torstai 30. huhtikuuta 2015

Verimeri



Verimeri ja Euroopan häpeä

Maailmassa lienee pian seitsemän miljardia ihmistä, mikä ennustaa erästä sangen ikävää asiaa. Tiedossa nimittäin on juuri saman verran kuolemantapauksia pelkästään tämän populaation osalta. Sitten tulevat jälkeläiset, joille käy aivan samoin.
Joskus joutuu hämmästelemään, miten tämä traaginen ja tavallaan tietenkin myös koominen perusasia näyttää joiltakin kokonaan unohtuvan. Sen sijaan joku kauhistelee gammasäteilyä, joka tuosta tappotyöstä edesauttaa ehkä promillen sadasosan siirtymistä ajasta ikuisuuteen, kuka taas on kuohuksissaan mikrohiukkasista tai siitä, että yksityiset ihmiset saattavat pitää hallussaan tuliaseita, jopa pistooleja. Niillä kuitenkin meidän hyvässä maassamme toimitetaan vuosittain pois päiviltä vain muutama tapaus niistä kymmenistä tuhansista, jotka joka vuosi päästävät viimeisen henkäyksensä.
Tosiasia on, että pelkästään Kekkosen aikana Suomessa kuoli noin puolitoista miljoonaa ihmistä. Hyvin harva heistä ammuttiin, mikä toki myös on tärkeää.
Mutta eikös jokainen tapaus ole aina liikaa? Tähän voi vastata että kaikki on suhteellista ja juuri tuo suhteellisuus pitäisi yrittää huomioida. Joskus näyttää siltä, että jotkut arvelevat olevan hyvinkin ansiokasta, ettei siitä välitä yhtään mitään, vaan päinvastoin panee yhden tapauksen ja koko maailmanhistorian vastakkain ja julistaa, että oikeus ei maailmassa tapahdu lainkaan ellei se tapahdu tuossa yhdessä tapauksessa. Fiat iustitia, pereat mundus! Tällainenhan oli Dostojevskin Ivan Karamazovin näkemys maailman onnesta, joka perustuisi viattoman lapsen kyynelille.
Ivan sopisi aikamme sankariksi, mutta kaikessa sympaattisuudessaan hän taisi pohjimmiltaan olla satanisti, kapinassa Jumalaa vastaan. Syyt voi hyvin ymmärtää, mutta itse asetelma ei ole vailla koomisuutta. Sen ikuisti joskus takavuosina joku pilapiirtäjä, joka kuvasi isännän pellon laidalla päästelemässä ärräpäitä taivaalle, kun ukkoskuuro pilasi hyvän heinäpäivän. Akat seurasivat näytelmää ladon räystään alta ja yksi kuiskutteli toiselle: ”Siin’ on nyt kaks’ kovvaa vastakkain: meijän Jussi ja Jumala!”
Sentimentaalisille empaatikoille suon mielelläni sen tyydytyksen, jonka heidän myötäkärsimyksensä heille antaa. Toisin kuin usein kuvitellaan, hyvillä aikomuksilla ei kuitenkaan voi maailmaa pelastaa, vaikka sen aivan ilmeisesti kyllä voi tuhota.
Jo muutaman vuosikymmenen ajan on ennusteltu, että Välimerestä tulee veren meri. Tämä ei johdu demokratian puutteesta sen eteläpuolella, vaan aivan muista tekijöistä, jotka kyllä nekin ovat kotoperäisiä. Väestön määrä on hallitsemattomasti lisääntynyt samaan aikaan kun ei ole kyetty luomaan edellytyksiä sen toimeentulolle. Kyseessä on siis klassinen liikaväestöongelma, jollaisen luonto on yleensä ratkaissut korjaamalla tilejään punakynällä eli lähettämällä viikatemiehen viemään pois ylimääräiset esimerkiksi kulkutautien kautta, jotka ennen niittivät nälkiintyneitä ihmisiä ja jättivät jäljelle jääneille vastaavasti paremmat lähtökohdat. Kysymys on siis kestämättömän kehitystrendin katkaisemisesta ja paluusta normaaliin. Niin siinä vain käy, kun yrittää mahdottomia, ikävä juttu, mutta tosi.
Globalisoituneessa maailmassa luonnon työtä vastaan taistellaan ns. kehitysavulla, joka tappaa vähäisenkin paikallisen yritteliäisyyden ja jättää ihmisille vain heidän onnettomuutensa. Mekanismi on todella pirullinen ja ihminen ei olisi ihminen, ellei hän etsisi pelastusta ja selitystä uskonnosta tai sitten saduista, jotka kertovat, että kaiken pahan on matkaan saattanut valkoinen mies.
Tulevaisuus ei kuitenkaan ole kokonaan synkkä. Myönteisiä viestejä kuuluu jo. Useissa Afrikan maissa hallinto on saatu ainakin jossakin määrin säädylliseksi ja tuotanto alkaa jo olla vakavasti otettavaa. Vastuu voidaan silloin ottaa omiin käsiin, toisin kuin niissä maissa, joissa kansat ovat nostaneet itseään hallitsemaan kyvyttömiä rikollisia. On mahdollista ja toivottavaa, että onnistujien esimerkki ja säteilyvaikutukset saavat tuon aurinkoisen mantereen lopulta tuottamaan muutakin kuin uusia ihmisiä ja uusia onnettomuuksia. Se on ainoa vaihtoehto loputtomille katastrofeille.
Mikäli Eurooppa yrittää briljeerata epäitsekkyydellään ja vain jatkaa katastrofaaliseksi osoittautuneen kehitysavun toimittamista, se pitää samalla autettavansa lapsen asemassa ja pitkittää onnettomuutta. Sen syntyyn se on vaikuttanut vähentämällä kuolleisuutta, mutta laiminlyöden syntyvyyden rajoittamisen. Vasta yhteiskunnan modernisoituminen, mikä alkaa naisten lukutaidosta, on nyt viho viimein alkanut vähentää hallitsematonta syntyvyyttä, joka oman maanosamme historiassa kuuluu jo kaukaiseen menneisyyteen.
Lähivuosina Afrikan väestö joka tapauksessa jatkaa hurjaa kasvuaan. Vuonna 2100, jonka monet tänään elävistä vielä joutuvat näkemään, Afrikan väkiluvun ennustetaan oleva 3.5 miljardia. Niistä ns. liikaväestön määrä siellä tulee olemaan satoja miljoonia tai ehkä pari miljardia, samanaikaisesti, ellei jotakin tehdä. Tarkoitan siis sellaista väestöä, joka ei saa kohtuulliseksi katsottavaa elatustaan synnyinmaassaan tai lähialueilla ja on alttiina katastrofeille.
Tämän väestöongelman voi hoitaa vain paikallinen talous ja yhteiskunnan modernisaatio. Talouskasvu sinänsä on ympäristölle kirous, mutta siihen liittyvä yhteiskunnan modernisaatio, joka johtaa perhekoon pienenemiseen, on ainoa vaihtoehto satojen miljoonien, jopa miljardien kurjuudelle.
