tiistai 3. syyskuuta 2024

Oudot saksalaiset

 

Arvoja kartalla

 

World Values Surveyn arvojen maailmankarttaa on silloin tällöin tullut kommentoitua (ks. Vihavainen: Haun wvs tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)). Aika kiinnostavaa on, että se on jatkuvassa liikkeessä ja että esimerkiksi Neuvostoliiton hajotessa liikettä oli paljonkin.

Siitä huolimatta tietyt ”arvoperheet” säilyvät toistensa läheisyydessä, esimerkiksi Venäjä ja Ukraina ovat olleet ja ovat hyvin lähellä toisiaan. Mitä tämä merkitsee, en viitsi tässä enää sen kummemmin yrittää selittää. Tätä valtavaa ja pitkäaikaista kansainvälistä tutkimusta on halullisia varte kommentoitu jo aivan riittävästi.

Tässä nyt joka tapauksessa on kartan uusi versio ja voimme havaita, että siinä vanhaan tapaan kulttuurisesti kaikkein kauimpana meistä ovat islamilaiset maat ja lähimpänä muutamat pohjoiseurooppalaiset naapurit, ei kuitenkaan Venäjä. Virokin on meistä aika kaukana ns.  selviytymis- vs. itseilmaisun akselilla, vaikka onkin samalla korkeudella rationaalisessa maallistumisessa.

Kiinnostuneet voivat tutkia karttaa tästä: https://www.worldvaluessurvey.org/photos/EV000467.JPG . Voimme tässä sivumennen todeta, että meille nyt saapuva Qatarin emiiri on kaukainen vieras myös arvomaailman suhteen.

Aivan Britannian ja Kanadan vieressä ja lähellä meitä arvojensa suhteen sijaitseva Saksa esitetään tuossa kartassa yhtenäisenä kokonaisuutena, kuten muutkin maat. Sitähän se ei tunnetusti ole, minkä äskeiset vaalit taas vahvistivat.

Hassua kyllä, Viro, Latvia ja Liettua, samoin kuin Puola, näyttävät olevan arvoiltaan aika lähellä katolisia maita.

Saksassahan taas katolisuus sijoittuu entiseen Länsi-Saksaan. Kuitenkin se on voittopuolisesti protestanttinen maa ja sijoittuukin niiden joukkoon, siis meidänkin lähellemme.

Saksojen yhdistymisen ajalta on anekdootti, joka ei ole vieläkään vanhentunut: Wir sind ein Volk! sanoi itäsaksalainen (Ossi) länsisaksalaiselle (Westille). Ja, wir auch, vastasi tämä (Me olemme yksi kansa -niin mekin).

Suuri skandaali ja kukaties merkittävä kulttuuri- tai jopa poliittinen vaara näyttää monien mielestä olevan, että itäinen Saksa äänestää toisin kuin läntinen. Saattaahan se olla, vaikka asia tuntuukin näin demokratian vallitessa aika luonnolliselta.

Jo keskiajalla Elben itäpuolinen Saksa (Ostelbische Länder) oli toisenlaista kuin läntinen. Reininmaan viiniä juovat katoliset olivat ja ovat erilaisia kuin Preussin tai Pommerin karujen nummien junkkerit tai talonpojat. Erilaista on ollut yhteiskunnallinen kehityskin.

Mutta se kaikkein ilmeisin erottava asia lienee sittenkin tärkein. Itäinen Saksa oli enemmän kuin kahden sukupolven ajan totalitaarisen hallinnon alainen, ensin Hitlerin ja sitten  Stalinin ja hänen lakeijoidensa. Olisi kovin outoa, ellei se jättäisi syvää jälkeä.

Joskus Neuvostoliiton romahtaessa uskottiin yleisesti, että läntisen, vapaan maailman arvot ovat niin ylivoimaisia ja itsestään selviä, että kaikki ne koko maailmassa omaksuvat ennen pitkää jo pelkän järkensä takia. Yllä esitetty WVS-tutkimus on kannattanut samaa näkemystä ja uskoo nähneensä siitä todisteitakin.

Onko asia kuitenkaan niin? Onko kaikkien kansojen kohtalona tuilla viimein Ruotsin kaltaisiksi vai ei? Vastaus ei taida enää tuntuakaan itsestäänselvyydeltä.

Venäjällä erilaiset ekstremistiset hämärämiehet ovat nostaneet ortodoksisen kulttuurin ja perinteen keskeiseksi maata lännestä erottavaksi tekijäksi. Meneillään on heidän mielestään kulttuurien kamppailu, joka Ukrainassa saa sijaissodan muodon.

Saattaahan se jossakin mielessä ollakin, silloin on kyseessä tosiaan pikemmin englanninkielisen ja läntistä kristillisyyttä edustavan maailman ja Venäjän, kuin toisiaan lähellä olevien Ukrainan ja Venäjän kamppailu, mikäli tässä nyt WVS:n kartalla pysytellään. Toki se ei annan poliittista informaatiota, saati kerro putinismin metodeista.

