torstai 1. syyskuuta 2016

Silta



Silta

Velttoa maailmaa hätkähdytettiin pari vuotta sitten, kun huippukokousvieraat saivat Vladivostokissa nähdä nousevan uuden, valtavankokoisen sillan.
Maailman toiseksi korkein (324 m) mahtava kolossi yhdistää nyt Vladivostokin, 600 000 asukkaan kaupungin Russki-saareen, jolla asuu noin viisituhatta asukasta.
Hintaa koko komeudelle oli kertynyt tavattoman vähän, vain noin miljardi dollaria, ei siis euroa, mikä vaiensi pahojen kielten väitteet siitä, että Venäjällä suurin osa urakkarahoista menee ns. otkatina urakoitsijoille.
Sitä paitsi silta tehtiin hyvin nopeasti, noin neljässä vuodessa. Siinäpä siis maailmalle merkki siitä, millaisia mahdollisuuksia uudella Vladivostokin erikoistalousalueella on ottajia odottelemassa tuolla idyllisen koillisväylän päässä!
Mutta eivät suomalaiset ole sen tuhmempia, pikemminkin päinvastoin. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suurella äänten enemmistöllä suunnitelman ns. Kruunusilloista, jotka yhdistävät Laajasalon Korkeasaareen ja jälkimmäisen Kruununhakaan.
Siltojen tarpeellisuutta eivät toki sanele pelkät Korkeasaaren tarpeet. Sitä myöten pääsevät myös jalankulkijat ja pyöräilijät uudelta asuinalueelta Helsingin niemen kärkeen, joka on koko 1,3 miljoonan Suur-Helsingin napa, jonne kaikkien tulee aika ajoin ja jopa päivittäin saapua.
On ilman muuta selvää, että tunnelin rakentaminen tällaiseen paikkaan olisi ollut yksinkertaisesti tylsää ja vailla ns. wau-efektejä (vai olisiko siihen voinut liittää ns. kummitusjunaromantiikkaa?). Niinpä päätettiin silloista, joita pitkin voi huristella myös ekologisesti kiitosta ansaitsevilla raitiovaunuilla, ainakin jos sää on sopiva. Tuollainen silta ei pahimmilla talvikeleillä tosin liene helppo tai houkutteleva väylä.
Sillan hintalappu, 259 miljoonaa on aika komea, mutta perinteet tuntien ymmärtää heti, ettei se siihen jää, vaan uhkaa Russki-sillan hintaa jo muutaman vuoden kuluttua. Mutta täytyyhän tällaiselle herkulle jokin hinta esittää.
Politiikkaa ymmärtävät sanoivat minulle vielä eilen, että jo monta kertaa tapetun Guggenheim-museon haamu oli nostettu juuri nyt kummittelemaan siksi, että päättäjät saattaisivat hylätä sen ns. suurempana typeryytenä ja viitata siihen, että rakentamalla silta tehtäisiin sentään jotakin, joka näyttäisi hyödyttävän suurta yleisöä. Rahaa palaa valtavasti, mutta mitäpä se merkitsee sen rinnalla, että kävelijät ja pyöräilijät saavat näin lisää elinvuosia?
Meidän kannattaa myös muistaa, ettemme ole täällä maan päällä vain katua tallaamassa. Meidän on myös yritettävä mahdollisuuksiemme mukaan luoda pyramidi, joka kertoo kaikille jälkeemme tulijoille siitä, mitä me kerran teimme. Jälkeemme jätetyn luomuksen ylevä tarkoituksettomuus saa ihmiset yhä uudelleen hämmästymään.
Mitenkä sanoikaan Uuno Kailas:
Oi faaraot, uneksijat,
pyramidi-unien!
Te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten!