Toki täältä puolen miljardin asukkaan Euroopasta näyttää löytyvän avuliaita aatuja, jotka kieltäytyvät suhteuttamasta asioita ja vaativat, että ongelmaa on ainakin alettava ratkaista avaamalla tuolle väestömassalle ovet Eurooppaan. Ovathan ihmiset ennenkin muuttaneet maasta toiseen toimeentulon perässä, kuuluu hölmöläisten argumentti. Näinhän globalisaation mekanismi juuri toimii.
Tarkemmin sanoen, näinhän toimisi täysin sääntelemätön globaalinen kapitalismi, jonka ainoana tarkoituksena olisi tuottaa maksimaalinen määrä rahaa sen huipulla istuvalle pienelle joukolle hinnalla millä tahansa. Koska tällainen kehitys olisi lähes kaikkien muiden osapuolten kannalta katastrofi, on myös globalisaation tuhovaikutuksia pyrittävä hillitsemään samoin kuin on koetettava vaikuttaa syntyvyyden vähenemiseen siellä, missä se tuottaa onnettomuutta.
On nähtävissä, että jo pelkästään sadan miljoonan siirtolaisen saapuminen Eurooppaan aiheuttaisi peruuntumattomia vaikutuksia, jotka todennäköisesti tuhoaisivat vanhan rauhallisen ja laillisen elämänmenon sellaisena kuin sen olemme oppineet tuntemaan. Sen, mitä tapahtuisi, voi jokainen tykönään yrittää kuvitella. Empiirinen aineisto antaa siitä varsin yksiselitteisen kuvan. Ja, ikävä kyllä, tuo sata miljoonaa on vain murto-osa muuttohalukkaista. Pantaisiinko sen jälkeen ovet kiinni ja jos, niin miksi?
Mitä sen sijaan tapahtuisi Afrikan liikaväestölle? Sen paine kohti Eurooppaa ei varmastikaan tuon sadan miljoonan muuton johdosta vähentyisi, vaan sen sijaan koko ajan lisääntyisi. Tässäkin syyt ovat helposti nähtävissä. Kuten suljetussa astiassa, paine pyrkii joka suuntaan ja kun sille löytyy purkautumistie, se hyödynnetään maksimaalisesti. Sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi aukkoa pienentämällä, mikä vain hidastaa prosessia, mutta ei sitä lopeta. Sekin siis johtaa samaan lopputulokseen.
Sanottakoon varmuuden vuoksi, ettei ihonväri mielestäni tee kenestäkään ihmisestä parempaa tai huonompaa. Ymmärrän kuitenkin, että tuollainen maahanmuutto toisi Eurooppaan aluksi samanlaisen rotuongelman kuin Amerikassa, jossa se on vaikea aivan siitä huolimatta, ettei rotuja ole edes olemassa, kuten jokainen tietää. Sen jälkeen ongelma helpottuisi, kun Euroopan alkuperäisväestö jäisi yhä pienemmäksi vähemmistöksi omassa maassaan, siis entisessä omassa maassaan.
Kyse ei sitä paitsi ole vain Afrikasta. Aasiasta löytyy myös runsaasti muuttohalukkaita, jotka tänäkin päivänä osittain tulevat Afrikan kautta. Käytännöllisesti katsoen muuttohaluisten määrä on rajaton ja koko ajan kasvava.
Liikaväestöongelma voidaan ratkaista vain ja ainoastaan siellä, missä se syntyy. Merkkejä sen hellittämisestä on olemassa, mutta sen ratkeaminen vie vielä muutaman sukupolven.
Euroopalla on siis kaikki syyt rajoittaa muuttoa. Massamaahanmuutto ei voisi missään tapauksessa ratkaista maailman liikaväestön ongelmia ja tuskin niitä edes merkittävästi lieventää. Sen sijaan se toisi uusia ongelmia, joiden laatua tunnemme jo riittävästi.
Hämmästyttävää on, että vakavan harkinnan ulkopuolelle näyttää keskustelussa jääneen mahdollisuus hyödyntää vierastyöläisiä molemminpuolisesti edullisella tavalla. Tällaiset Gastarbeiterit, voisivat solmia sopimuksen, jonka mukaan heillä on oikeus tiettyjen ehtojen mukaisesti työskennellä Euroopassa tietyn ajan, minkä jälkeen seuraa muutto takaisin. Tämä toisi lähtömaahan paljon kaivattua valuuttaa ja sitä kautta edesauttaisi myös paikallista toimintaa Sen sijaan se ei synnyttäisi kultuurienklaaveja, gettoja, jotka eivät lisää kenenkään onnellisuutta.
Järjettömin tapa reagoida tilanteeseen on sallia hallitsematon maahanmuutto. Esimerkkinä tästä on se käytäntö, että Eurooppaan vastoin lakia saapuvat palkitaan maahanmuuttajan ja ennen pitkää myös kansalaisen statuksella sen sijaan, että heidät aina ja jokaisessa tapauksessa palautettaisiin lähtömaahan ja pantaisiin jonossa sille paikalle, jonne he kuuluvat.
Tässä on itse asiassa kyse rikollisuuden suosimisesta, mikä ei tietenkään jää miltään osapuolelta huomaamatta. On häpeällistä, että siihen syyllistyvät Euroopan viralliset tahot, joiden tulisi olla takapajuisille maille esimerkkinä laillisuudesta. Asia näyttää heijastelevan totalitaariseen ajatteluun kuuluvaa ”oikeuden” asettamista ”lain” yläpuolelle myös käytännön toiminnassa eikä vain moraalifilosofiassa. Kun sadat ihmiset hukkuvat, on asia kovin ikävä, mutta sen korjaaminen ei enää ole mahdollista ihmisvoimin. Sen sijaan vastaavia tragedioita voidaan ehkäistä palauttamalla joka ainoa laiton maahantulija sinne, mistä hän on lähtenytkin.
Tämä ei ratkaise liikaväestöongelmaa, mutta on syytä tunnustaa, ettei sitä voi ratkaista mikään muu kuin tuo väestö itse. Siihen saakka se tuottaa yhä uusia katastrofeja. Ennemmin tai myöhemmin, ehkäpä noin sadan vuoden kuluessa ongelma eli hallitsematon väestönkasvu ilmeisesti ratkeaa ja kaikkien asianosaisten velvollisuutena on pyrkiä siihen, ettei sen sivutuotteena synny uusia ja luonteeltaan pysyviä ongelmia, jotka jatkuisivat vuosisadasta toiseen.
Euroopan häpeä ei ole, ettei se ota luokseen kaikkia halukkaita, vaan se, ettei se osaa suhteuttaa asioita eikä uskalla puhua niistä niiden oikealla nimellä. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

