keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Jumala Ranskassa


Jumala Ranskassa

Törmäsin juuri venäläiseen sananparteen, jonka mukaan Venäjän Jumalalla ei ole hoidossaan mikään laiskan virka.
Ilmaukseen, jonka mukaan Venäjän Jumala on mahtava, Русский Бог могучий törmää aina silloin tällöin. luulen, että tässä on myös hyvä muistaa, että pyhä ihmeidentekijä Nikolaus (Siis Santa Clausin esikuva) on venäläisessä perinteessä potšti Bog, eli melkein Jumala. Sen mukaisesti häntä myös palvotaan.
Nikolailla on valtavasti työtä suojellessaan matkaajia ja merenkulkijoita, lapsia, kalastajia, oikeusmurhien uhreja ja monia, monia muita.
Riemastuttavan kuvauksen Venäjän jumalasta saa joka tapauksessa Pjotr Vjazemskin runosta Russki Bog:
Русский Бог

Нужно ль вам истолкованье,
Что такое русский бог?
Вот его вам начертанье,
Сколько я заметить мог.

Бог метелей, бог ухабов,
Бог мучительных дорог,
Станций - тараканьих штабов,
Вот он, вот он, русский бог.

Venäjän Jumala on luonnon hankaluuksien, kurjuuden ja arkipäivän tylsyyksien haltija, yksikertaisten, kärsivien viluisten ja nälkäisten maalaistollojen ja hedelmättömien maiden, mutta myös Pyhän Annan kunniamerkkiä kaulassaan kantavien ja kahden lakeijan seuraamien ylimysten:

Бог голодных, бог холодных,
Нищих вдоль и поперек,
Бог имений недоходных,
Вот он, вот он, русский бог.


Бог всех с анненской на шеях,
Бог дворовых без сапог,
Бог в санях при двух лакеях,
Вот он, вот он, русский бог.
Hölmöille Venäjän Jumala on antelias, mutta viisaille armottoman ankara, hän on myös kaiken sopimattomuuden herra:

К глупым полон благодати,
К умным беспощадно строг,
Бог всего, что есть некстати,
Вот он, вот он, русский бог.


Sattuupa olemaan niinkin, että Venäjän Jumala on erityisen suopea kaiken maailman kulkureille, jotka ovat sattuneet Venäjälle löytämään ja saksalaisille aivan erityisesti…

Бог бродяжных иноземцев,
К нам зашедших за порог,
Бог в особенности немцев,
Вот он, вот он, русский бог.

No, Vjazemski nyt oli noita Puškinin aikalaisia. Siihen aikaan ja myöhemminkin saksalaisten valtava määrä ja korkea arvostus virkakoneistossa herätti yleistä närää ja tunnettu on muuan anekdootti, jolloin muuan ansioitunut herra vastasi keisarille, kuin tämä kysyi, mitä palkintoa hän haluaisi, että hän toivoisi tulevansa nimitetyksi saksalaiseksi…
Kysymys siitä, mitä kansallisuutta Jumala oikeastaan edustaa, ei ole vailla kiinnostavuutta. Yleisestihän tiedetään englantilaisten ennen muinoin ajatelleen, että hänen äidinkielensä oli juuri englanti.
Luulen, ettei tämä käsitys levinnyt anglosaksista maailmaa laajemmalle, ennen kuin aivan viime aikoina. Nythän se näyttää olevan meilläkin yleisenä oletuksena.
Joka tapauksessa ranskalaisen Jumalan käsite on yleisesti tunnettu. Ranskalaiset itsekin, tunnetulla vaatimattomuudellaan, käyttävät sitä. Voi elää tai olla onnellinen kuin Jumala Ranskassa: vivre comme Dieu en France/Heureux comme Dieu en France.
Tätä käyttävät myös englantilaiset ja muut ranskalaisten naapurit ja sanaparsi lienee alun perin saksalainen. Ainakin se on hyvin vanha. Kaiketi Ranska ennen muinoin oli hyvinvoinnin esikuvamaa: maaperä ja ilmasto olivat suotuisat ja hallintokin kelvollinen.
Amerikkalaiset näyttävät joskus 1900-luvulla keksineen sanonnan Live the life of Riley. Kuka tämä ”raili” alun perin oli, on epäselvää.
Portugalilaiset näyttävät käyttävän sanontaa de boa com a vida. Boa vida ei viittaa samannimisen käärmeen laiskaan ruuan sulatteluun, vaan siihen, että asiat ovat hyvin.
Kuitenkin vanhan kansan käsitys maanpäällisestä paratiisista näyttää usein liittynee keskeisesti aineelliseen toimeentuloon.
Kun joka päivä sai syödäkseen mitä halusi eikä tarvinnut työssä rasittua, oltiin ainakin jo lähellä paratiisia.
Vanhan sananparren mukaan Hyvä on keisarin eleä, saunanlаuteill’ makkoap ja voisulloa syöp! Mitäpä tuohon enää pystyisi lisäämään. Keisarilla Pietarissa lienee suomalaisen mittapuun mukaan ollut samanlaiset olot kuin Jumalalla Ranskassa.
Mainiosti kohdeltiin toki myös piispaa pappilassa, mutta ehkäpä siitä kuitenkin puuttui se paratiisillinen, ikään kuin rajoittamattoman mukavuuden elementti, mikä näyttäisi liittyvän saunassa makailevan keisarin huolettomaan oloon.

