Lämmintä ja
kuumaa
Laatulehti” Die
Zeit” julkaisi 10.7.2025 numerossaan vertailun, jossa ilmaston lämpeneminen
tuodaan havainnollisesti esiin.
Vertailussa
vastakkain ovat ajanjakso 1961-1990 ja vuosi 20204. Voimme nähdä siinä monia
hätkähdyttäviä muutoksia ja myös tehdä johtopäätöksiä. Vai voimmeko ja jos, niin
mitä?
Muutokset ainakin
ovat dramaattisia: varhaisemmalla vertailujaksolla noin 60-30 vuotta sitten
Saksassa oli joka vuosi keskimäärin 34 kesäpäivää (Sommertage), mikä
tarkoittaa, että saavutettiin vähintään 25 asteen lämpötila, jota meillä
kutsutaan helteeksi. Vuonna 2024 niitä oli tuplaten: 69.
Varsinaisia kuumia
päiviä (Hitzetage) oli ennen keskimäärin 6 joka vuosi, kun niitä viime vuonna
taas oli 18 -siis kolminkertaisesti.
Pakkaspäiviä,
eli sellaisia, jolloin elohopea laski alle nollan, oli aiemmin Saksassa keskimäärin
83 vuodessa, kun niitä viime vuonna oli vain 50.
Lumipäiviä,
jolloin lunta oli vähintään 1 cm oli aiemmin keskimäärin 45, kun niitä viime vuonna
oli vain 7.
Pakko on tietenkin
sanoa, että tässä näkyvä muutos on ollut suuri, mutta onhan se myös saavutettu
varsin arveluttavalla vertailulla.
Kun varhemmaksi
vertailukohteeksi otetaan 30 vuoden keskiarvo, on siitä kaikki äärimmäisyydet
höylätty pois, mikä on aivan järkevää, mutta mitäpä on sanottava tuollaisen
keskiarvon vertailemisesta yhteen ainoaan vuoteen, joka aivan ilmeisesti on reilusti
keskiarvon yläpuolella?
Periaatteessahan
homma on siis tehty väärin ja aiheuttaa varmasti väärintulkintoja, eihän
kyseessä mikään uusi keskiarvo ole ja vanhemmastakin historiasta olisi kyllä voitu
löytää poikkeavia vuosia vertailukohteeksi.
Emme kuitenkaan
tiedä, millaisiksi uudet keskiarvot muodostuvat. Viime vuoden kuva on joka
tapauksessa pysäyttävä. Mikäli vuodet ovat tästä eteenpäin jokseenkin samanlaisia,
on Saksassa siirrytty kyllä uuteen vaiheeseen.
Nuo esitetyt
arvot koskevat kuitenkin Saksaa, jossa ilmeisesti ei ole ollut sellaisia pakkastalvia
kuin meillä viime vuosina. Näyttää siltä, että ilmasto tai vähintäänkin
keskimääräiset säätilat ovat meillä kehittyneet aika suotuisasti
Keski-Eurooppaan verrattuna.
On otettava
huomioon, ettei kyse useinkaan taida olla niinkään ilmastonmuutoksesta, kuin
suursäätilasta, joka esimerkiksi tämän vuoden alkukesästä teki meille niin
kalsean kesän, että suurin osa ihmisiä siitä valitti ja moni matkusti
ulkomaille lämmittelemään.
Joka tapauksessa
nuo eurooppalaiset lukemat ovat meille suomalaisille kiinnostavia. Tukalia
lämpöpäiviä, Hitzetage ovat sikäläisittäin vasta 30 asteen ylittävät päivät.
Nuo meikäläiset hellepäivät (25-30 astetta ) ovat vain normaaleja kesäpäiviä
(Sommertage).
Jos meillä nyt
kävisi niin onnellisesti, että pysyttäisiin kesällä enimmäkseen ”kesäpäivien”
lämpörajoissa ja talvisin saataisiin nauttia purevista pakkasista ja paksuista
hangista, kuten näyttää käyvän, merkitsisi se sitä, että jo pelkkä ilmastokin voisi
houkutella tänne matkaajia.
Heille
voitaisiin talvella tarjota aika etelässäkin yksinkertaisia luonnon iloja:
murtomaahiihtoa, retkiluistelua, talvikalastusta ja koiravaljakkosafareja.
Öisin olisi mahdollista ihailla valosaasteetonta näkymää kauas tähtitaivaalle
ja pohjoisessa ihmetellä revontulia.
Suomen kesäkin,
kesäpäivineen ja valkeine öineen tarjoaisi miellyttävän kohtuullista lämpöä ja
liiallisuuden torjumiseen riittäisi pelkkä pulahtaminen luonnonveteen.
Puhdas ja yksinkertainen
herkkuruoka puhtaiden järvien äärellä, joskus nuotion loisteessa tai savusaunan
tuoksussa on voittamaton kulinaarinen elämys.
Yksityisautoilun
lopettaminen tiheästi asutuissa maissa olisi kohtuullinen vaatimus, joka ehkä
toteutetaan siellä korkean verotuksen avulla. Kyseessä on yksi tehokkaimmista
keinoista vähentää hiilipäästöjä. Ruuhka-alueilla
autoilu tarpeetonta ja pelkästään
vahingollista ja sitä on vähennettävä, jos asiassa ollaan tosissaan.
Suomen kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla tällainen
tietenkin olisi mieletöntä ja jopa mahdottomuus, joten meillä turisti voisi
myös kohtuuden rajoissa nauttia siitäkin ylellisyydestä.