67 kommenttia:

  1. "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

    - versus -

    "Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin." (Sananl. 1:7)

    VastaaPoista
  2. Euroopan häpeä?

    Uutiset eivät kerro tai eivät yksinkertaisesti pysty kertomaan jostain syystä kaikkea mitä tapahtuu Afrikassa Eurooppaan pyrkivien lähtötilanteesta, jne. Uutiset kertoivat vain sen, että laiva/venematka Eurooppaan maksaa useita tuhansia euroja. Toisin sanoen kysymys on bisneksesta.

    Televisioita on nyt kaikkialla ja ihmiset Afrikassa näkevät että Euroopassa kaikkialla kadut on valaistu ja pesty puhtaiksi harjoilla ja saippualla. Euroopassa on kommunismi, joka kuuluu myös kaikille afrikkalaisille!

    Afrikkalaisten massojen kuskaaminen Eurooppaan on hämäräperäistä bisnestä, joka perustuu mainospropagandaan ja toimintaketjuihin?

    Hitler aiheutti aikoinaan massamuuttoja, mutta Afrikassa hitlereitä ei taida olla, jos ainoastaan ehkä 0,2 kappaletta (hutut ja tutsit).

    VastaaPoista
  3. Hallitsematon väestönkasvu on itseasiassa melkoiselta osin myytti sillä jo lähes puolet maapallon väestöstä on hedelmällisyyslukemien perusteella alittanut maagisen 2.1 lapsen syntymän (synnytysikäistä naista kohden). Periaatteessa ongelma rajoittuu nyt etupäässä Saharan eteläpuolisiin maihin poislukien Etelä-Afrikka. Näiden lisäksi noin tusinan verran Aasian muslimimaita on mukana tässä joukossa. Suuri suunta kohti 1.5 - 1.9 syntyvän lapsen hedelmällisyyslukemaa on tosiasiassa voimistumassa. Sitä häiritsee vain se ikävä seikka että eteenkin kehitysmaissa väestön elinikäodote on kasvussa. Näin väestökasvusta joudumme "kärsimään" vielä 2060-luvulle asti jolloin maapallon väestö alkaa vähitellen vähenemään. Vuonna 2100 maapallon väestömäärä olisi aika lähellä nykytasoa. 2100-luvulla väkimäärä laskenee parilla miljardilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vähän uudempaa käsitystä:

      http://www.hs.fi/tiede/a1411102556118

      Tällä hetkellä väkiluku on jo yli 7,3 miljardia ja kasvaa yli 80 miljoonalla vuodessa.

      Poista
  4. Tätäpä tässä koetin tovereille sanoa. Se on kupla, joka pullistuu aikansa ja juuri tuona aikana on tärkeää pitää pää kylmänä. Muuten seuraa vuosisatojen onnettomuus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdetaankohan me, Timo Vihavaisern kanssa vuonna 1947 syntyneet, kärsiä 2060-luvulle asti väestönkasvusta? Kovin vanhoiksi elettäisiin...

      Itänaapurin "toverit" järjestivät globaalin "harvennushakkuun" 1900-luvulla. Niille "tovereille" ei kannattaisi vihjailla. Eikä mielestäni muutenkaan.

      Maailmanrauha on hyvin herkässä tilassa ilmankin, että rupeamme profetoimaan (maalaamaan ... seinille).

      Poista
    2. "Itänaapurin "toverit" järjestivät globaalin "harvennushakkuun" 1900-luvulla. Niille "tovereille" ei kannattaisi vihjailla."

      Mitä tämä oikein meinaa? Mitä tekemistä Itänaapurin "tovereilla" on afrikkalaisten ryntäyksellä Euroopan kommunismiin? "tovereilla" jotka järjestivät globaalin "harvennushakkuun" 1900-luvulla. Ja miksi Niille "tovereille" ei kannattaisi vihjailla?

      Nyt on puurot ja vellit sekaisin joillakuilla. Tuskinpa loogista vastausta tullee.

      Poista
    3. Timo Vihavainen 30. huhtikuuta 2015 klo 19.30

      "Tätäpä tässä koetin tovereille sanoa. Se on kupla, joka pullistuu aikansa ja juuri tuona aikana on tärkeää pitää pää kylmänä. Muuten seuraa vuosisatojen onnettomuus"

      Kommentti oli seuraavana tämän ylläolevan jälkeen.
      Nämä kirjoitukset (kommentteineen) ovat kaikenmaailman "tovereiden" vapaasti luettavissa.

      On mahdollista, että "puurot" ja "vellitkin" ("toimeenpanevat toverit") saavat vinkkejä arvostetun professorin viisaista linkolamaisista kirjoituksista.

      Vastauksen loogisuuden arvioikoon kukin itse tykönään.

      Poista
  5. Olisipa se somaa, kun ei jälkeemme tulevista kannettaisi huolta. Mutta sitähän rappio tarkoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkähän verran tällainen blogikirjoittelu on huolenkantoa jälkeentulevista?

