Kuppaavat

 

Verot köyhälistön verta juo

 

Mediassa on syystäkin kauhisteltu sitä, että joillekin lääkäreille on tarjottu tuplapalkkaa, jotta heidät saataisiin houkuteltua tietylle työnantajalle.

Kuitenkin nämä medisiinarinplantut (vai olivatko ihan oikeita, vakiintuneita lääkäreitä?) saivat jo hulppeaa 6000 euron kuukausipalkkaa. Nyt heille tarjottiin 12000. Muutos siis oli 1:2, kuten jokainen osasi laskea.

Paitsi ettei se tietenkään niin ollut. Tämä suhde koskee vain työnantajaa. Kyllä progressio meillä huolen siitä pitää, etteivät valtio ja sen ylläpitämät palkansaajat -lääkärit mukaan lukien- jää ilman osaansa.

Vuoden 2023 verotaulukoista ilmenee, että 6000 euroa kuussa eli siis 72000 euroa vuodessa ansaitseva saa verojen jälkeen käteensä 44739 euroa. 12000 kuussa eli 144000 vuodessa ansaitsevalle taas kertyy 75 882 euroa. Siis jo paljon enemmän, mutta ei sentään tuplasti.

Se, joka saa 3000 euroa kuussa luettaneen jo monella seudulla pienituloisiin. Hän saattaa jopa elää puutteen rajoilla, elleivät erilaiset tuet päästä häntä pälkähästä. Pelkkä asuminen pääkaupunkiseudulla tai ainakin keskustassa vie helposti kolmanneksen tuosta summasta ja verothan ne hänenkin vertaan juovat, kuten Internationalessa kaunopuheisesti todetaan.

Millainen on 3000 euroa kuussa saavan pienituloisen ja 6000 euroa kuussa saavan suurituloisen tosiasiassa käteen jäävien summien suhde?

Tuo pienituloinen saa vuodessa 36000 euroa, josta verot vievät neljänneksen, niin että käteen tulee 27029 euroa. Tuo 6000 euroa kuussa tienannut henkilö siis saa käteensä 44739 euroa. Se ei enää olekaan tuplapalkka ja ero nimellisesti puolet siitä saavaan on kutistunut aika lailla.

Tuollainen ero tuskin vielä sellaisenaan oikeuttaa jakamaan henkilöitä eri yhteiskuntaluokkiin. Samat aineelliset asiat saattavat olla molempien ulottuvilla, elintavoista riippuen. Vielä noin sata vuotta sitten asetelma oli aivan toinen.

Luoja nähköön, täysin tasainen tulonjako on huono idea, kuten kaikkialla sitä kokeilleissa yhteiskunnissa on ilmennyt. Toisaalta valtavat tuloerot ovat ilman muuta pahasta ja jo antiikin auktorit pohdiskelivat sopivaa suhdetta köyhien ja rikkaiden välillä ja muistelen, että olisi päädytty suunnilleen suhteeseen 1:4.

Jos ajatellaan, että niukasti toimeentulevaa vähätuloista, ellei nyt suorastaan köyhää meillä merkitsisi tuo 3000 euroa kuussa saava, olisi rikkaiden saatava siis noin neljä kertaan enemmän ja tämä tietenkin on laskettava käteen jäävistä tuloista.

Kun 3000 kuussa ansaitsevalle jää vuodessa käteen noin 27000, saisi siis ylimmän tuloluokan edustaja neljä kertaa niin paljon eli vähän yli 100 000. Tällöin hänen nimellistulojensa olisi oltava noin 200 000 vuodessa eli 17000 kuussa.

Mainittakoon, että presidentti Niinistön palkaksi oli säädetty 160000 euroa vuodessa, mutta hänen omasta toivomuksestaan se laskettiin summaan 126000. Asuntoetu ja muuta pientä toki kuuluu virkaan. Verollisena olisi palkan oltava 265000, että käteen jäisi saman verran. Olikos niitä muita, jotka ovat pyytäneet palkanalennusta? Miksi ei ole?