Kysyä joka tapauksessa sopii, miksi Venäjä ja myös Ukraina niin paljon poikkeavat lännestä arvomaailmansa rakenteen suhteen.

Pitkä kokemus kommunistisen diktatuurin alaisuudesta on muuan tärkeä ja viime aikoina aivan liian väheksytty avain tähän asiaan. Vastaavasta asiasata on olut kokemusta myös Itä-Saksan, Unkarin ja Puolankin kohdalla. Tosin puolalaisten monisatavuotinen skisma Venäjän kanssa tekee siitä erikoistapauksen. Baltia, jossa miehittäjä jo oli suorittamassa kulttuurista kansanmurhaa, on tietenkin vielä asia erikseen.

WVS:n kartta ei tietenkään anna valmiita vastauksia mihinkään, tukin edes puolivalmiita. Sen sijaan se kyllä antaa aihetta ajatuksiin. Mikäli siinä vielä käsiteltäisiin Itä- ja Länsi-Saksaa erikseen, saattaisi tulos olla siinäkin kohdin erityisen mielenkiintoinen.

Tiedän kyllä, että asiasta on tutkimuksia WVS:n etuna on joka tapauksessa sen valtava vertailuaineisto. Ehkäpä joku vielä kaivaa tutkimusateriaalista nuo asiat esille ja kertoo meillekin?

 

13 kommenttia:

  1. "Pitkä kokemus kommunistisen diktatuurin alaisuudesta on muuan tärkeä ja viime aikoina aivan liian väheksytty avain tähän asiaan."

    Toisaalta sitä ei pidä liioitellakaan, parikin sukupolvea on lyhyt aika kansan historiassa ja muistissa, syvärakenteet ovat ratkaisevampia.
    Heitänkin villin ajatuksen arvoeroihin: jos ratkaisevampaa ei olekaan se, mitä on ollut vaan mitä ei ole ollut ts puutteet. Jos ei ole ollut kokemusta henkilökohtaisesta vapaudesta, alamaisen oikeudesta suhteessa ylempään, tai uskontiokritiikistä, ei ole ajatuksellisia välineitä niiden haltuunottoon. Historialisina tapahtumina feodalismia, skolastiikkaa,uskonpuhdistusta, valistusta ja vallankumouksia ihmisoikeusjulistuksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä litaniaahan jaksetaan aina toistella. Onhan noista aiheista oppineita kirjojakin, mutta kaiken kaikkiaan juttu alkaa muistuttaa melkoista stiiknafuulias, jonka mekanismit jäävät aivan käsittämättömäksi. Lähihistoria kuulostaa kai liian yksinkertaiselta?

      Poista
  2. Jos oikein muista Rönkön Pertin Viides valtakunta -opuksen niin historian traumat vaivaa väkevästi länsisaksalaistakin. Stasimainen ilmiantokulttuuri voimissaan ja hurmahenkinen väärinajattelijain metsästys saa laajaa kannatusta. Hallituksen ja Correctivin masinoima antioikeistokampanja osui hedelmälliseen maaperään.

    Ei ihan heti länsimaiset arvot kelpaa kollektiiviseen kunniakulttuuriin (mena-maat), kaukana on sellainen 'kevät'.

    V-VF

    VastaaPoista
  3. "Pitkä kokemus kommunistisen diktatuurin alaisuudesta on muuan tärkeä ja viime aikoina aivan liian väheksytty avain tähän asiaan." Luulenpa tuon olevan syyn. Lännessä ollaan niin itseensä tyytyväisiä omasta erinomaisuudestaan, ettei huomata tämän erinomaisuuden rapistuvan kiihtyvällä vauhdilla. Sananvapauta riepotellaan vähän siellä sun täällä, vihapuhe, dis- ja misinformaatiota on kaikki, mikä ei tule valtamedian kautta. Ranska pidättää vapaata nettiä pitävän pomon, Brasilia kieltää X:n Englanti on täysin sekaisin ja Suomessa ministereitä uuskoulutetaan dei-sopiviksi. Vain hemmoteltu lullukkaväki ja pihalla olevat vihervassarit eivät näe, että totalitarismi pilkistää jokaisen politiikon ja virkamiehen muuten turhien höpinöiden rivien välistä. Saa nähdä kauanko Amerikan perustuslaki kestää tätä sutena lammasten vaatteissa esiintyvien sosialistien hivutustaistelua.

