Puolan asioista savoksi
Kuten tunnettua, Venäjän ja Puolan
suhteet ovat vuosisatojen varrella muistuttaneet kovasti kissan ja koiran
suhteita syistä, joita ei tässä tarvitse kerrata.
Puolan hävittäminen jakamalla se
naapurien kesken 1700-luvun lopulla oli poikkeuksellisen moraaliton kansainvälisen
politiikan tapahtuma, joka aiheutti kritiikkiä myös ulkomailla ja etenkin
vallankumouksellisessa Ranskassa syntyi liike Puolan tukemiseksi.
Tämä aihe resonoi myös Ruotsissa, jossa itse C.M. Bellman pani
yhden sankarinsa, Mollbergin joutumaan tappeluun Puolan takia:
Tjenare
Mollberg - Fredmans epistel 45
Till fader Mollberg rörande hans harpa, och tillika ett
slags
ad
notitiam, att Mollberg led oskyldigt på krogen Rostock.
Tjänare, Mollberg, hur är det fatt?
Var är din harpa, var är din hatt?
Ack, hur din läpp är kluven och stor!
Var har du varit? Svara, min bror!
Till Rostock, min far,
min harpa jag bar;
där börjas krakel
om mej och mitt spel;
och bäst jag spelte, pling plingeli plång,
kom en skoflickare hjulbent och lång,
högg mig på truten. Pling plingeli plång.
Hur såg han ut? Jo, surögd och klen,
svarta skinnbyxor, mörkblåa ben,
uppfästad hatt med guldträns och band,
randiger nattrock och käpp uti hand.
Just så såg han ut,
på västen ett spjut
satt i ett gehäng,
och när han blev sträng,
slog han i verkstan, pling plingeli pläng,
så att där darra båd' fållbänk och säng,
fönster och dörrar. Pling plingeli pläng.
Jag satt och spelte nykter och sur
Drottningens polska i Polen, G-dur;
runt kring mig satt förståndiga män;
den drack ett stop, ett halvstop drack den.
Men hur det var fatt,
slog en av min hatt,
en ann sad' åt mej:
vad fan angå dej
Polens affärer? Pling plingeli plång.
Spela ej polska men lär dig en gång
ha tand för tunga. Pling plingeli plång.
Hör, min Maecenas, hör vad som sker:
Jag satt så nöjd och drack mitt kvarter,
talte helt högt om Pol'ns konjunktur.
Veten, god'herrar, sad' jag och drack ur,
att ingen monark
i världen så stark
förmår i sitt land
förbjuda min hand
att på min harpa, pling plingeli pläng.
och det så länge där finnes en sträng,
spela en polska. Pling plingeli pläng.
Nu satt i vrån en gammal sergeant,
tvenne notarier och en stånddrabant;
de ropa: slå! skoflickarn har rätt,
Polen är straffat, dess öde utmätt.
Ur skrubben kom fram
en vindögd madam,
slog harpan i kras
med flaskor och glas.
Skoflickarn högg mig, pling plingeli plång.
bak uti nacken en skårsa så lång.
Där har ni saken. Pling plingeli plång.
Rättvisa värld, nu frågar jag sist:
Led jag ej orätt? - Mollberg, jo visst.
Lider jag ej oskyldigt? Gutår!
Harpan är sönder och näsan är sår.
Tvi, sådan förtret!
Ej bättre jag vet
än fly ur mitt land
med harpan i hand,
spela för Bacchus och Venus, kling klang,
bland virtuoser ta stämma och rang.
Följ mig, Apollo! Pling plingeli plang.
((228) Epistel no 45 (Tjänare
Mollberg) - YouTube )
Onneton Mollberg joutuu itse
asiassa kärsimään aivan syyttömästi suurpolitiikan takia, vaikka haluaa vain
soittaa tietynlaista musiikkia. Krouvi Rostockissa poliittinen korrektius kuitenkin on
kehittynyt mielettömäksi herkkätunteisuudeksi ja aivan viattomissakin symboleissa
nähdään poliittinen viesti.
Aivan yhtä kireällä olivat hermot
Venäjän valtakunnassa Puolan kapinoiden aikaan vuosina 1830-1831 ja 1863-1864.