      "Кто думает, что новые благодеяния заставляют забывать старые оскорбления, глубоко ошибается"-

      Poista
    2. ""Кто думает, что новые благодеяния заставляют забывать старые оскорбления, глубоко ошибается"

      Никто не забыт и ничто не забыто, На это есть тысячелетняя история.

      Poista
    3. Так оно и есть. Хотя, конечно, не совсем. Что-то и забыто. Люди часто забывали заботиться о будущих поколениях. Забывают, и по сей день.

      Poista
  6. Hyvä Anonyymi! Tällainen blogikirjoittelu on vain pelkkää ilkeilyä hyville ihmisille. Bloggari haluaa vain niille pahan mielen. Nih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkei nyt aivan niinkään?

      Bloggari itse parhaiten tiennee mitä hän haluaa.

      Julkisesti kirjoitteleva professori on - tahtoen tai tahtomattaan - mielipidevaikuttaja. Sellaisia olivat aikoinaan (mm.) Marx, Engels etc. Siis - mielipidevaikuttajia, ehkei professoreja liene olleetkaan.

      Jotkut tahot ottivat opiksi, kehittelivät oppeja ja alkoivat toteuttaa käytännössäkin kehitelmiään. Globaalein vaikutuksin.

      Myönteisin seuraamuksin?

      Poista
    2. On helppo olla hyvä ihminen - toisten rahoilla. Vanha viidakon sananlasku.

      Poista
    3. Stalin on yksi hyvä (?) esimerkki tästä. Hän aloitti "hyväntekemisen" toisten rahoilla. Hyväntekijän ura alkoi pankkiryöstöillä. Ryöstetyt rahat käytettiin "hyväntekeväisyyteen".

      ERI ASIA on, oliko kyseisenkään henkilön "helppo olla hyväntekijä".

      Poista
  7. Kettutarhan kuulumisia: oopperan sali puolityhjillään eduskunnan maksamassa näytännössä.

    Kysytään Mikael Jungnerilta, saadaan luottamusvastaus, tuumii media.

    Vai olisivatko edustajat alkaneet luottaa enemmän omien aistiensa välittämiin havaintoihin kuin meteoriitin torjujiin?

    VastaaPoista
  8. Se menneisyyden muistaminen on aina kovin valikoivaa, kuten myös nykyisyyden ymmärtäminen, tulevaisuuden huomioinnista nyt puhumatta. Mielihyväperiaate pyrkii aina viemään siitä, missä aita on matalin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan niin. Kaikki on valikoivaa. Kukaan (yksikään ihminen) ei voi muistaa kaikkea omastakaan menneisyydestä, ihmiskunnan historiasta puhumattakaan.

      Tulevaisuutta ei voi huomioida siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei vielä ole. Sitten kun se tulee, se ei ole enää tulevaisuus.

      'Mielihyväperiaate' on abstrakti käsite.

      Maailmaa ei voi ihminen hallita. Ei edes omaa elämäänsä.

      Poista
    2. "Tulevaisuutta ei voi huomioida siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei vielä ole."

      Vielä Aristoteles kiinnitti huomiota siihen, että kauran jyvästä voi kasvaa anoastaan kauraa. Toisin sanoen tulevaisuudenkin siemenet ovat aina olemassa.

      Mutta on olemassa myös kloonausta, mikä on pitkäaikainen ja vaivalloinen prosessi. Proletariaatin diktatuuri ja maailmanvallankumous olivatkin juuri tietyn kloonauksen tulosta. Hallitsematon massamuutto on myöskin poliittisen kloonauksen tulosta.

      Poista
    3. Viimeisin väestöennuste oli viime vuoden Scientific Americanin viimeisessä numerossa. Grafiikka:


      http://www.scientificamerican.com/article/world-population-will-soar-higher-than-predicted/

      Muistutan tuloksista. Suomi aloitti kehitysavun Tansanialle 1961. Sen väkiluku oli noin 10 miljoonaa. Vuonna 2013 väkiluku oli jo 49,24 miljoonaa. Kansakouluajoilta väkilukuvertailuja:
      Kenia – 1950 – 6 miljoonaa, Kenia -2015 – 47 miljoonaa!
      Sudan -1950 – 5.7 miljoonaa, Sudan – 2015 – 39.6 miljoonaa!
      Syyria 1950 – 3.4 miljoonaa, Syyria 2015 – 22 miljoonaa!
      Egypti – 1950 – 21 miljoonaa, Egypti – 2015 – 85 miljoonaa
      Suomi 1950 – n 4 miljoonaa, Suomi 2015 – 5.4 miljoonaa

      Kerrassaan hienosti on mennyt.

      Kiina on nyt ollut reilusti yli 10 vuotta WTO:n jäsen. Mikä on tulos lisättynä väestön kasvun hillitsemisen lisäksi? Entinen kehitysmaa on maailman talousveturi!

      Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[17] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[18] Unicefin vuonna 2014 julkaisema raportti ennusti nopeampaa väestönkasvua ja seuraavalle 35 vuodelle jopa 1,8 miljardia syntyvää lasta. Ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Afrikassa on yli miljardi alle 18-vuotiasta lasta, mikä on lähes 40% kaikista maailman lapsista. Vuonna 2100 afrikkalaisia on tämän skenaarion mukaan neljä miljardia, joista miljardi Nigeriassa.

      Europarlamentissa pari päivää sitten suomalaiset mepit yhtä lukuun ottamatta äänestivät ns. taakanjaon puolesta.

      Saa nähdä hyväksyykö tuleva hallituksemme surutta taakanjaon.

      Poista
  9. Euroopalla ja Yhdysvaltain houkuttelevuus luodaan nykyisin kultuuriviestinnällisin keinoin, lähiidän ja latino population rohkeimmat ainekset tarttuvat tähän samaan unelmaan kuin suomalaiset aikoinaan Ruotsin ja amerikan unelman kutsuun. Saavuttuaan tänne ja huomattuaan halveksunnan valtaväestön kohdalta, tie radikalisoitumiselle on avattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa tuo vertaus suomalaisten muuttoon Amerikkaan tai Ruotsiin. Sinne ei menty loikomaan muiden kustannuksella eikä "radikalisoitumaan". Jos työ ei maistunut sillä pikkupalkalla, jota tarjottiin, ruoan maistumisesta ei tarvinnut huolehtia. Sitä ei ollut.

