tiistai 27. helmikuuta 2018

Rohkeita muotokuvia



Rohkeuden esimerkkejä

John F. Kennedy julkaisi aikoinaan kirjan Profiles in Courage. Kirja ei käsittele sotureita eikä temppuilijoita, vaan sen sijaan amerikkalaisia senaattoreita, jotka osoittivat ns. moraalista rohkeutta eli seurasivat omaa käsitystään moraalista eivätkä sen sijaan yleisen mielipiteen ja sovinnaisuuden sääntöjä. Sellaisistahan on nyttemmin muodostunut suorastaan ns. poliittisen korrektiuden koodeksi. Sen mestareista kannattaisi tehdä oma kirjansa.
Kennedyn sankarigalleriassa silmiin pistää senaattori Robert A. Taft, joka kritisoi Nürnbergin oikeudenkäynnin taannehtivaa juridiikkaa, joka soti normaaleja oikeudenkäytön periaatteita vastaan. Tämän ansiosta hän menetti mahdollisuutensa tulle republikaanien presidenttiehdokkaaksi.
Natsijohtajien kohtelusta voi olla montaa mieltä. Luulen, että ylivoimainen enemmistö oli useimmissa maissa hyvin tyytyväistä siihen, että kärkiryhmä sai kuolemantuomion ja monia varmaan harmittaa vielä sekin, että se pantiin täytäntöön niinkin lempeällä tavalla.
Mutta tämä on eri asia. Oikeusjärjestelmän on toimittava omien periaatteidensa mukaisesti, ellemme halua avata ovia totalitarismille, jossa se on nimenomaan alistettu korkeimmille poliittisille vallankäyttäjille.
Taftin esikuvallisuudessa kysymys ei kuitenkaan ollut edes tästä, vaan siitä, uskalsiko poliitikko riskeerata uransa puolustaakseen tunnustamiaan periaatteita vai ei.
Hän olisi varmastikin voinut juosta joukon mukana ja heitellä vielä lisää kiviä sen asian hyväksi, jota kansan enemmistö luultavasti kannatti. Sen sijaan periaatteesta kiinni pitäminen jopa sellaisessa asiassa, jossa oli odotettavissa oma tahriutuminen assosiaation kautta ja vahingoniloisen vastustajan nostama häväistyskampanja, osoitti todellista urhoollisuutta, siviilirohkeutta.
Tiedotusvälineitä seuratessa syntyy nykyään se käsitys, että yhä useamman mielestä ei ole lainkaan tärkeää tai ainakaan kovin tärkeää se, miten suuressa määrin joku henkilö pitää kiinni oikeana pitämisestään periaatteista. Sen sijaan on tärkeää ja ensisijaista se, miten hän niistä tiedottaa. Julkisuudenhallintahan se on taidoista jaloin ja sehän on kuta kuinkin sama asia kuin mainostus.
Myös jälkimmäinen yhdistettiin aikoinaan helppohintaisuuteen ja valheelliseen lipevyyteen. Kaiken maailman propagandan vastapainona nähtiin rehellinen kansan mies, joka sanoi asiat niin kuin ne olivat eikä siekaillut toimia sen mukaisesti, vaan antoi koirien haukkua.
Ajallemme hyvin vakavasti oireellisena pidän sitä, että ns. poliittisen(!) korrektiuden piiriin kuuluvat asiat ja käyttäytymismallit ovat levinneen jo kaikkialle, viruksen tavoin.
Tämän päivän laatulehdestä luen koko sivun jutun, jonka mukaan joku kaiketi jollakin tavoin tunnettu henkilö oli sähköpostissaan käyttänyt kiellettyä sanaa (neekeri). Asian kai oletetaan olevan jonkinlainen uutinen ja kukaties jopa skandaali.
