Villiä menoa
Villeys
on tätä nykyä edistyspiireissä suurta muotia, tämänhän vahvisti myös Ruotsin
akatemian jäsen Stridsberg taannoisessa merkittävässä haastattelussaan.
Eihän tässä uutta ole. Jalot villit ovat olleet eurooppalaisen
intellektuellin ihanteina jo J.-J. Rousseaun päivistä saakka.
Villien suuri etu ja ainoa heitä
yhdistävä tekijä on, että he eivät ole kahleissa, siis sivistyksen kahleissa.
Kun tähän tuijotetaan jää huomaamatta, että sivistyksen ulkopuolella niitä
kahleita vasta riittääkin: on tietämättömyyden, köyhyyden, himojen ja
hillittömyyden kahleita ja mitä lieneekin.
Mikäli nyt joka tapauksessa
sivistys koetaan ahdistavana, niin villeyttä ja villejä aina ihannoidaan.
Villien otaksuttu jalous on tietenkin pelkkää fiktiota. Primitiivisissä oloissa
ei ole mitään tilaa jaloille tunteille enempää kuin kehittyneille tavoille,
jotka tekevät inhimillisestä kanssakäymisestä nautittavaa.
Kuitenkin alkuperäinen jalo villi
kuviteltiin lähinnä filosofiksi, joka omasta moraalisesta korkeudestaan tuli
tuomitsemaan valistuksen ajan yhteiskunnasta löytyviä menneisyyden jäänteitä, kuten mielekkyytensä menettäneitä
sosiaalisia instituutioita ja tyhjiä tapoja, ahdistavia sovinnaisuuksia.
Myöhemmin jalot villit usein
nähtiin esimerkiksi kiinalaisten talonpoikien tai jopa kotimaisten työläisten
hahmossa. Siirtymä oli aivan luonteva: sorronalainen asema tekee kenestä
tahansa tyhmempiensä silmissä jalon ja olennaistahan onkin nimenomaan
kritisoida nykyisiä sovinnaisuuksia eikä oikeasti tutkia miten jaloja nuo
villit tai heidän korvikkeensa oikeastaan ovat.
Nykyisin jalo villi löydetään
erilaisista marginaaliryhmistä, mutta häntä yritetään kaikin keinoin kaivaa
myös naissukupuolesta yleensä. Ikään kuin naiset olisivat jokin sorrettu ryhmä,
jonka todellista olemusta (jota muuten ei yleensä ole olemassa) ei haluta
päästää toteuttamaan itseään.
Sivumennen sanoen, eri kielissä ”villiä”
merkitsevällä sanalla on aina erilaisia konnotaatioita. Suomessa sana on helppo
ymmärtää positiiviseksi, mutta esimerkiksi venäjässä ei. Siellä sana diki (дикий)ja etenkin tekijämuoto dikar
(дикарь) viittaavat
yksinkertaisesti metsäläisyyteen, siis kulttuurin puutteeseen ja sillä nyt ei
ainakaan Venäjällä kukaan halua loistaa.
Villiä
menoa pyrkii varmaan itse kukin joskus nuoruutensa päivinä harrastamaan ja
etenkin opiskelijaelämä antaa sille ihanteelliset mahdollisuudet. Tämä lienee
normaalia luonnon sanelemaa elämän kulkua.
Sen jälkeen, kun on kylliksi rilluteltu,
luonto vaatii perustamaan perheen ja huolehtimaan siitä. Mikäli joku ei
elämäänsä hallitse, vaan jatkaa villiä menoa kaikesta huolimatta, ei hänen
vapauttaan ole yleensä ylistetty, päinvastoin.
Asiasta on muuan hyvä laulukin,
jossa esiintyy keskeisenä englannin sana wild:
Cigarettes, whiskey and wild, wild women
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
Villi meno on tietenkin aivan hillittömän hauskaa, kuten englantilainen sea-shanty kertoo:
Once I had an Irish
girl, but she was fat and lazy,
a-way, haul away, Joe!
But now I have a Suffolk
girl, who drives me nearly crazy,
a-way etc.
Mutta ikävä kyllä, järjestäytynyt
yhteiskunta, kuten myös ihmisen oma etu vaatii, että villeys on pidettävä
tietyissä rajoissa. Vanhan ajan merimieselämässä oli satamissa juuri sopivasti taukoja
villin elämän harjoittamiseen ja ymmärrettävästi asiaa myös hyödynnettiin. Kun
kukkarot olivat tyhjentyneet, oli aika jo muutenkin lähteä ja merellä oli
sitten pakko raitistua.
Maakrapujen tilanne oli toinen ja moni
saattoi ja saattaa yhäkin jäädä koukkuun, josta ei irti pääse ennen kuin vanhuusikä
koittaa tai koittaisi, lyhyeksihän se elon taival jää villin ja vapaan elämän
harjoittajalla:
Write on the cross at the head of my
grave
'For women and whiskey, here lies a poor slave
Take warning, dear stranger, take warning, dear friend'
Then write in big letters these words at the end
'For women and whiskey, here lies a poor slave
Take warning, dear stranger, take warning, dear friend'
Then write in big letters these words at the end
---
Cigarettes, whiskey and wild, wild
women
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
Cigarettes, whiskey and wild wild women
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
Cigarettes, whiskey and wild wild women
They'll drive you crazy, they'll drive you insane
Tässä tuli nyt sitten vähän ilmaista mainostakin
tämän kappaleen esittäjälle, mutta tarkoitukseni on tässä, kuten muuallakin,
hyvä: älkää te, hyvät veljet ryhtykö villeiksi ja vapaiksi ihan elämäntapamitassa!
Naiset ovat asiasta nyt kovin innoissaan, mutta antaapa heidän koettaa.
Voisi todeta säännön, että kun villejä aletaan mieltää jaloiksi ja heidät ottaa esikuvaksi on tuossa kulttuurissa ensimmäisiä kalmantuoksuja, kun kulttuuri ei enää usko itseensä ja omiin arvoihinsa. Onko ns monikulttuurisuudessa sama ominaisuus jääköön lukijoiden pohdittavaksi.
VastaaPoistaTuon laulun levytti viroksi Apelsin-yhtye aivan 1980-luvun alussa, mikä ei ollut siihen aikaan Neuvostoliitossa tavallista.
VastaaPoistaSe taisi olla meidän Sibbemme, joka sanoi, että ainoa syy miksi Eurooppa toipui niin nopeasti maailmansodan jälkeen ole sivistys. Tietysti voi kysyä oliko se sitten villeyttä alkaa se sota? Vastakkaisia esimerkkejä on maailma pullollaan ja osa syyksi ainakin voimme panna villeyden. Ongelmanahan on, että lullukkaväen mielestä se villeys on niin ihkua, että tuodaan ne tänne, ettei niiden tartte tappaa siellä alkellisissa oloissa toisiaan.
VastaaPoistaSuomalainen barokkiorkesterikin mainostaa "Song of Judith" konsertteja joiden teemana on orjuutettujen naisten kosto sortajiaan vastaan. Kun Juditin kirjakaan ei kuulu ainakaan luterilaiseen Raamattuun. Voitaisiin tehdä aikaansopiva konsertti Lilithistä. Lilithän on juutalaisessa mytologias seksuaalisesti hillitön ja ryöstää vauvoja yöllä. Vauvojen ryöstäminen voidaan nähdä sopivana metaforana abortille..
VastaaPoista