perjantai 23. kesäkuuta 2023

Mielikuvapolitikointia

 

Niin on, jos siltä näyttää

 

Muistan, kun presidentti Kekkonen puuttui ennen vaaleja erään kansanedustajan johonkin puheenvuoroon, jossa tämä oli muun muassa sanonut ”jos Kekkonen sattuisi kuolemaan…” Tämä kristillisen liiton kansanedustaja oli nostanut esille todellisen ongelman: koko politiikkamme henkilöityi yhteen mieheen, jos hän äkkiä olisikin poissa pelistä, mitä meillä olisi jäljellä?

Tätä kommentoidessaan Kekkonen esitti loukkaantunutta ja totesi, että nyt itse kuoleman majesteettikin oli nostettu esille vaaleissa. Oli sanottu ”jos Kekkonen sattuisi kuolemaan…”. ”Sattuisi sattumalta kuolemaan”, toisti istuva presidentti antaen ymmärtää, että kyseessä oli sallimattoman kevytmielinen suhtautuminen hänen ainutkertaiseen kohtaloonsa, ellei se sitten ollut uhkaus…

Jotakin hyvin sopimatonta asiassa sen jälkeen joka tapauksessa oli Kekkosen kannattajien mielestä. Itse olin presidentin puheenvuorosta närkästynyt ja luulin, että jokainen täysipäinen niinikään ymmärtäisi, että Kekkonen oli ihan yhtä kuolevainen kuin kaikki muutkin ihmiset ja että asiaan oli suhtauduttava sen mukaisesti ja että siitä oli saatava ihan avoimesti puhua.

Erehdyin. Huomasin pian, että etenkin yksinkertaisemmat ihmiset paheksuivat syvästi tuota kansanedustajan repliikkiä. Kekkonen oli antanut heille selvän mallin siitä, miten asiaan piti suhtautua ja se toimi. Itsenäistä ajattelua kohtasi ani harvoin.

Sittemmin tulivat politiikkaan kaikenkarvaiset vihapuheoikeudenkäynnit ja niissä annetut tuomiot, jotka jokainen alkuperäislähteisiin hiukankin perehtynyt heti huomasi falskeiksi ja läpikotaisin poliittisiksi. Tahalliset väärinymmärrykset ja huumorin kriminalisoiminen muuttuivat arkipäiväksi. Asialla olivat paitsi poliitikot, myös journalistit ja erityisesti he.

Poliitikkojen motiivin saattoi ilman muuta ymmärtää. Likaista peliä ei ollut siinä joukossa ennenkään kavahdettu ja poliittinen kulttuuri oli jostakin syystä muuttunut yhä enemmän totaalista sotaa muistuttavaksi nollasummapeliksi, jossa jokaista vastustajalle aiheutettua tappiota pidettiin samansuuruisena omana voittona, vaikkapa sitten yleisten sananvapauden periaatteiden rapautumisen hinnalla.

Journalistien käyttäytymistä oli vaikeampi ymmärtää. Asia tuli poikkeuksellisen räikeästi esille niin sanotussa hihamerkkijutussa (ks. Vihavainen: Haun pöyristyttäisiinkös tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Viattomasta eduskunta-avustajan pikku pakinasta leivottiin valtava skandaali, joka levisi kansainväliseksi ja jota kotimaiset ns. laatulehdet levittivät estottomasti. Niin sanottua tehokasta katumusta ei ole kuulunut näihin päiviin saakka.

Oli selvää, ettei kyseessä ollut tyhmyys, vaan sen sijaan avoimen kyyninen ihmisten harhaanjohtaminen. Tulos luultavasti hämmästytti iloisesti myös ne, jotka sen olivat saaneet aikaan. Tässähän oli onnistuttu lyömään vihollista oikein olan takaa. Saasta oli ainakin jossain määrin tarttunut ja sitä hierottiin sen jälkeen systemaattisesti. Aina siitä jotakin tarttuu, tiesivät alan miehet jo 1800-luvulla.

Olen huomannut, että toimittajien rooli on nykyään hiukan muuta kuin se aikoinaan parhaimmillaan oli. Nyt sanotaan jopa avoimesti, että toimittajalla on työssään päämääränä vaikuttaa politiikkaan. Tämän mukaisesti on myös raja faktojen toteamisen ja kommentoinnin välillä hämärtynyt.

Se on tavallaan ymmärrettävää, noita faktoja tai ainakin sellaisilta näyttäviä, saa jokainen mielin määrin netistä. Sieltä löytyvät toki myös kommentit, mutta siellä otetaankin miehestä mittaa nimenomaan siinä, kun kilpaillaan klikkausten määrässä. Neutraali faktojen esittäminen lupaa normaalioloissa klikkauksia vain vähän. Kun niitä sopivasti väritetään, paranee tilanne olennaisesti.

Kuka nyt esimerkiksi jossakin Ranskassa viitsisi edes vilkaista uutista Suomen uudesta hallituksesta, edes senkään takia, että siinä on ennätysmäärä naisia, jopa Euroopan oloissa. Nuo naiset voi kuvasta heti todeta asiallisen näköisiksi virkamiestyypeiksi, joista seksikkyys on kaukana.

Tai ajatellaanpa nyt vaikka uutta eduskunnan puhemiestä, joka latinan lisäksi hallitsee kirkkoslaavia, venäjää ja ukrainaa tuon kaikille meille yhteisen englantimme lisäksi ja sitä paitsi vielä ainakin ruotsia. Noin monipuolisesti sivistynyttä poliitikkoa ei Euroopasta todennäköisesti löydy toista.

