lauantai 15. tammikuuta 2022

Sota mikrobirintamalla

 

Vihollisista suurin

 

Nykyään on ns. käsidesiä joka paikassa. Buffet-pöydässäkin sitä on aina tarjolla ja moni lieneekin ruiskauttanut annokseensa sinapin ja ketsupin ohella myös tuota väkevää alkoholia, denaturoitua kai.

Tästä tuli mieleeni, että aikoinaan sotajoukkojen suurin uhka ja tappaja olivat yleensä taudit eli kenttäkuume, jota koetettiin torjua muun muassa tarjoamalla sotilaille veden asemesta viiniä tai etikkavettä ja antamalla päivittäin itse kullekin tukeva ryyppy.

Siitä huolimatta tautien niittämä sato oli hirmuista. Suomen kaarti eli Keisarillisen henkikaartin suomalainen tarkk’ampujapataljoona joutui useille sotaretkille, joilla se aina kärsi suurimmat tappiot sairauksien vuoksi. Puolaa rauhoitettaessa vuonna 1831 menehtyi 399 sotilasta, joista vain kymmenen kuoli taistelussa. Krimin sodan aikana taudit lienevät tappaneet ainakin kuusi- ja puolisataa miestä, mikä nyt usein riittää pataljoonan vahvuudeksikin.

Myös kaikissa Suomen alueella käydyissä 1700-luvun sodissa taudeilla oli suuri roolinsa: Hattujen sodassa lähes koko armeija oli vuoteen omana ja joutui antautumaan, Kustaa III:n sodassa laivasto oli jonkin aikaa toimintakyvytön epidemian vuoksi, Suomen sodassa taudit kiusasivat pohjoiseen perääntyvää, surkeasti varustettua armeijaa ja niin edelleen.

Mitä nuo taudit olivat, ei ole ihan selvää. Kyseessä oli ainakin lavantauti ja muita ripulina ilmeneviä suolistosairauksia, toisintokuumetta ja niin edelleen. Tarttuvia tauteja ne olivat joka tapauksessa ja vieläpä sellaisia, joiden leviäminen olisi voitu ehkäistä tai ainakin sitä suuresti hillitä sopivalla hygienialla.

On todennäköistä, että armeijoiden heikoimpia kohtia olivat huussit tai siis käymäläsysteemit. Joskus ja ehkäpä usein sellaisia ei ollut lainkaan, vaan jokainen kävi kyykkimässä siellä, missä se tuntui kätevimmältä. Käsien pesu vedellä ja saippualla olisi ollut silloin kullan arvoinen turvatoimi, mutta sellaisesta en ole ainakaan mitään kuullut. Voi vain arvailla, millaista tuhoa pystyi tekemään yksi ainoa kokki, joka ei välittänyt hygieniastaan.

Laivoissa käymälä sijaitsi keulassa eli kaljuunassa ja venäjäksi sen nimi on tänäkin päivänä laivassa galjun. Keula oli sikäli hyvä paikka, että aallokossa se puhdistui pian ja huussinreiän vierellä sijaitsevat kauniit kaljuunakuvat loistivat taas pian entisessä komeudessaan senkin jälkeen, kun mahatautinen matruusi oli hoitanut asiansa.

Pyyhkiminen suoritettiin laivoissa kuulemma yleensä hamppuköyteen, joka roikkui kaljuunassa ja siis myös puhdistui aina aallokossa. On kuitenkin pelättävissä, että se ei puhdistunut täysin ja yhteinen köysi levitti tehokkaasti mikrobeja sekä käsien että takapuolen kautta.

Miten sitten pyyhittiin maissa? On ainakin selvää, ettei paperia käytetty moiseen tarkoitukseen, vaan sen sijasta esimerkiksi ruohoa, pärettä, tuohta jne. WC-paperin puute ei siis ainakaan silloin maailmaa kaatanut, mutta pyyhinnän jälkeen olisi taaskin pitänyt huolehtia pesusta vedellä, mieluummin lämpimällä ja saippualla. Etelän maissahan saatettiin käyttää pelkkää vettä, mutta pohjolassa se ei ainakaan talvella oikein onnistunut.

Muuan kompastuskivi saattoi olla myös saippua. On havaittavissa, että sodan tai sosialismin vallitessa saippua katoaa markkinoilta. Itsekin löysin kerran aitasta vakallisen ns. maasaippuaa, joka oli ilmeisesti sotavuosina keitelty teurasjätteistä ja lipeästä.