Keski- ja
Etelä-Euroopassa myös nopeusrajoitukset olisivat paikallaan ja ennen pitkää ne
sinne tulevat. Meillä nekin voitaisiin pitkillä etäisyyksillä poistaa ainakin
niiltä hirmuisen voimakkailta sähköautoilta, joiden tehoja ei nykyisinkään
taida päästä missään oikeasti kokeilemaan. Olisipa sellainen jännää, luulisin.
Suomeen voisi ja
voi nytkin esimerkiksi Saksasta matkustaa lähes niin sanotusti saasteettomalla
tavalla laivakyydillä, mikä lienee varma valtti saksalaisen laumaihmisen
houkuttelemiseksi. Sitä pitää vain hyödyntää.
Miten sitten
ilmastonmuutos pysäytetään? Mene ja tiedä. Kovasti ainakin yritetään ja
vastuuta kaadetaan yksityisen ihmisen niskaan ja hänen ”jalanjälkeään”
tutkitaan.
Kasvisten
syömisellä ja jätteiden kierrätyksellä on Zeitin mukaan tämän asian kannalta joka tapauksessa varsin
vähäinen merkitys, mutta palvelevathan ne hyvän omantunnon lunastamisessa kuin
aneet aikanaan. Kun uusi keskiaika nyt on tulossa, näyttää anekauppa yhdeltä
lupaavimmista bisneksen lajeista.
Sehän on kuin showbisnestä
-panokset eivät maksa oikeastaan mitään ja voivat olla pelkkää ilmaa, mutta
tulot saattavat olla tähtitieteelliset.
Siihen panostakaamme
myös Suomessa ja toivokaamme kylmiä kesiä ja pakkastalvia, jolloin on mukava
muistella auvoisten kesäpäivien autereisia hetkiä takkatuen loimutessa ja työntäessä
mikrohiukkasiaan heleän pakkastaivaan sineen.
Ehkäpä juuri täällä
voisi sijaista se paratiisi, pohjoinen Arkadia, jossa nykyihminen voisi heittää
syntitaakkansa ja nauttia ainutkertaisesta elämästään oikein luvan perästä?
Suomi kuuluu ilman muuta ilmaston lämpenemisen suhteen voittajiin.
VastaaPoistaTässä asiassa ei tärkeintä ole voitto vaan reima yritys.
PoistaYrittää toki pitää.
PoistaPitää kuitenkin ymmärtää, että suomalaiset ovat maailmassa erittäin uhanalainen laji - paljon uhanalaisempi kuin vaikkapa hömötiaiset tai jääkarhut. Joten olisi täysin edesvastuuntonta ajaa alas Suomen talous pelkän "kunnianhimon" takia ja sitä kautta tuhota koko suomalaisuuden edustama biodiversiteetti maailmasta.
Vaikka kaikki suomalaiset lopettaisivat kaikien kuluttamisensa ja aivan kaiken tuotantonsa heti, mikään mittari ilmastonmuutoksen suhteen ei edes värähtäisi. Kukaan ei huomaisi mitään, eikä kukan muistaisi edes kiittää meitä siitä "kunniahinmosta". Hukkaan meni siis sekin himo.
No, kun tiedän, mitkä kommentit tähän taas tulevat, kerron jo nyt, että kyllä juu, turhaa kulutusta on järkevää välttää, Balille ei ole pakko päästä joka vuosi bailaamaan, lemmikkieläimet on syytä tappaa, koska ne ovat pääosin lihansyöjiä, kierrätys on järkevää ja paikallaan ja energiantuotantoa ja teollisuuden prosesseja on syytä kehitellä aina vain puhtaampaan suuntaan.
Mutta kaikessa tuossa järki ja tolkku mukana silmittömän "kuunianhimon" sijaan. Ketään ei kiinnosta Suomen kunnia tässä(kään).
Lopuksi huomautan, että Nasan kokonasvaltaisen stelliittimittausten mukaan Suomi on hiilen nettonielu nyt. Suomi on iso maa, jossa väkeä ei ole juuri lainkaan ja joka on aivan täynnä metsiä ja soita, jotka sitovat hiiltä hurjasti joka Jumalan vuosi.
Puhe siitä, että Suomi olisi päästöjen tuottaja johtuu siitä, että EU:n poliitisesti päätetyissä laskentamalleissa kaikki luonnontilassa oleva nielu jätetään huomioimatta ja erityisesti metsien päästölaskenta on mennyt aivan ilveilyksi. Metsät ovat samat kuin ennenkin - puumäärä toki kasvaa niissä joka vuosi - mutta laskennassa kymmenien miljoonien hiilidioksiditonnien nielu on yhtäkkiä heivattu kymmenien miljoonien tonnien päätölähteeksi. Tässä ei ole tolkkua. Tuo on politiikkaa sen sijaan että se olisi bologiaa, kemiaa ja fysiikkaa.
Poliittisena tavoitteena noissa EU:n laskentamalleissa on tehdä periferiasta, mm. Suomesta luontoreservaatti Keski-Euroopan saastaisten maiden viherpesua varten.
Taivaalta Nasa näkee ison kuvan:
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/satelliitti-paljastaa-hiilitaseen/#a95884ed
Kuten aiemmin totesin, syyttely ei auta ketään eikä mitään tässä tilanteessa. Läpällä heitit jotain tapoja, joilla ilmastonmuutosta hillitään, sydämelliset kiitokset nyt niistä. Tuttuja vanhoja toki olivatkin, mutta hyvä niin. Muuten tässä mentiin taas EU sitä ja EU tätä, me ollaan ylpeitä suomalaisia, joita kaikki vaan sortaa persumentaliteetilla. Menen tästä laittamaan korianterihummusta tomaateilla leivän päälle ja yritän viilentää hieman saunaa muistuttavaa asuntoani.