Tässä tapauksessa tuo henkilö ei kai oletuksen mukaan ollut rohkea, vaan häpeämätön ja kaiketi sitten myös loukkasi jotakuta jollakin tavalla.
Rohkeutta sen sijaan nähtävästi osoitti joku Assholes-niminen teatteriryhmä, jonka hahmoihin kuului muun muassa valtavasta peräaukosta pilkistävä naama.
Arvostelun perusteella en päässyt selville siitä, miksi peräaukko tarvittiin yhdeksi esiintyjäksi ja mitä arvokasta kulttuurista hyvää mahdollisesti saisin esityksen katsomisesta.
Pääsin siihen käsitykseen, että kyseessä nyt yksinkertaisesti vain oli rohkeuden osoitus. Sitä jäin miettimään, mitä olisi tarvittu, jotta rohkeus olisi ollut vieläkin suurempaa. Olisiko esimerkiksi voitu esittää verisiä peräpukamia?
Kun nykyään puhutaan rohkeudesta, tarkoitetaan nähdäkseni juuri tämän lajin rohkeutta, ei sen lajin, jota Kennedy kirjassaan esitteli. Minusta tämä on vakava askel taakse päin, mikäli katsomme asiaa kulttuurin arvojen eikä ns. uusien ulottuvuuksien eskalaation näkökulmasta.
Samassa lehdessä on tänään myös juttu siitä, miten tieteellinen artikkeli siitä, että siirtomaavalta, kolonialismi olisikin tuonut mukanaan myös edistystä, oli aiheuttanut valtavan reaktion tappouhkauksia myöten.
Tämä jos mikä on hälyttävää. Terve järki sanoo tyhmällekin, mikäli hän uskaltaa edes vähän ajatella, että ilman siirtomaavaltaa monet kulttuurit (tai niihin verrattavat ryhmät, ellei kulttuureja ole…) polkisivat yhä paikallaan ja usein luonnon armoilla, mikä nyt sinänsä saattaisi olla hyvä tai huono asia.
Se, että ne pääsivät mukaan modernisaatioon ja osallisiksi sen siunauksista ja kirouksista, tapahtui kolonialismin kautta.
Se, mitä olisi voinut tapahtua ilman kolonialismia, kuuluu uskon, eikä tiedon alaan. Siitä sopii olla monta mieltä, eikä mikään estä vaikkapa ajattelemasta, että kolonialismin kirous oli juuri siinä, että se pelasti miljoonat ja jopa miljardit ihmiset ennenaikaiselta kuolemalta, mikä saattoi ekosysteemin pois tasapainosta.
Ehkä pahinta onkin ollut, että länsimaat irtosivat primitiivisyydestä kehittäessään nuo Niall Fergusonin mainitsemat killer apps(!), joiden ansiosta yhä enemmän ihmisiä paitsi syntyy, myös kuolee.
 Olipa asia miten tahansa, länsimainen tieteellinen ajattelu ei voi sietää kysymisen tukahduttamista ja omien asenteiden kannalta vieraiden tutkimustulosten esittämistä. Se kuuluu barbariaan ja (anteeksi nyt!) keskiaikaan.
Argumenttiin on yksinkertaisesti vastattava vain ja ainoastaan argumentilla. Tieteen maailmassakin epäilemättä saatetaan saalistaa ”klikkauksia” ja venyttää tutkimustulosten tulkintaa. Tiede ei kuitenkaan saa muodostua miksikään mainostuksen ja ”julkisuudenhallinnan” maailmaksi, muuten matkamme kohti uutta keskiaikaa nopeutuu tarpeettomasti.
Mikäli länsimainen yhteiskunta in corpore menettää sen moraalisen rohkeuden, jota Kennedyn esimerkissä edusti Taft ja pyrkii sen sijaan kunnostautumaan työntämällä päätään erilaisiin aukkoihin, voimme puhua rohkeuden, urhoollisuuden rappiosta.
Kyllä se taitaa olla tosiasia.

