Jätkäsaari
Muistan, kun
tulin Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1965 ja miten masentavan vaikutuksen
tekivät Oulunkylän pelloille tökätyt suorakulmaiset särmiöt. Koulugeometria oli
vielä tuoreessa muistissa.
Tuo maaninen
särmiöiden pykääminen sitten jatkui ja jatkui ja sitä rumuutta vielä kehdattiin
kehua hyvinkin kauniiksi ja pelkistetyksi, jaloksi yksinkertaisuudeksi.
Kaiken huippuna
olivat lähiöt, joissa kaukana toisistaan sijaitsevien tornien välissä oli
mukamas ihmisten yhteistä tilaa ja peräti luontoa. Pahimmillaan siellä oli
autio Siperia, jossa talven tuuli ujelsi ja parhaimmillaan jonkinlainen näkösuoja
kansanjuopottelijoille ja joskus sattumalta joku nyppylä lasten leikkejä
vartenkin.
Mutta itse
periaate oli kaamean simppeli. Siitä kuitenkin tehtiin uskontoa lähentelevä
kaanon, kuten Tom Wolfe kertoo kirjassaan From
Bauhaus to Our House.
Sitten,
hitaasti, mutta sittenkin, jotain alkoi tapahtua. Lähiöitä, joita viitsi
katsella ja joita saattoi pitää jopa viihtyisinä, alkoi nousta. Niitä on nyt
Helsingissä jo useita. Viittaan esimerkiksi uuteen Herttoniemeen ja Vuosaareen.
Yksi niistä joka
tapauksessa on Jätkäsaari, joka on vielä puolivalmis.
Sana jätkä on ymmärtääkseni anglosaksista
lainaa samoin kuin myös kämppä. Lumperjäkki (myös lokari) oli fingliskaksi
metsätyömies ja sen kantamuotoahan ei tarvitse arvailla.
Satamassa taas
jätkän ohella tunnettiin hampuusi (hamnbus), joka taisi olla pejoratiivinen
ja viittasi kaiketi siihen epäsäännölliseen elämään, johon satamatyöt monelle
tarjosivat mahdollisuuden.
Toki
venäläisiäkin termejä liittyi metsätöihin, sellaisiahan ovat esimerkiksi savotta ja hartsu. Mutta mikä mahtaisi olla jätkää tarkoittava venäläinen sana? Tšernorabotši on liian kliininen, pelkkä mužik
ei riitä ilmaisemaan asiaa.
Olisiko trudjaga/rabotjaga mitään? Tässä siis kysymys natiiveille. Suomessa on joskus
tunnettu sanat rutjake, rutnikka,
mutta eipä taida enää moni niitä käyttää.
Ajattelin näet,
millainen voisi olla Jätkäsaaren/Busholmen
kolmikielinen katukyltti, mutta ei kai sellaista edes tarvita.
Yhtä kaikki,
jätkähän on sana, joka itse asiassa viittasi ruumiillisen työn tekijään, mutta
sai sitten tietyn pejoratiivisen merkityksen, vaikka samaan aikaan säilytti
toisessa piirissä myös myönteisen latauksen, kuten vanhat Suomi-filmit ja
vaikkapa Tapsa Rautavaaran laulut kertovat.
Joka tapauksessa
uusi Jätkäsaari on mielestäni rakennettu fiksusti jo yleisen ideansa puolesta.
Siellä talot eivät ole kaukana toisistaan, vaan tiiviisti yhdessä, kuten ne
urbaanissa tilassa aina olivat ennen kuin kaavoittajat kaappasivat tämänkin
elämänalueen byrokraattiseksi leikkikentäkseen.
Sen ohella on
suurten rakennusblokkien välissä väljä tila kävelijöille ja oleilijoille ja se
on maisemoitu lapsille sopivasti mäkiseksi ja silmää miellyttäväksi.
Rakennukset eivät ole mielikuvituksettomia särmiöitä, vaan täynnä kiinnostavia
ratkaisuja. Monessa näyttää olevan jonkinlainen komentosilta alueen historiasta
kai muistuttamassa.
Merinäköala ja
suuret laivat ovat ehdottomasti alueen keskeinen attraktio ja vaikka niitä ei
voi jokaiselle jakaa, näyttää sitäkin asiaa hyödynnetyn mukavasti. Ja uusi
terminaalihan on melkoinen taideteos.