PoistaMuistakaa aurinkosuoja ja oireenmukainen nesteytys.
Keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Onpa uskonto saanut jalansijaa. Oikeasti alailmakehän lämpötiloihin vaikuttaa tuhannet eri tekijät, ja yksittäisen tekijän vaikutusta ei tiedetä, monen yhteisvaikutuksesta puhumattakaan.
PoistaPäästöjen esittely lämpenemisen syynä on vain arvaus. Arvauksen väittäminen tieteelliseksi faktaksi on uskontoa. Uskonnon tehtävä on kopistella tavisten rahat uskonnonharjoittajille, ja siinä ilmastovouhotus toimii tehokkaasti. Katolinen kirkkokin saa kadehtia.
Satoja miljardeja dollareita vuosittain menee näihin uskontokuluihin, globaalisti. Meitinkin on pakko maksaa. Ilmastoon näillä rahoilla ei ole huomattu mitään vaikutusta.
Mulle kans yks' samanlainen kuin Mikalla, kiitos! Siis drinkki.
PoistaHuh hellettä. Näistä asioista on puhuttu pitkään ja valitettavasti asiat etenevät globaalisti sen mukaan, mitä on ennustettujo vuosia. Mukava tunnelma kuitenkin blogissa hyvin vakavasta aiheesta huolimatta. Näin se kai täytyy hahmotella tulevaisuutta myös Suomen kannalta.
VastaaPoistaIlmastonmuutosta torjutaan yksityisella, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. Mikään toimi sen puolesta ei ole liian pieni, ja yksilön kohdalla perusteena on hiilijalanjäljen pienentäminen erilaisin keinoin. Olen ollut itse jonkun aikaa kasvispainotteisella ruokavaliolla, valmistan kasvisruokani ja pidän muutaman kana/kala- päivä vkossa. Olo tuntuu hyvältä ja painokin on kurissa. Ennen rakastin pihvejä, mutta kolesterolit pomppasivat koholle, ja nykyään jauhelihakin ällöttää suorastaan, kukin tavallaan. Suosin vihreää sähköä, pidin aikoinaan lentolakkoa kymmenisen vuotta ja jatkossa yritän hoitaa ulkomaan matkailun maata pitkin. Jos joudun lentämään, harkitsen lentokompensaation suorittamista maksuna. En itse autoile, suosin kävelyä ja julkista liikennettä. Pyrin kierrättämään jätteeni oikeaoppisesti enkä roskaa luontoa. Siivoan jälkeni ja olen muutenkin taloudellinen. Nämähän eivät ole mitään radikaaleja ilmastotekoja edes vaan terveen järjen tekoja.
On hyvä, että Suomessakin on tahoja ja ajatushautomoja, jotka miettivät realistista siirtymää kohti ekologisempaa elämäntyyliä.
Leo Stranius "Käpylän Gandhi" pitää hyvää tähän keskittyvää blogia, joka on itselle jonkinlainen esikuvakin asiassa. En usko, että ihmiskunta voi kääntää kelloa taaksepäin palaten keskiajalle vaan katsomme realistisesti yhdessä tulevaisuuteen tehden jokainen parhaamme yhdessä ja yksilöinä. Toisten syyttely ei auta paljoa asiassa. Saa nähdä pystyykö ihminen lajina löytämään vihdoin konsensuksen siitä, että nopeita toimia tarvitaan.
Maapallo on peritty edellisiltä sukupolvilta meille. Me aikanaan luovutamme sen seuraaville sukupolville ja annamme soihdun eteenpäin. Haluan omalta osaltani pitää huolen, että se jää mahdollisimman elinkelpoiseen kuntoon tulevillekin sukupolville.
"Ehkäpä juuri täällä voisi sijaista se paratiisi, pohjoinen Arkadia"
VastaaPoistaKauankohan saamme sen paratiisin pitää, jos olosuhteet muualla kuten Afrikassa muuttuvat epäsuhtaisiksi.
"Puhdas ja yksinkertainen herkkuruoka puhtaiden järvien äärellä..."
VastaaPoistaHm, rantakalaa...
Kun kuulenkin sanan "ilmastonmuutos", poistan varmistimen pistoolistani (jota minulla ei tosin ole).
VastaaPoistaSe on kieltämättä ongelma.
PoistaTällaiset (ilmasto)uskovais-denialisti-hömelöt ovat kyllä ongelma.
PoistaSoininvaarahan ehdotti ympäristöhaittojen vähentämiseksi työajan radikaalia vähentämistä. Ihmiset voisivat hakea tekemistä halvoista harrastuksista kuluttamisen sijaan.
VastaaPoistaSehän johtaa sitten suureen yhteiskunnan talouden ja rakeinteiden muutokseen, mikä pitääkin jollain tasolla tehdä.
PoistaKuluttaminen on ihan paska harrastus muutenkin. Vaatteet ja tyyli kyllä kiinnostaa jossain määrin, muttei shoppailu. Onneksi on hyviä Second Hand liikkeitä, mistä löytää usein kaikkea somaa.
Kyllä minäkin käyttäisin hyvistä materiaaleista tehtyjä laadukkaita ja kestäviä vaatteita ja teknisiä laitteita enkä kertakäyttökamaa; muoti voisi vaihdella kvarttaaleittain eli joka 25:s vuosi. (Vrt Sibeliuksen kesäpuku, joka roikkuu vieläkin Ainolassa; sellaisen kuin saisi...)
