskottavaa on
väittää, että superrikkaat kansan kustannuksella eläjät ovat vain länsimainen
ilmiö ja Venäjällä tuntematon? Ja kuka ottaa tosissaan sen väitteen, että
Venäjällä vallitsee suuri yhteisvastuun henki, joka ilmenee kaikkien
huolenpitona kaikista tai edes valtion huolenpitona vähäosaisista?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Luultavasti tällaisia käsityksiä on ollut mahdollista myydä suurellekin
osalle kansaa. Kyllähän tuo debilisoitu <i>bydlo</i> ottaa aina
vastaan sen, mitä sille annetaan. Ei Venäjän propagandakoneisto
aivan avuton olekaan, etenkään kotimaassaan, vaikka meistä usein saattaisi
siltä tuntua kaiken maailman dosenttien jaarituksille nauraessamme. Mutta
television vastavoimana toimii Venäjälläkin jääkaappi, joka ainakin panee rajat
kaikkein estottomimmalle kuluttajan todellisuuden kaunomaalailulle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Salaliittoteorioita ei sen sijaan kukaan kykene tarkistamaan. Jos niihin
haluaa uskoa, on se mahdollista. Pikainen kurkistus nettiin todistaa, että tätä
porukkaa riittää niin meillä kuin muualla. Mikäli Kalašnikovin kirjoja
käännettäisiin suomeksi, olisi meillä kohta lahko, joka kiivaasti kannattaisi
hänen näkemyksiään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Mutta vielä yksi kysymys. Kenelle tulevaisuus kuuluu? En väitä, että olisin
saanut näistä kirjoista asiaan tolkullista vastausta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Putinin Venäjän loppua ennustavassa kirjassaan kirjoittaja selittää, että
uusi totalitarismi on tuleva postdemokratian tilalle ja liberalismi ja
demokratia häviävät ikuisiksi ajoiksi. Tätä merkitsee se pimeys tunnelin
päässä, jota voisen kirjan nimi tarkoittaa. Ilmeisesti kyseessä tulee sitten
olemaan se ääliöiden (<i>pridurkov</i>) maailma, joka on nyt tänne pohjoiseen
hyvää vauhtia tulossa. Mutta eivät kaikki ihmiset tasa-arvoisia ole eivätkä
tule olemaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: #FFF9EE; line-height: 17.35pt; text-align: justify;"><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">Joka
tapauksessa ihmisen evoluutio näet jatkuu ja seuraava aste on ilmeisesti
oleva <i>kogi-espery</i> (</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">коги</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">-</span><span lang="RU" style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: RU; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">эсперы</span><span style="color: #222222; font-family: "Georgia",serif; font-size: 11.5pt; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 0pt; mso-ligatures: none;">), ”kognitaarit”, joilla on ekstrasensorisia ja maagisia kykyjä…
Tulevaisuus taitaakin itse asiassa olla aika kiinnostava?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></p>Timo Vihavainenhttp://www.blogger.com/profile/00440638593963587615noreply@blogger.com7