No, ehkäpä kyseessä ei ole uutisarvoinen asia, mutta mitäpä sanoa siitä, että hänet tuodaan esille Euro Newsisssä otsikolla Rasismia ja raiskausfantasioita. Tällaiselle otsikoinnille on tietenkin löydettävä perusteet, mutta millaisia ne ovatkaan… Yleisen elämänkokemuksen mukaan raiskausfantasiat ovat jotakin aivan muuta kuin keskustelussa käytetty argumentti, jossa ajatellaan tietyn politiikan todennäköisiä seurauksia ja seurausten mahdollista kohdistumista.

Ja rasismistahan käy todisteeksi lainvoimainen tuomio, jossa oli päätetty rangaista kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, vaikka kyseessä ilmiselvästi oli vain kehotus oikeusviranomaiselle ratkaista, oliko tietynlainen puhetapa sallittua jostakin kansanryhmästä, mutta ei sen sijaan toisesta, mikä olisi ja on kiintoisa asia oikeudenkäytön kannalta.

No, kun joku on saanut langettavan tuomion, voidaan häntä epäilemättä yleensä sillä perusteella nimittää rikolliseksi. Sananvapauden rajojen testaamispyynnön takia on siis riidattomasti saattanut joutua noin abstraktilla tasolla ajatellen samaan joukkoon himomurhaajien, lastenraiskaajien ja ehkä jopa holokaustinkieltäjien kanssa. Monelle ei asiassa näytä olevan mitään epäselvää: rosvo on aina rosvo eikä siitä selittelyllä muuksi muutu…

Koska ajattelu sanan varsinaisessa merkityksessä on nykyään harvinainen ja kovin epäsuosittu harrastus, on ryhdytty sen sijaan käyttämään leimoja. Emojit ovat vain muuan tämän asian ilmentymä. Tämä on tyypillistä totalitaariselle kulttuurille.

Muistan miten epäuskoinen olin lukiessani neuvostoarkistojen selostuksia tapauksista, joissa oli löydetty hakaristejä. Hakaristi saattoi muodostua katsojan eteen vaikkapa silloin, kun jotakin paperia katsottiin toiselta puolelta valon läpi. Kerrottiin jopa, että Lipetskissä, jossa saksalaiset ja venäläiset olivat ennen vuotta 1934 yhdessä kehittäneet sotilaskoneita, oli peräti joku rakennuskin muotoiltu siten, että se ylhäältä katsoen näytti hakaristiltä…

Hirvittävää röyhkeyttä! Miten hitleriläiset uskalsivat tulla neuvostojen maahan piirtelemään inhottavia symboleitaan? Mihin he sillä pyrkivät? Oliko hakaristeillä tarkoitus vaikuttaa johonkin vai oliko sillä yksinkertaisesti maagista voimaa, joka tarttui ympäristöönsä?

Tähän en ole tänäkään päivänä löytänyt vastausta. Tiedän vain sen, että hälytys tuolloin noteerattiin rankaisuelimissä ja että aivan samanlainen epä-älyllinen symbolimania on tarttunut nyttemmin meillekin. Ei se kuulunutkaan vain stalinismiin. Sen mukaan paha ei ole ainoastaan sen kannattajien aivoissa ja hengentuotteissa. Se myös tarttuu sekä ihmisistä, että sanoista ja kuvista ja etsii yhä uusia salattuja tapoja tarttua kuin covid-virus ikään.

Nyt huomattiin, että joku uusista ministereistä oli vuonna 2019 käynyt pitämässä jonkin puheen jollekin ryhmälle, joka kuului olleen/olevan suorastaan uusnatsilaisen ideologian kannalla. Ryhmä oli järjestänyt jonkinlaisen muistotilaisuuden Turun terrori-iskun vuosipäivänä ja kyseinen poliitikko oli esiintynyt siellä. Ei hänellä tuon ryhmän kanssa ollut mitään muuta tekemistä.

En tiedä, mitä mies siellä puhui. Yleisen elämänkokemuksen perusteella uskallan arvata, ettei hän siellä puolustellut kyseistä terrori-iskua ja tuskin edes sitä maahanmuuttopolitiikkaa, jota voitiin ajatella tuonkin iskun taustaksi. Ellen erehdy, olivat kaikki muut poliitikot hipi hiljaa, mikä tuntuu jotenkin luonnottomalta.

Hiljaa olisi tämänkin miehen kannattanut pysyä. Tällainen toiminta, jossa ehdoin tahdoin ollaan välittämättä tartuntavaarasta, on herkkua poliittisille vastustajille, jotka eivät keinoja kaihda.

Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa Euroopan historian tiettävästi naisvaltaisin hallitus, joka kansainvälisessä vertailussa sijoittuu vasemmistoliberaalien joukkoon, leimataankin enemmän tai vähemmän äärioikeistolaiseksi eli siis rotuerottelun ja kansanmurhien kannattajaksi. Ja vielä äsken, kun saimme koko kansa nauttia seksikkäiden nuorten naistemme tuottamasta glooriasta…

Voiko yksi pieni valtio ja sen hallitus tai edes koko vaaliuurnilla käyvä kansa muuta tehdä kuin kumartaa journalismin tuomioistuimen edessä? Selittelyt eivät ole politiikassa toimineet koskaan eivätkä toimittajat ole koskaan osoittaneet minkäänlaista katumusta, saati tehokasta.

On mahdollista ja vastustajien kannalta siis pelättävissä, että uusi hallitus yrittää karistaa kansalaisten niskoilta sen uuden poliittisen kulttuurin, jossa vääristä sanoista ja ajatuksista seuraa rangaistus ja jossa oikeat näkemykset muotoillaan omassa pikku piirissä, joka valppaasti seuraa alan ulkomaisia esikuvia.

Uusi eduskunnan puhemieskin oli selittänyt, että eduskunnassa tuli sanan olla vapaa. Mikäli näin kävisi, menettäisi nykyinen oppositio aseen, jolla oli ollut helppo pitää pihdeissä normaalisti ajattelevia poliitikkoja ja estää jopa tosiasioiden esittäminen. Se olisi suuri poliittinen tappio.

