Silta

Silta

Velttoa maailmaa hätkähdytettiin pari vuotta sitten, kun huippukokousvieraat saivat Vladivostokissa nähdä nousevan uuden, valtavankokoisen sillan.

Maailman toiseksi korkein (324 m) mahtava kolossi yhdistää nyt Vladivostokin, 600 000 asukkaan kaupungin Russki-saareen, jolla asuu noin viisituhatta asukasta.

Hintaa koko komeudelle oli kertynyt tavattoman vähän, vain noin miljardi dollaria, ei siis euroa, mikä vaiensi pahojen kielten väitteet siitä, että Venäjällä suurin osa urakkarahoista menee ns. otkatina urakoitsijoille.

Sitä paitsi silta tehtiin hyvin nopeasti, noin neljässä vuodessa. Siinäpä siis maailmalle merkki siitä, millaisia mahdollisuuksia uudella Vladivostokin erikoistalousalueella on ottajia odottelemassa tuolla idyllisen koillisväylän päässä!

Mutta eivät suomalaiset ole sen tuhmempia, pikemminkin päinvastoin. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suurella äänten enemmistöllä suunnitelman ns. Kruunusilloista, jotka yhdistävät Laajasalon Korkeasaareen ja jälkimmäisen Kruununhakaan.

Siltojen tarpeellisuutta eivät toki sanele pelkät Korkeasaaren tarpeet. Sitä myöten pääsevät myös jalankulkijat ja pyöräilijät uudelta asuinalueelta Helsingin niemen kärkeen, joka on koko 1,3 miljoonan Suur-Helsingin napa, jonne kaikkien tulee aika ajoin ja jopa päivittäin saapua.

On ilman muuta selvää, että tunnelin rakentaminen tällaiseen paikkaan olisi ollut yksinkertaisesti tylsää ja vailla ns. wau-efektejä (vai olisiko siihen voinut liittää ns. kummitusjunaromantiikkaa?). Niinpä päätettiin silloista, joita pitkin voi huristella myös ekologisesti kiitosta ansaitsevilla raitiovaunuilla, ainakin jos sää on sopiva. Tuollainen silta ei pahimmilla talvikeleillä tosin liene helppo tai houkutteleva väylä.

Sillan hintalappu, 259 miljoonaa on aika komea, mutta perinteet tuntien ymmärtää heti, ettei se siihen jää, vaan uhkaa Russki-sillan hintaa jo muutaman vuoden kuluttua. Mutta täytyyhän tällaiselle herkulle jokin hinta esittää.

Politiikkaa ymmärtävät sanoivat minulle vielä eilen, että jo monta kertaa tapetun Guggenheim-museon haamu oli nostettu juuri nyt kummittelemaan siksi, että päättäjät saattaisivat hylätä sen ns. suurempana typeryytenä ja viitata siihen, että rakentamalla silta tehtäisiin sentään jotakin, joka näyttäisi hyödyttävän suurta yleisöä. Rahaa palaa valtavasti, mutta mitäpä se merkitsee sen rinnalla, että kävelijät ja pyöräilijät saavat näin lisää elinvuosia?

Meidän kannattaa myös muistaa, ettemme ole täällä maan päällä vain katua tallaamassa. Meidän on myös yritettävä mahdollisuuksiemme mukaan luoda pyramidi, joka kertoo kaikille jälkeemme tulijoille siitä, mitä me kerran teimme. Jälkeemme jätetyn luomuksen ylevä tarkoituksettomuus saa ihmiset yhä uudelleen hämmästymään.

Mitenkä sanoikaan Uuno Kailas:

Oi faaraot, uneksijat,

pyramidi-unien!

Te olkaa tervehdityt

yli vuosien tuhanten!

Päättäjämme ovat nyt aivan ilmeisesti päättäneet haastaa Putinin ja hänen piirinsä jaloon kilpailuun maailman turhimmasta pokazuhasta. Sana on venäjää ja tarkoittaa näytöskappaletta: täältä pesee, katsokaa ja hämmästykää!

Lohdullista on, ettei kaupungilla nyt sitten varmaankaan ole varaa ainakaan tuota Sormusten herran tornilta näyttävää Guggenheimia rakentaa Helsingin paraatipaikalle. Mutta voihan sitä tuhoa tehdä muutenkin. Malmin lentoaseman hävittäminen on myös historiallinen skandaali, johon kaikki rahaa ja valtaa omaavat tahot näyttävät riemumielin heittäytyneen.

Pyramidi pysyy ja nähdään,

mutta farao unohdetaan

Näin sanoi kerran Kailas ja hyvä ihmistuntija hän näyttää olleenkin. Mutta entäpä jos käykin niin, ettei näitä faraoita unohdeta ainakaan ennen ensi vaaleja?