Hyviä tyyppejä

 

Stereotyyppistä

 

1600-luvulla oli erityisen suosittua laatia Euroopan kansoista kuvastoja, joissa kutakin kansallisuutta edusti tyypillisessä kansallisessa puvussaan ainakin mies tai sitten mies ja nainen. Kuvaan liittyvässä tekstissä kerrottiin kunkin kansallisuuden hyveet ja paheet, tyypilliset sairaudet ja kuolinsyyt(!) ja muuta kuhunkin yleisesti liitettyä aineistoa.

Nämä galleriat ovat kiinnostavia, sillä kansallisuuksien tyypillisinä pidetyt ominaisuudet ovat aikojen saatossa usein myös muuttuneet. Esimerkiksi ruotsalaisten paheeksi mainittiin ainakin eräässä kuvastossa erityinen julmuus, joka ei nykyään heistä puhuttaessa tule erityisesti mieleen.

Ehkäpä skoonelaisen snapphane-liikkeen johtajiin 1600-luvulla sovellettu seivästäminen oli tällaisen käsityksen takana tai ehkäpä Vanhan Testamentin soveltaminen yleisenä lakikirjana oli jo niissäkin oloissa hieman erikoista? Joka tapauksessa ihmisten rääkkääminen esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa oli kyllä myös jo viety sille asteelle, ettei siitä juuri ollut mahdollista raaemmaksi tulla.

Mutta kaikilla kansoilla oli myös hyveensä. Toki hyveen ja paheen välinen ero on aina ollut ennen muuta aste-ero: ylpeys voi olla tyhmänylpeyttä tai sitten tervettä itsetuntoa, taipumus nautintoihin voi olla tolkutonta irstailua ja juopottelua tai sitten jaloa epikurolaista hyvien asioiden arvostamista, lempeys voi olla pelkuruutta tai sitten suurisieluisuutta ja niin edelleen.

Jokaisella kansalla on lurjuksensa ja sankarinsa, joita se ihailee tai halveksii. Puhuminen jonkun kansakunnan hyveistä ja paheista on tietenkin lähinnä intuitioon perustuvaa ja emootioille rakentavaa toimintaa, jonka takana on tarkkailijan oma kokemusmaailma ja se toki kertoo ennen muuta itse tuosta puhujasta ja hänen viiteryhmästään.

Historia osoittaa, että on ollut mahdollista vihata sellaisiakin kokonaisia kansoja, joiden yhtään edustajaa vihaaja ei ole edes tavannut. Toki mielikuvat usein syntyvät aivan irrationaalisella tasolla, vaikka olisi outoa väittää, ettei niille mitään perusteita ole.

Ainahan sellaisia on ja ne ovat usein osa kansanperinnettä, joka omaksutaan ilman omaa kokemusta, saati ajattelua, kuten niin moni muukin asia. Oman kansallisuuden poliittinen asema suhteessa tuohon toiseen vaikuttaa usein taustalla.

Tässä takavuosina (2018) oli facebookissa liikkeellä haaste, jossa kutsuttiin nimeämään vaihteeksi kymmenen myönteistä asiaa erilaisista ryhmistä. Kansallisuuksien ohella olivat mukana ainakin naiset. En enää muista, oliko miehet jostakin syystä unohdettu. Asianhan voi korjata, jos henki siihen kehottaa.

Itse ainakin sain tuolloin kokoon seuraavanlaista:

(26.12.2018): Ei tainnut kukaan provosoitua haasteestani. Tässä sitten oma kontribuutioni malliksi:10 syytä tykätä saksalaisista:

-musiikki (es gibt Musik und es gibt deutsche Musik)

-Gemütlichkeit (lupsakkuus)

-Eisbein

-Reinheitsgebot ja sen seuraukset

-preussilainen paraatimarssi (passo romano)

-Tüchtigkeit

-osaavat laulaa äänissä

-tykkäävät suomalaisista

-filosofeja löytyy

-Luther

 

10 syytä tykätä naisista:

-ovat naisellisia

-ihminen tarvitsee avun (Jahve, Genesis)

-luonnostaan huikeat muodot

-ääni kuulostaa hauskalta

-lisääntyvät

-pehmeys

-oppivat hyvin kaikenlaista

-ystävällisiä

-niitä on mukava auttaa

-ihania (ovat ehkä tämänkin sanan keksineet)

