Entinen akka ja Venäläinen maailma
Motto:
Tämän
kun ammun ja toisen lisäks,
niin
kolome ennää viijestä puuttuu,
sanos
entinen akka, kun jäneksen jälet näki.
Itse asiassa akalla ei ollut enempää
pyssyä kuin ampumataitoakaan, mutta sen sijaan kyllä runsaasti optimismia.
Sehän on periaatteessa hyve, mutta vain tiettyyn, realistiseen rajaan asti.
Tässä tapauksessa kyse oli jo haihattelusta, jolle ei ollut olemassa mitään
realistisia edellytyksiä.
Tässä oli kyseessä anekdoottinen
äärimmäistapaus, mutta epärealistiset käsitykset omista mahdollisuuksista ja
keinoista niiden saavuttamiseksi eivät tässä maailmassa ole olleet niinkään
harvinaisia.
Saksalainen ydinfyysikko Wilhelm
Fucks laati 1960-luvulla hämmästyttävän oikeaan osuneen ennusteen Kiinan mahdin
tulevasta kehittymisestä (ks. Vihavainen:
Haun formeln zur macht tulokset).
Fucksin metodit olivat hänen omien
sanojensa mukaan ”insinööritieteelliset” ja hän pyrki matemaattisesti laskemaan
kunkin mahdollisen suurvallan potentiaalin väestökehityksen ja tuotannon
termein. Kiinan nousu näytti hänestä selvältä asialta, mutta Hitlerin
mahdollisuuksia muutama vuosikymmen aiemmin hän piti olemattomina.
Fucks todisteli asian laskemalla,
mutta todistusta ei ole pakko uskoa. Lopputulos on joka tapauksessa tiedossa ja
sen todistaminen on yhtä helppoa kuin ampua napakymppi ampumalla ensin ja piirtämällä
sitten maalitaulu osuman ympärille.
Silti Fucksin laskelmissa oli itua.
Onnistuakseen Hitlerillä olisi pitänyt olla kyky selviytyä toinen toistaan
seuraavista epätodennäköisistä yrityksestä. Hän lähti alivoimatilanteesta, kun
huomioon otetaan resurssit eikä vain hetkellinen tilanne.
Hitlerin ongelmana oli, ettei hänen
hallitsemansa Saksa ollut maailmanvalta eikä voinutkaan sitä olla, ellei se
suoriutuisi muutamista peräkkäisistä tehtävistä. Maailmanvallan asema häämötti
tulevaisuudessa, mutta vasta sen jälkeen, kun kilpailijat eli viholliset olisi
yksi toisensa jälkeen aseellisesti kukistettu.
Hitlerin visiossa tavallaan toistui
se entisen akan dilemma, jossa resursseja puuttui, mutta kunhan niitä olisi
hankittu, voitaisiin aina ylemmälle tasolle nousta porras kerrallaan.
Toki Hitlerillä, toisin kuin akalla
oli sekä pyssyjä että häikäilemättömyyttä niiden käyttämiseen, mutta riittävän
kapasiteetin luominen oli vielä edessäpäin ja monen mutkan takana silloin, kun
kohtalokkaat ratkaisut tehtiin.
Hitlerin maaninen visio, jonka
mukaan Saksan oli oltava maailmanvalta tai lakattava olemasta, oli siis rakennettu
hyllyvälle perustalle. Tukea se kuitenkin sai runsaasti turhien uhrien
tuottamasta frustraatiosta ja uskosta oman asian pyhyyteen ja oikeuteen.
Paradoksaalisesti sodan lopputulos
oli Saksan kannalta sekä katastrofi että onnenpotku, joka pian tuotti sen
hyvinvoinnin, jonka saavuttaminen väkivalloin olisi jokseenkin varmasti ollut
mahdotonta.
Venäjän imperialistiset haamukivut
ovat tuottaneet samanlaista maanista pyrkimystä maailman johtoon, joka oli
tunnusomaista Hitlerille ja sai kerran myös Saksan kansan mukaansa. Visiot ovat
nyt tuskin sen realistisempia ja ”pääideologi” Duginin kohdalla ne ovat
suorastaan sairaalloisia houreita (https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=geopolitiikka ).
Putinin suurvaltainen mania
muistuttaa suuresti Hitlerin aikoinaan yrittämää maailmanmahdin kaappausta. Tuhoa
on nytkin saatu aikaan paljon ja yhä lisää on luvassa, mutta Venäjän resurssit maailman
hallitsijaksi eivät vain vakuuta, kuten eivät aikoinaan Saksankaan.
