sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Pahoitus ja hyvitys



Pahoittajat ja hyvittäjät

Jonkinlaiseksi pop-hahmoksi näyttää muodostuneen vanhempi herra nimeltä Mielensäpahoittaja. Kyseinen henkilö edustaa elämänsä ehtoopuolta taivaltavia takapajuisia mieshenkilöitä, joilla on vanhentuneita asenteita ja yleensäkin ns. asenteellisuutta.
Minusta idea on erinomainen. Nykyään ovat tiedotusvälineet täynnänsä kertomuksia henkilöistä, jotka ilmoittavat pahastuneensa toinen toistaan typerämmästä syystä ja odottavat, että saavat asiasta jonkinlaista hyvitystä.
Varmasti kyseessä ovat osittain suoranaiset älykääpiöt ja luonnevikaiset henkilöt, mutta yhtä varmasti mukana on myös hyvää tarkoittavia ihmisiä, joiden mielestä ketään ei saisi syyttä loukata, ehkei syystäkään.
Siinä he varmaankin ovat oikeassa, herjaukset ja solvauksethan ovat suorastaan laissa mainittuja asioita, joiden vakavuus aina erikseen harkitaan, mikäli loukattu osapuoli niin vaatii.
Mutta vähäpätöisistä asioista ei laki välitä, de minimis non curat lex. Tämä periaate on oikeastaan itsestään selvä, mutta käytännössä asioiden merkittävyyden aste saatetaan siitä huolimatta joutua ratkaisemaan juhlallisessa prosessissa. Eihän suhteellisuuden taju ole kaikilla samanlainen.
Joka tapauksessa juuri huumorin keinoin voidaan pyrkiä tuomaan tyhmänkin yksilön ymmärryksen ulottuville asioita, joita sinne ei muuten saada. Loukkaantuja on useimmiten aivan oikeasti koominen hahmo ja olennaista olisi saada hänet tämä ymmärtämään.
Nykyisen loukkaantumismuodin erikoisuuksiin kuuluu, että siinä lähes aina on kärsivänä osapuolena kokonainen kollektiivi: rotu, sukupuoli, kansallisuus, uskonto, sukupuolinen suuntautuneisuus ja niin edelleen.
Asetelma on siis oikeastaan jo lähtökohtaisesti absurdi: miten on mahdollista loukata kokonaista kansaa tai vaikkapa naissukupuolta (miessukupuolta ei voidakaan)?
Miten sukupuolen tai kansallisuuden loukkaantuminen voidaan todeta ja kenelle vaadittu hyvitys voidaan osoittaa?
Jäljet taitavat johtaa Amerikkaan, jossa kaikilla kuviteltavissa olevilla ryhmillä arvioidaan olevan myös poliittista painoa ja joiden ”tunteet” täytyy jokaisen ottaa huomioon, sillä paikallisen, primitiivisen oikeusjärjestelmän vallitessa, väärin sanansa asettanut saatetaan kyniä putipuhtaaksi korvausvaatimuksilla.
Koska Yhdysvallat on aikaansa seuraavan älymystön trendsetter, oletetaan ns. älymystön etummaisissa piireissä kritiikittä, että sikäläisen poliittisen korrektiuden ja sen sanktioiden pitää ehdottomasti päteä kaikkialla maailmassa.
Niinpä meilläkin kauhistutaan, kun joku käyttää sanaa neekeri (vaikka hän käyttäisi sitä neekereistä) ja vaaditaan, etteivät poliisit saisi missään tapauksessa epäillä ulkomaalaisen näköisiä ulkomaalaisiksi.
Se, joka on Amerikassa ostanut vaikkapa olutta, tietää, että hänen on todistettava ikänsä vaikka jokainen näkisi, että se on vaikkapa viidenkymmenen tai kahdeksankymmenen ylemmällä puolella. Asia on absurdi ja jokainen ymmärtää sen, mutta se johtuu tuon maan erikoispiirteistä. Meillä sille vielä osattaisiin nauraa, vaikka monet muut sikäläisen muodit niellään kuurnitsematta.
Tämän vallitsevan sielunsairauden ydin on kollektiivisessa ajattelussa, joka siis aivan ilmeisesti juontaa juurensa amerikkalaisesta politiikasta.
Vielä hiljattain meillä pidettiin itsestään selvänä, että jokainen ihminen on yksilö ja vastaa itsestään. Sen mukaisesti hän osoitti pelkästään tyhmyytensä, mikäli loukkaantui siitä, miten vaikkapa suomalaisia, savolaisia, maalaisia tai muita hänen viiteryhmiään arvosteltiin, syystä tai syyttä.
Kun tämä sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluva itsestäänselvyys nyt näyttää hämärtyneen, olisi syytä käydä ongelman kimppuun huumorin keinoin.
Pitäisikö somalien maksaa kollektiivisesti korvauksia harjoittamastaan orjakaupasta ja merirosvouksesta? Pitäisikö savolaisten nostaa ryhmäkanne sen johdosta, että heihin kollektiivisesti liitetään kaiken maailman kielteisiä ominaisuuksia kieroudesta saamattomuuteen? Pitäisikö suomalaisten vaatia maansa kutsumista sen omalla nimellä ja pahastua virallisesti jokaisesta Finland – Finnland – Finlandia nimittelystä? Paljonko vaaditaan?
Sellaisille sketsihahmoille olisi nyt tilausta. Voin kuvitella edistykselliseltä näyttävän intellektuellin, jonka vihreä ajatusmaailma on asianmukaisesti maasta irrallaan ja joka suorittaa päivittäin pahastumisharjoituksia ryhmissä ja yksin, tavoitteenaan saada aikaan muutos koko maailman keskuksessa eli omassa päässään, jotta muukin maailma muuttuisi.
Kun tämä hullunkurinen hahmo todella ihan oikeasti on keskuudessamme, on huumorin veistäminen hänestä aika haastavaa. Eihän ihminen kerta kaikkiaan voi ymmärtää ylempiä asioita, jos hänen maailmansa on vain lattea.
Mutta kaikkien mielensäpahoittajien kannattaisi muistaa se totuus, joka sisältyy vanhaan vitsiin:
-”Tiedätkö, että se Koistinen kuleksii kylillä ja kertoo sinusta kaikenlaisia valeita?”
-”Sen kun kertoo vaan, mutta jos se alkaa kertoa minusta tosia, niin silloin menen ja vedän sitä kuonoon”!