 

Kiinalaiset:

-hymyilevät aina

-syödessä maiskuttelu

-putonghua (yleiskiinan kieli) kuulostaa hauskalta

-kalligrafia

-ruoka ja siitä nauttiminen

-nätit tytöt punaisissa leningeissään

-mukavia seurassa

-huumorintaju

-ahkeruus

-vaatimattomuus

 

En huomannut, oliko jo kirjoittanut ruotsalaisista, mutta tässä nyt ainakin niitä kaivattuja hyviä asioita:

-ystävällisiä

-siistejä

-vauraita

-hyvä ruoka

-kaunis maa

-kauniit ihmiset

-hyviä kirjailijoita (Strindberg, Lindgren)

-ahkeria

-ylpeitä

-rehellisiä

 

Tietysti jokainen noista asioista, sikäli kuin ne koskevat ihmisiä, on mahdollista myös kehittää irvikuvakseen ja sitä myös tapahtuu. Mutta tässä nyt tosiaankin puhutaan vain niitä myönteisiä asioita koskevista assosiaatioista. Anteeksi, maanmiehet.

Entäpäs venäläiset? Viime aikoina heidän imagonsa, joka oli meillä jo sangen hyvä ja läheisenä pidetty, on äkkiä muuttunut hyvin vahvasti kielteiseksi. Mutta kaivetaan nyt sentään vaihteeksi esille myös sitä myönteistä, vaikka ihan urheilun vuoksi:

-näyttävät suomalaisilta

-osaavat ryypätä kunnolla

-pitävät pohjoisesta luonnosta

-kalastuksen, metsästyksen ja sienestyksen harrastus

-heilläkin on sauna

-kauniit ja naiselliset naiset

-eivät suotta kursaile

-hieno ja kaunis kieli

-osaavat kaveerata ja juhlia

-maailman paras kirjallisuus

 

Anteeksi vielä kerran. Tuon kansan paheet ovat sietämättömät ja sen synnit veriruskeat, mutta onhan siinä nyt srntään paljon hyvääkin, silloin kun sitä on. Ja siitähän nyt oli tarkoitus puhua, ihan vain siitä.

 

Entäpä se kaikkein vaikein arvioitava: suomalaiset. Tämän kansan tyhmyys on ollut eri historian vaiheissa pohjatonta ja niin voidaan nytkin sanoa. Mutta kaiken hevonpaskan alla on ehkä hiomaton timantti. Esimerkiksi tällaista:

-rehellisyys

-konstailemattomuus

-vaatimattomuus

-ahkeruus

-sitkeys

-Veikko Huovinen

-Aleksis Kivi

-suorasukaiset naiset

-uskollisuus

-savolainen huumori (ja hämäläinen)

 

Ja hetkinen. Onhan miehilläkin oikeus saada omat myönteiset stereotypiansa. Esimerkiksi näin:

 

-luomakunnan viisain ja jaloin olento (kruunu)

-rohkeus, myös moraalinen ja intellektuaalinen

-innovatiivisuus

-aatteellisuus ja uhrautuvuus

-kaiken edistyksen moottori

-vaurauden ja onnen luoja

-luotettavuus ja uskollisuus

-heikkojen turva ja osattomien tuki

-kyky oikeamielisyyteen ja tasapuolisuuteen

-kyky ajatella ilman kaunaa ja agendaa

 

Kaikkia mahdollisia paheita löytyy tietenkin paitsi ryhmien lukemattomista yksilöistä toki myös itse ryhmistä loputtomasti ja monet niistä niin sanoakseni jopa koko ajan lilluvat pinnalla.

Ne ansaitsisivat oman ruotimisensa, jonka voisi kaikin mokomin tehdä jopa tuiman suuttumuksen hengessä, kuten typeryksillä aina on tapana. Joillekin se tuntuu olevan vastustamaton kiusaus ja antavan jonkinlaista tyydytystä. Sekin sallittakoon.

Mutta tässä siis nyt on esille nostettu vain sellaista, joka voidaan ryhmän erityisominaisuuksien joukosta löytää hyvällä tahdolla tulkita nimenomaan myönteisesti. Voihan sitä nyt tehdä kerrankin myös niin.

Vai kuinka?