      Tämä yhtälö, jossa tulijoille tarjotaan loputon ilmainen ylöspito elintasolla, joka lähtömaassa vastaa lähinnä kuninkaallista tasoa, ei toimi. Kieltä ei opita, työ ei kiinnosta, koska pakko puuttuu, ja joutenolo sosiaalitanttojen holhouksessa radikalisoi.

      Tuskin Suomi kestää tämän sortin rikastusta edes yhden miljoonan tulijan verran. Ja tulijoita kyllä riittää vielä senkin jälkeen, jos taikaseinä vielä sylkee rahaa ja mannaa.

      Täysin samaa mieltä blogistin kanssa. Nelilaskinmatematiikka kertoo totuuden eikä se utopioita kumarra.

      Poista
    2. Katselkaapa esimerkiksi riikinruotsalaisten suhtautumista finjäveleihin puolivusisataa sitten, ne vei riikinruotsalaisten työt ja tytöt ja tarttuivat viellä puukoonkin , sen kuvan sikäläisistä populistimediasta sai ja tietenkin olivat sosiaalipummeja. Jos onnistumme hoitamaan leiviskämme kunnialla vaikkapa nykyisiltä kriisialueilta saapuvien ja viellä mahdollisuuksien mukaan kotimaihinsa palaavien yhteyksiä luoden voimme saada nyt kokemastamme taakasta viellä joskus taloudellistakin hyötyä. Itse viimekeväänä kävin pitkähkön keskustelun selvällä savonmurteella erään afkaani pakolaistaustaisen insinööriopiskelian kanssa, huvitti pahansuovat katseet jotka sain ylleni hansuomalaisten taholta. Aikakautemme ilkeinpiirre on eittämättä kaiken ympärillä katsominen pahansilmän kautta. Angolan nykyinen varapresidentti on Erkki Liikasen opiskeluaikainen kämppäkaveri, onko moista yhteyttä kyetty oikeasti hyödyntämään.

      Poista
    3. "Jos onnistumme ... voimme saada nyt kokemastamme taakasta viellä joskus taloudellistakin hyötyä."

      Pauli räsäsen lupaama porkkana on niin houkutteleva, etten voi muuta kuin huudahtaa: "Suomen kaikki räsäset, yhtykää!"

      Poista
    4. Pelkästään vuorisaarnan elämän ohjenuoraksi muisteleminen ohjaa meitä selvemmille vesille ja se on teksti jota muslimitkin kuuntelevat. Tulisikin painotaa ylipäänsäkin enemmän yhdistäviätekijöitä kuin eroja, tietenkin jokaisen tulee olla ylpeä omasta kultuuripiiristään.

      Poista
    5. "Nelilaskinmatematiikka kertoo totuuden eikä se utopioita kumarra."

      Onko kehitetty uusi matematiikan laji? - 'nelilaskinmatematiikka'...

      Kumartaako joku "muu matematiikka" jotakin?

      Poista
    6. Juu, ei. Matematiikka ei kumarra. Tarkoitin "nelilaskinmatematiikalla" vain sitä, että pelkkä yksinkertainen aritmetiikka riittää osoittamaan sen, että idealistinen ja lapsekas "Suomi/ Eurooppa kuuluu kaikille" ei toimi. Ei, vaikka se niin kauhean söpöä ja kivaa olisikin.

      Tähän ei siis tarvita korkeampaa matematiikkaa eikä edes ihmeemmin filosofiaa eikä humanistisia tieteitä. Kyse ei todellakaan ole ns. rakettitieteestä. Eikä myöskään "tahdon asiasta" niin, että ongelmat poistuvat, kun tungemme päämme paikkaan, jonne aurinko ei paista eikä kuu kumota.

      Juuri kuten blogisti sanoo: kaksi miljardia Afrikan elintasopakolaista ei mahdu puolen miljardin Eurooppaan ilman, että kaikilla on erittäin paha olla ja että on sota ja veriset vaatteet.

      Poista
    7. Viisaudelle olisi kysyntää. Sen alku on Herran pelko.

      Poista
  10. Hyvä kirjoitus!

    Erityisesti toteamus Euroopan valtaapitävien populistien kannustuksesta rikolliseen toimintaan ansaitsisi tulla mainituksi maamme tiedotusvälineissä. Myisi kyllä varmasti! Mutta tekopyhät sopulit eivät tee sitä. Mutta he eivät toisaalta ole vielä leimanneetkaan Vihavaista. Liian kova pähkinä?

    Kunpa rationaalisesti ajatteleva tiedemiesyhteisömme kykenisi puristamaan vastaukset näihin yksinkertaisiin kysymyksiin politiikan paskahousuilta (kelvoton kaupallinen mediamme ei siihen kykene):

    - Eikö ole jo selvää, että entiset siirtomaamahdit sekä USA pitelevät tiettyjä kehitysmaita otteessaan kehitysapuriippuvaisuuden avulla; miksi Suomen on pitänyt työntää lusikkansa (tähänkin) soppaan?
    - Mikä järki on päästää Suomen kaltaiseen taloudeltaan herkkään ja perustaltaan köyhään maahan tyhjätaskuja ulkomailta?
    - Miksei niitä laittomia maahantunkeutujia voi hinata tai laivata takaisin?
    - Miksi harjoitetaan pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa, vaikka sitä ei ole määritelty: miksei ole määrätty sitovaa oleskeluaikarajaa pakolaisille; miksei ole määritelty ylärajaa Suomessa olevalle pakolaismäärälle? Kai nyt kansalaiset pelkäävät pakolaisia, kun heidän kokonaismääräänsä, jälkeläisten määrää ja oleskeluaikaa ei ole mitenkään määrätty.

    Jos tarkoituksena onkin pakolaisten yms. tyhjätaskujen ikuinen ankkurointi Suomeen, miksei heitä siinä tapauksessa ole uudelleenkasvatettu vastaamaan kehittyneen yhteiskunnan normeja; miksi sallitaan ja kannustetaan vieraiden taantumuksellisia tapoja, vaikka tuo kehittymättömyys ilmiselvästi on merkittävä syy heidän omaan kansalliseen katastrofiinsa?