22 kommenttia:

  1. Samaa tarkoittava, mutta vähän matalammissa sfääreissä liukuva sanonta, jonka olen äidiltäni kuullut on: "Istuu kuin ruustinna pappilassa".
    Kirkonmiesten hommia lienee aina pidetty kevyinä kansan keskuudessa. Ei ole nälkä yllättänyt pappiloissa.

    VastaaPoista
  2. Venäjän Jumalalla ei ole hoidossaan mikään laiskan virka, vaan laiskastipas Hän näkyy sitä hoitelevan - Venäjän historiasta päätellen.

    VastaaPoista
  3. "myöhemminkin saksalaisten valtava määrä ja korkea arvostus virkakoneistossa herätti yleistä närää ja tunnettu"

    Eikö kuuluisa ooperan kirppuaaria kuvaa juuri tuollaista suosikkia, joka toi sukunsakin hoviin, mutta raapia ei saanut...

    Aariahan tunnetusti päättyy sanoihin "jos mulla ois kirppu, oitis tappaisin mä sen"

    (Hyvä esimerkki muuten miten "rakentavaa" kritiikkiä voidaan esittää myös itsevaltiuden vallitessa.)

    VastaaPoista
  4. Keskustelu Venäjästä jatkunee


    Бог голодных, бог холодных,
    Нищих вдоль и поперек,
    Бог имений недоходных,
    Вот он, вот он, русский бог


    ”Jos tämä perusaksiooma ei sovi blogin tyhmille/viisaille lukijoille, kannattaa lopettaa lukeminen, kommentoinnista puhumattakaan, ja siirtyä mielestään viisaammalle/paremmalle blogille blogiavaruudessa.”

    Juuri tätä yllä olevaa lausuntoa olenkin ampunut alas Vihavaiselta kommenteissani.

    ”kannattaa lopettaa lukeminen”: pystynkö minä siihen? Enpä usko. Uskokoot ne, jotka ovat uskovaisia ihan mistä tahansa soopasta/yms.

    ”kannattaa lopettaa lukeminen, kommentoinnista puhumattakaan”: Lopetan/lopettanen kommentointini tähän: miksi sivilisaatioiden syntymisestä ja tuhoutumisesta ei saa vittuilla Vihavaisen blogissa? Venäjä on ollut kuolevana/itseään tuhoavana sivilisaationa jo monet vuosisadat: Dekabristit, Marx, Engels, Lenin, Stalin, KGB, jne. Tyhmä/viisas, Viisas/tyhmä Vihavainen ei taida tietää näistä asioista yhtään mitään, koska ne olivat aikoinaan kiellettyjä Suomessa.

