Verot
köyhälistön verta juo
Mediassa on
syystäkin kauhisteltu sitä, että joillekin lääkäreille on tarjottu tuplapalkkaa,
jotta heidät saataisiin houkuteltua tietylle työnantajalle.
Kuitenkin nämä
medisiinarinplantut (vai olivatko ihan oikeita, vakiintuneita lääkäreitä?)
saivat jo hulppeaa 6000 euron kuukausipalkkaa. Nyt heille tarjottiin 12000.
Muutos siis oli 1:2, kuten jokainen osasi laskea.
Paitsi ettei se
tietenkään niin ollut. Tämä suhde koskee vain työnantajaa. Kyllä progressio
meillä huolen siitä pitää, etteivät valtio ja sen ylläpitämät palkansaajat -lääkärit
mukaan lukien- jää ilman osaansa.
Vuoden 2023
verotaulukoista ilmenee, että 6000 euroa kuussa eli siis 72000 euroa vuodessa
ansaitseva saa verojen jälkeen käteensä 44739 euroa. 12000 kuussa eli 144000
vuodessa ansaitsevalle taas kertyy 75 882 euroa. Siis jo paljon enemmän,
mutta ei sentään tuplasti.
Se, joka saa
3000 euroa kuussa luettaneen jo monella seudulla pienituloisiin. Hän saattaa
jopa elää puutteen rajoilla, elleivät erilaiset tuet päästä häntä pälkähästä.
Pelkkä asuminen pääkaupunkiseudulla tai ainakin keskustassa vie helposti kolmanneksen
tuosta summasta ja verothan ne hänenkin vertaan juovat, kuten Internationalessa
kaunopuheisesti todetaan.
Millainen on
3000 euroa kuussa saavan pienituloisen ja 6000 euroa kuussa saavan suurituloisen
tosiasiassa käteen jäävien summien suhde?
Tuo
pienituloinen saa vuodessa 36000 euroa, josta verot vievät neljänneksen, niin
että käteen tulee 27029 euroa. Tuo 6000 euroa kuussa tienannut henkilö siis saa
käteensä 44739 euroa. Se ei enää olekaan tuplapalkka ja ero nimellisesti puolet
siitä saavaan on kutistunut aika lailla.
Tuollainen ero
tuskin vielä sellaisenaan oikeuttaa jakamaan henkilöitä eri yhteiskuntaluokkiin.
Samat aineelliset asiat saattavat olla molempien ulottuvilla, elintavoista
riippuen. Vielä noin sata vuotta sitten asetelma oli aivan toinen.
Luoja nähköön,
täysin tasainen tulonjako on huono idea, kuten kaikkialla sitä kokeilleissa
yhteiskunnissa on ilmennyt. Toisaalta valtavat tuloerot ovat ilman muuta
pahasta ja jo antiikin auktorit pohdiskelivat sopivaa suhdetta köyhien ja
rikkaiden välillä ja muistelen, että olisi päädytty suunnilleen suhteeseen 1:4.
Jos ajatellaan,
että niukasti toimeentulevaa vähätuloista, ellei nyt suorastaan köyhää meillä merkitsisi
tuo 3000 euroa kuussa saava, olisi rikkaiden saatava siis noin neljä kertaan
enemmän ja tämä tietenkin on laskettava käteen jäävistä tuloista.
Kun 3000 kuussa
ansaitsevalle jää vuodessa käteen noin 27000, saisi siis ylimmän tuloluokan
edustaja neljä kertaa niin paljon eli vähän yli 100 000. Tällöin hänen nimellistulojensa
olisi oltava noin 200 000 vuodessa eli 17000 kuussa.
Mainittakoon,
että presidentti Niinistön palkaksi oli säädetty 160000 euroa vuodessa, mutta
hänen omasta toivomuksestaan se laskettiin summaan 126000. Asuntoetu ja muuta
pientä toki kuuluu virkaan. Verollisena olisi palkan oltava 265000, että käteen
jäisi saman verran. Olikos niitä muita, jotka ovat pyytäneet palkanalennusta?