Jätkäsaari
rajoittuu sopivasti toiseen onnistuneeseen alueeseen, Ruoholahteen. Siinä
näyttää toimivan sama idea aluetta jakavasta elemetistä, joka täällä
jälkimmäisessä on kanava.
Muistan vielä,
miten Savonlinnassa erästä kaupunginjohtajaa haukuttiin siitä, että hän oli
kaivattanut tarpeettoman kanavan… Sellaisethan ovat vain liikuntaesteitä.
Paitsi että
Ruoholahden kanava on erittäin merkittävä liikuntaeste ja on vaatinut monen
sillan rakentamista, vie se myös valtavasti tilaa tonteilta. Voi vain kuvitella
montako miljoonaa olisi voinut saada siitä maasta, joka nyt on muutaman
kymmenen tai sadan moottoriveneen satamana…
Mutta millainen
olisikaan ollut tulos asukkaiden viihtyvyyden kannalta? Niin kummallista kuin
se onkin, näköala merelle tai järvelle on asia, josta ihmiset ovat valmiita
maksamaan tolkuttomasti. Kanava ei ole ihan sama asia, mutta sekin tuntuu
parantavan alueen ilmettä oleellisesti.
No, sitä
kallista tonttimaata on sitten vallattu mereltä. Kun touhua on katsellut meren
puolelta, tuntuu, että kokonainen merenselkä on jo täytetty ja pian Jätkäsaarta
erottaa Lauttasaaresta vain kapea kanava, johon hiililaivat hädin tuskin
mahtuvat.
Mutta toivotaan
nyt sitten, ettei niitä tulevaisuudessa enää tarvita. Nykyään niitä saapuu kanavan
päähän tiuhaan tahtiin: Kallio, Vallila, Eira, Alppila…
Muuan hiilen
polton seuraus on se, että lähiseudun talojen ikkunoiden välit nopeasti
täyttyvät mustasta tuhkasta ja pelättävissä on, että uusien lähiöiden upeat seinäpinnat
parin vuosikymmenen kuluttua ovatkin tuhruisia ja surkeita. Mutta se murhe
taitaa olla pienemmästä päästä.
Eräs tuttavani osti pari vuotta sitten Jätkäsaaresta kolmion. Hiton kalliita neliöitä, mutta olihan se hyvä sijoitus kaiketi. Merinäköalatkin oli. Tosin ei enää. Talon ja meren väliin on ilmestynyt jo kaksi kerrostaloa ja näköala on seuraavan talon parvekkeet.
VastaaPoistaSuomen kielessä on todella paljon lainasanoja venäjästä. Käsittääkseni ´rospuutto´ -sanakin on venäjänkielistä lainaa?
Onhan se ilman muuta: rasputitsa.
VastaaPoistaKun nyt asia jäi vaivaamaan: ehdotan, että jätkä (sanottuna halveksivassa sävyssä vaikkapa hevostaan pieksävälle) voisi venäjäksi olla mudak.
VastaaPoistaSen sijaan hyvää jätkää voidaan kuvata sanaparilla ne-mudak. Jos siis halutaan nostaa malja hyville jätkille, sanotaan: "ne-mudakam!".
Korjatkoot asiaa paremmin ymmärtävät, jos tässä on vikaa!
Vaikka eihän tässä nyt tainnut varsinaista synonyymiä löytyä, joten varovainen on syytä olla tuon mudakin kanssa...
PoistaItsekin pidän kovin Jätkänsaaresta, ja käyn mielelläni siellä kävelemässä, milloin käyn Helsingissä.
VastaaPoistaAlueen suunnittelussa on selvästikin hyödynnetty se tieto ja ymmärrys, mitä meillä on ihmisille sopivasta kaupungista. Edellisen kerran vastaava tapahtui Töölössä, jonka suunnittelussa näkyy Camillo Sitten kirjan Kaupunkirakentamisen taide vaikutus. Sitten kirjahan varsin tervejärkisesti tutki vanhoja kaupunkiaukioita ja muita kaupnkitiloja, varsinkin italialaisia ja luonnollisesti myös saksalaisia, ja näiden perusteella arvioi, mitkä tekijät ovat yhteisiä viehättäville ja toimiville kaupunkitiloille. Lopuksi Sitte vielä hieman pohdiskeli, kuinka oppeja voi soveltaa nykyaikaisiin (taikka senaikaisiin) olosuhteisiin.