Päämäärät eivät silti ole vähemmän
vaatimattomat. Näin kirjoitin blogissani vuonna 2022:
”Jo yliopistollisessa
oppikirjassaan kirjassaan Geopolitika Rossii vuonna 2014 Dugin väitti, että
Venäjää vastaan käydään armotonta geopoliittista sotaa, kuolemaan asti (она ведется против нас и ведется беспощадно, на поражение, насмерть).
Siinähän sitä on opiskelijoille
hengen ravintoa. Juuri nyt siis ratkaistaan kysymystä siitä, onko Venäjä
olemassa sivilisaationa vai eikö ole. Jos se haluaa olla, on sen pakko
valloittaa Kaakkois-Ukraina, Novorosssija. Miksi näin on, tietää vain
geopolitiikan Jumala.
Mihin Venäjä sitten lopulta pyrkii?
Sen jylhä kohtalo on pyrkiä valloittamaan lopulta koko maailma: расширение до естественных
границ Северо-Восточной Евразии, Турана, с перспективой распространения зоны
влияния за ее пределы, вплоть до масштаба всей планеты…
Siinäpä se, sanasta sanaan. Kuten tiedetään ja on kainostelematta
sanottukin, päämäärä on venäläisen maailman, russki mir, yhdistäminen ja
levittäminen. Siihen taas kuuluvat kaikki ne, joita yhdistää venäjän kielen
taito ja halu kuulua sitä käyttävään yhteisöön.
Jälkimmäinen ehto ei ole suinkaan ”pakollinen”.
Sitähän ei Ukrainakaan ole suurimmaksi osaksi täyttänyt.
Se entinen akka ei ymmärtääkseni
saanut koskaan yhtään jänistä, mutta Putinilla näyttäisi olevan jo jotakin
pivossaan. Sen takaisin ottaminen ei taida olla realistista, mutta mitä hänellä
on ja mikä on asian merkitys kokonaisuuden kannalta?
Kyseessä on pieni osa Ukrainaa ja
se on vain pieni osa Ukrainaa. Venäläisen maailman luomisen kannalta se ei
vielä ole kokonainen jänis eikä edes puoltakaan. Itse asiassa koko sota näyttää
tässä suhteessa eli tärkeimmän päämäärän suhteen olleen katastrofi ja se on
tehokkaasti johtanut siihen, että koko venäläinen maailma kutistuu entistä
nopeammin.
Näin kirjoitin ranskalaista ja
venäläistä maailmaa koskevassa blogissani jokunen vuosi sitten: ”Maailmassa
käyttää enimmäkseen ranskaa päivittäin yli 300 miljoonaa ihmistä eli kolmisen
prosenttia koko maailman väestöstä.
Tämän vuosisadan puolivälissä luku
saattaa kuitenkin olla jo 700 miljoonaa eli kahdeksan prosenttia. Näin
arvioivat jotkut asianharrastajat, joista en tiedä, ovatko he optimisteja vai
pessimistejä. Tulevaisuuttahan kukaan ei tiedä.
Tätä ranskan puhujien kokonaisuutta
nimitetään usein ranskalaiseksi maailmaksi -le monde francophone.
Samanlaiselta kuulostaa myös venäläisen maailman -russki mir- käsite,
mutta sille on haluttu antaa melko lailla erilainen merkitys ja liitetty kielen
ohella yhdistäviksi tekijöiksi myös kulttuurisia, uskonnollisia ja jopa
geopoliittisia aineksia.
Venäjän kielen maailma on
ranskankielistä paljon pienempi. 1990-luvulla venäjää opiskeli ulkomailla noin
74 miljoonaa henkeä, mutta nyt luku on vain puolet siitä.
Mikäli otetaan huomioon vain
entisen Neuvostoliiton ulkopuoliset alueet, on venäjän lukijoiden määrä
romahtanut: 20 miljoonasta yhteen miljoonaan.
Nuo luvut ovat wikipediasta ja
niihin on tietenkin syytä suhtautua varauksella.
Ken elää, hän näkee. Joka
tapauksessa venäläinen maailma, tuo Russki mir on sen sijaan
ollut pahoissa vaikeuksissa ja itse asiassa se on viime aikojen ekspansiivisen
politiikan aikana voimakkaasti kutistunut. Tätä on tapahtunut maiden
sisälläkin, esimerkiksi Ukrainassa ja Georgiassa.
Neuvostoliiton huippuaikoina
venäjää puhuttiin paitsi Venäjällä, myös kaikissa neuvostotasavalloissa ja
jokaisen oli ainakin periaatteessa ja ennen muuta käytännössä osattava sitä.
Se oli uuden neuvostoihmisen
kansainvälisen yhteydenpidon kieli ja toimi hyvin myös Itä-Euroopassa.
