Minä en ainakaan
Taisi joskus
tullakin mainittua, että Neuvostoliitossa hommat hoidettiin kampanjoilla.
Kaikki voimat pinnistettiin kerralla yhteen asiaan tai ainakin oltiin niin
tekevinään.
Periaatteessa
tällä tavoin suoritettiin aina jokin suuri tehtävä, milloin kansan
raitistaminen, milloin kansan vihollisten tuhoaminen, milloin hygienian
parantaminen tai vaikkapa vain kevätkylvöjen suorittaminen. Kaiken piti, mikäli
mahdollista, tapahtua ennen määräaikaa -dosrotšno.
Kyllähän sitä
jälkeä aina syntyikin, useimmiten se kai oli sellaista kuin toheloinnille on
tyypillistä: pannaan hirveä touhu päälle ja huudetaan kovaa, vaikka ei ole edes
edellytyksiä saada mitään kunnollista aikaan. Kampanjan jälkeen sitten palataan
päiväjärjestykseen ja kerätään voimia uutta kampanjaa varten.
Niinpä täytyy
tunnustaa, ettei #metoo-kampanja
sytyttänyt meikäläistä lainkaan, vaikka olen aina suuresti ihaillut ja sympatisoinut
naissukupuolta. Eihän tässä siitä ollut kysymys lainkaan. Neuvostoliiton
esimerkki vain nousi niin elävästi mieleen.
Edistyslehdistö
on meilläkin tuhlannut paljon paperia tuon vähä-älyisen kampanjan edistämiseksi
ja jotkut näyttävät suunnilleen jo jakavan ihmiskunnan historian kahteen osaan
-ennen kampanjaa ja sen jälkeen. Miesten keskuudessa näyttää myös virinneen
aloite adressin keräämiseksi, jotta kampanjaa tuettaisiin.
En aio osallistua.
Kun nyt joku saattaa tästäkin pahentua ja tivata syitä moiseen
epäsosiaalisuuteen, kerron ne tässä.
Minusta naisten
kähmiminen vastoin heidän tahtoaan, on väärin ja typerää. Mikäli se taas
tapahtuu muissa olosuhteissa, saattaa se olla hyvinkin hauskaa ja miellyttävää
molemmille osapuolille.
Olosuhteiden erottaminen toisistaan ei ole
yksinkertaista ja ainakin niiden tulkinta on avoinna loputtomille
väärinkäytöksille. Kärpäsestä voidaan hyvin helposti tehdä härkänen ja pidän
varmana, että nykyisen kampanjan uhreiksi on joutunut suuri määrä aivan syyttömiä
ihmisiä.
Itse asiassa en oikein
usko edes koko kampanjan synnittömään sikiämiseen. Pidän mahdollisena, että se
syntyi sattumalta ja sitten kaapattiin tiettyjen piirien toimesta. Mutta tämä
on nyt sivuseikka.
Kyllähän hyvien
asioiden puolesta aina kampanjoida voidaan. Sota-aikana, jolloin elettiin niin
sanotussa demokratuurissa, oli meilläkin
jatkuvasti valtion lanseeraama kampanjoita, milloin kotitarvekalastuksen, milloin
halonhakkuun ja milloin minkin hyvän ja tarpeellisen asian puolesta. Hyvin ne
usein kai toimivatkin.
Mutta tämä nyt on
jotakin muuta. Vastustan siis naisten seksuaalista häirintää saati ahdistelua
vasten heidän tahtoaan, mutta pidän asiaa myös itsestäänselvyytenä, jota ei
tarvitse erikseen hehkuttaa.
Vastustan myös
ryöstömurhaamista, kaupoissa petkuttamista, tien väärällä puolella ajamista,
lasten pieksämistä, miesten pahoinpitelyä, naisten pahoinpitelyä, pedofiliaa, terveyden
kustannuksella harjoitettua huippu-urheilua ja kovien huumeiden kauppaamista.
Tässä esitin
vain osan niistä asioista, joita vastustan. En kuitenkaan pidä tätä asennettani
erityisenä ansiona, enkä katso tarpeelliseksi ilmoittaa koko maailmalle, mitä
mieltä noista asioista olen.