Nähtäväksi jää, johtaako tämänkertainen masinointi kansainväliseen skandaaliin, jonka takia kansan vaaleissa ilmaisema tahto voitaisiin jopa mitätöidä. Sitä tuskin asialla olevat journalistit panisivat pahakseen, vaikka se koko maan kannalta voisi olla tuhoisaa. Eihän tässä tärkeätä ole, miten asiat ovat, vaan se, miten ne esitetään.

Näin sitä eletään.

 

43 kommenttia:

  1. Kun Kari Suomalainen joutui tai asetettiin valtakunnankiroukseen, demlalainen rikosoikeuden professori Pekka Koskinen meuhkasi ja uhkaili Karia näkyvillä oikeusprosessilla! Mitäpä teki Kari? No, ei mitään muuta, kuin oikein toivoi, että Koskinen olisi saattanut prosessinsa eteenpäin, "niin olisinpahan euroopan ensimmäinen pilapiirtäjä, joka olisi nykyaikana olisi joutunut leivättömän pöydän äärelle"... niin totesi Kari, ja vielä naljaili julkisesti rikosoikeuden professoreista, jotka pelottelevat pikkulapsia titteleillään! Kari kyllä osasi, ja perse olisi varmasti kestänyt oikeusprosessit.

    Kaipa Koskinen lopultä ymmärsi falskiutensa ja peräytyi jutustaan. Tämä sama Koskinen aiheutti vankiloissa pientä tuopenrapinaa, sillä hän oli todistetusti kirjeenvaihdossa Suomen kovimpien ammattirikollisten kanssa, ohjeistaen näitä rikosprosesseissa valtiota vastaan, niin kuin rikollisten omat asianajajat eivät osaisi kyllin hyvin työtään? Oli se tympeää aikaa.

    VastaaPoista
  2. "Koska ajattelu sanan varsinaisessa merkityksessä on nykyään harvinainen ja kovin epäsuosittu harrastus, on ryhdytty sen sijaan käyttämään leimoja. Emojit ovat vain muuan tämän asian ilmentymä. "

    Enpä ennen osannutkaan yhdistää emojia ja hymiöitä tuohon ajatteluun alkeistumiseen. Toivottavasti asiasta usein kommentoinut Seppo O. jo hioo kynäänsä: olemmeko todelakin palaamassa jonkinlaiseen keskiaikaiseen symboliajatteluun.

    Blogistin toivoisin joskus jatkopohtivan MIKSI länsimainen kulttuuri on taantumassa kirkkaasta ajattelusta tuollaiseen uusbarbarismiin.

    Joku kommentoijja äskettäin puhui Suomisen Kekkoselämänkertasarjasta. Itsekin olen sen lukenut ja uskon ymmärtäväni tuon ajan politiikan: peli oli äärimmäisen kovaa ja epäreilua, mutta pelaajien ja heidän puolueidensa intressien valossa loogista. Sen sijaan tätä nykyistä "arvopolitiikkaa" on mahdotonta järjellä ymmärtää. Toimittajatkin ovat siirtyneet urheilukommentoijien roolista pelaajiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tiedän vain sen, että hälytys tuolloin noteerattiin rankaisuelimissä ja että aivan samanlainen epä-älyllinen symbolimania on tarttunut nyttemmin meillekin. Ei se kuulunutkaan vain stalinismiin. Sen mukaan paha ei ole ainoastaan sen kannattajien aivoissa ja hengentuotteissa. Se myös tarttuu sekä ihmisistä, että sanoista ja kuvista ja etsii yhä uusia salattuja tapoja tarttua kuin covid-virus ikään."

      Aivot toimii stereotypioista. Ei se mitenkään ihmeellistä lopulta ole. (Tai on se miten paljon ne voi oppia ja mitä sillä opilla on mahdollista saada aikaan, siis jos tahdotaan hyvää.)
      Esimerkkinä vaikka tuo swasika se on kumminkin vain risti symbolinen merkitys vaihtelee mikä on maantieteellinen sijainti ja aikakausi. Aasiassa symbolinen merkitys on eri kun Euroopassa jne. Näin ollen henkilön ajattelu riippuu missä kasvanut. Eikä tuo kumminkaan ole muuta kuin risti mieli luo sille merkityksen.
      Saman hömpän huomaa netin kautta kun väki "näkee" Jeesuksen tms. milloin paahtoleivässä milloin luonnossa jne. Ensinnäkin on näkijän täytynyt kuulla kyseisestä henkilöstä että voisi sen "nähdä", toisekseen ne näyt on yleensä historian kuvataiteilijoiden näkemyksiä Jeesuksesta. Ei siinä sinänsä mitään ihan kiva, mutta lähentelee omasta mielestä sitä mustetahra testiä.

      Poista
  3. "uusi hallitus yrittää karistaa kansalaisten niskoilta sen uuden poliittisen kulttuurin, jossa vääristä sanoista ja ajatuksista seuraa rangaistus "

    Ihmeellistä muuten on, että uudessa hallitusohjelmassa ei ollut tästä sanaakaan. Jotenkin olisin luullut, että heti maahantulopolitiikan jälkeen se olisi ollut persujen kakkostavoite, halpa hinta siitä, että kokoomus sai vapaat kädet toteuttaa talouspolitiikansa.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittajan muisti on kovin valikoiva Halla-Ahon kirjoituksista. Oheinen Ylen uutinen vuodelta 2017 sisältää suorat lainaukset Halla-Ahon kirjoituksista. Onko kirjoittaja todella sitä mieltä, että ”ihmissaastasta” puhuminen on sopivaa ja sivistynyttä?