Sosialismin prestiisi aiheutti sen, että kymmenet miljoonat ihmiset opiskelivat
sitä ympäri maailmaa, etenkin ns. kehitysmaissa.
On merkille pantavaa, että tämä
venäläisen maailman kutistuminen on tapahtunut juuri samaan aikaan, kun
Moskovassa on lanseerattu yhä pöyhkeämpiä suunnitelmia venäläisen kulttuurin
maailmanvalloitukselle.
Paitsi, että sen oletetaan olevan
moraalisesti ylivertainen muihin nähden ja edustavan korkeampaa
intellektuaalista tasoa, siihen liittyvät myös sotilaallinen mahti ja
häikäilemättömyys, jotka aina hurmaavat tiettyjä luonteita.
Itse asiassa Russki mir-yhteisöä
on sen omassakin piirissä haluttu kuvailla myös ja nimenomaan voiman termein:
eivät ainoastaan ne, jotka ihailevat venäläistä kulttuuria, kuulu tähän
yhteisöön, vaan myös ne, jotka pelkäävät Venäjän aseiden voimaa… Näin loihe
lausumahan Putinien entinen pääideologi Vladislav Surkov, itsekin muuten
tšetšeeni ja uustsaristiselta titteliltään 1. luokan todellinen valtioneuvos:
Идея «русского мира» возникла не вчера. Я ввёл его в структуру
государственной политики. Путин сказал: «У России нет границ»; Думаю, он это
имел в виду. Что такое русский мир? Это везде, где люди говорят и думают
по-русски. … Где уважают нашего Путина. И его во многих местах уважают те, кто
не говорит по-русски и имеет довольно смутное представление о России. Там, где
люди боятся русского оружия, это тоже русский мир. Это наша [сфера] влияния.
Где уважают наших учёных, наших писателей, наше искусство. Это весь
русский мир.Владислав Сурков
Halukkaat kääntänevät tekstin
koneella, elleivät kuulu tuon russki mirin piiriin tai muutoin osaa kieltä.
Joka tapauksessa Surkov tuossa pätkässä selittää, että Putin sanoessaan, ettei
Venäjällä ole rajoja, tarkoitti juuri russki miriä. Tämä venäläinen maailma on
kaikkialla siellä, missä puhutaan ja ajatellaan venäjäksi, missä ihaillaan
”meidän Putiniamme” tai pelätään Venäjän aseita…
Tämä viime mainittu looginen salto
mortale taitaakin siirtää koko maailman pian venäläiseksi ja siihen
ehdottomasti kuuluvat silloin myös ne maat, joissa vihataan ja halveksitaan
Putinia.
Mutta ne jänikset loikkivat kyllä
moisesta yhteisöstä niin kauas kuin pääsevät, eikä niitä enää kiinni saa.
Alaston väkivalta saattaa toimia
vanhan ajan pankkiryöstössä, mutta ei kansainyhteisön luomisessa. Pistimillä
voi pelotella, mutta niillä ei voi istua.
Hitler olisi voinut esimerkillään
opettaa edes tämän asian niille, jotka yrittävät häntä matkia, mutta kuten
tiedetään, Herra lyö ensin sokeudella ne, jotka haluaa tuhota.
Voi kuulostaa jälkiviisaalta, mutta itävältälaisella korpraalilla ei ollut selviytymismahdollisuuksia: jo pelkästään siksi, että idässä oli neukkula ja lännessä USA.
VastaaPoistaSe myönnettäköön, että Saksan tiede/tekniikka oli kehittynyttä. Esimerkiksi panssarivaunut olivat kaikessa parempia kuin USA:n tai Neuvostoliiton. Hävittäjät olivat omaa luokkaansa. Esim. Me 109K4, Focke Wulf ta 152 ta Me 262 olivat omaa luokkaansa. Tekniikka oli myös siviilikamppeissa laadukasta.
Mutta, ideologia oli väärä ja miehiä liian vähän.
Kuin myös teollista potentiaalia. Panther oli varmasti parempi panssarivaunu kuin T 34, mutta jos Pantherin valmistamiseen kului 55 000 tuntia ja T 34:n valmistamiseen 3 000 tuntia (näin muistan lukeneeni) kapasiteetti ei riitä.
PoistaPuhut asiaa...
PoistaNo miksi sitten natsi-Saksan viimeinen yritys strategiseen aloitteeseen, "pantterinloikka" Kurskissa kesällä 1943, päättyi (onneksi maailmalle) rähmälleen, täydelliseen mahalaskuun? Vaikka tietäähän sen: meriselityksissä ja muussa verbaaliakrobatiassa kyllä löytyy.