Se toimi ihan hyvin, mutta armeijoiden tarpeet ovat valtavia ja lisäksi ongelma lienee vielä 1800-luvulla ollut, ettei hygienian merkitystä ymmärretty.

Sivumennen sanoen, huussejakaan ei kaikissa taloissa ollut vielä viime vuosisadan alussa ja kaiketi fekaaliset jätteet kylvettiin luontoon minne sattuu, mikä tietysti oli ainakin niin sanotusti luonnonmukaista.

Samanlaisesta tilanteesta kertoo myös George Orwell Katalonian sodassa: ihmisjätöksiä oli kaikkialla, osittain viskattuina juoksuhaudan laidan yli, mutta haju ja kaiketi myös tartuntavaara olivat aina läsnä, ainakin viileänä vuodenaikana.

Saattaa olla että tilanne oli usein samanlainen myös liikkuvassa armeijassa. Pikamarssin aikana tuskin ehdittiin kaivaa käymäläkuoppia, mikä ei aina muutenkaan onnistunut. Näin jälkiviisauden valossa tulee mieleen, että sotilaiden annosviinat olisi ollut parasta käyttääkin käsien huuhteluun, jolloin kavala vihollinen olisi torjuttu jo ennen sen pääsyä sisään elimistöön.

26 kommenttia:

  1. "Näin jälkiviisauden valossa tulee mieleen, että sotilaiden annosviinat olisi ollut parasta käyttääkin käsien huuhteluun, jolloin kavala vihollinen olisi torjuttu jo ennen sen pääsyä sisään elimistöön."
    - Juu siitä se viiemstään kapina olisi syntynyt, kun viinat olis pitänyt käsiin hieroa, eikä juoda :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinan kommunistisotilaat keittivät aina juomavetensä, keittämättömän veden juomisesta rangaistiin.

      (Edgar Snow: Red Star Over China)

      Niinpä Korean sodassa kiinalaiset "vapaaehtoiset" toivat myös ottamilleen amerikkalaisille ja brittiläisille sotavangeilleen kuumaa vettä. Nämä ryhtyivät riemuissaan peseytymään. Ja kiinalaiset raivostuivat - tässä ollaan nähty kauheasti vaivaa keittää vettä imperialistien janon lievittämiseksi, ja he tuhlaavat sen noin härskisti!
      Moni Korean sodan veteraani muisti jälkeenpäin kaikkialla niemimaalla tuntuvaa ihmissonnan hajua. Ulosteita käytettiin yleisesti peltojen lannoitteena.

      (Max Hastings: The Korean War)

      Poista
  2. "ongelma lienee vielä 1800-luvulla ollut, ettei hygienian merkitystä ymmärretty."

    Muistelen, että tautien osalta tilanne taisi olla sama vielä Krimin sodassa. Taisi olla vasta I maailmansodassa tilanne, jossa enemmistö kuolleista syntyi asevaikutuksesta eikä taudeista ja nälästä.

    VastaaPoista
  3. Ja ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessakin maailmalle levisi ns. espanjantauti, joka tappoi enemmän ihmisiä kuin sodassa oli kuollut. Sekin levisi ensin sotilaiden ja vasta sitten siviilien keskuuteen ja teki tuhoaan vielä jonkin aikaa sodan päätyttyäkin.
    Sen sijaan toiseen maailmansotaan ei missään vaiheessa tainnut liittymä mitään vakavaa epidemiaa, jonka aiheuttama kuolleisuus olisi ollut lähelläkään taistelujen ja pommitusten aiheuttamaa.

    VastaaPoista
  4. Sen verran tästä tautien ja taistelutappioiden suhteesta, että toinen buurisota 1899-1902 oli ensimmäinen sota jossa sotajoukkojen kuolemat taisteluperäisistä vammoista olivat pääasiallinen kuolinsyy sairauksiin nähden. Puhun nimenomaan sotajoukoista, sillä buuri siviilejä kuoli suuret määrät keskitysleireillä, joka oli brittien uusi innovaatio sodankäyntiin.

    Bakteerien merkitys ymmärrettiin pian yhdysvaltojen sisällisodan jälkeen ja sen myötä esimerkiksi leikkaus ja muut lääkintävälineet alettiin sterilisoida. Myös upseerien valvoma kenttähyvienia saatiin tieteelliselle pohjalle. Toki ruotsin armeijassa ymmärrettiin jo 1600-luvulla sairauksien tuottama uhka ja sen takia esimerkiksi suuret sotaleirit oli usein jaettu useampaan lohkoon joiden välillä kanssakäymistä ei sallittu. Lääkärit ja apteekkarit yrittivät parhaansa mitä kulkutautien hoitoon ja ehkäisyyn tuli. Esimerkiksi "pahaa ilmaa" yritettiin häätää sotalaivoista katajan oksia polttamalla.