    ”Suomen joutuminen sotaan vuosina 1939 ja 1941 on jo niin moneen kertaan kaluttu asia, että hyvin luonnollisesti herää kysymys, miksi sitä nyt vielä taas kerran setvitään. Onko löytynyt jotakin uutta ja mullistavaa, joka muuttaa käsityksiämme?”

    ”ja siirtyä mielestään viisaammalle/paremmalle blogille blogiavaruudessa”: Tämä ei taida onnistua. Ainakaan lähiaikoina. Sori.

    Kommentointia Suomen historiasta pitää aloittaa/ehdottomasti täytyy aloittaa nimenomaan vuodesta 1918, jolloin dekabristit/ryssät/bolshevikit/marxilaiset, yms. aloittivat Suomen valtauksen.

    Professori Vihavaisella ei tällaiseen projektiin ole edellytyksiä, varmaanikin putinilaisista syistä. Tietysti putinilaisista syistä.!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Professori Vihavaisella ei tällaiseen projektiin ole edellytyksiä, varmaanikin putinilaisista syistä. Tietysti putinilaisista syistä.!"

      Nyt kyllä tekee mieli rientää blogistin tueksi: ei hän todellakaan mikään putinisti ole. Olisinpa valmis sanomaan, että hän on varsinainen tolkun ihminen järjettömän russofobian ja järjettömän russofilian välisellä veitsenterällä, sanalla sanoen suomalainen realistinen isänmaan ystävä, joilla on mielipiteidensä takana myös todellista kirjoihin ja jopa alkuperäislähteisiin perustuvaa tietoa.

      Poista
  5. Alkuperäinen "Riley" lienee ollut irlantilainen Willy Reilly, josta kertova balladi tuli monen sukupolven kuluttua suosituksi Amerikassa ihan 1800-luvun lopussa.

    1900-luvulla nimen kirjoitustapa englantilaistui ja oli nykymuodossaan jo ensimmäisen maailmansodan rintamilla.

    Yksi ensimmäisistä muistamistani televisiosarjoista oli The Life of Riley, pääosassa William Bendix. Sen tekeminen lopetettiin kai 1958, mutta Suomessa sitä näytettiin 60-luvun alussa. Sarjan nimi oli tiukan ironinen: Rileyn elämä ei koskaan sujunut leppoisasti eikä suunnitelmien mukaan.

    VastaaPoista
  6. Ranskassa sanotaan että valta on kielessä, diskursseissa.

    Siellä tiedetään miten käy, jos talonpito annetaan akoille. Käy kuin suomenkieliselle medialle, jolle valitaan johdonmukaisesti päätoimittajaksi naisia.

    Länsimainen ajattelun historia on miesten. Se korjataan lopettamalla ajattelu. Asetutaan eläinten tasolle. Se hallitsee mitä jalkojen välissä. Miehetkin, mutta vain he myöntävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielen, siis diskussin merkitys Ranskassa käynhyvin ilmi Laurent Binet'n kirjasta La septptième fonction du langage, Qui a tue Roland Barthes? Teos on ilmestynyt hiljan myös suomeksi. Kannataa luke, sehän on lähinna dekkari, mutta todella kielen merkitystä syvällisesti pohtiva kirja.

      Poista
    2. Eikös pitäisi kirjoittaa sama suomeksi suomalaisilla kokemuksilla, omien aistien havaintoihin perustuen. Eri asia kuka julkaisee, mutta siihenkin löytyy netin kautta apua, vaikka Saksasta. Eivätkä tarvitse esilukijoita.

      Poista
    3. Taisipa olla niin, että viime sunnuntain Hesarissa lueteltiin peräti viisi 1900-luvun alun huippufilosofia, joiden kaikkien perusajatus oli, että kieli määrää tietomme rajat, ts mitä ei voi kielellisesti ilmaista, sitä ei voi tietää/ymmärtää. Juuri tätä kuvaa L. Wittgensteinin usein siteerattu lause "mistä ei vi puhua, siitä pitää vaieta".

      Ranskalaisella kielialueella on hyvin kauan painotettu kielen merkitystä ja se on ollut vallan väline niin valtion yhtenäistämisessä kuin erottautumisessa (esim Versaillesin hovissa kehittyi kielellisiä eroja).

