lauantai 13. elokuuta 2011

Rakkauden ministeriö ja ankkapuheen kauneus


Rakkauden ministeriö ja ankkapuheen kauneus

George Orwellin Oseaniassa totuuden ministeriö huolehti historiasta, rauhan ministeriö sotalaitoksesta ja rakkauden ministeriö poliisiasioista. Winston Smith, henkilö jonka tajunnassa menneisyyden jäänteet uhkasivat muodostua toisinajatteluksi, jäi ajatusrikoksista kiinni ja joutui Rakkauden taloon. Siellä annetussa käsittelyssä Smithin tajunta normalisoitui. Puolue oli sanonut, että kaksi kertaa kaksi on viisi ja käsittelyn jatkuttua aikansa Smith alkoi todella nähdä, että kaksi sormea, joihin lisättiin kaksi sormea, muodostivat yhdessä viiden sormen ryhmän. Näin Smith oli päässyt sovintoon itsensä ja ympäristönsä kanssa. Hän ei enää ollut potentiaalinen kiusankappale, jonka toiminta uhkasi tulla objektiivisesti haitalliseksi ja vaaralliseksi koko Oseanian syvimmälle olemukselle. Nyt myös Smith oli orgaaninen osa historian lakeja täyttävää ja ihmisen kutsumusta toteuttavaa järjestelmää, joka oli kuin yhtä eläintä, kuten suomalainen runoilija syvämietteisesti on lausahtanut. Smithistä ei ehkä tullut kaikkein korkeimman tason kansalaista, kuten olivat esimerkiksi kaksplushyvät ankkapuhujat, jotka olivat oppineet päästelemään suustaan virallista propagandaa ilman, että tarvitsivat tähän lainakaan aivojen apua. Oikeaoppinen puhe muodostui suoraan kurkunpäässä. Toisin kuin nämä täysin kehittyneet poliittiset persoonallisuudet, Smith oli vielä käsittelyn jälkeenkin hiukan keskinkertainen rivikansalainen, jonka psyyke ei kutsunut uhrautuviin urotöihin tai puoluetta spontaanisti ylistäviin oraatioihin, sen sijaan se kaipasi päivittäistä humalaa, mutta ainakin hän oli täysin sopeutunut ja ymmärsi vallitsevan järjestelmän objektiivisen välttämättömyyden.
Orwellin 1984 kuvaa ideologista valtiota, jossa kansalaiset on kokonaan alistettu valtion valvontaan. Heidän elämässään ei ole enää yksityisyyden tasoa, vaan henkilökohtaista pidetään poliittisena ja sen mukaisesti pidetään se valtion tiukassa kontrollissa. Kontrolli ulottui aina ajattelun tasolle saakka. Sen mukaisesti oli olemassa ajatusrikoksia, poliittisia rikoksia, joiden likvidoinnin hoiti Rakkauden ministeriö. Ajatusrikoksen vastakohta oli hyvinajattelu, johon ihmistä ohjasi myös tähän tarkoitukseen kehitetty uuspuhe. Uuspuheesta oli poistettu kaikki sellaiset sanat, joihin liittyi menneen maailman rasitteita ja niinpä sillä olikin melkein mahdotonta suorittaa ajatusrikoksia. Tämä ei tosin vielä taannut optimaalista lopputulosta, sillä ajatusrikos saattoi olla myös artikuloimaton, vääränlainen reagointi tiettyyn signaaliin. Tällaisessa tapauksessa kasvorikos eli väärä ilme kavalsi usein syyllisen.
Orwellin Oseania vuonna 1984 ei vielä ollut täydellinen yhteiskunta. Oletettiin, että uuspuhe ja ajattelu vastaisivat täysin toisiaan vasta vuonna 2050. Kehitys oli jo toki pitkällä ja Winston Smithin kaltaiset ongelmatapaukset kyettiin hoitamaan käytettävissä olevin keinoin. Tulevaisuudessa rakkauden ministeriö kuitenkin ilmeisesti oli käyvä tarpeettomaksi, koska normista poikkeaminen ei enää olisi mahdollista.
Suomi vuonna 2011 ei myöskään ole täydellinen yhteiskunta, kaukana siitä. Meillä on kyllä kehitetty uuspuhetta ja poistettu kielestä vanhentuneita käsitteitä, joiden käyttäminen on osittain myös kielletty. Julkisessa keskustelussa voidaan havaita selviä ankkapuhujia, joiden esiintymisille on ominaista voimakas tunne samaan aikaan kun ajattelu jopa kokonaan puuttuu. Nykyään on aivan normaalia olettaa ajatusrikosten mahdollisuus ja varsin laajoissa piireissä pidetään horjumattomana totuutena sitä, että henkilökohtainen on poliittista. Loogisesti tästä tulisi seurata myös henkilökohtaisen elämänpiirin tuleminen julkisen säätelyn ja tarkkailun alaiseksi ja tähän tähtääviä aloitteita löytyykin julkisesta keskustelusta ja sosiaalisesta mediasta runsaasti. Nimenomaan nuorison taholla näyttää olevan aivan mahdotonta huomata, että tässä voisi olla mitään hämärää.
Viime päivien nettikeskustelun perusteella voi arvioida, että laajoissa hyvin koulutettujen ihmisten piireissä pidetään aivan salonkikelpoisena olettaa, että tietyistä puheista, ajatuksista ja jopa ehkä tiettyjen kirjojen omistamisestakin olisi rankaistava tai vähintään estettävä niiden julkituonti. On hyytävää katsella, miten älymystöön luettavat henkilöt keskittyvät kauhistelemaan joidenkin ihmisten sanomisia, kontakteja tai lähteitä sen sijaan että puhuisivat siitä, mitä nämä henkilöt ovat tarkoittaneet. Argumentoinnin sijasta oman erinomaisuuden osoittamiseen kelpaa ylimielinen leimaaminen. Ihmiskunnan viisaus ei ole periytyvää. Nykyisellä nuorisolla ei useinkaan näytä olevan käsitystä siitä, miten lähellä tämä ajattelu on totalitarismin kovaa ydintä. Ilmeisesti uusi sukupolvi haluaa taas säätää oman rauhanlakinsa.
Rakkauden ministeriötä meillä ei ole, mutta suurin puolue on jo julistautunut rakkauden puolueeksi, mikä voimakkaasti manifestoi poliittisen vallan kiinnostuneisuutta henkilökohtaisen elämänpiirin hallinnasta. Asiat voidaan toistaiseksi hoitaa muiden ministeriöiden toimesta.
Kaiken uhallakin suosittelen itse kullekin erään nimeltä mainitsemattoman norjalaisherran suosikkeihin kuulemma kuuluvan John Stuart Millin teosta On Liberty. Teksti on kovaa mutta rehellistä.