PoistaNiinpä, välillä on vaikea nähdä 1900-luvun teollistumisessa hyviä puolia, vaikka tämän päivän "hulppea elintaso" siihen perustuukin. Sillä on liian kova ja kestämätön hintansa.
PoistaSuomessa 25 asteen lämpötilaa ei kutsuta helteeksi, vaan vasta kun lämpötila ylittää 25 astetta.
VastaaPoistaKuinka suuri eron on oltava?
PoistaSuomessa viralliset lämpötilat ilmoitetaan 1/10 asteen tarkkuudella. Alin mahdollinen hellelukema siis 25,1 astetta.
PoistaSitä että yksittäistä ajanjaksoa verrataan pidemmän ajanjakson keskiarvoon on media täynnä. Keskiarvoa voi verrata vain keskiarvoon. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy todella hyvin dataa. Mm. kaikkien kuukausien keskilämpötilat aika pitkälle.
VastaaPoistaEi olisi vaikeaa, kenelle tahansa verrata esimerkiksi vuosien 2000-2025 keskiarvoa vuosien 1975-1999 keskiarvoon.
Mutta kun ei jaksa. Pitää verrata yhtä numeroa suureen numerosarjaan. Pitäisi vähän laskea.
On kuitenkin kiire päästä kertomaan klikkiotsikko. Toimittaja voisi kuitenkin hyvin tilata valmiina palveluna tuollaisen laskelman Ilmatieteenlaitokselta milloin tahansa.
Itse en todellakaan kiellä ilmastonmuutosta. Se o n helvetillinen uhka. Mutta Suomen kannalta siitä on jonkin verran hyötyjäkin: mm. lämmitysenergian tarve vähenee, metsänkasvu kiihtyy, peltotuotot hehtaarilta kasvavat. Kuten Matias K totesit.
No, nämä eivät kuitenkaan peitä kamalia negatiivisia asioita globaalisti.
Itse henkilökohtaisesti inhoan tätä kuumaa pitkää hellejaksoa. Sään pitäisi vaihdella että tykkäisin. Paras ilmasto olisi leuto kesä, leuto talvi. Olen, niistä tilastoista, tsekannut että minulle paras ilmasto olisikin, tai ainakin ennen oli, Brittein saarilla, Cornwallin seuduilla. Talvella +10, kesällä +20. Keskmäärin.
kr
Älä sure, kyllä se marraskuuhun mennessä on vaihdellut.
PoistaMiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla on tilastoja vasta vuodesta 1961 lähtien? Mittauksia on kuitenkin olemassa pitemmältäkin ajalta. Halutaanko näin painaa unhon yöhön ennätyslämmin 1930-luku, ettei ainakaan siihen päästä vertaamaan?
PoistaJos toteutuisi tuo ehdotettu nopeusrajoitusten poistaminen (sähkö)autoilta, hyppäisi kuolonkolarien vuosittainen lukumäärä ylöspäin.
VastaaPoistaEihän siinä mittään, mutta tulisi aineellisia oheisvahinkoja ja sivullisia uhreja. En tykkää.
Jo pelkästään hirvien kanssa sattuvat läheltäpiti-tilanteet muuttuisivat yhä useammin törmäyksiksi. Niitä tilanteita sattuu paljon, tilastoja ei ole, kun vain läheltä piti.
Ilmasto muuttuu, säät vaihtelevat, auringossa myrskyilee, golf- ja sen semmoiset virrat virtailevat jne.., Mittausvälit valitaan harkitusti, mittauspaikkoja muutellaan silloin tällöin jne.., Puhumattakaan sitten ilmastopolitiikasta jonka avulla rahvasta pelotellaan mennen tullen. Jokainen joka on elänyt kaikilla sodanjälkeisillä vuosikymmenillä on kohdannut niin monta pelotteluyritystä, että ei viitsi enää edes suuttua, kuinka härskiksi päivittely ns. tieteen nimissä on mennyt. Tiede on ujuttaunut politiikkaan, joka ei siitä suinkaan parantunut, vaan on muuttunut härskiäkin härskimmäksi. Pahimmat madonluvut löi pöytään Rooman klubi, joista ei kai yksikään toteutunut. Enemmistö tiedemiehistä on enimmäkseen sopivasti samaa mieltä, koska eri mieltä olevien tutkimuksia ei julkaista, puhumattakaan, että niitä rahoitettaisiin.
VastaaPoistaPettämätön Pennanen.
Poista
VastaaPoistaLaulu onnesta
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Eino Leino
Ks. turismin vastaiset mellakat Barcelonassa
https://yle.fi/a/74-20098439
Mä metsän polkua kuljen
Poistakesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja mä laulelen, laulelen vain.
Tuoll´lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa, ihmeellistä
all´lehvien vehreäin.
Minä miekkonen vain sen tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja lehdon lempivä kerttu
ja tuoksuva tuomipuu.
Eino Leino
On tietysti vähän typerää vedota tutkittuun tietoon, koska kuppilan pojat tuntevat tosiasiat. Ja mitä pirun totuutta se tutkittu tieto muka edustaa?
VastaaPoistaKysäisin – ihan piruuttani – tekoälyn näkemystä asiaan. Näin se asiaa hahmotteli:
Finland is not a net CO₂ sink overall — at least not in recent years. Here's a breakdown:
🌲 Forests: Yes, They Absorb CO₂
Finland is heavily forested — about 75% of the land area is covered in forest. These forests act as a carbon sink, absorbing CO₂ from the atmosphere. In fact, the forest biomass has historically removed a significant portion of Finland’s annual greenhouse gas emissions.