Pidän
mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että jonakin päivänä minua ja muita
pyydetään kirjoittamaan nimeni adressiin, jossa paheksutaan äitien harjoittamaa
lasten pahoinpitelyä tai naisten harjoittamaa, miehiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tilastojen valossahan nuo törkeydet ovat enimmäkseen juuri naisten tekemiä.
Se, etten aio
suostua noitakaan adresseja allekirjoittamaan, ei siis tosiaan johdu siitä,
että hyväksyisin törkeydet, vaan siitä, että jo aivan normaali säädyllisyys vaatii
ihmisiä käyttäytymään toisiaan kunnioittaen eikä ole luultavaa, etteivätkö he
jo tietäisi asian niin olevan.
Nuo mahdolliset
adressit ainoastaan aivan aiheetta leimaisivat normaalit ja asiallisesti
käyttäytyvät naiset holtittomiksi ja elämänhallintaan kykenemättömiksi, vaikka
sellaisia on vain pieni, joskin näkyvä osa koko populaatiosta.
Järkevä ihminen
ei toki kampanjasta huolimatta mielessään leimaisi koko populaatiota, mutta
miten suuri osa koko joukosta nuo järkevät nykyään mahtavatkaan olla? Tätä
tulee joskus kysyneeksi.
Kaikki miehet
eivät ole herrasmiehiä enempää kuin kaikista naisista voitaisiin sanan
eettisessä mielessä käyttää sanaa ladylike.
Keskuudessamme on sekä lurjuksia että suoranaisia roistoja.
Heidän uskon
jakaantuvan enemmän tai vähemmän tasapuolisesti sukupuolten kesken, vaikka
suhdetta 50:50, jollaista jotkut älyllisesti rajoittuneet piirit useimmiten
näyttävät luulevan tasa-arvoksi, tuskin on syytä kuvitella.
Saattaa olla,
että käsitykset normaalista säädyllisyydestä ovat todella horjumassa ja että
naistenlehdissä niin usein nähty periaate ”tottele sydämesi ääntä” on yhä
useammin alkanut korvata sellaiset näkökohdat kuin vastuu omasta itsestään,
läheisistään ja asemastaan.
Pidän selvänä,
etteivät yhteiskunnan normit säily samanlaisina kautta historian ja että ei ole
olemassa mitään sellaista automatiikkaa, joka pakottaisi ne kehittymään vain
entistä paremmiksi.
Viitaten
Neuvostoliiton esimerkkiin kieltäydyn silti uskomasta, että kampanjoiden avulla
voitaisiin saada aikaan mitään pysyvää tai edes kunnollista, mikäli pelissä
ovat vaikeasti muutettavat tai muuttumattomat asiat.
Kampanjat ovat
helppoheikkien ja huijarien ominta metsästysmaata. Erilaiset ”suuret
kombinaattorit” käyttävät niitä häikäilemättä hyväkseen eikä niiden, joiden
nimellisesti pitäisi kampanjoista hyötyä, kannata odottaa niiltä yhtään mitään.
Kyllä meillä
vielä sekä ennen tätäkin viimeistä kampanjaa että sen jälkeen on voimassa aivan
samat moraalisäännöt, jotka ovat ja ovat olleet tiedossa myös niiden
rikkojille.
Kuten kaikkein
ankarimpiakin lakeja, myös moraalisääntöjä, joihin ei liity rikosvastuuta,
tullaan aina tietyissä tapauksissa ja tiettyjen henkilöiden toimesta varmasti
rikkomaan, käytiinpä niiden puolesta kampanjaa tai ei. Normaalit, säädylliset
ihmiset taas toimivat sääntöjen puitteissa.
Myös petoksia,
varkauksia, henkirikoksia ja vihapuheita tulee maailmassa olemaan. Sen lisäksi
juodaan viinaa ja pelataan korttia, vain pari asiaa mainitakseni.
Itse siis aion
näitä kaikkia välttää, mutta en pidä asiaa erityisenä kunniana enkä välitä
niistä adresseja kirjoitella. Mikäli joku välttämättä haluaa tehdä itsensä
naurettavaksi juuri tällä tavalla, on se toki hänen oikeutensa.