    Itsenäisen Suomen kadettikoulun opetusohjelmassa kenttähyvienia oli 20-luvulla hyvin edustettuna. Yleisen tietotason hygieniasta kohotessa kenttähyginian opetuksen määrää ja valvontaa on voitiin 1900-luvun edetessä vähentää.

    Omasta intti ajastani muistan kyllä tuohon kenttähygieniaan liittyvän opetuksen mm. piti opetella metrimäärät kuinka lähellä teltta niitä tarpeita sai tehdä.

    VastaaPoista
  5. Grande Armee kukistui omaan ja elikoidensa paskaan. Vähäisten teiden takia samaa reittiä käytti liikaa väkeä eikä puhdasta vettä tai ruohoa ollut saatavilla.

    ITC-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan ihan noin: Lena Huldénin kirjassa Vihollinen : niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin annetaan ymmärtää, että vaatetäi ja sen aiheuttamat sairaudet sen kukistivat.

      Olen kyllä lukenut, että hevosenkengän sen kukistivat: ranskalaisessa hevosenkengän ei ollut jääpiikkiä toisin kuin venäläisissä, joten talven tullen hevosvetoinen kuormasto halvaantui liukkaassa maastossa.

      Kuka tuosta kaikesta selvän ottaa...

      Poista
    2. Ilmeisesti armeija joka tapauksessa oli liian iso huollon kannalta. Se jakaantui pian osiin, eikä Borodinossa enää ollut edes 200000 mitta silti.

      Poista
    3. Yhden teorian mukaan pilkkukuume tuhosi Grande Armeen. Sinä vuonna kun Borodinon taistelu oli lämmin syksy. Armeijan vetäytyessä ei ollut lunta ja pakkasta. Vaikka niin jälkikäteen tehdyissä maalauksissa kuvataan.

      Poista
    4. Täytyy myös muistaa että kaksi jättiläisarmeijaa kulki peräkkäin karulla seudulla.

      Poista
  6. Jos silloin oltiin ojassa, niin nyt ollaan allikossa. Bakteerikauhu pitää olla tasapainossa, sillä muuten väärät pöpöt pääsevät jylläämmään. Iholla ja jopa ravinnossa kauhun tasapaino hillitsi ennemmän tai vähemmän, mutta syöpäläiset olivat yksiä petoja, jotka pääsivät jujuttamaan tuota vaappuvaa rinnakkaiseloa. Ne olivat pieniä rokottajia, jotka pistivät suoraan suoneen ja kun sotilaiden immunitetti oli mitä oli huonon ravinnon, tressin ja fyysisen rasituksen takia, niin tuho oli karmaiseva.

    Tänä päivänä käsien lotraamisella, rättinaamaisuudella, eristämisellä, pelkopornolla ja sen semmoisilla älyttömyyksillä kauhuntasapaino on keikahtanut toiseen laitaan, niin että tämän talven normiflunssa kaataa puolustuskyvytöntä populaa petiin kuin kuularuiskulla räiskien.

    VastaaPoista
  7. Noh johonkin nuo pojat olisi sen viinan käyttäneet, juotavaksi se kaiketi on tarkoitettu alkujaan.
    Nykyhygienia käytäntewt ampuu välillä hieman yli. Muistan kun anoppi kertoi naapuristaan 80-luvulta Helsingissä. Naapurin rouva siivosi joka viikonloppu kodin kloriitilla. Lapsensa olivat aina kipeänä. Siinä kun kuolee ne hyvätkin bakteerit. Kodin kun kumminkaan ei ole tarkoitus olla sairaala. Sairaalan siisteys käytäntöönhän on sitten syynsä. Ja ihmiset ymmärtäne että itsessäänkin on niitä bakteereita yms. ihan normaalia ja kun ei ole kroppa yleensä siitä koettanee viestiä, asia erikseen ymmärtääkö niitä viestejä ja tajuaako mennä lääkäriin.
    Nimimerkillä Raskaana ollessa naama valkoisena töistä kotiin lähetetty. Eli suht tyypillinen suomalainen pää kainalossa töihin.