    Eikö Suomessa olisi jo aika luopua siitä valkoisen miehen taakasta, tuosta perikristillisen alentuvaisuuden ja sairaan säälin perikuvasta? Niin kauan, kun näin ajatellaan, tuemme kehitysmaiden riippuvaisuutta ja kehittymättömyyttä.

    Eikö ole jo käytettävissä kaikki järkevät argumentit vallitsevan älyvapaan politiikan luhistuttamiseksi?

    Toivon todella, että tiedemiesyhteisömme haastaisi populistimme. Mutta ensin pitäisi haastaa kelvoton media ja vaatia näkyvyyttä. Kauppakorkeakoulun neroja haastatellaan joka päivä. Mutta eikö kansallinen ja yhteiskunnallinen visiointi kiinnosta muuten kuin euroilla mitattuna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee viellä aika, jolloin lähiitä rauhoituu ja alkaa vimmattu jäleenrakennus, silloin meidän tämänhetken hyvät ja pahat aatokset palkitaan tai meidät heidän toimesta kirotaan. Siksi nyt meidän tulisi siihenkin mahdollisuuteen varautua, tulisi muistaa sieltä pakenee nyt keskiluokka ,jolla on hyvä koulutus. Kotipuolessani oli eräs hovin isäntä jota kutsutiin keisariksi, seitsenkymmenluvulla hän matkusti leningradiin ja matkalla järjesti episodin jossa heitteli kansa taisteli lehtiä asemalle ja tuli pidätetyksi. Miliisissä sattui olemaan tulkkina entinen sotavanki keisarin tilalta joka kiitteli isäntää ystävälliseksi ja asialliseksi ihmiseksi, joten koska emme koskaan tiedä tulevia tapahtumia ihmisyyden tunnustaminen muukalaisissa on itseasiassa omakin etumme.

      Poista
    2. En mielestäni kirjoittanut mitään ihmisyydestä, vaan käsittelin aivan yksinkertaisia ja konkreettisia asioita. Ei Vihavaisenkaan tarvinnut ryhtyä selittämään ihmisyyttä todetakseen vallitsevan kehityksen järjettömyyden.

      Onko sinulla vastauksia kysymyksiini?

      Poista
    3. (Ei tässä ole kysymys yksinkertaisista ja konkreettisista asioista.)

      Suomessa on juuri äsken pidetty eduskuntavaalit. Eduskunta on Suomen lakia säätävä elin. Se säätää lakeja, joiden perusteella säädellään (mm.) maahanmuuttoa.

      Suomen eduskunnassa on kaksisataa vapailla vaaleilla valittua kansanedustajaa. Meidän, Suomen kansalaisten, on tarpeen luottaa siihen, että nämä valitsemamme edustajat löytävät yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisut näihinkin vaikeisiin kysymyksiin. Demokraattisesti. Niin, että yhteiskuntarauha säilyisi. Niin, että maailmanrauha (mikäli se meistä riippuu) säilyisi.

      Maailmassa (myös jokaisella yksittäisellä ihmisellä) on jatkuvasti ratkaistavana suuria(kin) ongelmia. Usein on valittava useammasta huonosta vaihtoehdosta vähiten huono vaihtoehto. Edellyttäen, että valinnan mahdollisuus on olemassa.

      Poista
    4. vaikkka veikko omassa humanismisaan elääkin , mutta yleinen ilmapiiri maassamme on muuttunut kokolailla ilkeäksi. Aikoinaan kansamme henkisestä huollosta ja uusintamisesta vastasi evlut kirkko ja kansakoulu,nyt iltapäivälehdet ja erilaiset pudotus ja ilkeily ohjelmat hoitavat samaa virkaa.

      Poista
    5. Ilmapiiri tulee sitä enemmän amerikkalaistumaan, mitä enemmän täällä otetaan amerikkalaisia metodeja käyttöön. "Aikoinaan" ei täällä myöskään tarvinnut olla huolissaan afrikkalaisten ja arabien ongelmista. Miksi nyt pitää?

      Viimeaikainen politiikka on ollut päättämätöntä ja päämäärätöntä. Ratkaisut on tehtävissä, jos luodaan selkeä visio, tunnustetaan sen tiellä olevat ongelmat ja kiinnitetään huomio ensisijassa omiin ongelmiin.

      Kehitysmaalaisten ongelmia varten on heillä omat kansanedustajansa. Jos Euroopalle sälytetään vastuu kehitysmaiden kehityksestä, Euroopalle kuuluu myös valta kehitysmaiden politiikassa.

      Edelleenkään kukaan ei vastannut kysymyksiini. Vääriä kysymyksiä? Vastauksia voi onneksi etsiä muualtakin kuin raamatusta ja televisiosta.

      Poista
    6. "Viimeaikainen politiikka on ollut päättämätöntä ja päämäärätöntä. Ratkaisut on tehtävissä, jos luodaan selkeä visio, tunnustetaan sen tiellä olevat ongelmat ja kiinnitetään huomio ensisijassa omiin ongelmiin."
      ...
      ...
      " Edelleenkään kukaan ei vastannut kysymyksiini. Vääriä kysymyksiä? Vastauksia voi onneksi etsiä muualtakin kuin raamatusta ja televisiosta."
      ___

      Mitä hyötyä kenellekään on saada TÄÄLLÄ vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita ratkotaan käytännössä eduskunnassa ja maan hallituksessa? Ei niistä päätetä tällä foorumilla.


      Poista
    7. ??? Kansalaiskeskustelu kielletty, ajattelu kielletty, palaute ja hyvät neuvot kansanedustajille ja ministereille kielletty ???

      Mutta johtavat poliitikot julistettu erehtymättömiksi puolijumaliksi, joita meidän on vaieten kuunneltava ???

      Mikäs maa ja aika tämä nyt taas onkaan - taidamme olla kotona Neuvostoliitossa jälleen?

      Poista
    8. Veikkaan, ettei siellä eduskunnassa oteta näihin edelleenkään selkeää kantaa. Tiedemiesyhteisöllämme olisi nyt oivallinen sauma lyödä faktat pöytään. Se on heidän työ. Ja on töitä tehtykin.

      Olennaista minulle oli vain saada selville, osaavatko oikeinajattelijat vastata näihin kysymyksiin ja ovatko he ylipäätään kiinnostuneita niistä. Voiko vastauksista päätellä, ettei kysymyksistäni pidetty?