    ” Halla-aho kirjoitti Scriptassa 20.12.2006 maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista ja maahanmuuttoon hänen mielestään liian myönteisesti suhtautuvista poliitikoista näin:

    Kollektiivisessa närkästyksessäni huomaan välillä, että minun on vaikea tuntea aitoa sympatiaa näiden rikosten uhreja kohtaan. Tunnen houkutusta ajatella, että naiset saavat sitä, mitä pyytävät. Yritän kuitenkin olla ajattelematta näin. Koska kaikki naiset eivät ole sellaisia kuin Virtanen, Biaudet ja Filatov.

    Hän sanoi toivovansa, että maahanmuuttajien raiskausten kohteeksi valikoituisi poliittisia vastustajia.

    Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.

    Kadulla näkemäänsä raiskaukseen hän ei todennäköisesti puuttuisi, ja perusteli asiaa 13.9.2007 sillä, että kadulla raiskaavat ovat "pääsääntöisesti" kolmansista maista.

    ...en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia "kivusta ja särystä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan erinomaisesti. Ei tietenkään ole tyylikästä nimittää katuraiskaajaa ihmissaastaksi vaikka hän olisi kotoisin Afrikan sarvesta, mutta missä tässä onkaan rikos? Missä ovat raiskausfantasiat...

      Poista
    2. Piti sanomani että jos ja kun hän on sieltä kotoisin.

      Poista
    3. Blogisti ihmettee, että "Missä ovat raiskausfantasiat..."

      Voin kertoa sinulle, että raiskausfantasiat ovat Jussi Halla-ahon - Suomen eduskunnan nykyinen puhemies - taannoisessa puheissa, joita Ano klo 11.01 siteeraa edellä " Hän (Halla-aho) sanoi toivovansa, että maahanmuuttajien raiskausten kohteeksi valikoituisi poliittisia vastustajia." Ja Halla-aho vieläpä nimesi kyseiset "ehdokkaat" asiansa selventämiseksi. Eihän sitä sen selvemmin voi sanoa.

      Onnea vaan Suomi ja hyvää juhannusaattoa tähänkin blogiin.

      Poista
    4. Minä kyllä osaan lukea ja totean, että siinä käsitellään hypoteettisia raiskauksia ihan ilman fantasioita. Loogisen ajattelun taito ja sanojen ymmärtäminen on tosiaan oudon harvinaista nykyään. Vai onko sentään kyse teeskentelystä?

      Poista
    5. Ihan hypoteettisesti totean, että ilmeisesti ymmärränet enemmän sitten raiskausfantasioista, kun osaat vääntää sisällön semantiikastakin ja sanajärjestyksestä, joten en todellakaan ala inhottavasta ja vastenmielisestä aiheesta sen enempää väittelemään.

      En oikeasti ymmärrä, mitä " toivottavasti sinut raiskataan " tarkoittaisi muuta kuin sitä mitä se tarkoittaa. Vielä raskaammalta viestin sanoma kuulostaa, kun se tulee istuvan Eduskunnan puhemiehen suusta.

      Poista
    6. "Vai onko sentään kyse teeskentelystä?"

      Niinpä tuo Stalinkin pohti kaksinaamaisia. Haluan uskoa, että tämän blogin kommentoijat ovat enimmäkseen vilpittömiä, joskin joskus eri mieltä ja kriittisiä.

      Mutta nyt Juhannuksen viettoon ja filet Wellingtonin tekoon - blogistin mainitsemaa hanhenmaksapasteijaa unohtamatta!

      Poista
    7. Ihmiset ovat yleensä hyvin suvaitsevaisia ja törkeitäkin rikoksia ymmärtäviä. Nämä samat ymmärtäjät ovat lähes poikkeuksetta vaatimassa tuomioiden yleistä pienentämistä, tai joskus jopa vankilalaitoksenkin lakkauttamista. Tätä kyllä kuuli 70-80 luvuilla, olihan sen ajan käsityksen mukaan rikoksen tekijä kapitalismin uhri!

      Kun aiemmin suvaitseva itse joutuu rikoksen uhriksi, niin auta armias, kyllä takki äkkiä kääntyy! Tämä on tullut monta keraa nähdyksi. Onko sitten ihmissaastaa olemassa? Suvaitsevaiston mielestä tietenkään ei, mutta kysytäänpä seksuaalirikoksia tutkivalta poliisilta, joka näkee työssään niin kauhistuttavia asioita, että sairastuu henkisesti ja on pakko vaihtaa jopa alaa. Ei ole häävi homma katsoa videolta pikkuvauvan raiskausta ja kuoleman hädässä kirkumista! Ne videot katsotaan äänettömänä ja nopeutettuna, ei niitä muuten normaali ihminen voi edes katsoa! Suvaitsevaisto tietenkin ajattelee, että vauvan raiskaaja ja videon levittäjä pimeässä verkossa on tavattoman hieno ja arvokas ihminen, mutta joka vain tekee tekoja jota ei voi hyväksyä! Näin menee joidenkin sairas logiikka!

      Halla-ahon parin vuosikymmenen vuoden takaisia kirjoituksia suvaitsevaisto tutkii täikammalla ja pöyristyy pöyristymästä päästyään, kun eivät muuhun pysty! Tavallinen kansa kaduilla ja kuppiloissa on täysin samaa mieltä, vai onko se edes uutinen. Baareissa kuulee kyllä vielä rajumpiakin äänenpainoja, huolimatta kansan jatkuvasta indoktrinoinnista ja Halla-ahon vihaamiseen kehottamisesta.

      Kuka edesauttaa rikoksen mahdollistamista, on tuhatkertaisesti parempi, että tämä rikoksen mahdollistaja ennemmin joutuu rikoksen kohteeksi, kuin täysin ulkopuolinen ja syytön!

      Poista
    8. Vihavainen: "...Minä kyllä osaan lukea ja totean, että siinä käsitellään hypoteettisia raiskauksia ihan ilman fantasioita...".

      Öö :”…En oikeasti ymmärrä, mitä " toivottavasti sinut raiskataan " tarkoittaisi muuta kuin sitä mitä se tarkoittaa…”.