    Jutikkalan kirjassa Kuolemalla on aina syynsä kerrotiin Napoleonin rokottaneen armeijansa mutta veljenpoikansa Napoleon 3 laimilyöneen asian. Minkä seurauksena saksalais-ranskalaisessa sodassa 1870-71 tappion kärsineessä Ranskan armeijassa 20 000 miestä sairastui isoonrokkoon, kun Saksan armeija säästyi taudilta tykkänään.

    Asiasta kukkaruukkuun.
    Naisiahan tuonne sotatantereille tuolloin kun ole huolittu jäänyt vain pohtimaan sen merkityksiä naisväestölle tuolloin. Lähinnä tuo 2 maailmansota siinä missä saksalaisilla oli ideologiansa saksalaisista rotuna, sodan hävittyään. Liittoutuneethan taas raiskasi niin puolalaisia, saksalaisia, ranskalaisia naisia (sekä joitain miehiä). Jäänyt vain pohtimaan että jos se "nationalistinen" mies häviää niin sillä naisella sitten ole minkään sortin suojaa. Toinen juttu sitten nykykulttuurissa kun tuo seksuaalisuus itsessään ole syntistä. Jot mistä se syntikäsite sitten kulttuuriin syntyy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epämiellyttävän oikea huomio:
      kaikki mitä länsimaisella naisella on äänioikeutta, elatusta ja suojelua myöten, on vain ja ainoastaan länsimaisen miehen lahjoittamaa.

      Antony Beevorin teos "Berliini 1945" kertoo inhorealistisen yksityiskohtaisesti, mitä naisille tapahtuu länsimaisessa yhteiskunnassa, jossa miehet eivät enää pysty suojelemaan naisiaan.

      Poista
    2. Herännee vain kysymys että miltä se nainen tarvinnee suojelua?
      Kulttuurin siveyskäytänteet on oma asiansa. Mutta jos nainen koe tarvetta niille siveyskäytänteille (johonkin kun on kasvanut ne yleensä tiedostamatta tietää, tosin tuli tuossa joku vuosi takaperin käytyä ystävän kanssa laivalla tuumasi ettei menisi lähi-idän ihmeen kanssa hyttiin kaksin kun jonkun suomalaisen pojan kanssa, viestinnällisesti siis ainakin osa tiedostaa kulttuuri eroavaisuuksia, vaikkei niistä julkisesti keskustella. Toinen mahdollisesti ymmärtänee ettei se ole takuu varmaa että pääsee lähempään kanssakäymiseen, kun toiselle se on itsessään jo viesti kun jää kahden), niin miltä se tarvinnee suojelua? Lähinnä kai niille tontuille mitkä on vähän kuin lasten kaltaisia, uskonee kaikenlaisia kertomuksia. Suojatussa ympäristössä kasvaminen on lähtökohdin ideaalista, valitettavasti sellaisessa kasvaneella olettaisi olevan haasteita myöskin ymmärtää ettei sitä muualla välttämättä ajatella samoin. En kylläkään pitäne sitä turvattua kasvua ongelmana, mutta suotavaa olisi tiedostaa sen kulttuuri ajanjakson vaikute omaan ajatteluun. Muualla voinnee olla toisenlainen ajanjakso ja vaikute toisenlainen.
      Plus länsimainen niputtaa kaik Amerikasta Eurooppaan samaan (kait Venäjänkin osin), mikä taas ei pitäne paikkaansa. Suomessa se suomalainen ukko on mahdollistanut monia asioita siinä missä Espanijassa espanijalainen ukko jne. Mutta on se nainenkin siihen osallistunut, eteenkin sotien jälkeen. Yhteistyönä, kukin osallistunee omalla osaamisellaan.

      Poista
    3. Tässä on paikallisempi voittajien rellestys: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Marocchinate

      Poista
    4. Sitten on tuo "länsimaisen" väestön "kehityskäyrä". Kun nuo syntiset naiset nyt sattune syystä x lisääntymään niin nopeasti kuin olisi toivottavaa? (Luontoa kun voinne muuttaa, odotusaika on tietty ja vaikka harjoittaisi seksiä ilman ehkäisyä ei tuo tarkoittane että tulisi raskaaksi. Joskus luin että todennäköisyys että saa vauvan syliin asti on noin 20% luokkaa. Ovulaatio kestänee sen päivän verran. Tosin siitiöt voinnee elää viikonkin verran ja keskenmenokin voinnee tulla tahtomattakin. Teknisesti mitä vain voi käydä.)
      Kelle sitten on ongelma tuo väestön "supistuminen" on toinen juttu.