Funktionalismin myötä nämä opit unohdettiin, mutta hiljalleen ne ovat alkaneet tulla takaisin. Nyt aihe henkilöityy aika vahvasti tanskalaiseen Jan Gehliin, joka jo 60-luvulta alkaen on systemaattisesti tutkinut, ihan tutkimalla siis, millainen on toimiva ja miellyttävä kaupunki ihmisen näkökulmasta. Gehlin ajatukset näkyvät mielestäni kyllä Jätkänsaaressa. Gehl toimistoineen muuten on myös osaltaan takana Moskovan uudessa ilmeessä, kun hänen oppiensa mukaan kaupunkia on muutettu jalankulkijoita paremmin huomioivaksi.
Gehlin kirja Ihmisten kaupunki muuten on hiljattain käännetty suomeksi, ja Rakennustieto on sen julkaissut. Kirja kokoaa aika hyvin ja myös havainnollisesti Gehlin ajatusten perusideat. Myös Sitten kirja Kaupunkirakentamisen taide on suomennettu ja sen muistaakseni julkaisi rakennusmestarien liitto. Alkuperäinen Der Städte-Bau nach seinen künstlerischen Grundsätzen taitaa löytyä saksantaitoiselle suoraan netistä luettavaksi. Näin vanhoja teoksia tekijänoikeudet eivät enää koske.
"Itsekin pidän kovin Jätkänsaaresta, ja käyn mielelläni siellä kävelemässä, milloin käyn Helsingissä"
PoistaÄlä Jörkka viiti heitä höplää,
Ja saaren nimen korrekti käännös tietenkin olisi Ostrov gruztshikov. Voi vain kuvitella ilmeitä, jos virallisessa tekstissä olisi sana mudak...
VastaaPoistaJätkäsaari: asukkaita hämätään asunnon matalalla ostohinnalla ja korkealla yhtiölainalla, salaperäisellä tonttivastikkeella ja riskinä lisäksi tumpelot asuntosijoittajat, joiden mahdollisen konkurssin maksavat muut asunto-osakkaat.
VastaaPoistaVoisitko Timo siellä kaupungilla mahdollisesti jonkun tutun tavatessasi vinkata lukemaan kommenttini edelliseen postaukseesi, sen jossa kerron matkastani Roomaan helmikuussa 2017. Se kun näyttäisi sopivasti pohjustamaan Me too-kampanjaa.
VastaaPoistaVoisit saman tien rohkaista nimettömiä puskan takaa huutelijoita sinuttelemaan kaikkia hyvään ruotsalaiseen tapaan.
Kulttuuriministeri Sampo Terho aikoo ottaa sinisten puolueen vaaliteemaksi kansanturvallisuuden, puolustaakseen kansankielistä kulttuuria hiljaista hautautumista vastaan. Sehän onkin hyvä tavoite.
VastaaPoistaKansa ja Turva nimiset vakuutusyhtiöt ovat muistona punapääoman ajoilta.
Kaavoitus on tosiaan parantunut pahimmasta corbusiaanisesta mädätyksestä. Vielä kun saadaan takaisin klassiset massoitukset ja fakadit stukkokoristeineen. Saksassa kai tähän suuntaan ollaan kaupunkirakentamisessa jo jossain määrin menossakin.
VastaaPoistaBydljak?
VastaaPoistaOn: "Muuan hiilen polton seuraus on se, että lähiseudun talojen ikkunoiden välit nopeasti täyttyvät mustasta tuhkasta ja pelättävissä on, että uusien lähiöiden upeat seinäpinnat parin vuosikymmenen kuluttua ovatkin tuhruisia ja surkeita. Mutta se murhe taitaa olla pienemmästä päästä."
