perjantai 5. marraskuuta 2021

Ying-fen putonghua?

 

Talkin tuhraajat


En katso televisiota joka viikko enkä edes joka kuukausi. Tämä ei ole mitään elvistelyä, syynä on yksinkertaisesti se, että nykyään on hyvin vaikeaa löytää ohjelmia, joiden pariin kannattaisi uppoutua vaikkapa tunniksi, kun tässä elämässä vielä on kiinnostavampaakin tekemistä.

Päivittäin sentään käyn läpi muutamien kanavien tarjonnan. Olihan siellä aikoinaan ihan erityinen aikuisille kelvollisen ohjelman keskittymäkin. Se oli kanavalla nimeltä Teema.

Mutta eihän siellä enää mitään vastaavaa ole. Verovaroilla kustannetut kanavat suoltavat aivan sitä samaa infantiilia roskaa kuin muutkin. Mistähän syystä lieneekin ollut pakko lopettaa älyllisesti vaativien ohjelmien keskittäminen samalle kanavalle ja ripotella ne minne sattuu? Katsojalukujako tässä on metsästetty?

Epäilemätöntä tietenkin on, että TV on tavattomasti vaikuttanut kansamme yleissivistykseen. Nyt meillä tunnetaan samat saippuasarjojen sankarit kuin koko läntisessä maailmassa ja jotkut ovat suorastaan oppineet puhumaan aivan samalla aksentilla kuin sankarinsa, siis englantia.

Tässä pari vuotta sitten muuan nuori nainen nostettiinkin jalustalle sen vuoksi, että hän puhui aivan samanlaista englantia kuin Emmerdalen henkilöt. Tämä lähes tavaton ansio tuntui monen mielestä ehdottomasti pätevöittävän hänet maamme valtioneuvoston jäseneksi, mikä hänestä tulikin.

No, tietenkin vastaavan pätevyyden omaavia tässä maailmassa oli ja on miljoonia, joten nuo ajatellut valmiudet korkeaan virkaan eivät ehkä olleet aivan harvinaisimmasta ja kukaties olennaisimmastakaan päästä. Toisaalta oli mukava ajatella, että jos meille olisi tullut valtiovieras Englannista, etenkin tuolta tietyltä seudulta ja jostakin aika läheisestä menneisyydestä, hän olisi heti tuntenut olonsa kotoiseksi ministerimme seurassa.

Emme me siis mitään metsäläisiä ole, ainakaan kaikki. Lienee mahdollista opettaa vielä koko kansammekin puhumaan englantia, ainakin samassa määrin kuin stadin kundit ja friidut aikoinaan puhuivat ruotsia ja venäjää: ruvetaan ääntämään suomea ulkomaalaisittain ja poimitaan muista kielistä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman epäsuomalaisia sanoja.

TV-ohjelmia selaillessani huomaan, että muutamat asiat eivät lakkaa kiusaamasta. Silloin tällöin on meille esimerkiksi tarjona ohjelma nimeltä A-talk.

Mitä h******ttiä se oikein on tarkoittavinaan? Mitä kieltä se on ja miten se äännetään? Onko sanottava aa-took (kuten luulen kuulleeni), aa-talk, ei-took vai kukaties ei-talk? Ja miksi ohjelmalla on vieraskielinen nimi vai onko se peräti puoliksi vieraskielinen ja lausutaan puolittain suomalaisittain ja puolittain englantilaisittain?

Miksi siis moinen nimi, joka ei missään tapauksessa ole ainakaan suomea? Onko sen omaksuneiden älykääpiöiden suomen kielen taito ollut niin puutteellinen, että heille on ollut mahdotonta löytää saman asian ajavaa suomalaista nimeä? Vai onko heistä tuntunut jotenkin hienommalta sanoa sama asia vieraalla kielellä? Siinähän on yksin tein osoitettu, että hekin sitä ainakin jossakin määrin osaavat.

Miksipä siis keskustelemaan, rupattelemaan tai puhumaan, kun kerran on mahdollista myös tookata…

No, tämä kauhistus nyt vain on istunut TV:n ohjelmistossa jo iät ja ajat. Se osoittaa, ettei ole olemassa mitään niin suurta typeryyttä, etteivät ihmiset siihen ajan mittaan tottuisi.