      Poista
    5. Anonyymi on hyvä ja lukee tuon Beevorin kirjan, niin tietää miltä länsimaista naista suojellaan joka päivä saamatta kiitosta.

      Poista
    6. Anonyymi kiittänee kirjavinkistä ja mahdollisuuksien mukaan lukenee, muttei välttämättä uskone kaikkea lukemaansa. Enempi kiinnittänee huomiota siihen mitä realitodellisuudessa tapahtunee, kuin kirjojen sivuilla.
      Ja se länsimaalainen nainen on suht laajakäsite, johon tuumannut ettei tainne koskettaa samalla tavoin suomalaista naista. (Tuloerot niin valtion sisällä kuin valtioiden välillä yms. Mies taas noh parhaansa tuo tainnee yrittää mutta globaaleille virtauksille voinne mitään ja omien puolen pitäminenhän on "nationalistista". Siitähän tuo Trumppi, Orbani yms. moni muu poliitikko on leimattu. Suht samalla kaavalla, jäänyt vain pohtimaan että mistä on kysymys?)

      Poista
    7. Ja suosittelisin tutustumaan Christa Wichterichin Globalisoitu nainen sekä Kantola & Valenius Toinen maailman politiikkaan. Ehkä siihen feminismiin on syynsä? Harmikseni huomannut ettei asiat ole niin yksiselitteisiä kuin toivoisi, eikä nuo nyt samalla tavoin koskettane Suomea. Vaikka sieltä kyllä tulee vaikutteita. Pietilän Hulluuden historiassakin oli mielenkiintoisia kohtia mitkä liittynee taas maailmanpolitiikkaan ja Freudin näkemyksiin sekä miten sitä hulluutta on tulkittu. Nainen kun kumminkaan ei voi toimia kuten mies (teknisesti ilman sen miehen tukea ja mitä tehnee miehellä joka ei tue?), vaikka voisi ajatella ja ymmärtää ne asiat. Kommunikaatio olisi molemmille sukupuolille suotavaa, mutta niin myös kuuntelu. Miltä se nainen tarvinnee suojelua? Ajattelulta?

      Poista
    8. Kyllä se naisen suojelun tarve selviää Beevorin kirjasta.
      Eikä sen sisältö ole uskonasia, vaan yksityiskohtainen historiallinen kuvaus Berliinistä keväällä 1945, jossa berliinittäret olivat menettäneet miesten suojeluun.

      Poista
    9. Lähinnä jäänyt miettimään pyytäneekö tuo nykynainen sitä suojelua? Lähinnähän tuo poliisi ja oikeuslaitos on sitä varten ja se toiminee vasta kun on asiasta on jotain konkreettista näyttöä. Tunne tai luulo ei ole sitä, eikä pidäkkään.
      Tässä vain pyöritellyt tuota seksuaalisuutta itsessään, viestinnällisesti lähinnä. Siinäkin on valtion sisällä eroavaisuuksia. Julius Fast kirjoitti 70-luvulla kirjan Ele on viesti missä oli omasta mielestä älyttömän hyvin kuvailtu ruumiinkieltä viestintänä. Yksi oli kun heppu maalta saapui kaupunkiin (muistaakseni etelä-Amerikassa) ja näki naisen lanteet keinumassa olettaen sen "viestiksi" ja nainen vain tuhahti lähentelylle. Kun taas hepun serkku kertoi että naiset kaupungilla vain kulkevat niin, maalla taas ei, tai se maalla juurikin ymmärrettäisiin toisin jos niin kulkisi. Käsittääkseni taas se liittyi jokseenkin siveellisyys-uskontopolitiikkaan.
      Teoriassa naisella voine olla kunniaa ja jos nainen taas määritellään "omaisuudeksi" se kytkeytyy miehen kunniaan. Kumminkin nainen taas sitten on itsenäinen toimija siinä missä mies. (Molemmilla kumminkin on aivot, eri asia miten ne toiminee).
      Lait taas syntikäsitteen mukaan monesti pistetty naisten niskaan, Suomi nyt on eri juttu monessakin mielessä. Mutta jaksanut naurattaa Victor Hugo, mies joka rakasti koko Ranskan naisia ja vaimonsa kun petti joutui istumaan.
      Jäänyt vain pohtimaan jos seksuaalisuus ole jotain millä käytäisi kauppaa, ei kirkkokaan instituutiona voisi siitä tuomita. (Toisaalta todennäköisempää kyllä on että he käynee niillä väestöillä kauppaa mutta se mennöö verkostoihin yms.). Tosin olisi hyvä ottaa huomioon tässäkin miehen ja naisen ero. Mies on enempi visuaalisenpuolen kuluttaja, siihenhän tuo aikuisviihdemarkkinoina iskee, kun taas naisen seksuaalisuus on vähän eri. Katsoneehan naisetkin, mutta lähinnähän tuo on miehille.
      Eikä siinä kyllä mitään uutta ole, jos miettii miten historiassa on kuvattu piirroksin yhtymistä. Nyt sitä toiset vain menee kameran eteen tekemään.
      Onko siinä sitten tuhma se joka tekee vai se joka katsoo? Uskonnollisestihan sen voi tuomita yms. Mutta jos molemmat tehnee sen vapaasta tahdosta niin asia kai on silloin ok?
      Aikuisviihdeteollisuus kyllä antanee lännessä hieman vääristyneen kuvan seksuaalisuudesta nuorille (ympäri maailmaa), mutta minkäs teet? Ja media on aina media, ympärillä olevilla ihmisillä kun on kumminkin enemmän vaikutetta nuoren kulttuurikasvuun ja moraaliseen ymmärtämiseen kuin lehdillä tai televisiolla yms.