      Vihavainen: ”…Minä kyllä osaan lukea ja totean, että siinä käsitellään hypoteettisia raiskauksia ihan ilman fantasioita...”.

      En nyt pysty seuraamaan Öö:n logiikkaa. Vihavaisen vastaus on minusta asian ydin: ei tuossa ole minkäänlaista fantasiaa, siis toivetta siitä, että saisi itse olla raiskaamassa tai kuolaamassa vieressä.

      Lähtökohtanahan siis oli tämä: ”… Hän sanoi toivovansa, että maahanmuuttajien raiskausten kohteeksi valikoituisi poliittisia vastustajia…”.

      Sanoman ydinhän on tässä se, että jos maahanmuuttajat naisia raiskaavat, niin raiskatkoot sitten heitä, jotka ovat näitä maahanmuuttajia tuomassa meidän toisenlaiseen kulttuurin ja heitä täällä hyysäämässä. Tämä on ihan eri asia kuin oma fantasia. Ja loogisesti aika pitävä pätevä väite.

      Puhun nyt logiikasta ja sanoman sisällöstä, en itse asiasta.

      Poista
    9. Anonyymi klo 14.13 kommentoi keskustelua toteamalla Halla-ahon sanomisista seuraavaa:
      "ei tuossa ole minkäänlaista fantasiaa, siis toivetta siitä, että saisi itse olla raiskaamassa tai kuolaamassa vieressä."

      Halla-ahon sanoma oli tietyille kansanedustajakolleegoilleen: "Toivottavasti sinut raiskataan"

      Jos et löydä lauseista sisällöllistä samankaltaisuutta, niin en taida voida auttaa enempää.

      Hyvää juhannusta, ja viisaasti sitten vesillä eikös vaan.

      Poista
    10. Onko tässä nyt vain kysymys semantiikasta:

      Raiskaus fantasia voi minusta tarkoittaa:

      - toivetta siitä, että saisi itse olla raiskaamassa tai kuolaamassa vieressä TAIKKA

      - toivotusta siitä, että joku raiskataan.

      Ensimmäisestä ei ole ollut kysymys jälkimmäisestä kyllä tiettyjen ns suvaitsevaistoon kuuluvien osalta.

      Kun tietää miten vakavasti naiset kokevat raiskauksen, ymmärrän miksi tuollainen toivotus voi traumatisoida vuosien päästä, varsinkin jos siitä on poliittista hyöty.

      Varsinainen ongelma liittyy Halla-ahon Asperger- tyyppisen personaallisuuteen, joka ei ymmärrä sanojensa herättämiä tunnereaktioita - taikka sitten ymmärtää ne hiton hyvin.

      Poista
    11. Öö:

      Aiempien kommenttiesi perusteella en voi uskoa, että älyllinen kapasiteettesi olisi niin rajoittunut, että et pysty hahmoittaamaan seuraavaa logiikkaa:

      "Jos joku tietoisesti ja tuottamuksellsiesti imuroi maahan raiskaajia, olisi parempi että se sama imuroija kärsisi myös toimintansa seuraukset, kuin että ne seuraukset kohdistuisivat viattomiin sivullisiin. Seuraukset ovat joka tapauksessa väistämättömät ja joihinkin ihmisiin ne raiskaukset kohdistuvat, kuten tilastot kiistämättömästi todistavat."


      Aiheuttaja maksaa periaate siis.

      Joten minun on pakko päätellä, että olet liikkeellä juuri sillä tahallisen väärinymmärtämisen ja vääristelyn tiellä, josta koko blogikirjoitusessa varoitellaan.

      Tämä on hyvin surullista. Jos joku tyhjäpää pissis, mutta että Öö:n tasoisetkin ...

      Poista
  5. Taitaa se Halla-aho olla Suomen merkittävin ajatusrikollinen. Muistetaan nyt vielä sekin, että hän oli Breivikin esikuva..
    Ja nyt vaatii sananvapautta eduskuntaan! Siitä se alkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trollaa omassa blogissaan.

      Poista
    2. Tämä Jussufhan on ilmiselvä rintamakarkuri. Huutelee somepuskista. Saanut opetuslapsia jotka suoltavat rasistista sontaa sydämensä kyllyydestä. Mies itse pyrkii helppoihin suojatyöpaikkoihin hillotolppaa nuolemaan. Vastuun kanto ei kiinnosta.

      Poista
  6. "Journalistien käyttäytymistä oli vaikeampi ymmärtää."

    Muutos on syvä ja vähän kaikenkattava, aivan ammatin perusteisiin yltävä, eikä sitä ole kai paljon yritettykään ymmärtää tai selittää, ei ainakaan, tai varsinkaan, alan ammattilehdissä tai yliopistojen alan laitoksilla. Tarkoitan: kyse ei ole vain käyttäytymisestä.

    Hiukan hätkähdin, kun ensimmäiset näkemäni vähän perusteellisemmat reaktiot tulivat vastaan useimmille kai tuntemattomassa pienessä kulttuurilehdessä:

    https://sarolehti.net/lehti/moralismista-logiikkaan/

    https://sarolehti.net/lehti/miksi-emme-osaa-enaa-kirjoittaa/



    VastaaPoista
  7. "koko politiikkamme henkilöityi yhteen mieheen, jos hän äkkiä olisikin poissa pelistä, mitä meillä olisi jäljellä?... sallimattoman kevytmielinen suhtautuminen hänen ainutkertaiseen kohtaloonsa, ellei se sitten ollut uhkaus…Jotakin hyvin sopimatonta asiassa sen jälkeen joka tapauksessa oli Kekkosen kannattajien mielestä. "

    Kekkonen oli mies paikallaan tuona aikana. Se, mikä hänessä on nykyään vaikea ymmärtää, miten henkilökohtainen vallanhimo ja uskoakseni vilpitön Suomen edun tavoittelu saumattomasti liittyivät yhteen. Asia selittyy sillä, että hän koki olevansa ainoa, joka ymmärtää tuon edun. Tuosta johdonmukaisesti seuraa, että hänen linjansa vastustajat muuttuvatkin maan vihollisiksi ja vastaavasti kaikki, mikä lisää hänen henkilökohtaiseksi valtaansa, on maan edun edistämistä. Johdonmukaisesti hänen kuolemansa olisi pahinta, mitä maallemme voisi tapahtua, joten sen esittäjätkin olivat (lähes) maanpettureita. Muistan itsekin, että kansan parissa spekuloitiin, että miehittääkö Neuvostoliitto tämän kuoltua Suomen, samoinkuin Titon kuoltua Jugoslavian. Noh, onneksi noin ei sitten käynytkään.