PoistaSe oli aivan suhteellisuuskysymys: kapasiteetti ja miehet.
PoistaUSA rahoitti neukkuja, jotta säästi itseään.
Btw. En minäkään hissukan voittoa olisi toivonut.
Juuri niin, jälkiviisautta. Kukapa olisi kolmekymmenluvun lopulla arvannut, että USA ryhtyy auttamaan totalitariaatti-vihollistaan eli cccpeetä. Sitä on yhä hankalaa ymmärtää. Resurssia kului hirveästi ja jenkkipoikia kuoli kuin kärpäsiä.
PoistaMuistetaan nyt kumminkin saksalaisesta historiasta ns seitsemänvuotinen sota 1756-1763, jolloin viisimiljoonainen Preussi päihitti tai ainakin selvisi paljon suuremmasta Itävallan, Ranskan ja Venäjän liittokunnasta, osin onnekkaan sattuman - Pietari III:n valtaannousun - ansiosta, mutta myös Fredrik II:n sodanjohtotaidon ja Preussin armeijan laadun takia. Myös lähi-idän sodat osoittavat, että kyky käyttää momentumia ja laatu voi lyödä määrän. Putinilla, riippumatta siitä, mitä mieltä hänestä moraalisesti olemme, on tuohon tarvittavaa päättäväisyyttä joka vertautuu länsi-europan päättämättömyyteen ja suurin, toistaiseksi tyhjiin sanoihin; häikäilemättömän voitontahdon merkitystä ei tule unohtaa. Huomioon ottaen Trumpin arvaamattomuus yhdistyneenä tiettyyn vedätettävyyteen arpa ei todellakaan ole vielä langennut nut.
PoistaPreussi seitsenvuotisessa sodassa on esimerkki heikommasta valtiosta, joka pystyy yksi taistelu kerrallaan selviytymään kiperistä tilanteista.
PoistaMyöhemmin eräs Napoleon Bonaparte niminen upseeri myös onnistui lyömään selvästi ylivoimaiset osapuolen suorittamalla manöövereitä, joissa hän löi omalla armeijakunnallaan vihollisen armeijakunnat yksi kerrallaan.
Myös Israel onnistunut selvitymään vihamielisten kansojen keskellä- vaikka näillä on väestöä ja rahaa selvästi enemmän kuin israelilla. Se on taas pystynyt osittain sotilaallisen osaamisen ylivoimalla, väestön korkeammalla koulutustasolla sekä varsinkinviimeisen 40 vuoden aikana teknologisella ylivoimalla sekä korkeatasoisella tiedustelulla pystynyt pitämään naapurinsa melko hyvin aisoissa.
Hitler uskoi "Hohenzollernien ihmeeseen".
PoistaJa kuinka kävikään Preussille, Napoleonille ja Hitlerille.
PoistaNapoleon ja Hitler eivät osanneet - toisin kuin Stalin - lopettaa ajoissa. Preussilla meni pitkään hyvin.
PoistaIhme pelasti Preussin Venäjältä, mutta ei Napoleonilta.
PoistaKansakoulussa luin Tantun "Me papit nauroimme niin" -teosta ja hankinpa sen omaksi vuosituhannen vaihteessa ja muistin ja tarkastin, että siinä satakuntalainen kansan kasku meni näin:
VastaaPoista" Ko mnää tämä ja toise saa ni kolm ennää viirest puutuu, sano ämmä ko jänekse jäljet näki"
Selässään eukolla on nyytti ja käsissään suuret suksisauvat.
Yst terv Ilonpilaaja, jonka motto samasta kirjasta kuuluu:
Ei paljua puutukkaa, kun hevosta jo kolomia kenkää sanoo poika kun tieltä hevoosenkengän löyti (etelä-Pohjanmaa).
No, jos tämä on virallinen versio, niin käyttäkäämme sitä.
PoistaHyvästä anekdootista on monta versiota. Blogisti varmaan tuntee savolaisen sanonnan :"Homma on alkamista vaille valmis"?
PoistaSitä olen pohtinut että vapauttiko Saksan parlamentti "pullon hengen" päättäessään Saksan varustautumisesta ? Kun koko rakennelma perustui puolustuksen ulkoistamiseen USAlle...
VastaaPoistaEi päästänyt irti mitään. Nykyinen Saksa on EU:n luotettavin ja innokkain pikkupartiolainen.
PoistaJos mietit SIILI sitä että alkaisivat uudestaan haihattelemaan germaanijuttujaan niin heillä niin kuin meilläkin on jo uusi tuhatvuotinen valtakuntamme: suuri ja kaunis ARVOyhteisö, EU.
Nyt kun se vielä yhtenäistetään ja läpimilitarisoidaan niin huomaat mitä tarkoitan.