      Poista
    10. Ja toisekseen ei mieskään yleensä ilmaiseksi/hyvää hyvyyttään sitä "suojelua" antane.

      Poista
    11. Tuli tuossa kyllä mieleen myös tämä nykyinen tilanne missä islam "leviää". Pallotellut tuota uskontoa siinä mikä Suomen kohdalla on oma juttu, mutta jos lähtökohdin mies puolustaa maata ja naisen osa on äidinkieli ja äidinuskonto. Saanee se sitten oman merkityksensä kun nainen rakastukkaan siihen kotimaiseen herraan. Primitiiviset vaistot ne sit kumminkin on miehellä ihan sama mistä kulttuurista ponnistaa. Identiteettipolitikoinnissa tämä saanee mielenkiintoisen twistin kun "ääri-islam" ja "ääri-oikeisto" uhkaa demokratiaa. Jokseenkin tuumannut että se nationalismi nostaa päätään syy kaippa sillekkin on, mutta osanne sitten päättää onko se teollistuneessa yhteiskunnassa enempi luotu ongelma kuin että uhka oikeasti olisi todellinen. Lähinnä jossei tuo miesväestö osanne sitten edes suojata ja lopulta vielä päätyy tapattamaan itsensä huonoimmassa skenaariossa ja saa taas kuunnella sitä Jumalan sanaa. Niin kaippa tuosta voinnee tiedepohjaisella kulttuurilla todeta että se on evoluutio.

      Poista
  8. Hyvinkää-Karkkila yksityisellä rautatiellä oli eräällä asemalla vielä 1960-luvun alussa siisti ulkohuussi, jonka katosta riippui haapapölkky. Sen kylkeen oli isketty puukko, jolla sopi vuolla sopivia lastuja peräpään puhdistukseen.

    VastaaPoista
  9. Kenttähygienia on mielenkiintoinen juttu.

    Suomen armeijassahan vielä 90-luvulla oli ongelmana se, että kertausharjoituksiin tulevat reserviläiset joivat pintavettä, eivätkä käyttäneet vedenpuhdistustabletteja.

    Syynä oli se, että tabletit muuttivat veden niin pahanmakuiseksi, että sitä ei haluttu juoda. Taistelijan varustukseen ei vieläkään kuulu kevyttä vedensuodatinta, jolla pintavesi tai puhdistustableteilla käsitelty vesi voitaisiin suodattaa.

    Niitä ei kuulemma tarvita koska veden voi keittää. (Jokainen joka nyky sodankäynnistä jotain ymmärtää, että taistelualueella ei kaminoita pysty teltassa käyttämään ja avotulen teko on vielä suurempi virhe.) Toinen argumentti on se, huolto toimittaa kanistereissa vettä. (Jokainen voi miettiä miten hyvin tämä onnistuu hajautetusti taisteleville joukoille.)

    Suomalaisessa eräperinteessä elää ja voi hyvin tapa juoda "puhtaasta tunturipurosta". Jälkikäteen voi sitten vielä kehuskella, että olipa ripuli ja kuinka monet housut joutui nuotiolla polttamaan.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.