    Tuossa valtio olen Minä -ajattelussa on riskinsä: noin ovat ajatelleet lähes kaikki diktaattorit. Toisaalta nykymenoa katsellessa kaipaa aikaa, jolloin maalla oli Isäntä.

    VastaaPoista
  8. Harvoja kertoja olen elämässäni itkenyt kunnolla, miehisenä miehenä... Yksi kerta elämässäni oli syksyllä 1986, kun kuulin Urho Kaleva Kekkosen nukkuneen pois. UKK oli kaukainen sukulaisemme. En ylpeile tällä tiedolla, mutta ei se mikään häpeäkään ole.
    UKK. RIP. RESPECT!

    VastaaPoista
  9. Minun muistaakseni tuo tapaus meni niin, että Kekkosen takana olevat puolueet vihjailivat, että jos Kekkonen kuolisi kesken kauden, samat valitsijamiehet valitsisivat uuden presidentin. Siksi ei saisi protestiäänestää pikkupuolueita. Kristillisten edustaja sitten huomautti, että tämä ei ollut totta. Kekkonen yritti sitten kääntää huomion sanamuotoon "sattuisi kuolemaan".

    VastaaPoista
  10. En muista sanatarkasti, mitä Halla-aho kirjoitti tästä suvakkinaisten raiskauksesta, mutta muistikuvani mukaan hän sanoi, että kun maahanmuuttajat joka tapauksessa raiskaavat suomalaisia naisia, niin toivottavasti nämä ovat juuri noita maahanmuuttoa kannattavia. Tämä on tietysti aivan eri asia kuin toivoa yleisesti suvakkinaisten raiskausta. En viitsi etsiä alkuperäistä tekstiä ja voin olla väärässäkin. Jos joku on
    eri mieltä, hän voi hakea tekstin ja esittää sen tässä.

    Toinen professori

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halla-aho lainasi Soininvaaraa. Sairaanhoitajat olivat suunnitelleet työtaistelua, joka olisi vaarantanut potilaita. Soininvaara toivoi, että jos joku kuolee, niin mieluiten jonkun hoitajan omainen.

      Poista
    2. Aina paranee. Tätä en tiennytkään.

      Toinen professori

      Poista
    3. Halla-ahon Scripta-sivusto on edelleen luettavissa lukuunottamatta paria poistettua kirjoitusta. Scriptasta löytyy kirjoituksia aiheesta kuin aiheesta ja joskus ne ovat olleet hyvin kaukonäköisiä, mm. tämä: http://www.halla-aho.com/scripta/tyhmyydesta.html Mitään tarvetta kirjoitusten poistoon ei ole ollut koska Halla-aho seisoo kirjoittamansa takana.

      Poista
  11. Olen taannoin kirjoittanut tuosta ymmärryskuilusta, joka niin havainnollisella, suorastaan osoittelevalla tavalla tulee yhä uudestaan julki aina kun Halla-ahon muinaisia puheita jonkin merkillisen motivaation riivaamana nostetaan esiin.

    Näiden kysymysrten käsittelyssä tarvittaisiin sekä kielifilosofista että sosiologista ymmärrystä -- mutta juuri nämä tajunnalliset tekijät nykyisestä ajattelustamme puuttuvat. Eurooppalaisen uuden ajan kartesiolainen rationaalisuus on ajautunut sokean individualismin astweelle, emmekä enää pysty ymmärtämään että ihminen on lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen olento, ja että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden kokemukseen, ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin.

    Jos ymmärtäisimme ihmisen sosiaalista ominaislaatua paremmin, ymmärtäisimme myös, miten kovia kognitiivisia tosiasioita niin sanotut "kulttuurit" ovat, ja että kaikki "ihmisyys" on aina väistämättä kulttuurista ihmisyyttä. Ehkä jotenkin vielä pystymme käsittämään tavan, jolla kulllekin kultturille ominainen sosiaalisuus on nimenomaan kulttuurista, mutta aivomme tekevät stopin heti, kun meidän pitäisi hyväksyä myös tosiasia, että kulttuurinen epäsosiaalisuus on kulttuurinen vakio.

    Eurooppalaisella uudella ajalla jatkuvasti vahvistunut individualismi on täydellistyessään johtanut meidät puhtaaseen yksilökokemuksen maailmaan, eikä kielessämme ole edes valideja käsitteitä, joilla yhteisövoimia kuvailisimme. Emme ymmärrä itsestämme ja "minuudestamme" edes sen vertaa, että kirkkaasti näkisimme, miten puhuttu kieli on vaikutustavoiltaan aivan toisen laatuista kuin kirjoitetulle kielelle ominaiset käsitekoneistot.

    Eurooppalaisen vanhan- ja keskiajan ja uuden ajan välinen kognitiivinen kuilu on varmaan valtavin tajunnallinen hyppäys mikä ihmisen historiassa on tapahtunut. Korvan ja kuuloaistin vallitsemasta retoriikan maailmasta siirryttiin silmän, näköaistin kognition ja visuaalisen mieltämisen hallitsemaan, kartesiolaisen rationaalisuuden mahdollistaneeseen maailmaan.