    VastaaPoista
  4. Äkikseltään tulee mieleen ns. kunniakulttuuri, eli se, että sen parissa elänneet ja elävät ihmiset ovat hanakoita väkivaltaan joko perhepiirissään tai heimoissaan, ja myös valtioiden tasolla, koska niitähän on ollut muutama sata vuotta vähintäänkin? Venäläiset ovat hanakoita kunniansa perään, ja niin ovat myös Afrikan sarvelaisetkin ynnä lähi-itäläiset, se ei liene kenellekään yllätys? Jos ja kun joka asiassa henkilökohtaisen elämän alalla kyse on kunnian säilyttämisestä, väistämättä konflikteja syntyy heimojen ja valtioiden kesken, ja jos Venäjästä saa puhua, niin se taitaa olla ykkönen naissurmien suhteellisissa määrissä koko maailmassa? Mahtaako edes kirkas viina selittää kaikkea perhepiirien tapahtumia Venäjällä?

    Saksassa protestanttisen osan ja katolisen osan välillä on eroja ihan käytännön työelämässäkin, eli esim. vapaapäiviä on eri tavalla riippuen firman kotipaikasta jne. jne. Mitä tulee äskeisiin vaaleihin Saksassa, meillä on vähän pöyristytty entisten ossien äänestymiskäyttäytymistä, mutta rohkenen väittää, että kun ossit elivät sen pari sukupolvea diktatuurin alla, eli Hitlerin ja sitten Stalinin, niin ossit säilyttivät kuitenkin paremmin ikiaikaisen, edes jonkinlaisen kristillisen perinnön verrattuna wesseihin, jotka ovat altistuneet ns. läntisille arvoille pitempään, eli ei millekään arvoille ollenkaan?

    Aikoinani tuli ajeltua niin Itä-Saksassa kuin Länsi-Saksassakin, ja sittemmin vain Saksassa, mutta Itä-Saksan pikku kylissä aisti sen vuosisataisen, en nyt sano pysähtyneisyyden, mutta oudon nostalgian, oluttupineen, toreineen, makkaran käryineen jne. Sitä tapasi vielä 2010-luvulla, mutta nyt vähemmän. Tilalle on tullut aivan vuosisataistenkin pikkukaupunkienkin toreille basaarikulttuuri päällekäyvän arabimusiikin, ja nuorten geelitukkien mölyämisen muodossa. Menkääpä katsomaan, jos ette usko. Voisinpa arvella, että tästä johtuu jonkun AFD:n kannatus, eli kai siellä ajatellaan, että sota ei todellakaan uhkaa, ei edes Ukrainan sota tai Venäjä, vaan se on hallitsematon pakolaistulva, ja oudot päällekäyvät kunniaa vaativat tavat ja käsitykset, joka on jo nyt muuttanut protenttastis-katolista Saksaa peruuttamattomasti. Saa nähdä mihin vielä ehditään?

    VastaaPoista
  5. Strukturalisti minussa haluaisi nähdä nykymerkityksiä siinä, että Elben länsipuolella vallitsi keskiajalta 1800-luvulle maapohjanherruus (Grundherrschaft) ja itäpuolella kartanotalous (Gutsherrschaft).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on juuri noita mainitsemiani syvärakenteita.

      Anonyymi 3. syyskuuta 2024 klo 12.49

      Poista
  6. Vanhempi kollega opetti aikanaan minulle, mistä näkee Itä- ja Länsi-Saksan eron. Sen näkee lentokoneesta. Idän puolella ovat pitkät sarat ja laajat viljelysmaat. Lännessä maanviljelyksen geometria on vaihtelevaa ja pienipiirteisempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki se oli sitä Elben itäpuolisen talousmuodon tulosta.

      Poista
  7. Minusta muuten näyttää siltä, että Ruotsin rationaalisuus on vähentynyt vanhempiin karttoihin verraten. Epäilen maahanmuuton vaikutusta.

    VastaaPoista
  8. Hyödyllisiä lukuja Saksan nykyhetkestä ja lähihistoriasta. Molempien suurten kansankirkkojen - evankelinen ja katolinen - yhteenlaskettu jäsenmäärä koko väestöstä on laskenut jo alle puoleen. Kumpikin siis noin hieman yli 20 pros.; katolisia lienee taas hieman enemmän. Vanhassa Liittotasavallassa heitä oli selvä enemmistö. Itäosissa väestö DDR:n perua pääosin uskonnotonta. Lisäksi muiden kristillisten yhteisöjen jäseniä on n.10 pros. Noin 40 pros.väestöstä ei ole siis järjestäytynyt kristillisesti tai he ovat muiden uskontojen kannattajia. Muslimeilla ei liene virallista statusta? - Tietenkin hengellisyys tai sen puute ei ole sidoksissa jäsenyyteen.

    Vaikka yhteiskunnan toimintamallit ovat pääosin protestanttiset, en silti väheksyisi katolisuutta. CDU/CSU:ssa se on ollut merkittävä tapa verkostoitua ja meritoitua, ja on sitä vieläkin. Toki katolisia on nykyisin molemmissa kansanpuolueissa (edellä mainitut ja SPD) sekä vihreissä. Muita puolueita en tunne.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.