Ei tämä me too -kouhotus kestä enää kahta kuukautta Hesarissa, joka on esityksen näyttämönä. Samat koohottajat näissä aina on mukana. Jos vaimooni tai tyttäriini koskettaisiin, "lentopallomailani" heilahtaisi rivakasti.
VastaaPoistaVoisi jo NL unohtua jos ei yhä uudestaan ja uudestaan toistettaisi
VastaaPoistaOn se mukavaa, kun tuo Vihavainen jaksaa ja nimenomaan vielä osaa kirjoittaa vähän tarkemmin, niin kuin itsekin olisin asian muotoillut, jos kuulusteluun olisin joutunut.
VastaaPoistaVaikka kyllä minä uskallan ainakin toivoa, että tuo kampanja voi pikkuisen parantaa työpaikkaoloja. Toivottavasti molenppiin suuntiin, ettei pomo pane arvovallallaan, eikä nainen hyödytä reisiensä välivoimaa ainakaan kovin härskisti.
On se mukavaa, kun tuo Vihavainen jaksaa ja nimenomaan vielä osaa kirjoittaa vähän tarkemmin, niin kuin itsekin olisin asian muotoillut, jos kuulusteluun olisin joutunut.
VastaaPoistaVaikka kyllä minä uskallan ainakin toivoa, että tuo kampanja voi pikkuisen parantaa työpaikkaoloja. Toivottavasti molenppiin suuntiin, ettei pomo pane arvovallallaan, eikä nainen hyödytä reisiensä välivoimaa ainakaan kovin härskisti.
nii#juu
VastaaPoistaotsen harasoo, ¨naiset jos huutelee, kyllä mää#tuu
Hui!
PoistaDa. And big#too.
PoistaVulgaarin kielenkäytön sijasta kannattaisi pyrkiä tässäkin asiassa kehittymään. Vihje: Йух
PoistaТолкование
Йух
Слово хуй, написанное на скале на Гавайях
Данная статья посвящена особенностям употребления слова «хуй». О значении слова см. Половой член.
Хуй — ненормативное, бранное название мужского полового члена в русском и некоторых других славянских языках. Одна из словообразующих основ русского мата.
Vulgaarista kielenkäytöstä kannattaisi pyrkiä pois. Vihjeenä: Йух
PoistaТолкование
Йух
Слово хуй, написанное на скале на Гавайях
Данная статья посвящена особенностям употребления слова «хуй». О значении слова см. Половой член.
Хуй — ненормативное, бранное название мужского полового члена в русском и некоторых других славянских языках. Одна из словообразующих основ русского мата.
Kiitos kommentista ja perusteellisesta selvityksestä!
PoistaVastahan tässä opetellaan elämää ja venäjää.
Kumpaankin tällä palstalla saa hyvää oppia. Totta, tolkku mukana ja vasta se tokana.
Palstan venäjänkieliset osiot ja avaukset kannustavat tuon vaikean kielen kimppuun. Joskus kujilla oppii enemmän kuin kursseilla.
Nöyrimmät kiitokset!
Olympiajoukkue virkkaa töppösiä presidenttiparin vauvalle
VastaaPoista-näin naapurissa
Suomen alhaista syntyvyyttä on harmiteltu. Samalla maassa on enemmän sinkkuja kuin koskaan.
VastaaPoistaPitäisikö miettiä sitä että miten paljon kaikki #metoo kampanjat vaikeuttavat entistä enemmän sitä että miehet uskaltavat lähestyä naisia. Siinä missä miehen osa on sietää pakkeja, on naisen osa sietää myös epämiellyttävuä lähentely-yrityksiä.
Mitenkähän tähän asiaan muuten suhtaudutaan Venäjällä?
Nyt (18.3.-18) järki näyttää voittavan, kun Hesarikin julkaisi metoo-kompanjaan kriittisesti suhtautuvan ruotsalaisen Lena Anderssonin haastattelun.
VastaaPoistaEi se sitä vielä sentään merkitse. Myös hihamerkkijutussa julkaistiin yksi orpo, tervejärkinen puheenvuoro. Sitten voidaan kertoa, että tasapuolisiahan tässä ollaan.
Poista