torstai 30. maaliskuuta 2017

Kuvien voima



Kuvien voima

Olavi Paavolainen arveli aikoinaan, että kuva tulisi surmaamaan tekstin. Hän saattoi olla oikeilla jäljillä, vaikka ei vielä tuntenut nettiä eikä photoshoppia.
Kuvan voima on siinä, että se toimii intellektuaalisen maailman ulkopuolella ja edustaa ja ruokkii puhtaita emootioita. Niinpä mahdollisuudet sen manipuloimiseen ovat rajattomat.
Ajatelkaamme nyt vaikka sitä kuvaa hukkuneesta pikku taaperosta, joka sai koko Euroopan sekaisin. Siihen liitettiin vaistomaisesti syytös, jonka mukaan tämä viaton lapsi oli eurooppalaisen sydämettömyyden viaton uhri, joka oli joutunut matkustamaan vaarallisella kumilautalla meidän syntiemme tähden ja maksanut meidän asenteistamme hengellään.
Tulkinta meni kuin kuumille kiville ja lienee jopa vaikuttanut useiden eurooppalaisten hallitusten politiikkaan.
Kilpaileva tulkinta kertoi, että taaperon isä oli pakottanut tämän turvallisesta Turkista salakuljettajien kumivenekyytiin, koska halusi jonkin maan kustantavan itselleen uudet tekohampaat . Turkki ei näyttänyt siihen halukkaalta.
En rupea tässä väittämään kumpi oli oikeassa. Itse uskon jälkimmäiseen tulkintaan ja kaipaisin kovasti todistettuja faktoja, mikäli väitetään jotakin muuta. Kaiken kaikkiaan kuva ei liikuta minua sinne eikä tänne. Paha sanoa, mutta ihmiset, jotka keinottelevat siirtolaisuudella ja vaarantavat siinä vielä niiden hengen, joista heidän pitäisi kantaa vastuuta, eivät saa minua innostumaan. Kysymys on tuottamuksellisuudesta, joka ei ole eurooppalaista alkuperää.
Juuri nyt on netissä levinnyt kuva nuoresta tytöstä, joka tuijottaa mellakkapoliisia lähietäisyydeltä. Syventymättä sen kummemmin niihin arvatenkin tuhansiin ja taas tuhansiin kommentteihin, joita netissä kuvan johdosta on ollut, totean, että yleinen reaktio näyttää olleen ylitsevuotava ihastus.
Tällainen kuva kirvoittaa sellaisia ylisanoja, joita ei muuten oikein kehtaisi lausuakaan. Siinä ovat vastakkain tulevaisuus ja menneisyys, oikeus ja väkivalta, rohkeus ja pelkurimainen varustautuminen, henki ja aine ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuva on ”vahva” ja esittää erinomaisesti sen asetelman, joka Venäjän mielenosoituksissa vallitsi, sitä ei nyt ainakaan voi kiistää.
Vai voiko? Tiettävästi kuva on otettu Chilessä enkä ainakaan minä tiedä mitään siitä, millaiset poliittiset asetelmat sen taustalla ovat. Kenties siellä ovat vastakkain sotilasjuntta ja kärsivä, mutta vapaudentahtoinen kansa? Vai onko siellä demokraattisesti valittu hallitus ja mellakoitsijat, jotka yrittävät provosoida?
Fyysisesti voimattomien oletettu henkinen voima on suosittu kuvalla vaikuttamisen aihe. Tien-an-menin mielenosoituksissa nuorukainen, joka kävi panssarivaunujen eteen, on muodostunut kliseeksi vai pitäisikö sanoa ikoniksi. Wall Streetillä on patsas, jossa pikkutyttö härnää vihaista sonnia. Se mahtanee kuvata markkinavoimien ja kansalaisen välistä ristiriitaa?
Entä mitä niin kovin mainiota on siinä, että provosoidaan mellakkapoliisia, jonka tehtävänä lienee tietyn järjestyksen ylläpitäminen?
Luultavasti on kuitenki tärkeää saada provosoitavat provosoitumaan, sillä mikäli halutaan suurta epäjärjestystä, joka voisi johtaa vallanvaihdokseen, tarvitaan aivan varmasti väkivaltaa, ainakin monessa paikassa.
Ihanteellisessa tapauksessa järjestyksenvalvojat sitten hylkäävätkin toimeksiantajansa ja menevät mielenosoittajien puolelle.
Näinhän kävi Pietarissa keväällä 1917. Mitä viattomammat uhmaajat ovat liikkeellä, sitä parempi. Helmikuun vallankumouksessa kaartilaiset päättivät, etteivät ammu akkoja ja alkoivat sen sijaan ampua omia upseereitaan. Ensimmäinen Volynian rykmentin soturi, joka teki tämän urotyön sai sitten yrjönristin väliaikaiselta hallitukselta. Se oli vallankumous.
Jospa Venäjällä taas kävisikin niin? En ole ihan varma, millaista onnen maata odottavat ne, jotka haluaisivat taas vallankumousta Venäjälle ja mihin he odotuksensa perustavat.
Ehkä kyseessä on vain se sama mentaliteetti, joka panee kritiikittömästi ihailemaan kuvia, jotka joku on saattanut lavastaa tai muuten keksinyt sijoittaa aivan toiseen kontekstiin kuin mihin ne kuuluvat.
Kuvan suuriin etuihin tekstiin verrattuna kuuluu se, että jokainen katsoja voi kehittää sen ympärille oman tarinansa, johon hän sitten horjumattomasti uskoo, onhan se ihan itse tehty. Oikean kontekstin selvittäminen sen sijaan on paljon vaativampi tehtävä ja usein aivan mahdoton.
Taitaa se niin olla, että kuva on surmaava tekstin. Käyhän se kaupaksi niillekin, joille älyllinen aktiivisuus on vierasta.