Tuo presidentin palkka eli palkkio on siis verovapaa ja joudutaan vielä jakamaan puolison kanssa, koska jälkimmäinen joutuu tekemään töitä, mutta ei voi saada palkkaa. Se mahtuu hyvin platonilaiseen ideaan kohtuullisen tasaisesta tulonjaosta ja sopii malliksi muillekin rikkaille. Se oikeastaan voisi muodostaa hyväksytyn palkan ylärajan.

Vaan miten on käytännössä? Nyt on aiheellisestikin nostettu esille Yleisradion pääjohtajan palkka, joka on ollut 352000 euroa vuodessa. Se ylittää siis aika lailla tuon ajatellun noin 200 000 euron ylärajan ja käteen jäävät noin 100 000.

Miksi moinen avokätisyys valtion yhtiössä, joka pyörii verotuloilla ja sivumennen sanoen tuottaa lähes pelkkää roskaa? Tämä nimenomainen kysymys kannattaa ottaa nyt hallituksen toimesta esille, mutta toki se on vain pisara meressä.

Tässä pari vuosikymmentä sitten, taisi olla 1990-luvulla, riehaannuttiin meillä kovin ”uusista” ideoista, jotka itse asiassa olivat sitä yhtä ja samaan laissez-faire ideologiaa, joka on ollut yksinkertaisten sielujen evankeliumina jo parisataa vuotta.

Kyseessä näyttää olevan uskontoa muistuttava lahkolaisuus, joka ei kykene ymmärtämän eroa kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden välillä. Miljardit yksityisten ihmisten käsissä eivät kuulu normaaliin, toimivaan demokratiaan sen enempää kuin kymmenkertaiset ja sitä suuremmat tuloerotkaan. Demokratia kukoistaa vain siellä, missä ei ole äärimäisyyksiä.

Sekä Venäjällä että Virossa on käytössä tasavero, eikä siis tuloeron progressiota, Jokainen maksaa saman prosenttiosuuden tuloistaan. Nyt prosentti on Virossa 20 ja Venäjällä 13.

Gini-kerroin mittaa tulonjaon tasaisuutta ja sitä pidetään alhaisena, kun se on alle 30 (tarkoittaen siis .30, tämä niuhottajille). Virossa se on nyt 31 ja Suomessa se on 25.4. Venäjällä se on ollut noin 42 ja USA:ssa  47. Nämä kaksi viimemainittua maata ovat muodollisesi demokratioita, kuten tiedetään, mutta toinen asia on, miten kansanvalta niissä toimii.

Virossa se kuitenkin taitaa toimia varsin hyvin ja onkin syyt olettaa, ettei tasavero sinänsä ole tie rappioon. Ehkäpä sellaista voisi meilläkin ajatella?

Toisaalta on kai mukava tietää, että kolme prosenttia hyvätuloisinta maksaa tietääkseni 40 prosenttia veroista (tuloveroista). En nyt löydä lähdettä, mutta pidän asiaa uskottavana. Eivät rikkaat meillä pääse ihan halvalla köyhälistön niskoilla elelemään, vaikka demagogit niin väittävät.

Mutta tässäkin kannattaa muistaa, että kotitalouksien välittömät verot ovat vain noin kolmannes kaikista veroista.  Kaiken kaikkiaan verottaja kuppaa meitä jokaista lähes joka askeleella niin paljon, että yhä harvemmat tuottavaa työtä tekevät ovat läkähtymisvaarassa.

Kaikkein suurituloisimmat eivät yleensä nauti etupäässä palkkatuloja, vaan pääomatuloja, joille on varattu erityiskohtelu suurpääoman lepyttämiseksi.

 Vain erilaisten tukien varassa elävät, kuten opiskelijat, saattavat päästä verottajan kynsistä kuin koira veräjästä. Eihän heitä toki kateeksi käy, mutta joskus näyttää siltä, ettei silläkään taholla ole aina ihan ymmärretty, miten edullisessa asemassa sitä ollaan.

Verot köyhälistön verta juo…

 L’etat opprime et la loi triche,

L’impôt saigne le malheureux,

Nul devoir s’impose au riche,

Le droit du pauvre est un mot creux…

 

Vaan kenen verta? Ehkä lopulta meidän kaikkien, ellei löydetä kohtuutta.