Päättäjämme ovat nyt aivan ilmeisesti päättäneet haastaa Putinin ja hänen piirinsä jaloon kilpailuun maailman turhimmasta pokazuhasta. Sana on venäjää ja tarkoittaa näytöskappaletta: täältä pesee, katsokaa ja hämmästykää!
Lohdullista on, ettei kaupungilla nyt sitten varmaankaan ole varaa ainakaan tuota Sormusten herran tornilta näyttävää Guggenheimia rakentaa Helsingin paraatipaikalle. Mutta voihan sitä tuhoa tehdä muutenkin. Malmin lentoaseman hävittäminen on myös historiallinen skandaali, johon kaikki rahaa ja valtaa omaavat tahot näyttävät riemumielin heittäytyneen.
Pyramidi pysyy ja nähdään,
mutta farao unohdetaan
Näin sanoi kerran Kailas ja hyvä ihmistuntija hän näyttää olleenkin. Mutta entäpä jos käykin niin, ettei näitä faraoita unohdeta ainakaan ennen ensi vaaleja?

14 kommenttia:

  1. Ei tästä sillasta kannata meluta, vaikka se saataisiin maksamaan miljardikin. Helsinki-Tallinna -tunneli sen sijaan olisi jo pyramidi. Sen, myös noin puolentoista miljoonan ihmisen vaikutusalueen, alustava ja siis räikeästi alakanttiin laskettu hinta-arvio lienee jotain 9-11 miljardia.

    VastaaPoista
  2. Silta on tarpeen jos Guggenheimin hynttyyt pannaan yhteen Kiasman kanssa. Aukion toiselle puolelle Lasipalatsin alle valmistuu Amos Anderssonin museo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rex Amos-museolta voisi sitten kaivaa näyttävän tunnelin Mannerheimin tien ali Guggenheimin kautta edelleen Sanomatalon kautta uudelle Claes Anderssonin Keskustakirjastolle. Sateessakin viihtyisi paremmin kuin viimaisessa Etelärannassa. Sitä paitsi Moskovassakin on Leninin kirjasto metroaseman yhteydessä.

      Poista
  3. Tällainen 50-luvulla syntynyt tuntee itsensä aivan orvoksi tässä pölkkypäiden ajassa.
    pp

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  4. Koska nykymenolla Euvosto-Suomen tulevaisuudessa ei siinnä edes mitään pelastavaa putkea saati valoa, nykyeliitti kiirehtii jättämään monumentein jälkensä taantuvan provinssin kupeille. Josko jokin turistipoloinen muutaman vuosikymmenen jälkeen eksyisi survival-matkallaan pällistelemään, mitä jäljelle kenties on jäänyt? On syytä käyttää paljon räjäytysvarmaa teräsbetonia...

    VastaaPoista
  5. http://www.hs.fi/talous/a1472618536614

    Automaatio vie työt. Nyt pitäisi keksiä kyllä siltoja rakennettavaksi,

    VastaaPoista
  6. Punavihreä mössöideologia hallitsee Helsingin kaupunkisuunnittelua. Täältä Kehä kolmosen ulkopuolelta on pantu merkille suunnitelma bulevardikaduista stadiin tulijoille, henkilöautojen häätäminen Hämeentieltä ja päätös Kruunusiltojen rakentamisesta.

    Raitiovaunut edustavat kömpelöä ja vanhentunutta teknologiaa. Kallis henkilöautoton silta on silkkaa tuhlausta.

    VastaaPoista
  7. Ihmettelen aina mistä HSL vetää ne tulokset, että "Euroopan paras joukkoliikenne" jne.
    Ilmeisesti HSL:n omat mainoskampanjat ovat niin tehokkaita, että sen on pakko olla sujuvaa julkista kaupunkiliikennettä, kun sellainen on otsikkokin jolla tätä kaikkea ihanuutta koko ajan hehkutetaan.
    Olen asunut kantakaupungin kaupunginosassa jossa mm. oli täysin herrassa tuleeko aamulla se ainoa julkinen, joka sinne ulottui vai ei. Jos ei tullut, pysäkillä seisoi joukkueellinen työmatkalaisia hoomoilasina. Sitten alkoi taksintilausruletti.
    Nyt kuljen joskus busseilla, jotka seisovat yhä enemmin niissä ruuhkissa, jotka on saatu aikaan mm. sen suurimman pyhän lehmän, pyöräteiden laajennuksilla.
    Pienen Helsingin kaupungin keskustan laidalta toiselle kestää puoli tuntia - julkisilla. Puhumattakaan autoista jotka on motitettu todella taitavasti ja saatu aikaiseksi ruuhkia jotka olisi kunnollisella tiestöllä helppo hoitaa.
    Mutta kun pitää leikkiä amsterdamiakööpenhaminaa-ja-lundia niin ei sitten.
    Talvi ei haittaa pyörivää ideologiaa.
    Tärkeintä on asenne, ei toimivuus.
    Eikä se että silloin nelisen kuukautta p-tiet ammottavat tyhjyyttään.