🔥 Emissions: Still Outweigh the Sink (Sometimes)
However, Finland also emits CO₂ through:
Fossil fuel use (transport, industry, heating)
Peat extraction (a major source of emissions in Finland)
Agriculture
Deforestation and forest degradation
In some recent years, due to increased logging and emissions, the forest sink has weakened and may even have turned into a net source of emissions temporarily.
📊 Net Effect:
According to recent data from Statistics Finland and the Finnish Environment Institute:
In 2021, Finland's land use, land-use change, and forestry (LULUCF) sector turned from a sink into a source due to high logging rates.
In other years (like 2019–2020), Finland was close to net-zero, with forests balancing out fossil emissions.
🚀 Goal:
Finland aims to become carbon neutral by 2035, which would require:
Cutting emissions significantly
Strengthening and protecting carbon sinks (especially forests)
Tekoäly selaa nettiä ja on sen tiedon varassa. Pari kommenttia:
Poista1) "Peat extraction (a major source of emissions in Finland)"
Noinkohan on, että turpeen poltto on Suomen suurimpia/ suurin päästölähde? Sehän on nimittäin käytännössä jo lopettu vallan.
2) "Deforestation and forest degradation"
Metsäkato Suomessa on lähes olematonta, mitä nyt joidenkin uusien asuntoalueden ja tuulimyllyjen alle jokunen hehtaari. Toiseen suuntaan myös metsittymistä tapahtuu ja tehdään. Metsäkato Brasilian juttuja ja siellä totta - ei täällä.
3) "... forest sink has weakened and may even have turned into a net source of emissions temporarily"
Puumäärä Suomen metsissä kasvaa joka vuosi kymmenen - kahdenkymmenen CO2-tonnin verran. Tuo verran siis hiiltä pois ilmakehästä. Sen sijaan maaperäpäästöjen laskenta on mennyt aivan pelleilyksi. Suomessa se metsä, joka jo Ruotissa on kova nielu, on täällä muka päästölähde. "Karikkeen lahoamisen nopeutumien" - joopa, joo.
4) Viittaus LULUCF-/ EU-laskentasääntöihin
Kuten jo aiemmin kerroin, EU:n laskentasännöt on päätetty poliittisesti. Tätä ei edes EU itse kiellä. Mm. kaikki luonnontilaiset nielut jätetään huomioimatta ja kovia oletuksia tehdään oletusten päälle. Virheet kertautuvat. Tämä ei ole biologiaa, ei kemiaa eikä fysiikkaa vaan politiikkaa.
Jote arvoisa Ano, ei ehkä kannata ottaa tekoälyn nettiseluksen tulosta ihan täytenä tieteellisnä faktana. Se kertoo vain siitä, että "netissä luki".
Itseasiassa ilmastomalleissa ja päästölaskennoissa ei ole vielä mitään vakiintunutta ja toimivaa tulosta. On vain oletusta oletuksen päälle.
Itse tykkään siitä ajatuksesta, että sen sijaan, että rakennellaan suunnattiman monimutakisia, virheitä kumuloivia ja poliittisesti sävyttyneitä malleja, mitataan suoraan. Tästä syystä seuraan suurella mielenkiinnolla satellittitekniikan tuomia mahdollsuuksia nähdä todellisuus suoraan ilman mitään aatteellisia tai poliittisa suodattimia.
Se, mitä Nasa nyt näkee, on, että Suomi kokonaisuutena on jo nyt nettonielu. Kanttaa seurata mieluummin tätä, kun seota EU:n sofismiin mittaus- ja mallinnussekoilussa.
Juu, pelkkää propagandaa sanon ma. Se on taas joku ursulavondeliriumlaarum kikkaillut yön pikkutunteina AI-vihapuhetta suomalaisia kiusatakseen. En tykkää!
PoistaMahtaa olla haastavaa, kun ei voi luottaa tieteeseen, ei kotimaiseen eikä ulkomaiseen journalismiin, ei politiikkaan, ei tekoälyyn, ei nettiin jne. Nasaan kuitenkin löytyy luottoa? Voimia helteissä.
Öö
PoistaSen verran nyt kuitenkin korjaan, että akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saaneena luotan nimenomaan tieteeseen. Kovaan, tinkimättömään ja myös omat tähänastiset tuloksensa aina haastamaan valmiiseen tieteeseen.
Luotan vähemmän politiikkaan, journalismiin, muihin ismeihin, nettiin (!!), tekoälyn väläyksiin, lauman muotivouhotuksiin ja laskentammalleihin, joista puuttuu puolet relevanteista muuttujista siksi, että ne eivät sovi narratiiviin.
En tiedä Öö sinun koulutustaustaasi, mutta arvostaisin hieman analyyttisempaa argumentointa kuin "EU-laskentamallin kritiikki on persuilua" tai tyyliin "kaikki kaverinikin ovat sitä mieltä, että olet väärässä". :)
Mahdatko saada kiinni, mitä tarkoitan?
"Mahdatko saada kiinni, mitä tarkoitan?"
PoistaAikaisempienkin tämän aiheen keskusteluiden kontekstissa täytyy vastata, että enpä suoraan sanottuna taida.
Öö,
PoistaAsis selvä. Analyyttinen argumentointi ei ole sinun juttusi. Tämä on hyvä ymmärtää. :)
Hyvää kesänjatkoa tästäkin huolimatta.
Matias K.: "... Tekoäly selaa nettiä ja on sen tiedon varassa."
PoistaMitäs me muut sitten tehdään?
”… Noinkohan on, että turpeen poltto on Suomen suurimpia/ suurin päästölähde?”