20 kommenttia:

  1. Laajemmalle levinnyt kuva esittää ristillä riippuvaa hahmoa.

    VastaaPoista
  2. Kuvakirkoistahan se ihmispolon manipulointi lähti lentoon ja nyt lennetään jo sellaisissa sfääreissä, ettei taivas, totuus tai sen semmoinen asiallisempi asia pääse läpi pilkottamaan. Siitä huolimatta Sikstuksen kappelin yli käynyttä ei ole.

    VastaaPoista
  3. Kuvia käytetään mediassa propagandatarkoituksiin. Tuntuu siltä, ettei medialukutaidon opetus ole kovin hyvin onnistunut, koska ihmiset reagoivat niin tunteella esimerkiksi hukkuneen pikkupojan kuvaan. Tuttua on jo historiasta, kuinka Stalinin johtoryhmän jäseniä retusoitiin pois Kremlin tasanteen kuvista likvidoinnin jälkeen. Nyt on photoshopit ja muut välineet, ja ihmiset silti näyttävät uskovan kuvaan todisteena. Tai haluavat uskoa.

    Katselin Mark Steynin youtuben (SteynPost#7: Mad and Magyar) tapauksesta Sebastian Gorka, kuuluu Trumpin neuvonantajiin, ja hänellä oli ollut unkarilainen kunniamerkki rinnassaan virkaanastujaisissa. Trumpin liberaalit vastustajat saivat vettä myllyynsä, kun tutkivat kuvaa ja merkkiä, ja osasivat liittää sen ihmisiin, joista jotkut olivat olleet sodan aikana natsien kanssa yhteistyössä. Taustaa sille, miksi Gorka kantoi merkkiä, ei viitsitty selvittää. Kuvaa voi käyttää ihmisten leimaamiseen, Gorka tuomittiin äärioikeistolaiseksi natsiksi. Steyn kauhistelee ihmisten historiantietojen vähäisyyttä, halua leimata jokainen vähänkin väärin ajatteleva. Vähän kuin ruotsalaiset, jotka näkevät suomalaisessa joulutortussakin hakaristin.

    VastaaPoista
  4. TV-uutisten kuvajournalismi valehtelee tai ainakin manipuloi enemmän kuin tuhat sanaa. Ja juuri nimenomaan siksi, että se menee suoraan tunteisiin järjen ohittaen.

    Kannattaakin katsoa uutisten kuvavalintoja "sillä silmällä". Miksi juuri tämä kuvavalinta, miten se rytmittyy tekstiin, mitä se vihjaa, mitä assosiaatioita sillä halutaan luoda. Kuka on kuvan viestin mukaan hyvä ja kuka paha.

    Kuvalukutaitoa tarvitaan.

    VastaaPoista
  5. Pietarissa 1917 olivat sekä sotilaat että alamaiset nälissään. Tsaarien pitäessä sotilaat leivässä nämä ei välittäneet kansalaisten nälästä. Kapinoita puhkesi säännöllisesti, mutta ne sammutettiin verellä.

    Jos britit olisi olleet kaukaa viisaita, he olisi avustaneet Venäjää muutenkin kuin poromiesten ahkioissaan rahtaamilla kranaateilla. Venäjä ei ollut millään muotoa valmis I maailmansotaan ja silti ympärysvallat pakotti sen mukaan sotaan Saksaa vastaan.


    Terveisin,

    Nikke

    VastaaPoista
  6. "Turvallisesta Turkistahan" monet näistä turvapaikanvonkaajista ovat tulleet asuttuaan siellä vuosia, kuten maailmanlaajuista kuohua aiheuttaneen hukkuneen pikkulapsen perhekin.
    pp

    VastaaPoista
  7. Minulla on se muistikuva oppikoulun historianopetuksesta 60-luvulla, että kirkkojen kuvia selitettiin sillä, että niiden avulla yksinkertainen ja lukutaidoton kansa saattoi ymmärtää Raamatun tapahtumia. Luku- ja kirjoitustaito oli harvinaista ja paljon arvokkaampaa, ja sen edistäminen oli edistystä varsinkin ns. Ruotsi-Suomessa.
    Nyt siis on päästy siihen, että kuva päihittää taas sanan. Tekstit ovat twiittauksia, kuten eräälläkin presidentillä.