Mutta vilkaistaanpa muita ohjelmien nimikkeitä. Huomenna meitä onnellistutetaan ohjelmalla, jonka nimi on Some deep story: SDS: Palkalla ei pärjää.

No jopahan virittää moinen otsikko katsojan odotukset korkealle. Syvyyttä on siis luvassa ja oikein tuplaten. SDS kai lienee sitten jokin uusi ohjelmaformaatti, joka istuu töllöttimessä kuin kuppa Töölössä.

Kakkosella on luvassa jokin sarja nimeltä The Bold Type. Yle-veron vähäisyyteenkö mahtaa perustua, ettei moista vaikeaa käsitettä ole yritettykään suomentaa.

Kolmosella taas esiintyy Masked Singer Suomi. Mikäli tätä asiaa hoitavat tolvanat eivät ole kyenneet kääntämään koko nimeä, olisivat he yhtä hyvin voineet kääntää vain alkuosan, sillä suurelle osalle kansaamme tuo Finland on ihan tuttu ja kodikas sana.

Samalla kanavalla on sitten myös American Horror Story, neloselle Rusty Rivets, Lego Star Wars, Angry Birds Blues ja kokonainen komedia nimeltä Holiday. Kyseessä ei tosiaankaan siis ole mikään Loma, vaan ihka oikea Holiday. Myöhemmin illalla tulee Mysteerilaulajat -I Can See Your Voice ja sokerina pohjalla Big Brother Suomi.

Jaa, on siellä myös vielä, joka Polttarittaret alkuperäiseltä nimeltään on Bachelorette. Syytä siihen, että nimi on käännetty, voi vain arvailla.

En ole vertaillut näiden nykyisten ohjelmien nimiä esimerkiksi viidenkymmenen vuoden takaisiin. Mututuntumalla on kuitenkin selvää, että on siirrytty muutaman pykälän verran kohti englanninkielisyyttä. Kuten internetissä ja käännöskoneissa, englanti on oletuskieli, jonka kautta kaikki menee ja muuntuu siinä samalla tietyn kaavan mukaiseksi.

Tässä en nyt sitten ole vielä puhunut mitään laajan englannin osaamisen tai sanoisinko tuntemuksen tuottamista hyödyistä enkä viitsi puhuakaan. Jokaiselle on selvää, että ne ovat suuret ja ilmeiset.

Sen sijaan turhan englannin sotkeminen sinne, missä siitä ei ole mitään hyötyä, on vain ja ainoastaan hölmöä. Ajatus englannista yhtenä maamme virallisena kielenä on voinut syntyä vain täydellisen tolvanan aivoissa.

Turhan englannin invaasio köyhdyttää ihmisten ajattelua. Venäläiset veijarikirjailijat Ilf ja Petrov loivat hahmon, joka pärjäsi tässä maailmassa ihan muutamalla sanalla. Tarpeen tullen hän vaihteli sävyjä ja ilmeitä ja pystyi näin kommunikoimaan riittävästi saadakseen kaikki tarpeensa tyydytetyksi. Niitäkään ei loppujen lopuksi ollut sen enempää kuin tavallisella TV-roskan suurkuluttajalla.

Tämän hahmon nimi oli Ellotška-ljudojedka, mikä siis viittasi ihmissyöjään, mutta tarkoitti tässä vain sitä, että Ellotška oli kehittänyt vähäsanaisuuden vielä pidemmälle kuin eräs ihmissyöjäheimo, joka tunsi kolmesataa sanaa. Ellotška pärjäsi kolmellakymmenellä.

Ellotška puhui venäjää, mutta näköjään kyseessä oli jonkinlainen pidgin-venäjä, jossa ei taivutuksia tarvittu. Pidgin-englantihan on englantia kiinalaisella kieliopilla eli siis ilman mitään kielioppia. Kiina on maailman kehittynein eli kulunein ja siis helpoin kieli, jossa ei ole taivutuksia. Käärme paratiisissa ovat sitten loputtomat idiomit, mutta niitähän myös englanti on tulvillaan.

