torstai 3. lokakuuta 2013

Puhutaanpa korrektisti



Tataarit ovat parempia

Aluksi kerrottakoon muuan tositapaus. MGU:n (Moskovan valtionyliopiston) tataarilainen osakunta (землячество) valitti rehtorille, että opetuksessa oli käytetty tunnettua sananpartta ”Kutsumaton vieras on tataaria pahempi.” Tästä huomautettuna asianomainen opettaja vastasi muuttavansa sananparren muotoon ”Kutsumaton vieras on tataaria parempi”.
Luultavasti kaikki osapuolet olivat nyt tyytyväisiä. Кärsiväksi osapuoleksi jäi vain venäjän kieli, jonka perinteeseen ensin mainittu muoto joka tapauksessa kuului. Tässä siis esimerkki ns. ”poliittisesta korrektiudesta”, joka on Venäjällä yhä varsin harvinaista. ”Poliittinen korrektius” on pohjimmiltaan totalitaarinen virtaus, joka haluaa väkivalloin muuttaa henkistä kotimaatamme eli kieltämme poliittisilla päätöksillä. Se siis haluaa viedä poliittisen mahtikäskyn sellaiselle inhimillisen elämän tasolle, minne sillä ei perinteisesti ole ollut mitään asiaa.
Monet miestä eivät varmaan pidä neekereitä lähtökohtaisesti mitenkään muita ihmisiä huonompina mutta eivät myöskään parempina. Siitä huolimatta tuon sanan käyttö on kielletty. Joku voi väittää, ettei sanoja ole mahdollista kieltää, mutta  katsokoon tietokoneensa oikeinkirjoitusohjelmaa ellei usko.
Vastaava kohtalo on ollut sanalla ”ryssä”. Aleksanteri ensimmäinen, rakastettu ja palvottu hallitsijamme ilmoitti suomeksi olevansa ”keisari yli koko ryssänmaan” ja Seitsemässä veljeksessä muisteltiin, miten ”ryssät vetivät mitaali-kanuunia kirkon sivuitse”. Kun yritettiin matkia vierasta puheenpartta tuli veljeksille mieleen ’”kappusivai!’ sanoi ryssä”.
”Ryssä” oli tietenkin Suomessa alun perin prestiisiä nauttivan hallintokielen, ruotsin sana ja sellaisena täysin neutraali. Pejoratiivisena käytettiin ruotsissa moskovalaisuuteen viittaavaa termiä ”moskovit”, jolla on vastineensa puolassa ja ukrainassa, ”moskal”.
Mielestäni on syytä uskoa, että ”ryssä” oli suomessa alun perin paitsi korrekti, myös enemmän tai vähemmän prestisiöösin, ellei nyt suorastaan myönteisen latauksen omaava sana, sitähän käytettiin juuri virallisissa yhteyksissä.
Ikivanha suomen sana ”venäläinen” saattoi pikemminkin olla se, johon negatiiviset asiat assosioituivat. Kertoihan kansanruno, miten ”Venäläinen, verikoira, tappoi isän, tappoi äidin, tahtoipa minutkin tappaa…”
Kun monien vuosisatojen ajan kahden maan naapuruuteen kuului tuonkaltaisia asioita, ei sana sinänsä paljoa merkinnyt. Sen tuottama assosiaatio kertoi jo kaiken.
Uudessa kirjassani (Ryssäviha, Minerva, Hki 2013) en ole ryhtynyt tutkimaan, milloin ”ryssästä” tuli pejoratiivinen sana vai oliko se ollut sitä aina. Tästä vi tekijää tietenkin syyttää, mutta puolustaudun sillä, että teemaan kuuluu paljon muita ja tärkeämpiäkin asioita. Selvää ainakin näyttäisi olevan, että ns. kiellettyjen sanojen kategoriaan ”ryssä” pääsi vasta sotien jälkeen.
Pitäisin mahdollisena, että sana ”ryssä” sai eräänlaisen vulgaarin luonteen vasta siinä vaiheessa, kun suomalaisuusväki tuomitsi sen svetisisminä. Siitä lähtien sivistyneen suomalaisen oli syytä puhua korrektisti ”venäläisestä” ja ”ryssää” jäi käyttämään vulgaari rahvas, hoi polloi.
Mikäli oli tarvetta puhua ”hammasta purren”, sopi tietenkin käyttää vulgaaria sanaa. Meillähän ei ”moskoviiteista” koskaan alettu puhua. Vedän hihasta, että ”ryssään” sisältyvä arvolataus olisi muuttunut vasta vuosisadan vaihteessa.
Niin tai näin, ”ryssä”-sanalle lienee vaikea palauttaa neutraalia asemaa, vaikka tahtoisikin. Itse asiassahan sana sinänsä ei sisällä mitään negatiivista, siinä ei ole viittauksia kansan ulkonäköön, ruokailutottumuksiin tai puhetapaan, kuten vastaavissa haukkumasanoissa ympäri maailmaa on tavallista. Siinä mielessä se on kuin venäjän kielen sana ”tatarin”. Onko ”tatarin” sitten parempi tai pahempi kuin joku toinen, ei voi johtua itse sanasta eikä sen käyttäjästä. Mikäli joku oikeasti pitää tataareja muita huonompina, hän tekee  vain oman henkisen tasonsa kyseenalaiseksi. Mitäpä muuta merkitystä asialla olisi? Venäläisten ja tataarien välistä historiaa sanojen kieltäminen tai uudelleen määritteleminen eivät muuta mitenkään.
Venäjällä asia näköjään onkin oivallettu eikä totalitaarinen kielipoliisi toimi siellä, toisin kuin läntisessä maailmassa, jossa kaikkien tuntemaa ”n…”-sanaa tuskin kukaan uskaltaa julkisesti lausua, huolimatta siitä, ettei henkilökohtaisesti liitä siihen mitään negatiivisia assosiaatioita. Eihän meillä Suomessa näin ainakaan ennen ollut.
 Mutta kieli on yhteisöllinen asia ja hyvin pitkälle se toimii tyhmimpien ja ilmeisesti myös moraalisesti ala-arvoisimpien ehdoilla. He ovat niitä, jotka projisioivat sanoihin vihaa, halveksuntaa ja ties mitä heidän kellareistaan löytyykään.
Ajatelkaamme siis näitä vähäisiä veljiämme ja siskojamme ja suhtautukaamme tyynesti siihen, että olemme taas palanneet aikaan, jolloin sanoja ei saanut kirjoittaa kokonaisina.  Eipä siis sanota ”n…”. Otetaan sen sijaan huomioon, että typerälle ja moraalittomalle henkilölle esimerkiksi ”afroamerikkalainen” on aivan todella parempi kun ”n…”. Sitä käyttäessään hän tekee moraalisen uroteon noustessaan todellisen itsensä yläpuolelle.