17 kommenttia:

  1. Erään somekansalaisen mielestä "Venäläisyyteen kuuluu ajatus Isosta Pahasta Natosta, joka leviää kuin tulviva myrkkyliemi uhaten saastuttaa kohta jopa Äiti Venäjän. Vain Putin voi padota tuon uhan, ja pelastaa siten urhean, uskollisen ja oikeamielisen kansansa."

    Suomessa media, osin hallintokin, luo tuollaista kuvaa elämisestä ilmestyskirjan pedon vieressä. Niinpä jos kadunmies nostaa hattua pihapiiriin muuttaneelle viehättävälle venakolle, seurakunnan sielunpaimen saa siitä tiedon naapuruston naisilta viimeistään seuraavana sunnuntaina.

    Ymmärtääkseni Israelissa ylläpidetään samanlaista kokonaisvaltaista maanpuolustushenkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin nähdä yhtäläisyyttä Trumpin päätöksessä siirtää suurlähetystö Jerusalemiin ja Amos Andersonin museon pulttaamisessa Lasipalatsin peruskallioon.

      Poista
    2. Korjauksena nimimerkki Kamuselle, että se on Ukraina eikä Israel, joka sijaitsee kanssamme ilmestyskirjan pedon vieressä. Mutta kokonaisvaltaisesti varmasti puolustautuvat, totta kai.

      Poista
    3. Totta maar Ukraina kuuluu samaan änkyräporukkaan Suomen ja Israelin kanssa. Kiovassa pitkään asunut Halla-aho kuuluu olevan kirkkoslaavin tohtori ja Huhtasaari jumaloi Israelia ja raamattua.

      Poista
  2. "moraalista rohkeutta eli seurasivat omaa käsitystään moraalista eivätkä sen sijaan yleisen mielipiteen ja sovinnaisuuden sääntöjä. Sellaisistahan on nyttemmin muodostunut suorastaan ns. poliittisen korrektiuden koodeksi." 

    Nyt täytyy sanoa, että minä olen ymmärtänyt poliittisen korrektiuden käsitteen juuri toisin eli että se on sitä, että korrekti juoksee joukon mukana turvautumatta ns omaan moraaliseen kompassiin, jota myös omatunnoksi taikka vaikutukseksi kutsutaan. Olen ymmärtänyt, ettäjälkimmäinen tapa on se, mitä länsimaiden etiikan pitkä historia on pitänyt tavoitteena ts hyveenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, tulipa ilmaistua asia kömpelösti.

      Poista
    2. Miten niin kömpelösti ilmaistu?
      Minusta koko erinomaisen blogin sanoma oli täysin selkeä. Asiat toki ilmaistiin mediapoliittisesti korrektisti, mikä on välttämätöntä, jollei halua poliittisesti korrektin eliitin ja sen turvallisuusjoukkojen vainon kohteeksi.

      Poista
  3. Siinä mielessä blogissa selostettu kolonialismikeskustelu herättää huolta tieteen tulevaisuudesta. Jos tietyt kysymyksenasettelut kielletään jo etukäteen, ollaan lähellä sitä, että tiede taantuu eikä voi viedä meitä eteenpäin. Tosin sama keskustelu käytiin jo Tatu Vanhasen tutkimusten osalta.

    VastaaPoista
  4. Vihervassarifeministeillä on median ilmaherruus ja sieltä he tulevat pommittamaan kaikkea epäilyttävää ja epäilyttävää on yrittää olla eri mieltä heidän kanssaan. Tietysti voit olla eri mieltä, vaikka tulevan kevään muodista, jostain elokuvasta tai trendistä. Sen he sallivat koska sananvapaus, mutta pyhistä arvoista pitää olla samaa mieltä ilmaherruuden pitäjien kanssa. Ainakin jos haluat pitää työpaikkasi tai asemasi jonkinasteisena hyvänä julkiksena.
    Pyhiä ovat kaikki naisten asiat, maahanmuutto, ilmastonmuutos ja kaikki näitä pikkuisenkaan sivuavat jutut.

    En ole tarpeeksi julkkis ja jo muutenkin menneen talven lumia, mutta olisi kiva kuvitella, että jotkut mummot alkaisivat kertoa vaikka somessa minkäläinen perhanan pukki ja vonkaaja olin joskus kuuskytluvulla. Näin eläkeläisenä minä en tietenkään pyytelisi mitään anteeksi vaan lisäisin löylyä alkaen muistelemaan, miten kivaa oli yöt läpeensä vongata, koska silloin pelin henki todella aika usein oli, vie sie mie vikisen. Ei silloin tullut korville, kun tuon oikein oivalsi, mutta myönnän, että aika on muuttunut ja minäkin muutin tapojani jo seitkytluvun puolella.

    VastaaPoista
  5. Onko sinulla nyt uusi tekstieditori, kun muutamassa kirjoituksessa on kappaleen merkkinä <--div--> ja <--/--div--> eikä perinteiseen tapaan <--p--> <--/--p-->.

    Minun tekstipohjainen, vanhanaikainen kenties, selain vetää kappaleet yhteen ja firefox'kin erottaa ne vain yhdellä rivinvaihdolla.

    VastaaPoista
  6. Puuttuu rohkeus nousta poliittista korrektiutta vastaan. Mielellään eletään valheissa tai ei edes ymmärretä, että ne ovat valheita niin laajalle levinnyttä ja kyseenalaistamatonta esim. nykyinen relativistinen kulttuurikäsitys on. Kirjassa How the West won viitataan moniin näistä myyteistä, joiden varassa länsimaiden kritiikitön yliopisto-opetus lepää.