    Lisäksi pahoitan mieleni siitä, että julkisilla painelee yhä kasvava määrä ilmaismatkustajia joille ei tarkastusmaksua ole koskaan mikään uhka.
    Ja, joo, en tarkoita tässä nyt perinteisiä spurguja enkä varsinkaan koululaisia, vaan vikkelästi tätäkin yhteiskuntamme "ilmaispalvelua" käyttämään oppineita nuorukaisia.


    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytän tavallisesti busseja, vauhti on tosin n. 15 km/t, mutta niissä on vähemmän ilmaispalveluja käyttäviä. He liikkuvat junissa, joihin pääsee ilman maksuakin.

      Pyöräily on kai enemmän ideologiaa kuin todellista tarvetta. Jommat kummat pitäisi poistaa keskustasta, joko pyöräilijät tai jalankulkijat. He liikkuvat samoilla kaistoilla, eivätkä ainakaan pyöräilijät pysähdy. Vauhti on sama oltiin Keskuspuistossa tai rautatieasemalla.

      Kun vihreät päättävät Helsingissä, niin tähän on tultu. Rakennetaan kallis silta pyöräijöille, tuhotaan lentokenttä, jotta saataisiin keskusta-asuntoja työttömille maahanmuuttajille, ja kunnostetaan heille puistoja, leikkikenttiä, urheilukenttiä ja uimahalleja. Keskiluokalla ei ole enää varaa asua Helsingissä, sen sijaan ne, jotka eivät itse maksa kustannuksia, asuvat loistavasti keskustan palvelujen äärellä.

      Poista
  8. Kirves
    Todellakin ällikällä eli häpsningillä (punavuoreksi) täytyy, kun muuta ei voi,seurata suurissa kunnissa tehtäviä "investointi" suunnitelmia ja päätöksiä. Luulin , että raha kunnissa on kortilla.

    Julkisen puolen rahankäyttö tuntuu välillä aivan edesvastuuttomalta.

    Mitä suuremmista summista on kysymys, sitä välinpitämättömämmältä kunnallinen rahankäyttö tuntuu.

    Suurissa kaupungeissa tietenkin enemmän, mutta kyllä tätä ilmiötä pienemmissäkin kunnissa tavataan.

    Pienen kunnan ongelma on, että rahaa ei liiemmin ole. Vielä vähemmän tulevaisuudessa, kun väkeä kannustetaan muuttamaan paremmille metsästysmaille (ei kunnan toimesta) pehmeämmän leivän kortille ratikkalinjan varteen. Suuremmalla paikkakunnalla on helppo piiloutua suureen massaan.

    Pienellä paikkakunnalla päättäjät usein tunnetaan henkilökohtaisesti, ja heppoisista päätöksistä on vaikea vetäytyä kenenkään, tai EU-direktiivin taa.

    Ei ihme, että julkisen (kunnallisen) puolen talousongelmissa; kaupunkibulevardin, sillan, radan ml. raitiotie, "yhteisöllisen" tilan, talon etc. rahoitustarpeen edessä yksityisen kansalaisen etu, tai jopa hätä, saa väistyä.