    Tuon visuaalisen mieltämisen spesialisti, nerokas provokatiivinen ajattelija opetti eräässä lennokkaassa ideassaan meille miten voisimme yksilön kokemusmaailmassa hahmottaa niitä eroja joita signaloivalla merkkiviestinnällä on suhteessa käsitesisällöllisiä merkityksiä viljelevään kirjoitettuun kieleen. "Kuvittele että joku vetää salkoon valkean kangaspalan, johon on kirjoitettu: "Suomen lippu". Ymmärrätkö eron joka signaaliin reagoimisen ja kirjoitetun kielen käsitteiden sisällöllisiin merkityksiin liittyy?"

    Juuri tällä hetkellä näen, miten Suomen lippua nostetaan tämän rakennuskompleksin pihalla olevaan korkeaan tankoon. Hyvää Junannusta kaikille.



    VastaaPoista
  12. " Halla-ahon muinaisia puheita jonkin merkillisen motivaation riivaamana nostetaan esiin. "

    Sivuuttaako pitäisi eduskunnan puhemiehen "poliittinen puhe ja retoriikka"? Eikös niillä pitäisi olla poliitikkona jotain merkitystä ja painoarvoakin asemastaan johtuen? Mutta unohdetaan vaan ne toki, olen ihan samaa mieltä asiasta. Ei niissä juuri muistelemista ole. Nyt kun hän pitelee puhemiehen nuijaa (sic), niin on toivottavasti äänessä vain harvakseltaan jakaen puheenvuoroja.

    Hyvät Jussit vaan Sepollekin kaikin mokomin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ookko sää oikiasti ihan pölijä?

      Mitäs herra öö sanoisi tälläisessä hypoteettisessa tilanteessa rikosten uhreille? Jos ihan hypoteettisesti tuntisin sellaisia ja voisin lähettää viestin miksi juuri he olivat hyväksyttyjä uhreja kuin nuo paremmat ihmiset jotka niitä ovat päästänet ja tiesivät niin käyvän?... Olen niin ilkeä, että voin kertoa ihan sanasta sanaan kuinka puolustelet ja perustelet miksi uhri ei saa syypäistä ajatella pahaa.

      Siellä suunnassa saatetaan olla ihan samalla linjalla ja kirota niitä jotka eivät kärsi mutta ovat tuon aiheuttaneet, ties vaikka toivoisivat salaa, että olisipa saakeli mielummin ne... Varmasti varsin hyvin tiedät, että käytännössä heidän(bätre folk) piireissään, omissa takseissaan ja viroissaan on käytännössä mahdotonta koskaan joutua sellaisiin tilanteisiin ja jos joutuisivat niin korvauksia saisivat kymmenkertaisen määrän pelkästä hipaisusta tai rumasta sanasta ja vaikuttaa siltä, että edes saman mitä viattomille on käynyt toivominenkin on tuomittavampaa.

      On hyvin halventavana uhreja kohtaan tuottaa noita lausuntoja joissa kauhistellaan, että nämä henkilöt on niin paljon parempia ja tasa-arvoisempia, että vaikka he ovat rikokset aiheuttaneet niin heidän parempien ihmisten kohdalle niin nyt ei vaan voi sattua ja on hävytöntä toivoa, että itse kärsisivät siitä mitä muille tekevät. Sanovat aika lailla suoraan, että te suomalaiset olette uhreja on törkeää ajatella, että minä asemassani olisin uhrin tasolla.

      Yhtään kertaa en ole nähnyt niiden suusta tulevan pyöristystä, järkytystä, shokkia jne. kun on jossain mainittu niiden aiheuttama ikävä tapaus, vain se, että "kävispä niillekkin" on jotain ihan helvetin kamalaa, paitsi jos on samaan puolueeseen kuuluvan naamalle sanottu ruma sana kuten vaikka, "vittu" joka on tietenkin heidän statuksellaan vähintään kamalampi teko kuin vaikka joku kevyt lapsen joukkopahoinpitely.

      Mietippä miltä tuntuu uhrista joka lukee lehdestä tuota paskaa näiden ihmisten suusta jotka sen aiheuttivat kylpien paremmuudessaan....

      Poista
    2. Ne on tosissaan. Mitäpä tähän enää voi sanoa?

      Poista
  13. Puhumalla ja nettiin tekstiä suoltamalla ihminen paljastaa todellisen maailmankuvansa. Persut ovat antaneet äärioikeistolaisille typeryksille poliittisen kodin. Pitääkö persuja tästä onnitella jääkööt itse kunkin pääteltäväksi. Puolueen viemäriosasto on joka tapauksessa tyytyväinen. Vaalivoittoa toki helpotti sotakiihkoa täynnä ollut ex-pääministeri joka oli ajettava kunnolla oikealta ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole yksittäistapaus. Se edustaa yhä yleisemmäksi käyvää tasoa.

      Poista
    2. Eli pystyimekö tästä päättelemään, että olet vähintään täydellinen russofiili joka ihailee venäläisiä suuria sotasankareita jotka tappavat natsilapsia ukrainassa? Vai sen, että persuissa on äärioikeistoa joka haluaa kaiken valtion omistaman yksityisiin käsiin, minä kun luulin että niitä on vain kokoomuksessa ja sdpeessä jossa sosialismi ja ykstyistäminen on sama asia: Oma tasku.

      Poista
    3. Kukin päättelee kykyjensä mukaan.

      Poista
  14. Yksilölähtöinen ajattelu voi koskea vain yksilöitä yksilöinä, mutta kaikki mikä koskee yksilöitä, lakkaa vaikuttamasta välittömästi kun yksilö samaistuu omaan ryhmäyhteyteensä. Nämä kognitiiviset mekanismit ovat yhtä ehdottomia ja vahvoja kuin mitä ne ovat vaikeita havaittaviksi -- jokainen meistä omaa vain sen kokemuksellisen todellisuuden joka sijoittuu omien korviemme väliin. Kun meillä on pieni pää, joka on täynnä kokemuksellista totuutta, on aika vaikeaa tajuta, että meitä ohjaavat tosiasiassa kokonaan muut kuin kokemukselliset voimat.

