perjantai 28. tammikuuta 2022

Magiaa

 

Turvallinen tila

 

Entiselle työpaikalleni ilmestyi joskus tauluja, joissa julistettiin, muistaakseni englanniksi, että tässä on syrjinnästä vapaa tila.

Asian merkitystä ei kukaan kenellekään selittänyt, joten voitiin lähteä siitä, ettei tekstillä välttämättä ollut muuta merkitystä, kuin että jossakin sen vieressä ei lupauksen mukaan ollut syrjintää. Kaikesta päätellen sitten jossakin ympärillä, ehkäpä jo seinän takana sitä oletettiin olevan.

Millaisesta syrjinnästä tässä oli kyse ja millä tavalla tämä kaiketi muista poikkeavaksi ajateltu tila poikkesi niistä muista, jäi siis aivan epäselväksi. Jokaisen oli ja on mahdollista täyttää tällaiset tyhjät paikat omalla mielikuvituksellaan.

Syrjintähän on asia, joka on innoittanut kekseliäitä ihmisiä mitä kirjavimpiin suorituksiin. Jotkut väittävät olevansa syrjittyjä, jos saavat vähemmän palkkaa kuin jotkut toiset, vaikka edustettaisiin aivan eri ammatteja. Syrjinnästä valitetaan myös sen vuoksi, että saa kyllä samaa tuntipalkkaa, mutta tekee vähemmän tunteja kuin se toinen ja saa siis pienemmän tilin (ks. naisen euro).

Syrjintä ihonvärin perusteella on Suomessa perinteisesti ollut mahdotonta, koska tämä väri on ollut sama kaikilla. Nyt tilanne on muuttumassa ja syrjintää on suurella innolla otettu selitykseksi yhä uusille ilmiöille. Jos ja kun on havaittu, että esimerkiksi maahamme muualta muuttaneet omistavat keskimäärin vähemmän omaisuutta kuin sitä täällä koko ikänsä säästäneet, on selityksenä jo määritelmä mukaan syrjintä

Syrjinnästä vapaata vyöhykettä osoittavat taulut tuskin sentään auttavat millään tavalla niitä, jotka arvelevat kärsivänsä ns. rakenteellisesta syrjinnästä ja niiden merkitystä ja funktiota lienee etsittävä muualta, luultavimmin niiden asettajan omista tarpeista.

Muuan mahdillinen niiden olemassaololle tarjottava motivaatio voisi olla nyttemmin hyvin suosituksi tullut käsite turvallinen tila.

En suoraan sanoen tiedä, mitä nuo turvallisen tilan käsitteen lanseeranneet henkilöt ovat oikeastaan ajaneet takaa, mutta se on ainakin selvää, että selitystä on etsittävä amerikkalaisen yhteiskunnan ilmiöistä.

Ajatellaanpa tilannetta, jossa sorretut kansanjoukot, jotka aina silloin tällöin järjestävät tuota sortoa todistaakseen mellakoita, ryöstöjä ja talojen polttajaisia, yhtäkkiä joutuvatkin vihaisten toisin ajattelevien, esimerkiksi vandalisoimiensa liikkeiden omistajien piirittämiksi. Silloin on turvallinen tila kullan arvoinen huolimatta siitä, että mielenosoitusoikeus on pyhä ja että mielenosoittajat ovat kärsineet syrjinnästä, minkä vuoksi juuri rupesivatkin riehumaan.

Ei kuitenkaan ole selvää, miten paljon mikin määrä syrjintää oikeuttaa tuhoamaan ja ryöstämään. En kuvittelekaan, että asiasta voisi vallita yhteinen konsensus. Eri osapuolet ovat joka tapauksessa konstruoineet selvästi erilaiset käsitykset asiasta.

Suomessa tällaisia tilanteita ei toistaiseksi ole sattunut lainkaan sitten Turun vuoden 1917 voimellakoiden, joten kuvatun kaltaisille kylteille ei vielä tässä mielessä ole tarvetta. Ehkäpä onkin ajateltu, että kyllä niille ennen pitkää tarvetta tulee, sillä mehän kuljemme kaikki Amerikan viitoittamaa tietä. Odotetaanpa vain.

Mutta voidaanko pitää varmana, että tuollaisen rauhaa lupaavan kyltin läheisyys todella turvaisi ihmisiä vaaran hetkellä? Epäilenpä.