On selvää, että olemme matkalla kohti jonkinlaista pidgin-fingliskaa ja että monelle esimerkiksi juuri julkisen sanan piirissä työskentelevälle se näyttää olevan ilon ja riemun aihe. Taakse jäävät tuskailut siitä, mitkä kieliopilliset muodot ovat oikeita ja mitkä vääriä. Jos ei osaa, niin ottaapa vain englantilaisen sanan ja liittää sen suomalaiseen ja johan tuli komea ilmaus, jolle voi vielä tarvittaessa keksiä uuden merkityksenkin.

Tällaisen neologismin keksijää saatetaan vielä hieman kehua ja kenties kadehtiakin. Onhan meillä ollut noita sanaseppoja ennenkin, Lönnrot yhtenä suurimmista. He kuitenkin vastasivat ajan tarpeisiin: oli parempi ja luontevampi käyttää omaa sanaa kuin sotkea suomen kieleen sille aivan vieraita indoeurooppalaisia käsitteitä.

Tuohon aikaan kansakunta vielä etsi itseään ja koetteli rajojaan. Nyt, kun sen suurimpana kunnianhimona on apinointi, mennään siitä, missä aita on matalin.

46 kommenttia:

  1. Sääli, että lehdistä puuttuu nykyään pakinoitsijat. Siksikö, ettei sellaisia enää synny, vai siksi, ettei sellaisia haluta lukea? Joku Olli olisi osannut herkutella kielemme uusilla piirteillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämän aamuna Lehtola-pakina oli enemmän kuin hauskaa: ""Nyt me arvostamme itseämme ja toisia sen mukaan, mitä suoliston läpi kulkee" 😉 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008381933.html

      Poista
    2. Tuo oli mainio.
      Nauroin tätä ääneen töissä tauolla:
      "Seuraavaksi Fazer näytti, että tehokkainta ruokakulttuuria on liekittää Twitter. Fazer esitteli kolme uutta Reissumiestä: trans-reissumiehen, tummaihoisen reissumiehen ja ehdolliseen vankeuteen tuomitun reissumiehen."
      Työkaveri on kymmenkunta vuotta nuorempi ja ei oikein ymmärtänyt mikä itseä siinä niin huvitti, eteenkin tuo viimeinen, niin jouduin sen selittämään.

      Poista
    3. Minä hain netistä selityksen erään "reissumiehen" ammatille:
      Monimuotoisuus- ja inklusiivisuuskonsultti.

      https://www.ey.com/fi_fi/diversity-inclusiveness/diversity-and-inclusiveness-means-growth

      En tiedä, mutta oletan, että tarkoittavat ihmisten olevan erilaisia.
      Suomen kieltä en enää aina ymmärrä, tai näin: en ymmärrä, mitä sanoilla tarkoitetaan. Syynä voi olla se, että en asu Suomessa. Kuitenkin se on äidinkieleni.

      Poista
    4. Omalla kohdallani englannin taitoni on luokkaa "pärjään"... Mutta ostin joskus Hanoissa ruokaa ja postimerkkejä suomenkielellä. Mikä todistaa tuon Ismo Leikolan sketsin suomen sanasta "Noniin" todeksi. Eli äänen painot ja tilanne auttavat ymmärryksessä paljon.

      Poista
    5. Anonyymi klo. 18.42
      En usko että kyse olisi sinun ymmärryksen puutteesta tms. Markkinoilla luodaan mielikuvia pitänevätkö ne paikkaansa on sitten eri asia. Markkinatkaan ei teoriassa vaikuta jos ihmiset ei niihin usko. (Ongelma osin on että kyse ei ole pelkästään markkinoista vaan se on jotain mitä tehdään välillä tiedostamatta itsekkin, mikä liittynee kielialueeseen).
      Itsellä äidinkieli on myös Suomi ja asun kyllä Suomessa, mutten väitä että aina ymmärtäisin ensi selittämällä toisten ajatuksen juoksua. (Oli kyse sitten poliittisesta aatteesta tai maataloudesta, tähän tietysti liittynee oma kasvuumpäristö ja aikakausi). Sitten päätynen yleensä hakemaan tietoa mistä taas päädyn joidenkin johtolankojen kautta hakemaan lisää tietoa, mikä on omasta mielestä loputon suo ja välillä voinee tehdä muutakin, maailma kyllä on valmis. Onni itsellä on nykytilanteessa että on käännetty paljon kotimaiselle kielelle kuin myös kotimaisella kielellä on ajateltu ja se ajattelu pistetty paperille. Sitä varten se yliopisto omasta mielestä on.
      Ehkä itseä eniten huolestuttaa tässä nykyisessä wokelluskaudessa ettei joku saane itselleen pysyviä vaurioita, että sitä on ihan ok sellaisena, vaikkei muut aina ymmärrä.