      Poista
    9. Tiedemiesyhteisöjä on joka junaan - Suomessakin. On professoreja ja dosenttejakin, joilla ei välttämättä ole yhteistä kantaa asioihin.

      Tiedemiesten "faktat" ovat muuttuvia suureita. Faktoja, joilla ei välttämättä ole totuuden kanssa mitään yhteistä. Suhteellisia totuuksia. On myös rahan ratkaisemia totuuksia.

      Hyvä, että kyselijä saa olennaisen selville. Kun vielä saa vastauksista selville, pidetäänkö kysymyksistä vai ei vai suhtaudutaanko niihin täysin välinpitämättömästi, niin tehtävä on ratkaistu. - M.O.T.

      Poista
  11. http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2015/04/liberaalit-ajattelun-keskustelun-ja.html

    VastaaPoista
  12. Koivisto julkaisi aikoinaan kirjan väärää politiikaa ja todentotta eksaktin oikeaa politiikaa ei ole olemassa on vain satunnaisia ideologisia enemmistöjä, jotka muodostuvat Hegelin kuvaman teesin ja antiteesin kamppailun kautta ja toivottavasti mistään suuntauksesta ei oteta selkävoittoa ,koska se on juuri sitä totalitarismia. Siksi Havu etsiesään totuutta on juuri totaalitaarisuuden tiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. NL:n totalitarismissa oli vain yksi "totuus" - "pravda". Sen määritteli diktaattori kulloisenkin "tarpeen" mukaan.

      Poista
  13. Totalitaristi olisin, jos itse määräisin oikeat vastaukset kysymyksiini. Tämän hetken tilanne on kuitenkin se, ettei meneillään olevan politiikan harjoittajat ole ottaneet mitään kantaa niihin. Syy on ilmeisesti juuri tämä: haluttomuus näyttää totalitaristilta ja tunnustaa jotain väriä tai ideologiaa, lyhyesti sanoen populismi.

    Toisaalta vallitseva "totalitaarittomuus" muistuttaa kovasti neukkuaikaista sensuuria, jossa valtaapitävät vaikenivat epämukavista kysymyksistä. Miksi kysymykset olivat heille epämukavia? Ilmeisesti siksi, koska he eivät pitäneet vastauksesta, jonka he olisivat joutuneet antamaan, mukaan lukien tunnustus omasta tietämättömyydestä. Ja sitä varten ne tiedemiehet ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Demokratiassa politiikka on yhteispeliä. Sanelupolitiikalla ei päästä pitkälle. Se on totalitarismin politiikkaa.

      Politiikan arvostelijalla tuntuu olevan sellaista viisautta, jota kansan valitsemalla eduskunnalla ei ole.

      Poista
    2. Jos tarkoitat, etteivät nämä kysymykset ole pälkähtäneet poliitikkojen päähän, taidat olla oikeassa.

      Poista
    3. Tarkoitin, että tuntuu siltä, etta V.H. pitää itseään kansan valitsemaa eduskuntaa viisaampana.

      Poista
    4. Kansalaisella on täysi oikeus kritisoida edustajiensa toimia ja laiminlyöntejä. Jos viisautta on vaatia vastauksia kysymyksiin, niin olkoon.

      Oletan, että viisaat kansanedustajat kiinnittävät huomiota näihin kysymyksiin ja ottavat niihin julkisesti ja perustellusti kantaa. Se ei mielestäni ole liikaa vaadittu.

      Poista
    5. Minä en oleta vaan totean, että kansanedustajat toimivat juuri niin:

      "kiinnittävät huomiota näihin kysymyksiin ja ottavat niihin julkisesti ja perustellusti kantaa."

      Ei se ole minunkaan mielestäni liikaa vaadittu. Mutta sitä toimintaa odotellessa itse kukin voi tietysti spekuloida sydämensä kyllyydestä, jos sillä saa itselleen paremman mielen. Ja kun/jos kansanedustajat joskus aikanaan tekevät asioissa ratkaisuja, voidaan jälleen todeta:

      "Väärin sammutettu! Johan minä sanoin!"

      Poista
    6. Minun kysymyksiäni nimenomaan ei ole käsitelty julkisesti ja perustellusti. Mutta ehkä tulevaisuudessa löytyy kiinnostusta.

      Poista
  14. Politiikka on tahdon asia, mutta täytyy tietää, mitä tahtoo. Faktat siirtolaisuudesta eivät ole kenellekään salaisuus. Niistä vaikeneminen ja niiden ignoroiminen sen sijaan on vastuuttomuutta. Mitäpä valtiolliset ja muutoin hallitsevat tiedotusvälineemme puhuvatkaan näistä asioista, esimerkiksi väestönkasvusta ja siirtolaisuuden seurauksista? Eivätkö ne ole kiinnostavia muuttujia poliittisessa keskustelussa? Joe eivät ole niin miksi eivät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivistyneistöltäkin voisi odottaa malttia. Hallituksen muodostaminen on vielä kesken. Virkamieshallitus hoitaa toistaiseksi "juoksevia" asioita.

      Kaikella on aikansa. Ollaan kärsivällisiä.

      Poista
    2. Kyseinen sivistyneistö on tehnyt aiheesta useitakin julkaisuja kuluneen kymmenen vuoden aikana, kaiketi vanhempiakin. On siis oltu kärsivällisiä. Ei tietysti vielä pärjää Amerikan intiaanien kärsivällisyydelle. Mutta samantyyppisiä fatalistisia roolimalleja löytyy kyllä.

      Poista
    3. Auttaako malttamattomuus jotakin?

      Maailmassa on paljon lukemattomia (=joita ei ole luettu) julkaisuja. Mm. Neuvostoliiton historian kirjoja, joita kukaan ei lue. Tuskin niitä on luettavaksi tarkoitettukaan?

      Suomen nykyinen päätöksentekojärjestelmä nyt on kuitenkin tämä nykyinen järjestelmä.

      Halutaanko täällä vallankumousta?

      Poista
    4. Suomen järjestelmän ei mitenkään pitäisi estää näiden kysymysten julkista ja perusteellista käsittelemistä. Estääkö se?