14 kommenttia:

  1. Niin, jos olen hahmottanut tilanteen oikein, meillä tämän neekeri-sanaan liittyvä tabu perustuu oikeastaan väärinkäsitykseen. Perinteisestihän neekeri on ollut suomalainen mukaelma negro-sanasta, joka esiintyy monessakin kielessä, myös englannissa aika neutraalina sanana, kuten vieläkin vaikka suomalaisessakin sivistyssanassa negrospirituaali. Käännetyssä kaunokirjallisuudessa tämä n-sana nigger on totuttu kääntämään nekruksi, ilmeisesti mukaelmana sanaparista juutalainen/jutku.

    Mutta ilmeisesti joku hyvää tarkoittava, mutta vähemmän tietävä jengi innostui tästä jenkkien n-sana -tabusta ja halusi tuoda sen tännekin ja joko asiaa ymmärtämättä tai vain päästäkseen ojentamaan mahdollisimman monia, päätyi julistamaan suomen kielen neekerin meidän n-sanaksi.

    Mutta minkäs teet, kuten kirjoitit, kieli on tosiaan yhteisöllinen, joten neekeri-sanaan nykyään vain liittyy tämä uusi pejoratiivinen sivumerkitys ja sen kanssa pitää vain elää. Ikävästi se on vain yksi jokapäiväinen muistutus meidän sivistyneistönvastineen turhan vaatimattomasta sivistyspohjasta.

    VastaaPoista
  2. Luulisin, että sana "nekru" (sanan "nigger" käännös) esiintyi suomessa aluksi vain käännöskirjallisuudessa. Kun muuaan afrikkalainen kirjoitti muistelmansa Tampereen yliopistosta, ne joskus 70-luvulla julkaistiin nimellä "Kato, kato, nekru!"
    Olen aivan varma siitä, että ihmiset eivvät oikeasti käyttäneet tuota sanaa, vaan sen teki kustantaja halutessaan lisätä kirjan sensaatioarvoa, joka sisällön perusteella oli kovin vähäpätöinen.

    VastaaPoista
  3. ”Venäläinen, verikoira, tappoi isän, tappoi äidin, tahtoipa minutkin tappaa…”

    Historiallisesti katsottuna tämä kansanruno edustaa aikaa, kun bysanttilaisen kirkon ekspansio kohti Länttä, Suomea kiihtyi. Valamon luostari oli tämän ekspansion keskuksena. 1200-luvun lopulla venäläiset hajottivat maan tasalle jopa Ruotsin piispanistuinkaupungin Sigtunan. Sana venäläinen sai merkityksekseen "verikoira" näiltä ajoilta.

    Mutta sana venäläinen on itse asiassa johdettu ruotsalaisesta sanasta "vän", ystävä, mikä taas kuvastaa aikoja, kun slaavilaiset heimot kutsuivat viikinkiruhtinas Rurikin johtajakseen. Näin slaavilaiset saivat nimekseen venäläinen. Vanha venäläinen sanonta "путь из варяг в греки", kertoo, että viikingit harjoittivat kauppaa Konstantinopolin kanssa jo ammoisista ajoista lähtien Venäjän jokia kulkemalla.