Kun opiskelijat Suomessa joivat puolalaisten maljan, uhkasi hirmustunut
keisari lähettää heidät Siperiaan, mutta uskoi tai oli uskovinaan sentään selitystä,
jonka mukaan dricka polacken tarkoitti vain maljan juomista pohjaan.
Vuonna 1863 alkanut Puolan kansannousu
johti puolalaisen kansallisuuden polkemiseen nurkkaan ja koko Puolan nimen
hävittämistä kartalta. Vilnan pyöveli Muravjov hankki maineensa tässä
toiminnassa, hirmuvallan toteuttajana. Suomen entinen kenraalikuvernööri, kreivi
Berg selvisi vähemmillä mainehaitoilla ja oli varovaisempi toimissaan.
Tyynnyttääkseen Euroopan myrskyisiä protesteja
Aleksanteri II antoi Suomen valtiopäivätyön alkaa juuri samana vuonna. Se oli tuota
näyteikkunapolitiikkaa ja opetti myös suomalaisia. Oli viisaampaa karttaa koko
teemaa.
Juvan suuri poika K.A. Gottlund oli
kuitenkin kääntänyt savoksi Bellmanin lauluja, jotka ilmestyivät juuri tuona
kyseisenä vuonna (vrt. Vihavainen:
Haun gottlundin bellman tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ).
Silloin oli Puola Suomessa yhtä
kuuma aihe kuin konsanaan 1700-luvulla krouvi Rostockissa. Gottlundin Mollberg (Pöllöinen)
toimii Suomessa, jossa poliisi taas löylyttää häntä Puola-teeman takia. Se nyt vain
on taas asia, jota ei sovi tässä maassa kosketella. Paikallisväriä Gottlundin suomalaistettuun
Bellmaniin antavat keisarillisen Venäjän edustajat, kaksi kasakkaa ja sotamies,
jotka yllyttävät poliisia.
(Fredmans Epistel, N:o 45).
"Tjenare, Mollberg! hur är det fatt? hvar är
din harpa?" etc.
"Kuuleppas,
_Pöllöinen_, kuinkas sa voit?
Missäs on lakkiis, ja kantelees, hoi?
Voi kuin sun suu on turvoksissaan!
Missä lie ollutki juovuksissaan?" --
Mä rouvissa söin,
Ja leikkiä löin --
Niin soitostain, pa'uus,
Meill' riitapa nous';
Ja juuri kuin soittelin --
_plingeli-pling_!
Niin joutuipa poliisi, rutkatek, sinn' --
Ja hakkaisi suutani -- _plingeli-pling_.
"Millen se näytti?" --
Rämäkkäläin!
Nahkaiset housut sen seärissään näin. --
Hattu oil huopasta, reikiä täys',
Nuttunsak nurin, ja keppi oil käiss'.
Juur' olipa niin,
Ja vyöllänsäkkiin
Oil tuohesta voan
Yks' tuppipahan;
Ja juuri kuin suuttui, --
_pling-plingeli-pling_;
Nyrkkinsäk pöytähän paiskaispa niin
Jott' akkunat tärisi -- _plingeli-pling_.
Soittelin, kauniist', selvänä peäss',
Kuninkaan polskaapa Puolassa, neäts!
Ympärin istuivat miehiä, tuoll',
Mikä joi tuopin, ja mikä voan puol'.
Mutt' silloin, jo vain --
Ma korvallein sain.
Hään kiljaisi: "viel-
kö teköö sun miel'
Puhua Puolasta? -- _plingeli-pleng_!
Soitella polskia Kuninkaisten?
Pieppäs nyt suutasi!" -- _plingeli-pleng_.
Kuuleppas, kultainen, kuinkas tuo oil,
Istuinpa, kauniist', ja tuopistain join;
Hoastelin Puolanki asioista --
"Tiijätten pojatpa, sanelin ma,
Ei löyvykkään, hoi!
Se mies, joka voi --
Ei kuninkaskaan
Voik, voimallahan,
Kielteä mun soittamast' --
_plingeli-pleng_.