Miksi ei ole?
Tuo presidentin palkka
eli palkkio on siis verovapaa ja joudutaan vielä jakamaan puolison kanssa, koska
jälkimmäinen joutuu tekemään töitä, mutta ei voi saada palkkaa. Se mahtuu hyvin
platonilaiseen ideaan kohtuullisen tasaisesta tulonjaosta ja sopii malliksi
muillekin rikkaille. Se oikeastaan voisi muodostaa hyväksytyn palkan ylärajan.
Vaan miten on
käytännössä? Nyt on aiheellisestikin nostettu esille Yleisradion pääjohtajan
palkka, joka on ollut 352000 euroa vuodessa. Se ylittää siis aika lailla tuon
ajatellun noin 200 000 euron ylärajan ja käteen jäävät noin 100 000.
Miksi moinen
avokätisyys valtion yhtiössä, joka pyörii verotuloilla ja sivumennen sanoen
tuottaa lähes pelkkää roskaa? Tämä nimenomainen kysymys kannattaa ottaa nyt
hallituksen toimesta esille, mutta toki se on vain pisara meressä.
Tässä pari
vuosikymmentä sitten, taisi olla 1990-luvulla, riehaannuttiin meillä kovin ”uusista”
ideoista, jotka itse asiassa olivat sitä yhtä ja samaan laissez-faire ideologiaa,
joka on ollut yksinkertaisten sielujen evankeliumina jo parisataa vuotta.
Kyseessä näyttää
olevan uskontoa muistuttava lahkolaisuus, joka ei kykene ymmärtämän eroa
kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden välillä. Miljardit yksityisten ihmisten
käsissä eivät kuulu normaaliin, toimivaan demokratiaan sen enempää kuin
kymmenkertaiset ja sitä suuremmat tuloerotkaan. Demokratia kukoistaa vain siellä,
missä ei ole äärimäisyyksiä.
Sekä Venäjällä
että Virossa on käytössä tasavero, eikä siis tuloeron progressiota, Jokainen
maksaa saman prosenttiosuuden tuloistaan. Nyt prosentti on Virossa 20 ja
Venäjällä 13.
Gini-kerroin mittaa
tulonjaon tasaisuutta ja sitä pidetään alhaisena, kun se on alle 30 (tarkoittaen
siis .30, tämä niuhottajille). Virossa se on nyt 31 ja Suomessa se on 25.4.
Venäjällä se on ollut noin 42 ja USA:ssa
47. Nämä kaksi viimemainittua maata ovat muodollisesi demokratioita, kuten
tiedetään, mutta toinen asia on, miten kansanvalta niissä toimii.
Virossa se
kuitenkin taitaa toimia varsin hyvin ja onkin syyt olettaa, ettei tasavero sinänsä
ole tie rappioon. Ehkäpä sellaista voisi meilläkin ajatella?
Toisaalta on kai
mukava tietää, että kolme prosenttia hyvätuloisinta maksaa tietääkseni 40
prosenttia veroista (tuloveroista). En nyt löydä lähdettä, mutta pidän asiaa
uskottavana. Eivät rikkaat meillä pääse ihan halvalla köyhälistön niskoilla
elelemään, vaikka demagogit niin väittävät.
Mutta tässäkin
kannattaa muistaa, että kotitalouksien välittömät verot ovat vain noin kolmannes
kaikista veroista. Kaiken kaikkiaan
verottaja kuppaa meitä jokaista lähes joka askeleella niin paljon, että yhä harvemmat
tuottavaa työtä tekevät ovat läkähtymisvaarassa.
Kaikkein
suurituloisimmat eivät yleensä nauti etupäässä palkkatuloja, vaan pääomatuloja,
joille on varattu erityiskohtelu suurpääoman lepyttämiseksi.