Turvetta käytetään Suomessa pääasiassa energiantuotantoon, mutta myös muun muassa kasvualustoissa ja eläinten kuivikkeena. Vuonna 2025 turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on noin 4 prosenttia, ja sitä käytetään usein yhdessä puun tai muiden biopolttoaineiden kanssa.
”… Puumäärä Suomen metsissä kasvaa joka vuosi kymmenen - kahdenkymmenen CO2-tonnin verran.”
Suomen metsien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä näkyy sekä teollisuuden puunkäytön kasvuna että hakkuumäärien lisääntymisenä. Vaikka metsien kasvu on edelleen suurempaa kuin hakkuut, on hakkuiden määrä noussut lähelle metsien kasvun tasoa.
”… Kuten jo aiemmin kerroin, EU:n laskentasännöt on päätetty poliittisesti. Tämä ei ole biologiaa, ei kemiaa eikä fysiikkaa vaan politiikkaa.”
Aha.
” … Laskentasäännöt perustuvat biologisiin tutkimuksiin. Suomessa otetaan nykyisin huomioon myös puiden juuriston merkittävät vaikutukset …”
Mutta nämä mainitsemasi seikathan juuri aiheuttivat uudet, tieteelliset tulkinnat, Matias hyvä!
”… Jote arvoisa Ano, ei ehkä kannata ottaa tekoälyn nettiseluksen tulosta ihan täytenä tieteellisnä faktana. Se kertoo vain siitä, että "netissä luki" …”
Et, Matias, ole nyt oikein perillä tekoälystä. Et ehkä ikääntyneenä ole huomannut, että nykyisin ”kaikki” on verkossa, jokainen järjellinen tutkimus mukaan lukien. Vai yhä vieläkö sinä itse luet paperisia tieteellisiä julkaisuja?
Ja jäikö sinulta huomaamatta uutinen, jossa kerrottiin ohjelmoijien karusta kohtalosta: varteenotettavat ohjelmistotalot pistävät peruskoodaajat kadulle, koska tekoäly on aivan ylivoimainen näissä tehtävissä ihmisiin nähden. En siis nyt puhu ylemmän tason systeemisuunnittelijoista, jotka hekin kyllä tukeutuvat vankasti tekoälyyn.
Me emme näissä ilmastokeskusteluissa pohjimmiltaan taida ymmärtää toisiamme. Näkulmat ovat suorastaan vastakkaiset. Mielelläni vaihdan kaikenlaisia ajatuksia aiheesta ja kyllä minä Make Finland Great Again-ajattelusi teoriassa ja periaatteessa ymmärrän. Se ei vain ole minun pointtini.
PoistaKiitos samoin sinulle.
Matias: Vielä tekoälyn kyvystä kerätä tietoa ja analysoida sitä, sekä esittää tuloksia yhteenvetoina.
PoistaMenepä sivustoon ”https://chatgpt.com/” ja esitä tämä seuraava kysymys:
"There are new scientific results on Finnish forestry and its impact to climate. This causes new regulations regarding climate change. Can you tell me more about this subject?"
Verkossa on tosiaan ihan kaikki. Sekä paras tutkimustieto että kaikki huuhaa, hömppä ja idoeloginen vouhka.
PoistaNoista kukin tekoäly sitten arpoo, mitä se milloin esittää.
Et ehkä ikääntymiseltäsi ole huomannut, että tekoälyn antamat vastaukset ovat usein aivan älyttömiä? Tämä ei tarkoita, etteikö tekoäly - varsinkin johonkin spesiaalitarkoitukseen, kuten vaikka ohjelmointiin koulutettu tekoäly olisi kova sana. On se ja työttömyyttä se monille jatkossa lykkää - siis nimeomaan valkokauluspuolelle.
Mutta se tästä nyt vielä puuttuisi, että kritiikittä uskottaisiin kaikki, mitä mikin tekoäly eteen lykkää.
Kuten nyt vaikka se, että ""Peat extraction (a major source of emissions in Finland)", kun turve on vain 4 % energiantuotannosta. Ja siis paljon 4 %:a pienempi osuus kokonaispäästöistä, koska päästöjä tulee paljon muualtakin kuin vain energiantuotannosta, joka meillä on lähes päästötöntä jo nyt.
Ei tästä ehkä tälläkertaa enempää.
Seuraillaan satellitti- ym. suorien mittausten edistymistä mallinnussekoilun sijaan. Suoraan faktaan ja konkretiaan ilman politiikka ja muita suodattimia.
Luulen, että meillä kommentoijilla ole ole koulutusta eikä kertakaikkiaan aikaa (=kokopäiväistä) muodostaa omakohtaista PERUSTELTUA kantaa ilmastonmuutoksesta ja sen syistä. Sen on toiseksi paras tapa muodostaa kanta tiedeyhteisön enemmistön kannan mukaan, josta seuraa, että hiilidioksiidipäästä tulee vähentää. Miten se lopullisesti tapahtuu päätetään poliittisessa prosessissa, jossa huomioidaan myös muut yhteiskunnalliset seikat kuten se, että emme liika ammu itseämme jalkaan. Parhaiten se tapahtuu EU:n puitteissa, jolloin voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös muihin saastuttajiin USA, Intiaan ja Kiinaan.
PoistaVerkossa ei ole kaikkea.
PoistaOlen samaa mieltä siitä, että asiallinen keskustelu näistä asioista vaatii melko syvällistä perehtymstä. Toisaalta on niin, että suurin osa keskustelijoista vetää vain suurella tunteella sen mukaan, mitä media ja oma identitettiryhmä heille syöttävät.