Polskia panna ei estäköön ken
Kanteleellani!" --
_pling-plingeli-pleng_.
Nurkassa istui -- lempopa ties' --
Kaksi kasakkaa, ja yks' sotamies,
Ne huusivat: "lyök! Hään riitelee vain
--
Puola on kärsinyt, minkä se sai".
Jo tulipakin
Yks akkakin sinn',
Hään lakkini vei,
Ja kantelein, hei!
Poliisi, pakana -- _plingeli-pling_,
Hakkaisi suutani kepilläkin,
Jotta se juoksi, -- _pling-plingeli-pling_.
Kuulkaasta, kultaiset! kyselin siin',
Enkös ouk viatoin? -- "Olitpa
niin!"
Empämä syyttömäst' kärsiä voik --
Huulein on halki, ja nenäini poikk'.
Ei mokomata
Pahempoakaa;
Sill' lähenpä pois,
Ja muualla sois'
Runojoin joukossa, -- _plingeli-pling_,
Rakkauesta, ja viinastakin,
Soittaa, ja laulaa, --
_pling-plingeli-pling_.
Gottlundin savolaistyylinen
suomenkieli ei lopultakaan ottanut juurtuakseen Suomen kirjakieleksi ja sen
takia ovat myös hänen ansiokkaat suomennoksensa jääneet unholaan. Niitä
kannattaa kuitenkin yhä vain lueskella,
mikä nykyään käy kätevästi kotikoneelta.
Monet teemat ovat ikuisia ja on
joskus aika huikeaa nähdä, miten kääntäjä on onnistunut siirtämään 1700-luvun
lopun Tukholman 1800-luvun Helsinkiin.
Aivan mahtava tuo Gottlundin tekemä käännös hienosta epistolasta. Tallaisesta älyllisesti briljeeraavasta professorista minä pidän ja iloisesti ja mielelläni häntä luen
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista"Autonomian Venäjä myönsi Suomelle tietenkin koska oli pakko."
PoistaTuo ei pidä paikkansa: tuolta osin kyse oli valistusaatteilla kasvatetun Aleksanteri I:n lahjasta - toki valtioviisaasta Ruotsista vieroittamiseksi ns Turun realistien tuella. Napoleoninsotien kyynnistämä Aleksanteri ei olisi enää tuota tehnyt ja jos Venäjä olisi liittänyt Suomen alueen kuvernementteinä Venäjään, ei halli olisi perään haukkunut voittajavaltioille. Suomelle aukesi mahdollisuuksien ikkuna, jota virkamieseliitti osasi käyttää, samoinkuin Aleksanteri II :n vapaamielisyyttä. Viimeisten tsaarien aikana ajat Saksan yhtenäistyttyä ja vahvistuttua muuttuivat ja Venäjää alettiin yhtenäistää, joka ei käynyt suomalaisten pirtaan (ks Polvinen Valtakunta ja rajamaa).
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAnonymous 10. elokuuta 2023 klo 11.37 ja edellinen
VastaaPoistaHetken verran joudin resonoimaan, onko tuo totista puhetta vain räävitöntä ironiaa. Muta selvisihän se.
Minulle ei oikein vieläkään, liekö syntyperäistä tyhmyyttä vai alkavaa vanhuudenhöperyyttä.
PoistaOmia ajatuksia Ukrainasta hallitsee päivittäin vaihteleva moraalinen tuohtumus pienempien kansojen oikeuksien puolesta ja historian harrastuksesta nouseva inhorealismi suurvaltojen "legitiimeistä turvallisuusintresseistä"(uusi Paasikivi-teos menossa).
“…inhorealismi suurvaltojen "legitiimeistä turvallisuusintresseistä”…”.
PoistaMikä tässä itsepuolustuksen tavoittelussa oikein mättää? Eikö se ole oikein ja normaalia? Vai tarkoititko, että asenne ei ole sallittu suurvalloille?
