Ukko ja poroporvarikaarti

Ukko ja poroporvarikaarti

Jokaisessa ammatissa on omat vaaransa ja riesansa. Merirosvoilla on useissa kaupungeissa vastassaan porvarikaarti, joka koostuu kaupungin kiukkuisimmista asukkaista. Kuka on aseistettu hilparilla,  kuka peitsellä, kuka nuijalla. Maaseutukaupungeissa näkee myös viikatteita ja heinähankoja. Väkipyssyjä oli aikoinaan ollut, mutta ne oli myöhemmin järjestyssäännössä kielletty, kun asekoulutusta saamattomat kaartilaiset laukoivat aseitaan vahingossa ympäri seiniä ja ikkunoita. Oli ollut myös haavoittuneita.

Sirpalesaaren porvarikaarti oli erityisen pahamaineinen merirosvojen keskuudessa, sillä se koostui filistealaisista maahanmuuttajista, joita nimitettiin poroporvareiksi. Sen aseistus oli hyvä ja jokaisella oli muun muassa saksalaismallinen piikkikypärä Pickelhaube, jota monet käyttivät vapaa-aikanaankin halutessaan korostaa poroporvarillisuuttaan.

Kerran Ukko oli kiinnittynyt Sirpalesaaren rantaan aikomuksenaan tervata aluksen kantta. Kun hän palasi keulapiikistä kannelle tervasangon ja sudin kanssa, olivat Sirpalesaaren filistealaiset jo kampeamassa partaan yli laivaan. He eivät edes koputtaneet, mitä Ukko piti hyvin pahana, sillä hänen laivassaan oli tapana sanoa, ettei siellä siedetä kahta asiaa: huonoa käytöstä ja liberaaleja ajatuksia.

Ukko oli nyt yksin kymmentä filistealaista vastassa, sillä miehistö veteli hirsiä kajuutassa. Koska Ukko oli nuori ja vikkelä, hän kuitenkin onnistui tervasudillaan ajamaan koko porukan laivasta pois. Samalla miehistö jo heräsi ja miehitti tykit, jotka oli ladattu kartesseilla. Filistealaiset olivat onnistuneet vain anastamaan Regina Linnanheimon perälipun, mutta asia oli helposti korjattavissa.

Niinpä Regina Linnanheimo erkani majesteetillisesti Sirpalesaaren laiturista ja Ukko ilkkui tervatuille ja noloille filistealaisille: ”Muistakaapa ensi kerralla koputtaa, tai muuten saatte naamaanne tervan sijasta mönjää!” Ukko nimittäin käytti aluksen ruostesuojaukseen punaista lyijymönjää, joka oli Sirpalesaaressa kiellettyä, koska sitä ei saanut millään lähtemään pois.

Ukko oli suuttunut poroporvarien kavaluudesta ja harkitsi hetken jo Regina Linnanheimon haisevan septitankin tyhjentämistä Sirpalesaaren rantaan, mutta hillitsi sitten itsensä kun muisti, että kaikille on oltava kohtelias eikä hyvä käytös maksa mitään. Olisipa hienoa, jos filistealaisetkin sen oppisivat. Mutta mikäli Ukkokin näyttäisi huonoa esimerkkiä, niin tilanne saattaisi vain pahentua.

Ukko antoi nyt ruorin aluksen nuoremmalle perämiehelle, jonka nimi oli Pekka Punakara ja pyysi tätä ohjaamaan kompassisuuntaan 180 eli suoraan etelään. Ukko tarkisti suunnan vielä eksymätaulukosta, joka oli valmistettu siten, että siihen oli merkitty muistiin kaikki ne kerrat, kun Regina Linnanheimo oli eksynyt reitiltään. Karilleajojen paikat oli merkitty taulukkoon punaisilla vinoristeillä.

Niin Regina Linnanheimo kiiti kuin lokki kohti etelää. Siellä odottaisi Viro ja uudet seikkailut.