20 kommenttia:

  1. "Pitäisikö suomalaisten vaatia maansa kutsumista sen omalla nimellä ja pahastua virallisesti jokaisesta Finland – Finnland – Finlandia nimittelystä?"

    Hih, taas on Vihavaisella ajatus, jota olen hautonut omassa päässäni aivan Vihavaisesta riippumatta. MInusta on siivotonta, että meitä suomalaisista käytetään nimeä Finn. Tämä muistuttaa aivan liian paljon Tacituksen Germania-teoksessaan käyttämää nimeä fenni. Nämähän olivat suunnattoman alkeellista kansaa. Heitä alkeellisempia olivat vain vielä kauempana elävät otukset, jotka olivat vain osaksi ihmisiä. Perustakaamme maailmanlaajuinen liike, joka vaatii, että kaikilla kielillä suomalaisia on kutsuttava suomalaisiksi!

    Nykyisinhän näkee mm. vaatimuksia, että eskimoita ei saa sanoa eskimoiksi vaan inuiteiksi. MInulla on tosin käsitys, että inuitit ovat vain yksi eskimoheimo, mutta saatan olla väärässäkin.

    Toinen professori

    PS. Ei vanhoissa kirjoissa kaikkia muitakaan kansoja aina hirveästi ylistetä. Kannattaa lukea, mitä Caesar kirjoittaa Brittein saarten asukkaista teoksessaan Gallian sota.

    VastaaPoista
  2. "juhlallisessa prosessissa"

    Presidentti Putin julisti juhlallisesti vuosia sitten, en muista tarkkaan, että Neuvostoliiton romahdus oli geopoliittinen katastrofi.