Turvallista tilaa kaipaavat nimittäin useimmiten valittavat, että heidän turvallisuutensa järkkyy nimenomaan keskustelutilanteessa, jossa syntyy vaara tulla esimerkiksi ns. jyrätyksi. Tällainen tilanne saattaa laukaista primitiivireaktion, joka ilmenee ns. itkuraivarina tai muuten vain tulee paha mieli. Tällöin pelastuksena saattaa tosiaan olla jokin hiljainen huone, ehkäpä ihan vain tuo taulu, jossa on positiivista tekstiä, vaikuttaa ainakin jotakin.

Turvallisen tilan tarvitsijoina pidettiin aikoinaan vain niitä henkisesti vammaisia, jotka eivät pystyneet pärjäämään normaalien aikuisten armottomalta tuntuvassa maailmassa. Heille rakennettiin erityisiä turvapaikkoja, (englanniksi asylum, lunatic asylum, ven. ubežištše, prijut). Ennen poliittisen korrektiuden kehittymistä suomessa puhuttiin hullujenhuoneista tai houruloista.

Olen kuullut, että esimerkiksi ns. mansplainingia eli asioiden järkevää selittämistä vastaan on erinäisissä feministien järjestämissä tiloissa otettu käyttöön myös turvasanoja. Jos vaikkapa noituuteen uskovalle naisihmiselle tullaan tyrkyttämään luonnollista selitystä asioille, hän saattaa pahasti ahdistua havaitessaan pohjan putoavan maailmankatsomukseltaan.

Millaisia nuo sanat ovat, ei ole kerrottu, enkä tiedä, mitä käytännön seurauksia niiden käyttämisellä on. Ehkäpä siinä vain ikään kuin takerrutaan kiinni johonkin käsitteeseen, jota ei toisen, uhkaavan osapuolen käytössä ole?

Vanha turvasana on ymmärtääkseni myös hokkus pokkus, joka juontuu latinankielisistä hostian kohotussanoista: hoc est enim corpus meum. Kun kulttuuri rappeutui, alettiin uskoa, että itse sanoihin kätkeytyi taikavoima rituaalista irrallaan ja taikurit rupesivat käyttämään niitä kaikkeen mahdolliseen magiaan.

En tosiaankaan tiedä, mitä nykyiset turvasanat tarkkaan ottaen ovat, mutta sellaiseksi ainakin monessa suhteessa soveltuisi asylum! painokkaasti lausuttuna. Sitä paitsi se kuuluu myös rajoillamme saaneen aikaan ihmeitä.

Saattaa olla, että tulevaisuudessa näemme yhä enemmän sellaisia myrryshenkilöiden keskeisiä kiistoja, joissa ei edes yritetä lainkaan käyttää logiikkaa tai edes konkreettisia esimerkkejä. Sen sijaan kiistelijät toistelevat maagisia sanojaan: ”n-sana!”, ”asylum!”, ”nyyh,nyyh!”, ”ite oot!”, ”äitis oli!”. Voittajat valitaan huutoäänestyksellä, jossa äänen kimeydestä saa lisäpisteitä.

Tämähän on jo todellisuutta, mutta mihin moisella sitten päästään tai edes periaatteessa voidaan päästä? Mikäli valtiovallan pakotuskoneisto saadaan asiaan mukaan, sillä voidaan päästä toisen osapuolen vaientamiseen. Normaalin, loogisen argumentaation merkitys häviää tällaisessa totalitaarisessa ympäristössä.

Paratiisilliseksi on, kuten tiedetään, joskus kuvattu olotilaa, jossa ei ole riitaa eikä turhaa puhetta, vaan kaikki sanovat ”rauha”, ”rauha”. Tämä kuitenkin edellyttää sellaisia olosuhteita, ettei ristiriitaisia pyrkimyksiä ja näkemyksiä ja siis riitelyn tarvetta ole. Niin kauan kuin niitä on, täytyy ne yrittää ratkaista kiistoilla, joita käydään logiikan ja tieteen pelisäännöillä. Se, joka ei niissä pärjää, saa luvan kestää asiansa kärsimän tappion.

Luisuminen emotionaalisen, infantiilisen sanamagian tasolle merkitsee pitkää askelta kohti uutta ja pimeää keskiaikaa.

18 kommenttia:

  1. "Maailman onnellisin kansa", "onnistunut historia kerta yrityksellä" ei tarvitse sellaisia sanoja kuin esimerkiksi "kollaboraattori" inhottaa ajatuskin.

    VastaaPoista
  2. Kirjallisina intellektuelleina itsensä noteeraavat ihmiset ovat tietääkseni onnistuneet estämään kirjamessuille osallistumisen kustantajalta (Kiuas), jonka julkaisemat teokset he kai kokivat jotenkin uhkaaviksi. Että sellaisessakin yhteydessä tuota "turvallisen tilan" vaatimusta on menestyksekkäästi käytetty.