PoistaJopa "Make Finland Great Again" on tarjottu argumentiksi tähän keskusteluun. :)
Ongelmallista on myös se, että vaikka yleisesti myönnetään, että mallinnukset ovat kesken, mittaukset puutteellisia ja mm. maaperän hiiliaineenvaihduntaa ymmärretään vielä erittäin rajoitetusti, silti muutamalle osittaiselle tutkimustulokselle annetaan lopullisen totuuden leima (joka oikealle tieteelle on jo kauhistus sinänsä).
Paskamaista tässä on myös se, että kun esitän asiaa kuten yllä, valtaosa lukijoista on heti sitä mieltä, että olen ilmaston lämpenemisen ja kasvihuoneilmiön kieltäjä (ja ajan siinä samalla Suur-Suomeakin kai ;) ) En tuota ole.
Vekkulia ja asian poliittista puolta painottavaa on sekin, että jo naapurissa, Ruotsiaa turve on (hitaasti) uusiutuva luonnonvara ja samat boreaaliset havumetsät ovat siellä merkittäviä hiilinieluja siinä, missä ne meill ovat yht´äkkiä kääntyneet kymmenien miljoonien tonnien nieluista kymmenien miljoonien tonnien päästölähteeksi.
Väitän, että näissä hommissa jury on vielä ulkona ja ns. lopullinen totuus esim. Suomen hilitasesta on täysin usvan peitossa.
Mutta siis, vähennellään turhia päästöjä siellä, missä se kohtuudella käy ja eletään muutenkin jäjen ja tolkun puitteissa. Ei tehdä kansallista itsemurhaa pelkästä kuolemanpelosta.
Eiköhän tämä nyt tässä.
Sapienti sat.
”… Et ehkä ikääntymiseltäsi ole huomannut, että tekoälyn antamat vastaukset ovat usein aivan älyttömiä? …”
PoistaMatias, teet tyhmän vaikutuksen, kun puhut tekoälystä tietämättä siitä oikeastaan mitään. Et selvästikään vaivautunut kokeilemaan sinulle ehdotettu linkkiä asiasta.
Tässä seuraavassa on pieni osa tekoälyn antamasta vastauksesta tuohon Matiakselle suosittelemaani kysymykseen. Tekoäly esittää tosiasioita ja – tieteelliseen tapaan – antaa linkin lähteisiin, jotta lukija voi arvioida esitetyn väitteen todenperäisyyttä. Tätä, Matias, kutsutaan tieteelliseksi menetelmäksi.
Tässä alla on siis pieni osa tekoälyn antamasta laajasta vastauksesta. Siinä on tieteellisen julkaisun vaatimusten mukaan linkit, joista sitten pääsee eteenpäin arvioimaan tulosten tai väittämien oikeellisuutta. Joten luotan tähän enemmän kuin Matiaksen uhoon. Toivottavasti tuo linkin kattama pieni osaa näkyy tässä:
🌲 Why this is urgent: forests are now sources, not sinks
• Scientists and EU officials confirm Finland’s forests shifted from net carbon sinks to net emitters around 2021. Preliminary data shows land use sector emissions reached about 1.12 Mt CO₂e in 2023 Ilmastopaneeli+15European Parliament+15Reddit+15.
• Between 2009 and 2022, Finland’s forest sink declined by around 90%, driven by slowed tree growth, increased logging, peat soil emissions, drought, pests, and extreme heat The Guardian+1Reddit+1.
"kun esitän asiaa kuten yllä, valtaosa lukijoista on heti sitä mieltä, että olen ilmaston lämpenemisen ja kasvihuoneilmiön kieltäjä
VastaaPoistaEn tuota ole."
Mites nyt noin?
Juuri äskenhän esitit, että tutkimustavat ja -tulokset ilmastonmuutosta koskien ovat politisoituja ja EU-hömppää. Että netti on täynnä soopaa asiasta ja tekoälykin poimii satunnaisesti jonkun sopimattoman kokonaisuuden vastaukseksi.
Mihin Sinä perustat sen, ettet olekaan kieltämässä kasivhuoneilmiötä? Tunteisiin, omaan narratiiviin, peräti johonkin sosiaaliseen pakkoon? En tosiaan ymmärrä. Mahdatko ihan ymmärtää itsekään?
"Luotan vähemmän politiikkaan, journalismiin, muihin ismeihin, nettiin (!!), tekoälyn väläyksiin, lauman muotivouhotuksiin ja laskentammalleihin, joista puuttuu puolet relevanteista muuttujista siksi, että ne eivät sovi narratiiviin."
Kyllä tässä lähinnä sinun narratiivi herättää kysymyksiä ilmastonmuutoksen kohdalla. Jos nyt lähdetään siitä ihmeestä, että ilmastonmuutos on sinustakin todellinen ongelma ihmiskunnalle, ja vuotuiset globaalit lämpöennätykset todistettavasti tilastoituja sekä laaja konsensus on siitä niin tiedeyhteisöissä kuin kansalaistasolla ollut viimeiset vuosikymmenet, että ihmisen toiminta on sen aiheuttaja, niin siihen tarvitaan muita keinoja kuin "asian seurailu".
Masentavaa.
PoistaPuhe oli Suomen hiilitaseesta ja sen mallintamisen ja mittaamisen ongelmista ja keskeneräisyyksistä.
Mutta Öö:lle & co asia näyttää olevan niinkin yksinkertainen ja tunnepohjainen identiteettikysymys, että noista em. asioita - siis Suomen hiiltaseesta ja mallinnus- ja mittausmenetelmistä - ei voi kriittisesti keskustella ilman, että on samantien ilmastonmuutosdenialisti.
Todella masentavan matalatasoista hommaa.