      Poista
    4. "kieli määrää tietomme rajat, ts mitä ei voi kielellisesti ilmaista"

      Paremminkin kieli määrää sen, minkä osajoukon ajatuksistamme ja tiedoistamme pystymme muuntamaan sanalliseksi viestiksi.

      Poista
    5. "Paremminkin kieli määrää sen, minkä osajoukon ajatuksistamme ja tiedoistamme pystymme muuntamaan sanalliseksi viestiksi."

      Idea kai oli nimeenomaan siinä, että meillä ei ole mitään kieltä edeltävää tai ulkopuolista ajatuksia tai tietoa, tunteita ja affekteja ehkä. Toisin sanoen ajattelu tapahtuu vain ja yksinomaan kielellä.

      Poista
    6. Edellinen Anonyymi: "Toisin sanoen ajattelu tapahtuu vain ja yksinomaan kielellä."

      Juju on siinä, että ajattelu ei tapahdu kielellä, vaan mielikuvilla. Kieli ei ole ajattelun väline, vaan ajatusten ilmaisemisen väline.

      Poista
    7. Anon: "ajattelu ei tapahdu kielellä, vaan mielikuvilla."

      Jotenkin en osaa kuvitella mitä tuo AJATTELU mielikuvilla saattaisi olla esim. filosofiassa, koska suuri osa ajattelusta tapahtuu käsitteillä, jotka ovat kielen osia.

      Sen verran voin antaa periksi, että kokeelliset aivotutkijat ovat tehneet kokeita, joissa ihmiset on pantu valitsemaan jotain ja todenneet, että aivotoiminnassa tapahtuu jotain jo ennen valinnan ilmaisua, jopa niin, että tutkija on voinut ennustaa valinnan. Tämän tuloksen valossa on jopa kieletty vapaan tahdon olemassaolo. 

      Poista
    8. "Jotenkin en osaa kuvitella mitä tuo AJATTELU mielikuvilla saattaisi olla esim. filosofiassa, koska suuri osa ajattelusta tapahtuu käsitteillä, jotka ovat kielen osia."

      Käsitteet ovat syntyneet siten, että ensin joku ajattelija on tehnyt oivalluksen, kehitellyt sille sanan, ja lopuksi työstänyt sanalle määritelmän, jotta muutkin käsittäisivät, mikä oli se alkuperäinen oivallus. Siis ensin ajatus, sitten sen ajatuksen ilmaisu kielellä.

      Poista
  7. Turku nimettäköön Suomen Vatikaaniksi. Arkkipiispa Vikström kutsui Suomen eurooppalaisimmaksi kaupungiksi. Hän pelkäsi suomalaisten hullaantuvan ranskalaisesta. Sieltä kun hyvän ohella myös kaikki paha alkaa, revoluutiot sun muut.

    VastaaPoista
  8. Juutalaisilla ja suomalaisilla on ainakin yksi yhteneväisyys; molemmat pitävät itseään Herran valittuna kansana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos on kuten minä, eli habloryhmää E-M35 eli Askenaasijuutalainen ja suomalainen, niin olenko kahdesti valittu?

      Poista
  9. Tänään vihitään ilon ja riemun muuri Erottajan aukiolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi maata, yksi tulevaisuus: toisessa kaksi kieltä yksi mielipide, siksi kusi sukassa; toisessa yksi kieli sata mielipidettä, siksi diskuteerataan.

      Poista
    2. Minkäs teet, niillä korteilla on pelattava, mitkä on jaettu. Ehkäpä siellä toisessa maassa on ollut enemmän rauhaa ja varallisuutta, mikä sallii kaikkien mielipiteiden kukkia. Täällä meillä olot ovat ankarammat.

      Poista
    3. Ei ole enää kiveen hakattuja totuuksia, paitsi äärijuutalaisilla ja Suomen herroilla. Muut luottavat omien aistien välittämiin havaintoihin, ruma on rumaa vaikka vääntäisi kivestä.

      Poista

Kirjoita nimellä.