    VastaaPoista
  8. Intellektuaaliselta tasolta on taannuttu infantiiliselle. Paluuta barbariaan.

    VastaaPoista
  9. Lehtikuvalla on todistusvoimaa. Muuttihan Suomen Urheiluliittokin 30-luvun lopulla pidetyn Olympiastadionin avajaiskilpailun sadan metrin juoksun lopputuloksen 70 vuotta tapahtuman jälkeen Hesarin ottaman kuvan perusteella. Asia pitää kuitenkin ymmärtää niin, että tuloksen muuttamisen mahdollistava poliittinen säätila oli nyt olemassa. Sitähän blogistikin todisti, että kuva elää ajassa ja kontekstissa.

    VastaaPoista
  10. Hyvä muistuttaa yleisöä kuvavaikuttamisesta.

    Neukut taisivat olla kuvamanipuloinnin edelläkävijöitä montaaseineen. Liekö juuri sieltä päin tuo toteamus "kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa"?

    VastaaPoista
  11. "Taitaa se niin olla, että kuva on surmaava tekstin. Käyhän se kaupaksi niillekin, joille älyllinen aktiivisuus on vierasta."

    Kyllä kuva on surmannut jo monet tekstit. Aikoinaan luotiin kuva koko ihmiskunnan valoisasta tulevaisuudesta - kommunismista. Kuvan luomiseen kannatti laittaa paljon rahaa ja verta, koska se hiveli mielikuvitusta ja innoitti sydäntä ja munaskuita myöten. Marx, Engels, Lenin ja Stalin osoittautuivatkin huijareiksi ja rikollisiksi sellaisiksi.

    Suomessa on varmaan vieläkin sellaisia marxilais-stalinisteja, etenkin historian professorien joukossa, jotka uskovat edelleenkin, että Neuvostoliitto oli maanpäällinen paratiisi.

    VastaaPoista
  12. Vaikea sanoa. Sitä porukkaa en kyllä epäilisi, mutta niillä kylähulluilla, jotka kirjoittelevat toisten sivuille, taitaa olla mitä omituisimpia uskomuksia. Toki perusteluita ei koskaan esitetä eikä ilmeisesti osata edes kaivata.

    VastaaPoista
  13. "Neukut taisivat olla kuvamanipuloinnin edelläkävijöitä"

    Putinille kelpaa ainoastaan G-2-sopimus: большая сделка.

    VastaaPoista
  14. € £ $ näitä vallan kuvia eivät pörhöt halua itseensä julkisesti!

    VastaaPoista
  15. Ei tämä kuvan pohdiskelu ja kiistely ole vain lähihistorian asia. Muistetaan esim. sekä Bysantin että muslimien ikonoklasmi ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella. Paljon on kirjoitettu aiheesta mm. tutkijoiden ja uskonoppineiden toimesta.

    VastaaPoista
  16. Ei kuvia kukaan viitsisi enää raastaa, niiden luo tullaan kuin lämpöiseen äidinsyliin, jossa intellektuaalisen puolen voi sammuttaa.
    Emojit ovat kuvan primitiivisin muoto ja kappas vaan, leviävät kuin tauti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipäs kun emojit ovat uuden ajan kirjoitusmerkkejä. Vai voiko joku väittää Kiinan tai Japanin kulttuureja primitiivisiksi.Somemaailmassa täytyy olla nykyään tämän uuden kalligrafian asiantuntija ettei tule väärinymmärryksiä:D D D

      Poista
  17. Владимир Путин:n huulenheitto: «границы России нигде не заканчиваются». (Venäjän rajat eivät pääty missään.)

    http://ruskline.ru/politnews/2017/mart/32/v_senate_ssha_predlozhili_vvesti_sankcii_protiv_rossii_izza_shutki_putina/

    VastaaPoista
  18. Elokuvassa "Rajut kuviot" (v 1970) nuoret anarkistipeukalokyytiläisneidot haluavat liftata Alaskaan koska siellä on puhtaampaa. Jack Nicholson kysyy "Mistä niin päättelette?". Neitokainen "Olen nähnyt valokuvia. Siellä on niin valkoista".

    "Mistä lähtien?" Kuskina toimiva ex-konsetttipianisti (Nicholson)

    "ilmastonmuutoksesta", "vihertävä" punapää anarkisti

    Elokuvien kuvavirta on vaikuttavaa, jos kuvalliselta esityksessä on myös dialogia...selittävää, ja esityksellä on jokin sanoma/kertomus. Kuten myös kirjoilla.

    Setarkos.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.