    Ylistetään islamin kulttuuria, minkä uskotaan olleen jopa länsimaisen kulttuurin yläpuolella, vaikka totuus "arabialaisesta" kulttuurista on, että sen loivat alistetut kristityt ja juutalaiset dhimmit, ja kun heidät lähes täysin 1300-luvun loppuun mennessä oli tuhottu, käännytetty tai orjuutettu Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, niin muslimikulttuuri "palasi" ikuiseen takapajuisuuteensa, koska sitä loistokautta, mihin islamofiili-tutkijat haluavat uskoa, ei ollut koskaan ollutkaan.

    Kirja käsittelee uskontojen merkitystä ihmisyhteisöjen kehityksessä, ja korostaa kristinuskon merkitystä länsimaisen sivistyksen todellisena synnyttäjänä. Tutkijoita on vienyt harhapoluille esim. vastenmielisyys katolilaisuutta kohtaan, ja kun Max Weber kirjoitti kirjansa protestantismin yhteydestä kapitalismiin, niin hyvin laajasti on omaksuttu käsitys, että protestantit loivat kapitalismin hengen. Kapitalismi syntyi Italian kaupunkivaltioissa 1000-luvun loppuun mennessä, sen uskonnolliset juuret löytyvät suurilta katolisilta luostarien maataloustiluksilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "koska sitä loistokautta, mihin islamofiili-tutkijat haluavat uskoa, ei ollut koskaan ollutkaan."

      Kyllä se oli 800-900-lukujen Bagdadissa, lue kaikki Tuhat ja yksi yötä (laaja versio), itse luotuna joskin vahvalla persialaisvaikuteilla. Se on sitten toinen juttu, että 1200-luvun puolivälinen mongolivalloitus käänsi tuon kulttuurin laskuun.

      Poista
    2. Olikohan Bagdadin kulttuuri sittenkään islamilaista? Loistava kaupunki Tigris-joen rannalle rakennettu Jumalan lahjaksi kutsuttu paikka oli. Tieteen ja arkkitehtuurin keskuspaikka. Alue oli vanhaa Persiaa, ja kaupunkia suunnittelivat zarathustralainen ja juutalainen arkkitehti. Esikuvat persialaisesta ja bysanttilaisesta maailmasta. Rakentajat kutsuttiin ympäri imperiumia, vääräuskoisia rakentajia ei sivuutettu, kaupunki oli hyvin kosmopoliittinen, ja sen arabialainen kulttuurituotanto paljolti muiden kuin muslimien tekemää, pääasiassa arabiaksi käännettyä kreikkalaista ym. kirjallisuutta. Kääntäjät kristittyjä dhimmejä. Kehuttu matematiikkakin pääasiassa hinduilta peräisin, vaikka muslimitutkijoita toki tällä alueella oli, mutta on todennäköistä, että lähes kaikki ennen 900-lukua alueella vaikuttaneet tutkijat olivat nestoriolaisia kristittyjä. Astrologit tähtiä palvovasta pakanalahkosta…Loistokausi oli, mutta voiko sitä kutsua islamilaiseksi.

      Poista
    3. Ainakin kirjallisuus, runous ja musiikki oli. Se, mikä pääpointtini oli, että tuolloin islam tai sen tulkinta ei ollut elämänkielteistä niinkuin nykyisten salafistien, katsoo ym.tai esim hovissa vaikuttaneen Abu Nuwaisin runot, niistä ei viiniä, seksiä eikä muutakaan elämäniloa puutu.

      Poista
    4. Ainakin kirjallisuus, runous ja musiikki oli. Se, mikä pääplinttini oli, että tuolloin islam tai sen tulkinta ei ollut elämänkielteistä niinkuin nykyisten salafistien, katsoo ym.tai esimhovissa vaikuttaneen Abu Nauraisin runot, niistä ei viiniä seksiä eikä muutakaan elämäniloa puutu.

      Poista
  7. Hyvä havainto kolonialismin ehkä kohtalokkaimmasta saavutuksesta. Antibioottien kehittäjät tekivät suuremman vahingon kuin myrkkykaasujen kehittäjät. Melankolisia tunnelmia paukkupakkasessa... -jussi n

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.