Ano taas riemutsee tekoälyltä lypsämästään yhdestä referaatista, jonka hän uskoo olevan lopullinen totuus asiassa. Mitäpä ano, jos tinkaat tekoälyltäsi esiin myös kaiken kritiikin ja kaikki keskeneräisyydet, joita nykyisiä mallinuksia ja mittausmenetelmiä kohtaan on esitetty. Kysy myös Nasan satellittimittauksista.
Eiköhän se tekoäly nekin löydä. Se taas, miten se noita kriittisyyksiä kohtelee, riippuu sitä, mihin sen algoritmit on koulutettu.
Hyvät toverit, aatteen palo on teillä vahva, mutta en jatka tätä teidän kansanne nyt enempää, koska arvelen, että lähtötasomme tähän hommaan ovat niin erilaiset.
Aatteen palo on todellakin vahva, nimittäin sinulla Matias.
PoistaNo mutta, pitäähän Matiaksenkin omaan aatteensa paloon luottaa, kun ei kerran kelpaa toisten koulutustasot, tutkimustulokset, algoritmit eikä lähtötaso muutenkaan tähän hommaan. Kyllä maailmaan ajatuksia aina mahtuu.
PoistaMinullehan tämä on niin tunnepohjainen identiteettikysymys ettei kanssani voi edes keskustella tämän enempää, mikä on tietysti todella masentavan matalatasoista toimintaa kaikin puolin.
Helteet sen kun jatkuvat, joten nautitaan näistä jos voidaan. Kyllä me saunakansana tässäkin pärjätään ja kohtahan onkin toivottavasti syksy.
Matias: ”… Ano taas riemutsee tekoälyltä lypsämästään yhdestä referaatista …”
PoistaÄlä Matias huoli, oikeus voittaa aina tässä maailmassamme. Häpeäpaaluunhan minä tyhmyri joudun moisista kirjoitteluistani.
Asian voit tarkistaa oheisesta, juuri äskettäin julkaistusta artikkelista, joka koskee sitä samaa julkaisua, jota äsken käsittelimme. Tässä siis tuoreita uutisia USA:sta ja Trumpilta tuohon artikkeliin liittyen:
”Yhdessä tähänastisista merkittävimmistä ilmastopolitiikan käänteistä Trumpin hallinto ehdotti tiistaina [29.7.2025] vuoden 2009 tieteellisen havainnon kumoamista, jonka mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaarantaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden, ilmoitti EPA:n johtaja Lee Zeldin. Jos ehdotus menee läpi, se voisi poistaa liittovaltion tehokkaimman keinon hallita maan ilmastoa lämmittävää saastetta ja torjua ilmastonmuutosta.
Kumoaminen perustui osittain kiireellisesti laadittuun raporttiin, jonka olivat laatineet viisi tutkijaa, jotka olivat vuosien ajan kylväneet epäilyksiä ilmastonmuutosta koskevasta tieteellisestä konsensuksesta ja jotka kyseenalaistivat ilmastonmuutoksen vaikutusten vakavuuden.”
Drill baby, drill!
Kannattaa tutustua toissapäiväiseen USAn Department of Energyn julkaisemaan raporttiin, joka arvioi ns. kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmastoon USAssa (https://www.energy.gov/articles/department-energy-issues-report-evaluating-impact-greenhouse-gasses-us-climate-invites). Tekijät ovat maailmanluokan tieteentekijöitä (John Christy, Judith Curry, Steven E. Koonin, Ross McKitrick ja Roy W. Spencer)joita tiedotusvalineet ja IPCC ovat pitäneet paitsiossa heidän alarmismista poikkeavan objektiivisen katsantokantansa takia.
VastaaPoistaRaportti on IPCC:n raporteista poiketen objektiivinen ja huomioi erisuuntaiset tutkimustulokset. Konsensus ei ole koskaan kuulunut tieteeseen, vaan erilaiset näkemykset ja tutkimustulokset pitää aina huomioida todellisessa tieteessä, toisin kuin uskonnoissa.
Kannattaa lukea toissapäiväinen USAn Department of Energyn raportti A Critical Review of Impacts of Greenhouse Gas Emissions on the U.S. Climate (https://www.energy.gov/articles/department-energy-issues-report-evaluating-impact-greenhouse-gasses-us-climate-invites). Raportin kirjoittajat ovat huippuluokan tieteentekijöitä (John Christy, Judith Curry, Steven E. Koonin, Ross McKitrick ja Roy W. Spencer), joita valtamediat, IPCC ja alarmismiin sitoutuneet tahot ovat pitäneet tiedotuspaitsiossa.
VastaaPoistaRaportti on perusteiltaan objektiivinen huomioiden erisuuntaiset tutkimustulokset ja näkökannat toisin kuin esim. IPCC:n poliittisperusteiset raportit. Konsensus ei todellakaan kuulu tieteeseen. Nykyinen valtavirran ilmastoalarmismi huokuu uskonnollisuutta.
Eli, oikeasti mitään ilmastokriisiä ei ole käsillä eikä näköpiirissä.
Trumpin hallinnon tilaustyö?
PoistaOlisiko sinulla tarjota aineistoa jollain sivistyskielellä?
Suomeksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi tai ranskaksi?
Vanhoja lehtileikkeitä säätiloista yli sadankin vuoden takaa, löytyy Jyrki Itkosen blogista https://jitkonen.fi/?tag=saahistoriaa
VastaaPoista"Kesäpäivien lämpöä"
VastaaPoistaJos haluatte/halajatte ymmärtää hyvin/tosi hyvin Venäjää/itseasiassa Ryssää, niin lukekaatte Anton Pavlovitsh Tshehovia.