    En tiedä onko tuon tapahtman jälkeen sitten intellektuellien yleinen turvattomuus vielä lisääntynyt. Jossain vaiheessa uutisoitiin siitä, etteivät teatterikorkeakoululaiset enää pysty lukemaan Shakespearea, koska se "edustaa raiskauskulttuuria".

    Kirjamessuilla pitänee sitten pian määritellä jokin turvaetäisyys joka koskee Shakespearen teoksia. Mikähän metrimäärä se käytännössä on? 500m? 1km? -- Entä jos Shakespeare-paholainen on jo saanut viattoman sielusta otteen ja myllertää nyt alitajunnassa? Tulee uniin?

    Ei muuta kuin lisää kylttejä seinille. Sellaisia lippuja liehumaan mihin on kirjoitettu "Turvallisen tilan valtakunta". Kyllä se siitä. Elokapinan porukkaa istumaan rajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama vuosi takaperin tuli vastaan kirja mikä kertoi suomalaisesta historiasta ja "raiskaushistoriasta". Muistaakseni jonkun brittiproffan.
      Eiköhän noita ole ollut niin kuin nykypäivänäkin, mutta niin on muissakin kulttuureissa.
      Ongelmallista noissa yleensä väellä on hahmottaa että sielä on yleensä joko yksilö tai tietty joukko jotka toimii niin, ei se koko väestö.

      Poista
  3. Toimittaja Renaz Ebrahimin ja avaruustieteilijä Esko Valtaojan kekustelussahan tämä ensiksi mainittu tunsi ettei ole turvallisessa tilassa Esko Valtaojan mainittua jopa kaksi kertaa n-sanan. Kovin on pienestä kiinni tämä ihmisen turvattomuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisen pienestä tässä tapauksessa, koska toimittaja Ebrahimi on indoeurooppalainen Iranista.

      Poista
  4. Viiltävän hyvä analyysi nykytilasta. Joskus tuntuu houruinhuonelaiset olisi päästetty vapaaksi ja johtamaan maata ja sen kulttuuria.

    Vakavasti puhuen uudet valtaa haluavat ryhmät ovat ottaneet parhaana pitämänsä välineet eli nuo uudet sanat käyttöön.

    Mitä se on se syrjinnästä vapaa tila: sellainen, jossa ei ole miehiä eikä ei-intersektionaalisia feministejä. Nätti tapana korvata vanha ilmaisu tyyliä "ei koiria eikä kiinalaisia".

    Ahtaaksi on käynyt ym ryhmien turvallinen/luvallinen tila, sillä vaan voi olla ongelmia vaaleissa, mikä on kuulemma havaittu jopa vihreissä.

    VastaaPoista
  5. Tätä verbaalista huuhaata on liikkeellä siinä määrin paljon, että sitä on oikeastaan mahdoton ottaa enää vakavasti. Mitä tulee siihen suosituksi tullut käsitteeseen "turvallinen tila" niin sellainen on tunnetusti navetta. Ja jos joku keksii vetää tästä jotakin yhteyttä turvallisen tilan vaatijoihin, niin johtopäätös on sitten kokonaan hänen omansa.

    VastaaPoista
  6. Samaan aikaan Ruotsissa: missä on ruotsalaisen turvallinen tila? No ei ainakaan nk."utsatt område", joista eräs on Borlängen Tjärna Ängar, kansansuussa Lilla Mogadishu, missä harjoitetaan rasismia ruotsalaisia kohtaan.

    https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/polisen-svenska-flickorna-beskrivs-som-horor

    Mielestäni nykymaailmassa ei ole enää aikuisia, vastuullisia ihmisiä; kaikki ovat suuria lapsia huutamassa kiukutellen oikeuksiaan ja ilman vastuuta mistään. Miten ihmeessä on käynyt näin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tienne onko asia täysin niin vai onko se vain median "luoma" kuva. (Yleensä väellä ole aikaa katsella mediaa yms. kun käyvät töissä jotta joku jossain voinnee kerätä työn hedelmiä. Eikä sitä töiden jälkeen edes jaksane katsoa mitä media tarjoaa, monet katsonee maksullisia ulkomaisia palveluita, kun niissä tarvinne ajastella yms. Sarjoja lähinnä.) Osa tietenkin tarttunee kuvaan ja luulee kaikenlaista.
      Ja saaneehan tuon mielipiteensä ilmaista, eri asia sitten taas on kiinnostaneeko se ketään ja tarvinneeko sitä kuunneella.