Vain erilaisten tukien varassa elävät, kuten
opiskelijat, saattavat päästä verottajan kynsistä kuin koira veräjästä. Eihän
heitä toki kateeksi käy, mutta joskus näyttää siltä, ettei silläkään taholla ole
aina ihan ymmärretty, miten edullisessa asemassa sitä ollaan.
Verot köyhälistön
verta juo…
L’etat opprime et la loi triche,
L’impôt saigne le malheureux,
Nul devoir s’impose au riche,
Le droit du pauvre est un mot
creux…
Vaan kenen
verta? Ehkä lopulta meidän kaikkien, ellei löydetä kohtuutta.
Kunhan opiskelijat käyttävät kaikki rahansa viinaan ja tupakkaan niin asia on ok. Paras työtön on kaljaa kittaava mies sen saamista tuista kiertoon palautuu leijonan osa.
VastaaPoistaParas työmies on sellainen, joka on töissä valtiolla, ja asuu valtion asunnossa vuokralla, ja vetää valtion viinaa kaksin käsin, ja tupakoi lakkaamatta. Lisäksi omistaa auton, vanha ropponenkin käy. Ei matkustele eikä muutenkaan leveile. Kun sitten vihdoin koittaa eläke, kuolee mahdollisimman pian pois. Em. tapaus kävi kollegalleni, ehti nauttia eläkkeestä vain kolmisen kuukautta, ja tarina on tosi.
PoistaEi sitä eläkkeellä muutoinkaan nautita, kärsitään pienemmästä palkasta ja odotetaan raihnasta vanhuutta ja lopulta kuolemaa; äkkiloppu, hyvä loppu.
Poista"Miksi moinen avokätisyys valtion yhtiössä, joka pyörii verotuloilla ja sivumennen sanoen tuottaa lähes pelkkää roskaa" Siis _kaikissa_ valtion yhtiössä, virastoissa ja viroissa jne..
VastaaPoistaKai sitä suomeksi kutsutaisiin korruptioksi jos täällä sellaista olisi mutta kerran vuodessa meille kerrotaan, että suomi on maailman rehellisin maa jossa ei ole korruptiota, eli on nähtävästi maailman kyvykkäimpiä johtajia ja virkamiehiä jotka ovat palkkansa ansainneet..
Ilman tuota kertoja neuvostoa joka kertoo meille näitä merkityksellisiä 0-lukuja korruptio kertoimemme olisi huippu lukemissa joten kiittäkäämme neuvostoja.
Ammattiyhdistysliikkeen kyky vaatia työläisille parempaa palkkaa perustui vielä vähän aikaa sitten siihen, että työvoiman tarjonta oli rajattua, rajat olivat lähes kiinni. Lääkäriliitolla on yhä oikeus toimia samoin, pitää rajansa kiinni jotta syntyy rajattu työvoiman tarjonta. Duunareille samaa oikeutta ei enää suoda. Toiset saavat luoda itselleen rajatun tarjonnan nostaakseen palkkojaan, ja toiset eivät.
VastaaPoistaVoisin kuvitella, että esimerkiksi syrjäytynyt köyhä työtön maksaa aika paljon veroja suhteessa tuloihinsa. Pelkkää alkoholiveroa hän maksanee jo satasen kuussa ehkä. Ruuan mukana ehkä toisen satasen. Kyllä siinä Viron tasaveroprosentti ylittyy helposti.
Se vähän riippuu mistä se "syrjäytynyt köyhä työtön" saa ne rahansa. Jos hän saa ne sieltä mistä "syrjäytyneet köyhät työttömät" yleensä saa koska ovat "syrjäytyneitä köyhiä työttömiä", niin hän ei maksa senttiäkään veroja, vaan hänen veroista saamansa rahat vain palautuvat sinne mistä tulivatkin.