    Tässä herää kuitenkin useita kysymyksiä siitä, miksi KGB/Putin ei huomannut sitä, että ennen Neuvostoliiton romahdusta tapahtui sosialistisen/kommunistisen maailmanjärjestelmän romahdus: Berliini 1953, Unkari 1956, Tshekkoslovakia 1986, Puolan Solidaarisuus-liike, Brezhnevin/Tshernenkon/Andropovin siirtyminen Punaisen Torin multiin peräkanaa / Neuvostoliiton Perustuslain uudistaminen, / Gorbatshovin Perestroikka, / Baltian maiden Neuvostoliitosta irtautumisen prosessit, / Jeltsinin "juhlallinen" julistus Venäjän itsenäisyydestä!

    VastaaPoista
  3. Käytän nyt juttuasi kurottaakseni aiheeseen, joka kaivertaa mieltä tällä hetkellä. Mielensäpahoittajan asemointi on läheistä sukua toteamukselle, että eukot ovat kautta aikojen pelänneet maailman loppua ja ukot metsien loppua. Iän mukana seuraa siis jotain, mutta mitä ja miksi?

    Kaverini, joka on hänkin suurten ikäluokkien edustaja, kertoi pari päivää sitten olevansa hyvin masentunut. Uutislähetyksien katseleminen ja kuunteleminen on ylivoimaista, koska kaikki tuntuu niin mielettömältä. Todistus omasta tilasta tuli korkeasti koulutetun, menestyneen ja kriittisesti ajattelevan henkilön suusta.
    Takana on kahden miespolven mittainen elämä tietoineen ja kokemuksineen. Siltä pohjalta arvio nykypäivän kehityksestä ja tulevaisuudesta on vyöryvän pessimistinen.

    Historiaa tunteva saattaa keksiä parempia hypoteeseja tukuttain. Itselleni jäi puolivillaisen mietiskelyn jälkeen koeteltavaksi vain yksi. En kuitenkaan pysty ajatustani syklisyydestä vielä asianmukaisesti yleistämään, joten käytän esimerkkiä.

    Sodan jälkeen meillä oli yhteinen yhteiskunnallinen projekti, jonka tavoitteena on Suomen jälleenrakennus. Jotakuinkin kaikessa oli tehtävä yhteistyötä sekä isoissa että pienissä asioissa. Puute oli suuri yhteinen nimittäjä. Kahden sukupolven elinkaaren jälkeen elämme neoliberalismin kulminaatiota eli äärimmilleen viedyn itsekeskeisyyden ja yksityisen voitontavoittelun kulta-aikaa. Heiluriliike on ääriasennossa sekä arvoissa että arvostuksissa.

    Ei ole ihme, jos maailman ilmiöt näyttävät omituisilta, vierailta, jopa vastenmielisiltä, kun se, mikä ihmiseen on painanut syvimmät jäljet, tunkee esille pelkistetympänä päivä päivältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että olet oikeilla jäljillä. Mutta eiköhän heiluri vielä heilahda.

      Poista
    2. Moni pahoittaa mielensä jos sanoo käyvänsä lukemassa xy-lehteä. Itse en käy kovin paljon lukemassa mutta käyn katsomassa videot. Ne ei kovin paljon valhemedioi. Silmät ovat lahjomattomin informaatioväline.

      Suuri osa tuttavapiiristäni käy myös lukemassa tai katsomassa. Akateemisia ihmisiä. Sitä on monen mielensäpahoittajan vaikea ymmärtää.
      Että siis on muutakin kuin ylehesari.

      Voi olla että kaikki eivät enää palaakaan valtamedian hännänheiluttajaksi enää, kun on selvinnyt niin paljon siellä uutisoimatonta materiaalia.

      Anolle yllä. Itsekin yritän katsella puoliyhdeksän uutisia mutta hyvin usein kesken jää. Pumppu ei kestä sitä indoktrinaatiota enää. Kuulunen siis uuteen ihmisryhmään: akateemiseen valkoiseen roskaväkeen.