Jos joku päästi tuon em. pullonhengen irti niin Putin kun alkoi sotimaan.
Putin hoveineen tulee kyllä haihtumaan pian kuvioista mutta EU- valtakunta ei.
Taidamme olla vasta sen tarinan alussa. Eli kansallisten demokratioiden lopussa. Mutta toisaalta: jos oikeasti kansalaisemme tätä halusivat niin sitten niin.
kr
"Putin hoveineen tulee kyllä haihtumaan pian kuvioista mutta EU- valtakunta ei."
PoistaOsaisipa unelmoida yhtä kauniita päiväunia, tuntuisi elämä helpommalta.
Pусский мир/Russki mir (venäläinen maailma/omaisuus?)
VastaaPoistaJos historiallisia käsitteitä voi väittää synonyymeiksi, niin Russki mirin synonyyminä on ehdottomasti käsite Domostroj. The "Domostroy": Rules for Russian Housholds in the Time of Ivan the Terrible. (Edited and translated by Carolin Johnston Pouncy, 1994, Cornell University Press.)
Berdjajev N.A. käytti käsitettä russkaja ideja (venäläinen idea): "Moskovan ideologia Kolmantena Roomana tarkoitti moskovalaisen valtion vahvistamista sekä keisarin itsevaltiutta eikä kirkon kehittämistä ja henkisen elämän laajentamista." (ru.wikipedia.org/wiki/Domostroi).
Olen kyllä lukenut Domostroin. Kuten jo nimi sanoo, kyse on kirjasta, joka antaa ohjeita perhe-elämälle. Kovin heikosti sopii Russki mirin synonyymiksi edes symbolisesti.
PoistaEikö se ideaalinen tsaari ollut kuin isä lapsilleen...
PoistaSiis vähän niinkuin Kekkonen?
Poista"Kansainyhteisöä rakentamassa"
VastaaPoistaUSA eli United States of America, EU eli Euroopan Unioni sekä Ukraina kutsuvat neuvotteluhin Comodo dragonia.
"Maailmanvallan asema häämötti tulevaisuudessa, mutta vasta sen jälkeen, kun kilpailijat eli viholliset olisi yksi toisensa jälkeen aseellisesti kukistettu...resursseja puuttui, mutta kunhan niitä olisi hankittu, voitaisiin aina ylemmälle tasolle nousta porras kerrallaan.
VastaaPoistaToki Hitlerillä, toisin kuin akalla oli sekä pyssyjä että häikäilemättömyyttä niiden käyttämiseen, mutta riittävän kapasiteetin luominen oli vielä edessäpäin ja monen mutkan takana silloin, kun kohtalokkaat ratkaisut tehtiin."
Toisaalta ei niin kaukana kun toisinaan esitetään: jos Barbarossa olisi päästy aloittamaan jo toukokuun puolivälissä ja sen aikana poikkeamatta etelärintamalle painettu Moskovaan ja samalla valmistauduttu talvehtimaan olisi lopputulos voinut olla toinen. Saksan hallitessa suvereenisti Euraasia Normandian maihinnousua olisi tuskin tullut.
Toinen vaihtoehto: olla aloittamatta Barbarossaa. Hauras tasapaino Saksan ja NL:n välillä olisi voinut syntyä eikä Stalin olisi välttämättä olisi ryhtynyt sotaan USA:n pussiin.
Kansainyhteisö ja Komodo Dragon
VastaaPoistaMainittu Komodo Dragon eli Iivana IV (Iivana Julman) synnyttämä teoria Moskovasta kolmantena Roomana sai kuin saikin toisen maailmansodan jälkeen ja pitkäaikaisen haaveen tuloksena/tuotteena tekemään Moskovasta ns. sosialistisen maailmanjärjestelmän omistajan, mistä sai lypsää ihan mitä tahansa. Mainittua Moskovan historiallista voittoa valmistettiin alkaen ns. Kommunistisen puolueen manifestista, mikä muovaili ns. proletaarisen maailmanvallankumouksen tarvitsevan maailmansotia.
Sosialistinen maailmanjärjestelmä eli (Moskova+Puola+Tshekkoslovakia+Jugoslavia+Romania+jne.) kuitenkin luhistui, koska mainitut valtiot valloittivat itselleen todellisen itsenäisyyden. Ei kestänyt kovinkaan paljon aikaa, kun Neuvostoliittokin hajosi. Nyt Moskovalla on taas voimassa Iivana Julman oppi: "Moskova on kolmas Rooma".