”Poliittisen korrektiuden uhmaajat”
VastaaPoistaVarmaankin kaikki sivistyneet ihmiset tietävät sen, että venäläisen proletaarisen aristokratian rahoittama ja Karl Marxin luoma Kommunistisen puolueen manifesti oli julkaistu vuonna 1848. Painosmäärä oli silloin pieni, vain harvoille suosituille piireille. Manifestin satojen miljoonien painokset ja eri kielille käännetyt levitettiin maailmalle vasta 1920-luvun loppupuolella ja 1930-luvun alussa Suuren taloudellisen kriisin aikana lukuisissa maissa.
Silloin Moskovan bolshevismi harjoitti erikoista politiikkaa: dumpingia. Sitä ennen Venäjän talonpojilta oli takavarikoitu lähes kaikki viljavarat, jotka myytiin Länteen pilkkahintaan. (K.Marx kirjoitti, että pientalonpojan omaisuus on porvarillisen omaisuuden lähde.) Miljoonia ihmisiä pakotettiin metsätöihin kaatamaan metsää. Sitäkin myytiin Länteen pilkkahintaan. Näin läntiset viljantuottajat sekä puutavaroiden myyjät jäivät Moskovan totaalisen dumpingin jalkoihin ja Suuri Kriisi oli valmis.
Silti Kommunistisen Manifestin siunaama proletariaatin maailmanvallankumous ei toteutunut.
Eiköhän tuon viljan polkumyynnin tarkoitus ollut toisaalta boshevikkien vastustamiseen kykenevän talonpoikaisluokan tuhoaminen ja kyyninen tarkoitus valuutan saamiseksi raskaan teollisuuden nopeaksi rakentamiseksi. Politiikka oli keskipitkällä välillä onnistunutta: kukaan ei enää kyennyt vastustamaan neuvostovaltaa ja raskas teollisuus, jolla Saksa lyötiin rakennettiin. Inhimillinen hinta oli korkea, mutta sille ei ole koskaan Venäjällä hintaa laskettu. Pitkällä välillä politiikka oli tuhoisaa: kun sortokoneisto heikentyi kansale piti tarjota elintarvikkeita, joita vanhan vilja-aitan piti ostaa länneistä valuutalla, joka oli 1970-luvulla pitänyt käyttää bulkkiteollisuuden uudistamiseksi. Sitten kun ryhdyttiin varustelukilpaan USA:n kanssa, se oli NL:n imperiumin menoa.
Poista"Karl Marxin luoma Kommunistisen puolueen manifesti oli julkaistu vuonna 1848."
PoistaVuosi 1848 on merkillinen myös toisella areenalla. Silloin Moskova järjesti Prahassa Suuren kerähmön eli kaikkien slaavilaisten kansojen konferenssin. Siinä Ryssä julisti, että olisi hyvä, jos kaikki slaavilaiset kansat ottaisivat viralliseksi kielekseen myös venäjän kielen. Projekti ei onnistunut ja konferenssi hajosi. Katolisesta Puolasta tuli Moskovan ikivihollinen.
Sen sijaan Neuvostoliitossa jatkettiin hiipivää venäläistämistä ja pala palalta hävitettiin kansojen oman kielen käyttöä, proletaarisen internationalismin mukaisesti.
Kun Neuvostoliitto hajosi, Ukraina päätti, että sen virallisena valtiokielenä on ukrainankieli. Ryssän kaikki karvat nousivat pystyyn ja seurauksena on se, mitä nähdään nyt jo useita vuosikymmeniä.
RKP:n sekoilu hallituksessa on mennyt jo liian pitkälle.
VastaaPoistaSuomessa on vaikuttanut rakenteellinen korruptio ja rasismi jo vuosikymmeniä. RKP on saanut erioikeuksia ja vapauksia sekä nauttinut ns käänteisestä rasismista. Se on nyt loppumassa, kun ensimmäiseksi luovutaan ruotsin kielen erityisasemasta Suomessa.
Oma sekoiluisi ja hurrivihasi alkaa mennä liian pitkälle
PoistaEiköhän se herätä hiukan oikeutettua vihaakin kun 4,5 %:n vähemmistöpuolue häärii politiikan kuninkaantekijänä. Jossain Turkissa tuollaisen separatistipuolueen olemassaoloa ei ylipäänsä salittaisi.
Poista