PoistaSama tietysti koskee kaikkia virkamiehiä ja monia monia muita etenkin "kansalaisyhteiskunnan" työntekijöitä. Heidän tilanteensa ei niin maksajan kuin saajankaan osalta muuttuisi yhtään minnekään jos palkka maksettaisiin nettopalkkana vähennettynä vielä hänen keskimäärin ostamiensa tavaroiden ja palveluiden alveilla. Mutta koska tämän tavaroiden ja palveluiden keskimääräisen summan laskeminen on hankalaa erilaisten kulutustottumusten vuoksi, on ihan laskennallisista syistä helpompi leikkiä että hän olevinaan maksaa veroja. Hän vain palauttaa aina palkanmaksutapahtuman ja ostotapahtuman myötä osan veroista saamastaan summasta takaisin sinne mistä ne alunperinkin sai. Tämä on vain tapa laskea hänen nettopalkkansa. Niillä joiden palkka tulee muualta, tilanne on tietysti toinen ja he maksavat oikeasti rahaa valtiolle jolla sitä maksettua rahaa ei ennen tätä maksua ollut. Tylyä, mutta näin se vain on.
Täsmälleen noin.
PoistaTuo esim. lääkäreiden kouluttamisen rajoittaminen liiton? Vaatimuksesta on omituista. Kuten apteekkareiden oikeus valittaa vuosia kilpailijan tulosta.
VastaaPoistaLääkärien osalta ongelma vain on siinä, että jos näitä ryhdyttäisiin ylikouluttamaan palkkatason hallitsemiseksi noin miljoonan maksavan koulutuksen saaneet lääkärit lähtevät ulkomaille pienemmän verotuksen maihin. Suomalaisilla lääkäreillä riittää kysyntää. Tilalle sataisiin parhaassa tapauksessa ulkomailla koulutettuja, jotka ymmärtävät oireet - tai sitten ei.
PoistaVihavaisen blogista tai ainakin parhaista pitäsi tehdä kirja.
VastaaPoistaEntäpä me hyväkuntoiset, ja jo useamman vuoden eläkkeellä olleet, joilla on asiat kunnossa? Kuka tai mikä taho meitä voisi jelppiä, jelpitäänhän demokratiassa ja kansankodissa kaikki, tai niin olen käsittänyt?
VastaaPoistaOngelmani on se, että olin velaton jo ennen eläkeikää. Vaimoini on kaunis, joka herättää huomiota, ja on aina herättänyt. No, onhan hän minua yli kymmenen vuotta nuorempi, mutta kun olemme samalta, sanokaamme heimoalueelta, niin hyvin meillä menee. No, sitten olen terve, hyväkuntoinen, ja oikeastaan kaikki on OK. Viime vuonna ostin uuden kohtuullisen auton, ei mitään Tesloja, tms. mutta kuitenkin uuden, ilman velkaa tietenkin. Entuudestaan on pari kohtuullisen arvokasta harrasteautoa.
Nyt tullaankin siihen Maslowin tarvehierarkiaan, eli se klishee:" Having, loving, being", eli kaikki tarpeet ovat tyydytetyt, mutta pitemmän päälle se ei tunnu maistuvan, sillä jotakin elämästä puuttuu?
Kun kaikki on OK, ja on ollut vuosikausia, miksi kaikki tylsistyttää? Näin lienee käynyt itselleni, joka en ole saanut latin latiakaan lahjoina, voittoina, perintöinä, vaan kaikki on tullut keskipalkkaisena duunarina, ei sen kummempana, mutta ei todellakaan koskaan yli varojensa elänneenä. Voisi sanoa, pitkästä, pitkästä virsi kaunis?
Kuka tai mikä taho meitä tylsistyneitä ja masentuneita eläkeläisiä tosiaankin jelppisi tässä maailmassa, jossa kaikkia pitää jelppiä kuulemma tasa-puolisesti, näin olen ainakin kuullut? Miksi taloudellisesti omillaan eläneitä ei jelpitä, ja he saavat ja voivat masentua ilman mitään apua? Masennus on masennusta johtuipa se rahan puutteesta tai liiasta rahasta.