VastaaPoistaPitää olla: "Muuan hiilen polton seuraus on se, että lähiseudun talojen ikkunoiden välit JA ETENKIN IHMISTEN KEUHKOT nopeasti täyttyvät mustasta tuhkasta ja pelättävissä on, että uusien lähiöiden upeat seinäpinnat, FINLANDIA-TALON MARMORISTA PUHUMATTAKAAN, parin vuosikymmenen kuluttua ovatkin tuhruisia ja surkeita. Mutta se murhe taitaa olla pienemmästä päästä: ELÄKÖÖN SOSIALISMI/KOMMUNISMI JA ENNEN KAIKKEA RATIONAALINEN KAPITALISMI." Toivottavasti taistolaisetkin saivat karkin.
"Toivottavasti taistolaisetkin saivat karkin."
PoistaEi sinnepäinkään. Kommunistisen puolueen manifestin mukaisesti taistolaisille kelpaa ainoastaan seuraavat
Kommunistisen puolueen manifestin mukaiset prinsiipit:
1. Yksityisomistuksen lopettaminen maksimaalisesti
2. Yhteiskunnallisten luokkien hävittäminen ja tuhoaminen
3. Kansojen kansallisuuserojen hävittäminen ja tuhoaminen
4. Porvarillisten elementtien hävittäminen ja tuhoaminen
5. Moskovan/Leninin/Stalinin/Brezhnevin/Putinin perseen nuoleminen, jne.
"hävittäminen ja tuhoaminen"
PoistaListasta puuttuu uskonnon hävittäminen ja tuhoaminen. Mutta se onkin vähän kinnkkinen prinsiippi, uskonto säilytettiin, mutta se muutettiin kommunistiseksi.
"uskonto säilytettiin, mutta se muutettiin kommunistiseksi."
PoistaUusi transformaatio tapahtui sen yhteydessä kun Patriarkka Putin lahjoitti Patriarkka Kirille sadan kilon painoisen ruusukimpun mainitun transformaation yhteydessä. Nyt kaikki uskovaiset ovat voideltuja Patriarkka Putinin mukaisesti, Venäjän kirkon mukaisesti "poliittisesti". (Saas nähdä)
Minulle Jätkäsaari säilyy aina alkuperäisenä: "eräänä aamuna huomasin seisovani Jätkäsaaren ”huutokonttorissa”. Åkerman Oy:llä (Åkiksella) oli siellä tukikohta, jossa varhaisaamulla (viiden maissa) äijät pelasivat koronaa, sen jälkeen kun olivat ensiksi käyneet ”luukulle” ilmoittautumassa. Seinässä olevan, pienen luukun takana istui 150-kiloinen mies, joka jokaisena aamuna kirjoitti paikalla olevien nimet ylös. Hänellä oli vahva ihmistuntemus ja huomasi heti jos ”kunto” siinä päivänä ei riittänyt työntekoon. Oli A-miehiä ja B-miehiä. Meistä tuli pian kavereita ja mies kysyi usein ”otatko kaksi vuoroa peräkkäin?”: http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58698-satamajatka-ahtaaja
VastaaPoistaP.S. "Mudak" lienee osuva käännös jätkästä. Hyvä tuttavani Vladislav puhuu aina, hieman moittivaan sävyyn, "mudashvili":sta, heh, heh.
Timolle tervehdys pohjoisesta, Ilmari Janovitsh
Tervehdys sinne laulumaille, Ilmari Janovitsh! Minusta on merkittävä kulttuurin muutoksen oire se, ettei sanalla jätkä nykyään ole oikeastaan missään pejoratiivista latausta.
VastaaPoistaHelsingin alueen katukielessä jäppinen ja jäpiskä noin jätkää tarkoittavina on lähinnä lataukseltaan vähätteleviä vähänkö ehkä niiq tiäxä jätkän arvoa tavoittelevia ilmauksia.
PoistaÄlkää hyvät herrat kutsuko tuntemattomia mudakiksi jollette ole valmiita välittömään ns. käsilläpuhumiseen. Mudakin voisi kääntää tasolle *usipää tai *ulkku. Jätkää, eritysesti nuorenpuoleista voisi tarkoittaa esim pazan (пацан) mutta olisin senkin kanssa pidättyväinen jos ei ole kyseessä tuttu.
VastaaPoistaToki, kolme pääkalloa varoitukseksi. Mutta kyllä patsan on nuorisokieltä.
PoistaEhkäpä voisi sopia, ettei mitään ekvivalenttia käännöstä ole, vaan suomen "jätkän" eri merkitykset on korvattava aina kyseeseen tulevalla synonyymillä.