Loukkaantukaamme

Myyjättärien puolesta

V.I. Lenin muistetaan päättömästä utopismistaan, joka vei hänen maansa täydelliseen romahdukseen, josta sen nostaminen vei aikaa kymmenen vuotta. Valta sentään pidettiin, vastoin kaikkea alkeellista säädyllisyyttä, mutta toki tässä itsesuojeluvaistokin vaikutti.

Leninin teoksiin kannattaa aina uudelleen tutustua vakuuttuakseen siitä, miten vähällä järjellä maailmaa on voitu hallita ja luultavasti siis nytkin voidaan.

Tiiviin koosteen Leninin ajatuksista tarjoaa Suomessa kirjoitettu Valtio ja vallankumous, jossa Lenin suunnittelee koko valtiokoneiston ja armeijan hävittämistä. Niiden tilalle tulisi koko kansa suorittamaan niitä simppeleitä toimia, joita valtion hallitseminen nykyään edellyttää.

Artikkelissaan Pystyvätkö bolševikit säilyttämään valtiollisen vallan? Lenin selittää tarkemmin, mitä tuo hallitseminen ensi alkuun merkitsisi. Lyhyesti sanoen se merkitsisi sitä, että ne, joilla ei ole, ottavat niiltä, joilla on. Koska tämä on ihmisten luonnollinen käyttäytymismalli ja taipumus, ei sen toteuttamiseen tarvita mitään erikoisia kykyjä. Suosittelen lukemaan artikkelin, joka löytyy kyllä netistä.

Tässä kyseinen pätkä venäjäksi: «Мы не утописты. Мы знаем, что любой чернорабочий и любая кухарка не способны сейчас вступить в управление государством.. Но мы […] требуем немедленного разрыва с тем предрассудком, будто управлять государством, нести будничную, ежедневную работу управления в состоянии только богатые или из богатых семей взятые чиновники. Мы требуем, чтобы обучение делу государственного управления велось сознательными рабочими и солдатами и чтобы начато было оно немедленно, т. е. к обучению этому немедленно начали привлекать всех трудящихся, всю бедноту»²⁾

 Samassa yhteydessä Lenin tavallaan myös esittää varauksen: emmehän me ole utopisteja, emme luule, että jokainen sekatyömies ja keittäjätär pystyisi heti valtiota hallitsemaan, mutta…

Tuo mutta viittaa siihen ennakkoluuloon, että vain rikkaista oloista lähteneet pystyisivät suorittamaan jokapäiväisiä hallinnon tehtäviä.

Tuo reservatio oli vain koreuden vuoksi, kyllä tarkoitus oli kuin olikin panna syvät kansanjoukot hallitsemaan sanan jossakin mielessä, nimittäin ryöstämään rikkaampia. Siitä voitiin ja pitikin heti aloittaa.

Mitä varsinaiseen valtiolliseen valtaan tuli, sen tietenkin oli määrä tulla bolševikeille eikä siis kaikelle kansalle. Ja puolueessahan kuri ja vallan vertikaali oli kova eikä sitä ja sen keinoja kukaan säädellyt.

Vladimir Majakovski imponoitui ajatuksesta, että jokainen kuharkka, siis keittäjätär, voitaisiin panna valtiota hallitsemaan ja esitti asian juuri tässä muodossa runossaan. Hänethän tunnettiin mieltymyksestä komeisiin riimeihin, joissa ei mitään järkeä tarvinnutkaan olla. Kysymys oli taiteellisesta tehosta.

Nyt Viron sisäministeri näyttää ottaneen tuon Leninin kuuluisan lausahduksen majakovskilaisessa muodossaan esille osoittaakseen suomalaisen sosialidemokratian päässeen jo sinne, minne bolševikit ajattelivat pääsevänsä vasta kommunismissa: valta kuuluu kaikille ja jokaiselle.

Me kaikkihan olemme nykyään jo niin suuria demokratian ihailijoita, ettei edes tuo kommunismiin näköjään kuuluva jokaisen ja kenen tahansa valtakaan meitä kauhistuta.

Luulenpa, että se tosiasia, että nykyään on normaalia päästä ns. suoritustason paikoilta hallinnon huipulle, on meille kaikille pikemmin jonkinlainen ylpeyden aihe.

Hesari kuitenkin näyttää pitävän ministerin mainitsemaa myyjätär- sanaa herjauksena, kaiketi käsittämättä lainkaan puhujan tarkoitusta, mutta nykyäänhän ajatellaankin hymiöillä ja kuolataan sanoille eikä ajatuksille. Ministeri kuuluu olevan tunnettu kovasanaisuudestaan…

Nykyisissä, järjestäytyneissä oloissa kuharkkojen valta saattaa jopa toimiakin ihan normaalisti ja ilman sitä vääryyksien ja sokean pakkolunastushengen juhlaa, johon Leninin ajatukset ja politiikka tähtäsivät silloin, kun hän noita rivejä kirjoitteli.

Voi tietenkin käydä niinkin, että historia toistaa itseään.