Joku Linkola taisi puhua aikoinaan ihmisen ponnistelun tarpeesta, että tuota!
Hommaa matkailulla asuntoosi lutikoita. Se tuo vaihtelua ja pitää taatusti vireessä. Omakohtainen kokemus.
PoistaOn hyvin kyseenalaista, kannattaako terveen ja jaksavan ihmisen jäädä eläkkeelle pelkän iän perusteella. Minusta ei kannata. On paljon parempi, että ihmisellä on mielekästä tekemistä, joka voi olla vaikkapa osa-aikaista työtä. Muuten tosiaan helposti tylsistyy ja lopulta masentuu.
PoistaMeillä on Suomessa kummallinen asenne työhön. Täällä työtä pidetään rangaistuksena ja työstä nauttimista häiriintyneenä. Oma kokemukseni on toisenlainen: sekä minä että puolisoni nautimme työstä. Suomessa olisi aika muuttaa työstä puhumisen tapaa. Ei työ ole pakkopaita ja rangaistus vaan yksi keskeisiä elämän mielekkyyttä lisääviä tekijöitä. Työttömyys tai työkyvyttömyys on usein suuri tragedia, joten miksi ei täysin terveen 65-vuotiaan jääminen tyhjää toimittamaan myös olisi traagista? On kummallista, että Suomessa ihmisen ihannetila tuntuu olevan se, että ei tarvitse tehdä mitään. Vähänpä ihmiset siinä tietävät, mitä toivovat.
Sanopa muuta, ymmärrän asenteen kyllä kuluttavan ja alisteisen ruumilllisen työn osalta, mutta miksi kevyttä ja palkitsevaa itsenäistä henkistä työtä - jossa työura on muutenkin lyhyempi - kaipaisi tyhjää toimittamaan ja kuolemaa odottamaan vähän niinkuin porsas joulua.
PoistaMitä te osaatte tehdä vai onko teidän työ vaan ollut palkitsevaa?
PoistaMiksi on pakko jäädä eläkkeelle oletteko te kumpainenkin jotain rattopoikia tai jollain muulla iästä riippuvalla alalla? Toinen voi osallistua niillä autoillaan esim. romuralliin.. Tietysti jos teillä on liikaa rahaa voisitte ruveta vaikka mesenaateiksi olisi tiedossa ainakin yksi joka voisi tehdä empiiristä tutkimusta vapaaherruudesta määrittelemättömän pitkänkin ajan jakson..
Superrikkaat ovat lähinnä järjestelmän sivutuote, eivät tavoite, eikä heidän olemassa olonsa ole ongelma, jos siitä ei sellaista tehdä. Kaikissa suhteellisen vapaissa talousjärjestelmissä on aina niitä, joille vauraus keskittyy voimakkaasti. Eiköhän meille muille riitä se, että he maksavat valtavat määrät veroja, joilla meidänkin palvelujamme ylläpidetään.
VastaaPoistaTämä riippuu hallintojärjestelmästä.
PoistaSivutuote kyllä, mutta jos kyse on monarkistisesta hallinnosta niin kyse on jo uskonnon kaltaisesta järjestelmästä. Monarkia itsessään ei taas välttämättä ole proplemaattinen, mutta sen ns. vallan ympärillä olevat ihmiset saattavat haastaa vallitsevia olosuhteita.
Yksi mitä taas ihmiset tuppaa ymmärtämään että se talous tai ns. rikkaus on harvoin pelkkiä lukuja. monesti se on taloudellisesti kiinni tuotannossa tms. eli raha ei makaa pankissa niin sanotusti.
Kuuakusipalkka pitää kertoa julkisella sektorilla 12,9:llä, jotta saa vuosipalkan approksimaation, jossa on lomaraha mukana. Yksityisellä sektorilla kerroin on samansuuntainen. Lääkärit kuitenkin monesti lääkärikeskuksissa työskentelevät toiminimellä ja ovat yrittäjinä.
VastaaPoista