    Kunnan pitäisi kai toimia asukkaansa hyväksi, eikä päinvastoin. Nyt asukas (ellei satu olemaan kansanvaihtoa varten tullut) on kunnan hallintoalamainen.

    Tottakai suurin osa hallinnosta on tosi hyvää ja pätevää ja työnsä vakavasti ottavaa virkamieshenkilöstöä. Heidän kuormaansa en tällä halua lisätä. Poliittisesti nimitetyt ovat
    sitten oman tarkastelunsa vaativa juttu. Hyvää ja harmi kyllä, huonojakin joukosta löytyy.

    Ongelma on ns. edustuksellinen demokratia, periaatteessa virkamiesten esihenkilöinä ja toiminnan valvojina.

    Heitä ei ole valittu pätevyyden , vaan valitsijoidensa määrän perusteella. Näin demokratia toimii. Poliittiset pyrkimykset, tai mitä sitten mieleen vaalikaudella juolahtaa, ohjaa heidän toimintaansa. Tottakai kirkasotsaisiakin on joukossa, tottakai hyväntahtoisia hölmöjäkin tarvitaan perässäjuoksijoita etc. Pätevöityminen tapahtuu yllättävän nopeasti verrattuna, vuosien ammattikoulutuksen ja opintojen vuoksi puurtaneiden henkilöiden ammatinharjoittamisen aloittamiseen vaadittavaan pätevöitymiseen.

    Mitä suurempi hanke, sitä enemmän tietämättömyyttä, kvasitietoa, kähmintää ja suoranaista sumutusta. Tulee mieleen Blues Brothers elokuvan repliikki; I didn't lie You, I told You shit.

    Yrityspuolella leväperäinen varojen käyttö ilman vastuuseuraamuksia ei juuri ole mahdollista. Eikä tilanteen tullen selvitä poliittisen vastuun excuusilla.

    Alaikäisten aiheuttamista vahingoista vanhemmat saattavat joutua maksamaan.

    Poliittisen rälssin erityisvapaus on vastuuvapaus tekemiensä päätösten seuraamuksista. Se oli vaan niin romanttista.

    Hy; demokratialla on hintansa.

    VastaaPoista
  9. Kun ne sillat ovat lopulta valmiit (sen jälkeen kun 259 miljoonan euron budjetti on räjähtänyt 500 miljoonan euron tuolle puolen ja aikataulu pitkittynyt vuodella, kahdella), huomataan ensin että talvella silloista tulee surmanloukku massiivista ja korkeista pyloneista putoavan jään takia. Sitten huomataan ettei pakkaskelillä, lumimyräkän jälkeen, oikein ratikalla voi ajaa. Samalla huomataan ettei sitkeinkään vihreä fillarinatsi oikein halua ajaa avomereltä puhaltavassa pakkasviimassa. Kuten ei oikein viitti kävelläkään/hölkätä. Sitten huomataan että ne saatanan uudet laajasalolaiset ostivat kuitenkin henkilöautoja, ja haluaisivat ajaa niillä Itikseen ja Iso Omenaan.
    Sitten voidaankin ruveta miettimään tunnelin tekoa, tai uuden, autoliikenteelle sopivan, sillan rakentamista vihreyden ja turhuuden muistomerkin viereen.

    Siihen asti Laajasalo on liikennemotissa.

    Mutta oli Hei! kuiteki niinku hiano idea, ja Guggenheimiin tulvivat miljoonat turistit tulee kans niinku tsekkaa Euroopan hianointa ja turhinta siltasysteemiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten muistetaan, että Laajasalon ja Kulosaaren väliin riittäisi 300m silta joten … :-))

      Poista
  10. Iloitsen joistakin uusista innovaatioista mitä 2000-luku on tuonut tullessaan. Yksi niistä on Googlen Street View jolla voi milloin tahansa käydä toteamassa miten maaseutumainen kaupunki valtavine viheralueineen Helsinki yhä on (tai ainakin oli kuvia otettaessa 2009-2010, tuskinpa se siitä oleellisesti on muuttunut 6 vuodessa?).

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.