    Me esimerkiksi mieluusti kuvittelemme että omista kotimaistaan "paenneet" yksilöt olisivat ikään kuin jollakin jopa korostuneella tavalla "yksilöitä" -- että heillä omakohtaisten kokemustensa vuoksi olisi myös ihan erityisiä valmiuksia sopeutua suojelua tarjoavan maan tapoihin -- mutta asia on täsmälleen päinvastoin. Nykyiset kansainvaellukset ovat itsessään jo joukkoilmiöitä, ja valitulle maaperälle päässyt ryhmä päinvastoin vetäytyy oman kulttuurinsa symbioottiseen yhteyteen paljon raivokkaammin kuin mikä lähtömaassa oli tarpeen.

    Niinpä myös kaikki se kielteinen, jota esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksia hyväksymättömistä muslimimaista tänne vaeltaneet kantavat korviensa välissä kulttuuristen ominaisuuksiensa institutionalisoituneena jatkumona, ei suinkaan täällä häviä, vaan päinvastoin, sementoituu ja vahvistuu. Jo maahantulijoiden toiset sukupolvet ovat edeltäjiään radikalisoituneempia. Sopeutumisen ja kotoutumisen sijaan syntyy omalakisia asuntoalueita, yhteiskuntia yhteiskunnissa. Kansainvaelluksista kattavan raportin "The Strange Death of Europe -- Immigration, Identity, Islam" kirjoittanut Douglas Murray toteaa tylysti, ettei mistään muunlaisesta sopeutumisesta löydy esimerkkiä. Tragedian juoni on paradoksaalisuudessaan karmea: mitä enemmän Eurooppa sietää ja suvaitsee, sitä vahvempia projektiivisia viholliskuvia täytyy ryhmävahvistautumiseen perustuvien kulttuurien sisällään kehittää säilyttääkseen oman sosiaalisen eheytensä.

    Näinä päivinä me kauhistelemme Eurooppaan ja omaankin keskuuteemme nyt leviävää vieraskulttuurista ja varsin barbaarista rikollisuutta, kuten kunniamurhia, terroriteoissa toteutuvaa tuhon ja itsetuhon symbioottista yhteensulamista, uskonsodan tarvitseman loukkaantumisherkkyyden jatkuvaa kasvattamista, kaikkiallisen jumaluuden nimissä tehtyjä raakoja arkaaisia kostotoimia, etnisten nuorisojengien keskuudessa yltyvää väkivaltaa, jyrkkää eristäytymistä ja hyökkäyksiä hyväätarkoittavaa yhteiskuntaa vastaan, ryöstelyä, ritualisoituvaa symbolikohteiden tuhoamista kuten tuhopolttoja, joukkoraiskauksia ja ryhmissä tehtyä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jne. Yritämme epätoivoisesti torjua tietoisuudestamme sen tosiasian, toistan: tosiasian, että kyseessä ovat nimenomaan kulttuuriset ominaisuudet ja nimenomaan kulttuurinen rikollisuus. Tosiasian ymmärtämisestä ja hyväksymisestä seuraisi nimittäin, että tajuaisimme miten toivottomassa tilanteessa yhteiskuntamme jo on -- ettei kulttuuriseen sopeutumattomuuteen löydy oman sosiaalisuutemme pohjalta mitään lääkettä. Ei ole mitään tapaa vaikuttaa kulttuurisiin ominaisuuksiin -- kulttuurit ovat kovia kognitiivisia tosiasioita, joissa käyttäytymisen ja ajattelun instituutiot jatkavat ja toteutuvat aivan samassa mitassa, vaikka tuomitsisimme jokaisen tekoihin syyllistyneen yksilön äärimmäisen ankarasti ja karkottaisimme yksilön toisensa jälkeen maasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, mutta valtaeliitti katsoo, että vika on suomalaisissa. Olemme epäonnistuneet kotoutuksessa. Oikeasti tulijat ovat epäonnistuneet kotoutumisessa. On mahdotonta kotouttaa ihmista joka ei halua kotoutua.

      Poista
  15. Näin sanottiin tässä blogissa (aakkosten viimeinen):

    ”… Sivuuttaako pitäisi eduskunnan puhemiehen "poliittinen puhe ja retoriikka"? Eikös niillä pitäisi olla poliitikkona jotain merkitystä ja painoarvoakin asemastaan johtuen?...”.

    1) Eräs väittämä: ” … Halla-ahon sanoma oli tietyille kansanedustajakolleegoilleen: "Toivottavasti sinut raiskataan… ".

    2) Poliittinen puhe ja retoriikka: ”… Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset…”.

    Ettekö muka osaa tehdä eroa näiden kahden välillä?

    Menkää katsomaan kokkoa ja miettikää!

    VastaaPoista
  16. "Ettekö muka osaa tehdä eroa näiden kahden välillä?"

    Tähän on kaksi mahdollista vastausta:

    1. He eivät osaa.
    2. He eivät halua.

    Toinen professori

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa siltä, että moni ei ihan oikeasti kykene ymmärtämään abstraktin ajattelun merkitystä rajoituksineen. Kun kyse on semantiikasta, ei se merkitse sitä, että kyse on "vain" semantiikasta. Sekin on asia, jonka merkitys olisi ymmärrettävä. Mikäli kyky tähän on heikko, lienee mahdollista uskoa hallitsevansa asian, jonka merkitys jää tosisiassa kokonaan ymmärtämättä.

      Poista
    2. Osuit naulan kantaan.

      Poista
  17. Halla-Aho on puheissaan kuin entinen piika: antaa ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.