perjantai 1. toukokuuta 2015

Neitsytöljyä



Neitsytöljyn ja leivän seuraksi

Luulen, että monet mielestään kohtuullista tai siihen verrattavaa juopottelua harrastavat henkilöt tuntevat useinkin ns. hiukaisua. Kyseessä on luonnon oma signaali, joka kertoo, että jotakin puuttuu. Puutteen voi poistaa monilla tavoilla, ehkä jopa lukemattomilla. Luulen, että oleellista on parantaa sekä sokeri- että suolatasapainoa. Tämän kiitollinen elimistö palkitsee nautinnollisilla tuntemuksilla.
Vaikka keinot siis voivat olla lukemattomat erilaiset, on ehkä aiheellista saattaa kiinnostuneiden tiedoksi myös pari mahdollisesti vähemmän tunnettua yhdistelmää, jotka on käytännössä koettu toimiviksi.
Perustaksi suosittelen Italiassa hyvin tunnettua tapaa lorauttaa lautaselle neitsytoliiviöljyä, johon ripotellaan suolaa ja pippuria. Tavallisestihan siihen sitten tökätään leipää, mieluummin kunnollista ranskalaista patonkia (baguette), jonka löytäminen kyllä voi olla kiven takana tai sen sijasta esim. hyvälaatuista campaillouta.
Kannattaa kuitenkin malttaa mielensä ja jättää leipä tökkäämättä. Sen sijaan siitä kannattaa leikata tai mieluummin murtaa pieniä paloja ja laittaa niiden seuraksi erinäisiä aineksia. Ja juuri ne ovat koko homman clou: vuohenjuusto istuu tälle lautaselle kuin Ludvig XIV valtaistuimelleen. Sen seuraksi sopii hämmästyttävän hyvin silava: esimerkiksi virolainen soolapekk küüslauguga.Toki silava voi myös olla esimerkiksi paprikalla (po-vengerski)maustettua tai savustettua tai ns. kotilaatua (po-domasnemu). Näitä saa Suomessa Viro-kaupoista ja Venäjällä ja Ukrainassa ne ovat ansaitsemassaan kunniassa ja hyvin valmistettuja.
Niiden ohella lautaselle kannattaa kokeilla makeita hilloja, nehän ovat nyt juustojen kanssa muutenkin muodissa. Ja juustona voi tietenkin käyttää myös esim. brietä (ehkäpä maalais-), camembertiä tai muita pehmeitä. Hätätilassa on valmistauduttava selviytymään/selviämään kovilla juustoilla tai jopa ilman.
Mielestäni yhdistelmä on fantastinen, mutta en ole huomannut sitä minkään ravintolan listalla.
Voi olla, ettei tällä keksinnöllä ole universaalista pätevyyttä, mutta ainakin itseäni rohkaisevat kokeilut juuri näillä aineksilla: öljyä, läskiä, juustoa, suolaa, leipää ja hilloa.
Kielteisiä seurauksia ei ole havaittu, joten voin vain suositella!

P.S. Juomaksi voi ottaa viileää olutta, punaviiniä tai jotakin muuta nestettä.

5 kommenttia:

  1. Mahtava kirjoitus! Silavan maineenpainautus ei myöskään tullut yhtään liian myöhään. Yhtäkkiä tuli myös ikävä ranskalaisten pateeluomuksia, nekin sopisivat tuohon, tietenkin karkeina maalaisversioina (campagne).

    VastaaPoista
  2. Täällä Espanjassa syömme ihanaa zurrapaa membrillon ja vuohen tuorejuuston kanssa, vaikka ei edes vappuna lotrattu viinan kanssa. Elämähän on yhtä juhlaa muutenkin, kun sen oikein oivaltaa ja syö oikeita sapuskoita.

    VastaaPoista
  3. En tiedä, miten edes sadan vuoden venäläinen aika, ei saanut kulttuuriin syömistä ryyppäämisen ohella? Oltiinko silloin niin köyhiä, että lihaa ja suolakurkkua ei löytynyt palanpainikkeeksi? Vai onko tuttavapiirini rajoittunut, kuin vain harvat osaavat nauttia palasta ryypyn seurana?

    VastaaPoista
  4. Joskus nuorempana, alle kuuskymppisenä, oli tapana varautua äijäreisujen hotellihuone huikosiin silavaisella kestomakkaralla ja mustalla konjakilla, tykötarpeiksi riitti terävä veitsi. Siitä sitten vuorotellen ohuita siivuja.
    Pekka Tammi

    VastaaPoista
  5. Rasvaa eri muodoissa suolalla höystettynä - nam. Vielä kun ennen ruokailua nauttii pienen jointin, niin sitten elämys on potenssiin kymmenen, kuten viisaammat tietävät.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.