    Joten kieli ei ole ainoastaan yhteisöllinen vaan myöskin historiallinen ilmiö.

    VastaaPoista
  4. se mikä nousee Åresta itään, voi svekofobikolle olla åårinko, tai suomifanille oorinko latinan ja nykyitalian "ora"n mukaan. Samoin venemaa voi tulla latinan "vena"sta tarkoittaen verissuonta ja vesiväylää.

    VastaaPoista
  5. Hyvä juttu, kiitos tervejärkeydestanne! Sirje Kiin

    VastaaPoista
  6. "Puhutaanpa korrektisti"

    Kuka oli Otto Wille Kuusinen? Oliko hän Suomensyöjä vaiko Suomen hyödyllisin idiootti? Vai oliko hän bolshevikkijesuiittojen luomus, jotain sellaista, jota Leo Tolstoi kuvasi novellissaan Живой труп. Varmastikin kaikki samassa persoonassa. Maailmansodan lainehilla ihmisten oli vaikea luoda omia näkemyksiään asioista, joten ne oli helppo laittaa aivoihin kun tärkeimpänä tekijänä oli kivääri. Joka tapauksessa O.W. Kuusisen mysteeri ei ole vielä ratkaistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tarkoitat?

      Tunnetaanhan Kuusisen ura ja kohtalo aika tarkasti? Vaikka Terijoen hallitukseen meno olikin pakkorako, niin eiköhän hän mahdollisista sympatioistaan huolimatta ollut uskollinen Suurelle Sosialistiselle Isänmaalleen. Ei siis syöjä eikä hyväksikäytetty, vaan venäläistynyt reaalipoliitikko.

      Olihan Stalinkin georgialainen, mutta ei se estänyt häntä orjuuttamasta entistä kotimaataan, kun se oli NL:n etu.

      Vai tarkoitatko sitä miten Kuusinen pysyi hengissä läpi Stalinin vainojen?

      Poista
    2. "Ei siis syöjä eikä hyväksikäytetty, vaan venäläistynyt reaalipoliitikko."

      Palataan asiaan kun luetaan O.W. Kuusisen päiväkirjat, jos sellaiset löytyvät.

      Poista
    3. "Miten Kuusinen pysyi hengissä läpi Stalinin vainojen?"

      Asiasta voitaneen spekuloida tähän malliin. Stalinin kaavailemassa Neuvosto-Suomessa ei tarvittu tuhansia suomalaisia punapakolaisia, jotka olivat erilaisissa johtotehtävissä Neuvostoliitossa ja tiesivät liian paljon Neuvostoliiton todellisesta olemuksesta ja GULAGin orjuusjärjestelmästä, joten heidät kaikki likvidoitiinkin. Kuusinen taas olisi helposti pidettävissä kultaisessa häkissä Neuvosto-Suomessa, vaikka hänkin tiesi varmasti kaiken. Kuusisen kulttia oli harjoitettu jo alusta lähtien.

      Poista
    4. Kuusisessa ei ole mitään mystistä. Hän toimi lähes 40-vuotiaaksi Suomessa ja hänen Neuvostoliitossa olostaan ja ajattelustaan antaa aikalaistodistuksen esim. Poika Tuominen. Taistolaiskommunisteille Kuusinen oli suuri sankari, meille muille vihollismaahan loikannut liukasälyinen selviytyjä.

      Poista
    5. "O.W. Kuusinen"

      Kuusinen oli "proletaarisen internationalismin" näyteikkunan näytekappale: ihennevaltakunnan "suuri teoreetikko" ruohonjuuritason ihailtavaksi Suomessa ja vain Suomessa!

      Poista
    6. "Vain Suomessa!"

      Vaikka Brezhnev suuteli Honeckeria oikein erittäin palavasti, niin DDR:ään ei kuitenkaan syntynyt nuoleskelijoiden kerhoa.

      Poista
  7. Entä tsuhna: hyväntahtoinen, mutta yksinkertainen suomalainen?

    Putinin sanotaan olevan tsuhna, vepsäläistä sukua, mitä hän ei myönnä eikä kiellä. Se voisi olla haitallista hänen maineelleen.

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288336663684.html

    VastaaPoista
  8. Myöskään tshuhna/tshuhonets ei liene ollut sen kummemmin pejoratiivinen kuin mitä ilman muuta seurasi siitä, että porukka Pietarissa oli keskimäärin typerästi pällistelevää maalaisrahvasta, joka ei osannut puhua ymmärrettävästi. Tämä siis sikäläinen "stadilainen" näkökulma. Tshuhonskoje maslo esim. oli täysin korrekti kuvaus tietynlaiselle tavaralle. En olisi kovin herkkähipiäinen, vaikka minua nimitettäisiin tshuhnaksi. Jos se on jollekin tarpeen, niin siitä vaan. Ehkä se voisi tuoda vaikka hiukan iloa.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.