Putinin ongelma on yksi maailman megaterndeistä, väestön ikääntyminen. Jos olisi kuviteltava, kumman megatrendin, ilmastonmuutoksen vai syntyvyyden laskun, ratkaiseminen olisi helpompaa, niin se voisi olla ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Voisi olla helpompaa radikaalisti vähentää kulutusta uudessa yhteiskuntamallissa kuin saada syntyvyys merkittävästi nousemaan.
VastaaPoistaOlisi hankala uskoa, että Venäjäkään voi syntyvyyden laskua kääntää.
Syntyvyyden lasku tuottaa "last man standing"-tilanteen, jossa jäljelle jääneet luovat uuden yhteiskunnan ja se voi olla erilainen arvoiltaan kuin nykyiset johtavat maat.
Hitleriläisillä oli Schilleriläinen motto: Und setzet Ihr nicht das leben ein, nie wird euch das Leben gewonnen sein...Mutta sillä on toki myös taipumusta olla "voittamatta elämää".
VastaaPoistaPistettäköön vielä: https://www.ksml.fi/teemat/8497595
VastaaPoistaKun omilla tappioilla ei ole väliä ja USA auttaa, voitto on jos ei väistämätön niin todennäköinen. Nuo Fingerporit ovat hauskoja.
PoistaNiih. Eivät pärjänneet muuten kuin h-tin epäreilulla ja kierolla pelillä. Politrukit ajoivat solttulaumoja vastahyökkäyksiin vihtohkalla selän takaa uhaten. Ja olivat pirut vielä varkkamitten, Haagin ja Geneven ym. konventioita törkeästi rikkoen, pykänneet yhdysradan Sorokasta Arkangelin radalle.
PoistaJos peli olisi ollut vähänkään reilua, olisi Johtaja pianaikaa ajanut (horribile dictu) "Punaisella" torilla avomersussa seisten oikea käsi kyynärvarresta koholla, avokämmenellä tervehtien miljoonapäistä, riemusta repeävää kansanjoukkoa.
Mutta. Miksi hitlereitä ja putineja syntyy aika-ajoin? hitler tapatti omia ja muita, mutta stalin sai hengiltä yli kolminkertaisen määrän - sotilaita, muut päälle...
Poista"Jos peli olisi ollut vähänkään reilua..."
PoistaEi ole historia mitään opettanut...
Olisiko mahdollista, että arvon blogisti valjastaa kärryt hevosten eteen?
VastaaPoistaVenäjän geostrateginen pyrkimys on saavuttaa turvalliset rajat. Muissa suunnissa siinä on onnistuttu hyvin ja Venäjää suojaavat vuoristot, aavikot ja meret. Vain Itä-Euroopan tasanko on porttina Venäjälle. Sieltä ovat tulleet Kaarle, Napoleon, Vilhelm ja Hitler. Mikään määrä vakuuttelua ei saa maan johtajia vakuuttuneiksi, etteikö sieltä tultaisi uudelleen. Uralin takaiset alueet toimivatkin valtakunnan väistöalueena. Tätä tuetaan erittäin kalliilla aluepolitiikalla ja esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetuskustannukset subventoidaan, kun niitä kuljetetaan tuhansia kilometrejä junalla. Kun upseeri palvelee Siperiassa lasketaan yksi palvelusvuosi kahdeksi vuodeksi ja eläkkeelle pääsee aikaisin.
Ranskahan lypsää oikein huolella Länsi-Afrikassa entisiä siirtomaitaan ja sekaantuu niiden sisäisiin asioihin. Tämä kaikki on siistitty kääritty Ranskan "huolenpitoon" frankofonisesta maailmasta.
Australia on aina liittoutunut johtavan merivallan kanssa, koska valtio on syvästi riippuvainen meriliikenteestä. Maan politiikka ja kulttuuri on tätä tavoitetta asetettu tukemaan. Viisikymmentä luvulle asti oltiin brittiläisempiä kuin britit ja kun merivalta hiipui, lähdettiin hippulat vinkuen Vietnamiin. Pyrkimys merireittien suojeluun selittää maan sotimisen milloin milläkin rintamalla valtamerien takana.
Ei suuri yleisö halua missään maassa lukea taloudesta tai geostrategiasta - se haluaa kuulla tarinoita siitä kuinka meillä on ylevät tavoitteet ja Jumala puolellamme.
Hieman kyllä itseänikin nauratti kuinka Ukrainasta (korruptoinut paskaläpi) leivottiin käden käänteessä länsimaisen sivistyksen etuvartio vuonna 2014. Käytännössähän maasta haluttiin Saksalle ja muille EU:n talousmahdeille edullinen alihankintatalous. Varsinkin puolalaiset olivat löytäneet kansallisen ylpeytensä, eikä puolalaisen nuoren suurin unelma enää ollut liukuhihna homma firmassa joka tuottaa autonosia Saksaan tai vessojen siivoaminen Hampurissa.