      Poista
    2. "... eri asia sitten taas on kiinnostaneeko se ketään ja tarvinneeko sitä kuunneella:"

      Pieni muutosehdotus:

      "... eri asia sitten taas on kiinnostaako se ketään ja tarvitseeko sitä kuunneella."

      Poista
    3. Onhan tuo paremmin ilmaistu noin. Kiitos. Ulosantini on ain omiaan, kun jaksane keskittyä muotoilemaan lauseita kunnolla. (Toinen juttu kun tykännen murteista ja ne taas väliin tarttuu. Mökki naapuri p-Karjalassa anto kuopukselle keinussa vauhtia ja sanoi:Piä kii. Itse ihmettelin et mitä se bikineistä höpisee. Kunnes tajusin.)
      Mutta kaippa on oleellisinta kunhan tulee ymmärretyksi. Suomella.

      Poista
  7. Siinäpä hieman aiheeseen liittyen:

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1c17b3d7-cced-47fe-8c55-858ccb9e24dc

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  8. "Jos ja kun on havaittu, että esimerkiksi maahamme muualta muuttaneet omistavat keskimäärin vähemmän omaisuutta kuin sitä täällä koko ikänsä säästäneet, on selityksenä jo määritelmä mukaan syrjintä"

    Tuli tuosta mieleen nuo tietyt uskonlahkot mitkä keränneet perintöjä väeltä kristuksen nimeen. Tuumannut jot kaikkea se leipä kasvattaa. Sinäänsä kun toiset jaksaneet vanhempaa väkeä käydä katsomassa niin ei kait siinä mitään pahaa ole, eikä tuolla kyllä rikastumaan pääse.

    Hullujenhuoneista tulee myös hauskoja vitsejä kansankeskuuteen. Itse monesti vitsaillut päätyväni Kellokoskelle. Tosin sekin pistetty käsuttääkseni kiinni ja keskitetty Helsinkiin. Tykkäsin että tuo Kellokoski oli kyllä idyllisempi maisemaltaan.
    Pietarissa taas opas kertoi paikallisesta hullujenhuoneesta joka oli keltainen rakennus. Mistä taas paikallisväelle muodostui vitsi mennä keltaiseen taloon. Mikä taas omaan korvaan ei kuulostanut ollenkaan niin pahalta.

    VastaaPoista
  9. Yhteiskunta on muuttumassa hullujenhuoneeksi. Tai oikeastaan kohta kyse ei ole enää yhteiskunnasta, koska yhteisyys on vähenemässä. Jos yhteisyyden tunne on edellytys yhteiskunnan olemassaololle, niin sen puute johtaa yhteiskunnan hajoamiseen.
    Monikulttuurisuuden suosiminen on yhteisyyden puutteen suosimista.

    Tulee mieleen verkkosivusto "www.ourcivilisation.com", jolla esitettyjen ajatusten mukaan sivilisaatiomme on dementoitumassa ja taantumista hulluuteen ei voi pysäyttää. Sivustolla annetaan ohjeita kuinka käyttäytyä dementoituvassa sivilisaatiossa.

    Acc

    VastaaPoista
  10. Eipä ole kovinkaan hyvää mainosta tuollaiset taulut ulkomaalaisia ajatellen. Kuka lie development manager, joka työkseen lukee netin blogeja ja iltalehtiä, on saanut älynväläyksen.

    Yliopistossa voisi tauluun liittää positiivisia mielleyhtymiä, jos se tarkoittaisi hyväksyntää kaikenlaisille mielipiteille sekä kannustusta vapaalle ja rationaaliselle keskustelulle.

    Valitettavasti ensiarvaus menee kuitenkin blogistin osoittamaan suuntaan eli kyseessä onkin tarkoitus luoda punanurkka, jossa vallitsee nollatoleranssi ja turvallinen kupla feministin tunneargumenteille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonosti näytät sietävän omistasi poikkeavia ajatuksia.

      Poista
  11. Juuri tuollaisista kommentin kaltaisista heitoista lienee kyse tässä blogikirjoituksessakin. Tavoitteena on vain lyttääminen ja epämiellyttäväksi koetun keskustelun lopettaminen.

    Mielipiteitä, joita ei edes yritetä perustella rationaalisesti, on objektiivisesti katsoen mahdotonta jakaa kuplan ulkopuolisten keskustelijoiden kanssa.

    Siksi tunneargumentoijat näyttävät kaipaavan turvalliseen tilaan, jossa erimieliset eivät haasta heidän tunteitaan ja katsomustaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tunteellista argumentointia etten sanoisi katkeraa ja loukkaantunutta.

      Poista

Kirjoita nimellä.