      Katson yleltä elokuvia, Matti Huutosen taidokkaat sääennusteet ja urheiluruudun. Muu tekee liian usein liian kipeää. Ennen ihmisiä suojeltiin totuudelta. Esim. kylmän sodan aikana. Nyt on suojeltava itse itseään valheilta. Siksi hesari jää tilaamatta ja ylen uutiset aika usein katsomatta. Journalistit tekevät virheitä kuin me muutkin, mutta silloin kun tarkoitus on ihan selvä ei ole enää virheistä kysymys vaan arvovalinnasta, jonka valtamedia on tehnyt ja jota se edistää.

      Toisaalta reilu pelihän tämä on. Valtamedia liputtaa globalismin, arvoliberalismin ja vapaan liikkuvuuden psta täysin rinnoin.
      Ehkä on vain naiivia että esim. minä odotan sieltä tasapuolista journalismia.
      Yle ja Hesari on hyväksyttävä eräänlaisina oman em. agendansa "fox-kanavina" eikä odotettava niiltä edes muuta.
      Taidanpa katsoa rohkeasti iltauutisia tuosta armollisemmasta näkökulmasta. Parhaansa nekin yrittää siinä mitä pitävät (ainoana) oikeana.

      jk

      Poista
    3. Onpa mieltä huojentavaa, että joku muukin kokee samoin! Muutos kohti "indoktrinaatiouutisia" on ollut selkeä viimeiset kolme vuotta, mutta taustasyitä en oikein ole saanut selville...infosotaa?

      Poista
    4. Infosotaa tietenkin. Piirrä ympyrä ja kirjoita sinne:
      Free trade, Open Borders-ideologia eli arvovapaa globalisaatio; digitalisaatio (mahdollistaa kansalaiskontrollin), Schengen, EU-laajentuminen ja sen federalisoituminen, yhteisvaluutta, ylipäätään ylikansallistuminen ja keskusvaltaistuminen, eurooppalaisen kulttuurin häivyttäminen ja hämmentäminen, ydinperhe-ajattelun rikkominen...

      Sieltä sylttytehtaalta tämä kaikki tulee.
      Joskus näiden asioiden verhoamisyritykset ovat niin säälittäviä että tunnen myötähäpeää. Näin usein esim. mediassa. Esim. YLE:hän on ottanut ihan selkeästi EU:n agendan omaksi asiakseen, muutama toimittaja on tässä EU-lähetyssaarnaajan roolissaan niin uskossa mukana, että niiden toimittaminen menee välillä sketsin puolelle.

      Mutta kuka ja mikä on tämän takana.
      Kristillisenä arvokonservatiivina ( = perinteisellä tavalla maltilliseen ja klassiseen ajatteluun tykästyneenä kansalaisena) pidätyn vastaamasta.

      Soros on ainakin yksi suurista rahoittajista, se tiedetään, mutta mikä sitä ja sen hengenheimolaisia motivoi, niin tiedä häntä. Se on selvää että kaikki he kokevat ihan varmasti olevana hyvässä mukana, hyvän puolella. Mutta mulla on mielessä sudet valkoisessa lammasvillassa....

      jk

      Poista
  4. Sen sijaan että me savolaiset alkaisimme penäämään kompensaatiota joistakin menneessä ajassa kokemistamme ihmisarvon loukkauksista, voisimme yrittää nauttia tämän ainoan elettävissä olevan elämän tarjoamista mahdollisuuksista. Se kylläkin edellyttäisi että ihmisarvollemme myönnettäisiin kansankielen oikeuttama isäntäkielen asema läpi elämänkaaremme.

    Emme halua mitään omaa Hankenin laskuoppia perusteleman kompensaatiotarpeita, tai kuten myös sanotaan positiivista syrjintää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäntäasenteella ei tietenkään tarkoiteta valtaa yli muiden, vaan yksilön oikeutta oman elämänsä hallintaan; olla itsensä isäntä. Sen myöntäminen suomalaiselle nvoisi olla kauan kaivattu accolade.

      Poista
  5. Mannaa, mannaa, vaikka jollekkin lattealle
    noiden rivien väliin pukattu totuus saattaa
    jäädä näkemättä █░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ 5%
    System error...

    Siunatkoon sellaisia luojansa sellaisella
    päällä joka näkee saman kuin näkimetkin.