Minuakin usein naurattaa, kun huomaan, etteivät kaikki ymmärrä Putinin olevan nero. Tottakai hän on huomannut kollektiivisen lännen jo kauan sitten kyhänneen suunnitelman Venäjän valloituksesta ja pyrkimyksestä päästä hallitsemaan sen luonnonvaroja ja ihmispotentiaalia.
PoistaHyökkäys Ukrainaan oli ainoa rationaalinen mahdollisuus tuossa tilanteessa.
On se kumma, ettei niin yksinkertainen selitys mene läpi.
Kiva olkiukko.
PoistaMitä muuta se (10.30) voisi olla ja miksi?
PoistaSuomessahan ollaan aina oltu kovin täpinöissään sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Suomi löi laimin 30-luvulla sotatalouden kehittämisen. Ei ollut varmuusvarastoja polttoaineesta yms. kriittisestä materiaalista. Tämä perustui siihen, että Suomi oli laittanut toivonsa siihen, että Kansainliittossa oli käyty neuvotteluja siitä, että sen jäseniä voitaisiin tukea pieni korkoisilla sotalainoilla. Suomi siis hurkasti toivoi, että elämä maassamme jatkuisi kuten ennenkin ja se rahoitettaisiin lainarahalla ja rahtilaivat toisivat sekä bentsiiniä että panaania härmäläisten kulutettavaksi.
PoistaJos yksilö haluaa kasvaa henkisesti hänen on voitettava se haaste, että hänen on kohdattava oma itsensä - myös se puoli jonka hän haluaa kieltää. Se on erittäin kova paikka ja vaikutukset omaan elämään ovat melkoiset.
Totuuden katsominen silmiin ja maailman näkeminen niin kuin se on - on useimmille ihmisille liikaa. Jos yksilö tai ihmisryhmä uskoo johonkin asiaan, se myös ohjaa heidän toimintaansa. Oli kyseisen uskomuksen tai peräti uskomusjärjestelmän totuusarvo ihan mikä tahansa.
Suomen kielessä on sana ymmärtää. Siihen liitetään usein myös ajatus hyväksymisestä.
Osa ihmisenä kasvamisesta on se, että jotain asiaa ei hyväksy mutta sen voi ymmärtää tai käsittää.
Ihanaa sarkasmia, noin aina Putinin trolleille!
PoistaJuuri näin. Ymmärtäminen ei saa johtaa hyväksymiseen. Uhkapeli miljoonien ihmisten hengellä on tuomittavaa, vaikka sen pelaajat uskoisivatkin onnistumisen mahdollisuuksiin.
PoistaOlen kirjoittanut nuo edeltävät kommentit kello 10.30 ja 12.55.
PoistaVoidaan sanoa, että olen valintani tehnyt, kirjoitan istinaa pravdan sijasta.
Kokemusta on myös tiedusteluraporttien kirjoittamisesta. Pitäisikö nekin laatia sen mukaan miten asioiden pitäisi olla ja olla kovasti tuomitsemassa havaitsemaani kehitystä? Vai esitetäänkö tiedot ilman toiveajattelua ja arvio siitä miten asiat todennäköisesti etenee vastapuolen näkökulmasta?
Alle kouluikäinenkin osaa mölistä kannustus huutoja. Kiikuttelin ylimääräiset sotilasvarusteeni Ukraina keräykseen vuonna 2022 ja siinä oli rintamakelpoista taminetta eri vuodenajoille yhdelle taistelijalle vajaan tuhannen euron arvosta. Sille, että Ukrainan neljä liikekannalepanoa epäonnistuivat vuonna 2014 (viimeiseen tuli noin neljännes käsketyistä) tai sille, että ensimmäinen prikaati tason harjoitus järjestettiin vuonna 2018 (neljäntenä sotavuotena) minä en mahda mitään. Puhumattakaan, että reilussa kymmenessä vuodessa ei ole pystytty luomaan toimivaa aliupseeristoa.
"Ihanaa sarkasmia, noin aina Putinin trolleille!"
PoistaVielä kun saataisiin kivat muistossaan autuaan Hitlerin trolleille.
Miten tämä liittyy edellisiin? Valinta toki näkyy.
VastaaPoista"Miten tämä liittyy edellisiin?"
VastaaPoistaSanotaan, että realismi ei ole rasismia.
Se, että arvioi Venäjän voimapolitiikan tavoitteita ja niiden ympärille luotuja geopoliittisia oppeja, ei myöskään ole putinismia, panslavismia yms.