      Poista
    5. Ei siis tarvita vallankumousta; riittää, että poliitikot pohtivat asiaa suomalaisten parhaaksi ja ottavat asiaan perustellen kantaa. Asia pitää pohjustaa riittävällä tiedon keräämisellä, jota varten meillä on asiantuntijoita ja tiedemiehiä julkaisuineen. Nämä pilarit ovat alkaneet horjua.

      Poista
    6. Yksi puute tässä ajatuksessa "riittävästä tiedon keräämisestä" "asiantuntijoiden ja tiedemiesten" avulla on viime aikoina ollut havaittavissa. Aika kallista lystiä tuloksiin nähden. (Esim. pääministeri Kataisen tilaama tulevaisuusselonteko konsultti Himaselta.)

      Poista
    7. No en kiistä. Minusta tosin tuntuu, että Himaselta koitettiin ostaa ideologiaa. Onneksi joidenkin tiedemiesten julkaisuja on luettavissa ihan ilmaiseksi. Kokonaiskäsitystä vain ei voi saada valmiina pakettina. Kai tämä vissiin tarkoittaa, että meillä pitäisi olla sivistyneempiä johtajia.

      Poista
    8. Lukeeko joku niitä tiedemiesten julkaisuja? Tuovatko ne lukijalle onnea?

      Tiedemiesten julkaisuja siteerataan opinnäytetöissä (pro gradu, väitöskirja). Kyseisiä opinnäytetöitä arvioidaan (mm.) näiden siteerausten perusteella.

      "Itseoppinut on ainoa oppinuy. Muut ovat opetettuja." (Erno Paasilinna)

      Poista
  15. Demokratia on poliittinen järjestelmä, joka periaatteessa pystyy jatkuvasti korjaamaan itseään ja siten välttymään kaikkein kurjimmilta vaihtoehdoilta. Erietyisen loistokkaita suorituksia enempää hyvässä kuin pahassa ei demokratialta kannata odottaa, kuten jo Aristoteles tiesi. Demokratian ja sen suoritusten korottaminen arvostelun yläpuolelle on yksi hulluuden muoto, joka meillä ei vielä ole päässyt kovin pahaksi, vaikka oraalla onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistokkaita vaihtoehtoja ei tämän päivän maailmassa ole tarjolla - minkäänlaiselle järjestelmälle.

      Se, että "pystyy välttymään kaikkein kurjimmilta vaihtoehdoilta" lienee optimaalinen mahdollisuus. Parempaan tuskin on mahdollista päästä.

      USA:n "demokratia" taitaa kyllä olla lähellä totalitarismia.

      Poista
    2. Sepä demokratian parhain anti onkin. Pahimpien vaihtoehtojen välttäminen. Vaikka se sitten johtaisi keskinkertaisuuden juhlaan. Ja siihenhän se johtaa.

      Positiivisesti voi ajatella, että parlamentaarisessa demokratiassa vaan eletään jatkuvassa epävarmuudessa. Se dynaamisuudessaaan on jo houkutteleva ajatus. Kunnes joku tulee ja todistaa ensinnä sen, että kaikki kuitenkin noudattaa keskinkertaisuuden lakia. Ties vaikka muutakin.

      Poista
    3. Kaikissa ihmisten luomissa järjestelmissä eletään jatkuvassa epävarmuudessa. Kaikissa.

      Joku keskinkertaisuus tulee ja todistaa sen, mitä todistaja itsekin noudattaa.

      M:O.T.

      Poista
    4. Meillä tuntuu olevan käytössä tarkoitushakuisessti sellainen suhteellisen vaalitavanmuoto, joka suosii suuria valtavirran puolueita ja pienet usein innovatiiviset ryhmät jäävät marginaaliin ja menetämme sen mahdollisuuden että nämä voisivat tuoda merkitttäviäkin teemoja julkiselle areenalle. Jos viimevaaleissa olisi noudatettu aitoa suhteellisuutta olisi piraatit saaneet kaksi ja itsenäisyyspuolue ja kommunistit myös yhden. Tällöin myös näiden olisi ollut mahdollista tehdä asiastaan ja teemoistaan probakandaa puoluetuen avulla.

      Poista
    5. Tarkoitushakuisesti tai ei,

      JOS nuo pienet ryhmät ovat tarpeeksi innovatiivisia, ne saavat kyllä riittävästi kannatusta, etteivät jää marginaaliin. Eikö innovatiivisuus laajasti käsitettynä tarkoita sitäkin, että pystyy vakuuttamaan äänestäjiä asiansa merkittävyydestä ja saamaan suuremman osan äänestäjistä antamaan äänensä heille. Jos vaikka innovatiivisuus riittäisi siihen, että saisi herätettyä "nukkuvat" äänestämään heitä.

      Poista
  16. Hienoa, professori Vihavainen

    Tiedän 25 v:n kokemuksesta, minkälaista askelta tarkoittaa yliopistojen ilmapiiriin 1990-luvulla hapattamalla hapatetun punavihreän, osin ruiskukan sinellä sävytetyn suvaitsevaisuusdoktriinin "loukkaaminen". Historia on muistava esimerkkinä tohtori Jussi Halla-ahon akateemisesti virallistetun teilaamisen noin vuosikymmen sitten (2005), jolloin hän varoitteli militantin islamismin uhasta.

    Senkin episodin jälkeen maailma on muuttunut eikä lakkaa muuttumasta. Afrikan väestönkasvun räjähtäminen, Afrikasta pakenemisen lisääntyminen mm. ilmastomuutoksen seurauksena ja vihauskonto islamismin leiväminen Eurooppaan eivät tulevaisuudessa liene "sivistyneesti" ratkeavia ongelmia. Kuitenkin "suvaitsevaisuuteen" indoktrinoidut akateemiset edelleen mm. Helsingin yliopistolla jaksavat uskoa muuhun ja torjuvat aiheesta keskustelun. Epäilemättä heidänkin silmänsä avautuvat viimeistään ääri-ilmiöiden purkautuessa Helsingin kaduilla, mutta toivottavasti jo aiemmin.

    Itsekin hieman historian lähteitä tutkailleena ja omiin silmiini uskovana oletan, ettei Euroopan ja länsimaiden tulevaisuudesta huolehtiminen ole turhaa.

    JK Catoon viitaten "Aleksanteri-instituutti tulisi hävittää"

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.