    █║▌│█│║▌║││█║▌║▌║
    H a r m a a s u s i ™ 2016

    VastaaPoista
  6. Mitä voi odottaan uusilta sukupolvilta, jotka naivat aina vain harvemmin ja joiden huumorintaju on vähentynyt samaa tahtia? Kun kaksi ihmisyyden kolmesta peruspilarista alkaa horjua, niin ei se kolmaskaan, äly, voi voida kovin kummoisesti. Mitä huonompi huumorintaju, sitä tyhmempi ja tyhmäthän ovat etupäässä näitä mielensäpahoittajia.

    VastaaPoista
  7. "juhlallisessa prosessissa"

    KGB/Putin. KGB ja Putin pitää erottaa toisistaan, koska Putin KGB:n rivivakoojana DDR:ssä ei tietänyt kaikkea siitä, mitä KGB ja sen edeltäjät tekivät sadan vuoden aikana Venäjän historiassa.

    KGB:n edeltäjät Venäjällä eli ns. vallankumoukselliset demokraatit / Dekabristit saivat aikaan ns. marxismi-leninismin. Vuosina 1843-1844 venäläiset aristokraatit Pariisissa kantoivat käsillään filosofi Marxia, muttei ilmaiseksi. Piti luoda uusi venäläiselle aristokraattiselle proletariaatille sopiva ideologia. Sellainen syntyikin Kommunistisen puolueen manifestin muodossa.

    Herra Putin ei tietänyt mainitusta dokumentista varmaan muuta kuin loozungin: Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!

    VastaaPoista
  8. Onko kellään hyvää keinoa, jolla Jari Tervo saataisiin heivattua pois valtamedioista väärentämästä historiaa?

    VastaaPoista
  9. "juhlallisessa prosessissa"

    Suomi tarvitsee uuttaa juhlallista prosessia. Aikoinaan laadittiin takautuva laki, jonka pohjalla Risto Ryti ja muut tuomittiin tyrmään.

    Nyt tarvitaan takautuvaa lakia siitä, että vuoden 1944 Välirauhan sopimuksen pykälät, jotka johtivat ns. Suomettumiseen eli suomalaisen yhteiskunnan bolshevisoitumiseenn/kommunistisoitumiseen ja Suomen valtion kgbsoitumiseen, ovat laittomat ja vaativat sen vastaisia toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suomi tarvitsee uuttaa juhlallista prosessia. Aikoinaan laadittiin takautuva laki, jonka pohjalla Risto Ryti ja muut tuomittiin tyrmään."

      Nykypäivän tiedolla ollaan varmoja siitä, kuka aloitti Talvisodan ja mikä oli sen valloitustehtävä. Professori Klingen esittämä "totuus", että Stalin ei koskaan aikonutkaan valloittaa Suomea on todellakin stalinistisen mammutin p:stä.

      Poista
  10. "juhlallisessa prosessissa"

    Suomi tarvitsee uutta juhlallista prosessia vuoden 1944 Välirauhan pakkosopimuksen kommunistisista pykälistä. Realiteettinä on kuitenkin se, etta se voi tapahtua vain sen sen jälkeen kun suomalaiset taistolais-bolshevistiset lainoppineet ovat mykkinä haudoissaan.

    Kaikenkarvaiset K:t yrittävät nyt olla tosi-inkeriläisiä kun Tervo julkaisi romaaninsa Inkerin suomalaisista..

    VastaaPoista
  11. Tervo jatkaa siitä mihin Sofi pääsi: suomalaiset ovat sairaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaikenkarvaiset K:t yrittävät nyt olla tosi-inkeriläisiä kun Tervo julkaisi romaaninsa Inkerin suomalaisista..."

      Ei koske tosiryssiä, koska ryssä on ryssä vaikka kullassa paistais.

      Poista
    2. "suomalaiset ovat sairaita."

      Tåyttå totta, koska suomalaiset eivät ole kreikkalais-katolisia ortodokseja. Moskovan on tehtävä uusi ristiretki Suomeen Talvisodan tapaan.

      Poista

Kirjoita nimellä.