Väitän, että nykymaailman ilmiöitä ei voi ymmärtää ilman poikkitieteellistä otetta. Ei olisi pahitteeksi, että vaikka maanpuolustuskorkeakouluun perustettaisiin venäjään keskittyvä tutkimusyksikkö, joka tutkisi laaja-alaisesti venäläistä yhteiskuntaa. Voitaisiin keskittää saman katon alle venäjään liittyvää etnografista, sosiologista, sotilaallista, taloudellista ja oikeusjärjestelmään liittyvää tutkimusta.
Väitän, että länsimaisista upseereista suurin osa ei tunne venäläistä yhteiskuntaa juuri millään tavalla. Vähän kyllä nauratti kun eräs amerikkalainen evp. kenraali selosti CNN:lä, että venäläiset varmaan nyt syvästi järkyttyvät, kun varusmiehet joutuvat taisteluun Kurskin alueella Ukrainan hyökättyä rajan yli Venäjälle.
Totta kai tutkijan on pyrittävä ymmärtämään kohdettaan. Holokaustinkin tekijöihin nähden on oltava empatiaa, mikä ei toki tarkoita sympatiaa.
PoistaMoraaliset kannanotot ovat sitten erikseen, mutta täysin sallittujahan nekin ovat ja jopa välttämättömiä. Asioita ei vain pitäisi sekoittaa kuin laatumedia uutistoimitus.
Tämä hyvä. Maantuntemuksen opiskelu on myös ehdottoman tärkeää. Vanhassa upseeristossa oli/on vielä niitä, joilla on kokemusta. Ei Venäjää Amerikan kautta opita tuntemaan eikä sitä myöskään voi opettaa kaatamalla valmista tietoa päähän.
Oleskelu kohdemaassa olisi tärkeää, mutta kun se ei taida onnistua, voisi vaatia kenttätyön jossakin entisessä Neuvostoliiton osassa.
Ja koko klassinen kirjallisuus ja muu hengenravinto, jolle nykykulttuuri perustuu, olisi hallittava, ortodoksista uskontoa myöten.
Lämmin kannatus tälle idealle!
Aikoinaan yliopistossa tutustuin kahteen venäläiseen vaihdokkaaseen (neukkula oli tuolloin henkitoreissaan). Ihmettelin, kuinka noin fiksuja ihmisiä voi olla maassa, nimeltä neukkula. Se vaatisi todellakin paneutumista, kuten myös Venäjä...
PoistaMinä taasen ihmettelen miksi suomalaiset ovat näin tyhmiä.
PoistaSitähän me kaikki ihmettelemme. "Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä..."
PoistaEhkäpä meidän kaikkien pitäisi tiedonhankinnassaan - ja kommentoinissaan - omaksua TV:n kommentin 24.5. klo 16.37 eetos: tuntea naapurimme Venäjä sellaisena kuin se on: ymmärtää kaikki, vaikkei kaikkea omista lähtökohdistaan hyväksy; erityisen tärkeä tämä on niille, joilla on asiasta virkavastuu, suuri tai pieni.
PoistaHyvä harjoitus tähän on kuunnella Yle Arenaasta Ruben Stillerin viimeinen podcast, jossa on vieraana Paavo Väyrynen.
"Ukrainan neljä liikekannalepanoa epäonnistuivat vuonna 2014 (viimeiseen tuli noin neljännes käsketyistä) tai sille, että ensimmäinen prikaati tason harjoitus järjestettiin vuonna 2018 (neljäntenä sotavuotena) minä en mahda mitään. Puhumattakaan, että reilussa kymmenessä vuodessa ei ole pystytty luomaan toimivaa aliupseeristoa."
Poista(Anonyymi 24. toukokuuta 2025 klo 13.55 / Olen kirjoittanut nuo edeltävät kommentit kello 10.30 ja 12.55.) oikein sylki suussa nauttimalla nauttii ja sättii Ukrainan sotilaallista huonoutta, mutta ei yhdelläkään sanalla kerro miksi Ryssä ei ole vieläkään valloittanut koko Ukrainaa. Neljäs sotavuosi on menossa.
"Ehkäpä meidän kaikkien pitäisi... tuntea naapurimme Venäjä sellaisena kuin se on: ymmärtää kaikki"
PoistaVoisiko arvoisan arvoisa Anonyymi 25. toukokuuta 2025 klo 11.11 tuoda esiin vaikkapa muutaman Venäjän ymmärtämistä koskevan tärkeän asian, jotka ovat tärkeimmistä tärkeimpiä:
1. Ymmärtää...
2. Ymmärtää...
3. Ymmärtää...
4. Ymmärtää...
5. Ymmärtää...
Jne.