6 kommenttia:

  1. Rakkauden puolueeksi ei julistautunut kokoomus vaan SDP puoluesihteerinsä suulla. Kokoomushan on toivon puolue.

    VastaaPoista
  2. Pitää paikkansa. Teksti siis antoi aihetta väärinkäsitykseen. Mea culpa.

    VastaaPoista
  3. Rohkaisevaa puhetta kaikessa rakkaussumutuksessa -perintöprinssit Saulus ja Paulus luoksensa ohjattujen nuorten prinsessojensa kanssa matkalla luvattuun maahan.

    VastaaPoista
  4. ++ hyvistä Ankkapuhujistamme suurin mielestäni rakas ja suuri arvojohtajamme Halonen, jonka puheet ennen toisen virkakauden loppua (Kiitos Herran!!) näyttävät vain pahenevan ja niin sanotusti orwellimaistuvan yhä enemmän.

    Äskettäin arvojohtajamme julisti Hesarissa taistelun "vihapuhetta" kohtaan alkaneeksi ja kehotti kaikki oikein ajattelevia kansalaisia tarkkailemaan, josko vihapuhetta löytyisi ihan naapurista.

    Halosen ajatus/idea oli suoraan Stasista ja Itä-Saksasta, jossa valtion vihollisten kyttäys oli teollisen tehokasta ja jossa kuka tahansa saattoi olla Stasin vakooja.

    Halosen kehotus koski tietenkin "väärän ajatusmaailman" omaavia, joiden mielipiteet ovat uhkana oikealle ja suvaitsevalle (!) arvomaailmalle.

    Heti Hesarin jutun jälkeen rakas arvojohtajamme julisti Ylemme haastattelussa Suomen hallituksen suurimmiksi haasteiksi valtion talouden tasapainottamisen ja yhteiskunnassamme jylläävän rasismin pois kitkemisen.

    Poliisien tilastojen mukaan 2011 vuoden alun rasistiset rikokset ovat vähentyneet 20 prosentille viimevuoden vastaaviin. Yhtä alhaalla ne olivat viimeksi vuonna 2005.

    Tämä tosiasia ei tietenkään muuta suuren arvojohtajan kantaa rasismin räjähdysmäisestä kasvusta Suomemme maassa.

    2 + 2 on siis 5.

    VastaaPoista
  5. Viime vuosina on perustettu "think tankkeja"kuin sieniä sateella: on Sitra, Demos, Eva, E2, ym. ja kokoomuksen Toivo jolla on jopa tieteellinen neuvosto.

    KIviniemi palkkasi puolueelle suunnitelujohtajan E2:sta sillä tiellä ollaan, ainoana aikaansaannoksena rasismin vastainen julistus rkp:n Magman kanssa.

    VastaaPoista
  6. Sillä aikaa kun ns. intellektuellit vilvoittelevat koipiaan menneitten sotien juoksuhaudoissa, ovat todellakin ns. ajatushautomot kaapanneet yliälyllisen valmistelutehtävän papiston ja lapsenuskoisten poliitikkojen tuella.

    Heitä tietysti kiinnostaa pitää Hesarin tapa kirjoittaa suomenkieltä niillä raiteillaan jolle se Juhani Ahon aikana vähemmistön suuntaan kolmesti kumartaen asettui.

    Koska meillä järki siirtyy polvelta toiselle takkia kääntämättä, pätevöityi Somerolla
    täyspäivätyön tehnyt pastori Osmo Turkki vuosien ajan yläsavolaisen seurakunnan osapäiväpastorina paikallisen kansan luonteeseen ja Teppo Turkki onkin nyt Sitran johtajan oikeana kätenä karsimassa turhia luulloja uusilta kansanedustajilta.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.