      -H-

      Poista
  2. Englannista on tullut suomalaisille haittakieli.

    VastaaPoista
  3. Kyllähän niitä termejä tarttuu ja sanoja vaeltaa suurista maailmankielistä tänne syrjäsuomeenkin. "Insinööri" ja "teknikko" olivat 50-luvulla vielä kansalle korkealentoisia titteleitä, joita esimerkiksi Aapeli, Simo Puupponen, pani "Pikku Pietarin pihalla" juoruämmät pajattamaan koomisen hienostelevassa muodossa: "Insinööriteknikko!"

    Paljonkohan tuosta nyt kannattaa huolta kantaa? Ei ainakaan pelkästään siitä, että englanti on levittäytynyt maailmankieleksi, jolla yhteydet otetaan likimain jokaisella alalla ja jokaisessa maailmankolkassa. Vain joku Jörn Donnerin kaltainen pseudointellektuelli raivostui aidosti, kun vanhan ruotsalaissuvun vesa ei Suomen-vierailullaan puhunutkaan lehdistötilaisuudessa ruotsia vaan englantia.

    Likimain kaikki suuri maailmankirjallisuus, niin kaunokirjallisuuden kuin tietokirjallisuuden klassikot, on saatavilla englanninkielellä. Painosmäärät ovat suuria, hinnat kohtuullisia.

    Sitten se syntymäkielen kognitio on asia erikseen. Maailmankirjallisuus tuntee vain harvoja niin nerokkaita kielimiehiä, että ovat kirjoittaneet mestariteoksia muulla kuin varsinaisella äidinkielellään. Se ei ole sattumaa, vaan ihmisyyden perusasetuksiin palautuva juttu. Sosiaalinen pohja syntyy vain yhden puhetavan raameissa.

    Ensin on opittava yksi kieli, kuten ensin on opittava puhumaan totta -- vasta sen jälkeen tulee mahdolliseksi valehdella tietoisesti. Se että yhteiskunta erinäisistä seikoista -- kuten narsistisesta elämyksenmetsästyksestä tai monikulttuuristumisesta -- johtuen hajoaa, ja myös ihmisten puhuma kieli muuttuu pelkäksi singaloivaksi sekakielisopaksi, on tietysti tragikoomista. Mutta sitä vastaan pitää taistella vastustamalla esimerkiksi paluuta retoriikkaan ja äänikirjojen maailmaan -- vain silmillä tapahtuva lukeminen opettaa ajattelemaan ja voi jopa muuttaa ajattelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkoenglanti, tuo idiottipersujen pyhä kieli...

      Poista
    2. Oikeammin idiootti. Kreikasta kai latinan kautta englantiin. Versus persus. Merkityksetkin muuttuneet matkan varrella, kääntyneet päälaelleen. Niin se käy.

      Muuten olen sitä mieltä, että kaikki pakko on pahasta. Se juuri on pahaa, että nykyisin on ajattelevan ihmisen pakko seisoa päällään, tai muuten ilman päätä.

      Poista
    3. Englantiko on sinulle se maailman ainoa oikea kieli?

      Poista
    4. "Likimain kaikki suuri maailmankirjallisuus, niin kaunokirjallisuuden kuin tietokirjallisuuden klassikot, on saatavilla englanninkielellä"

      Miksi tyytyä vedellä laimennettuun haaleaan kaljaan kun voi nauttia ranskalaista, espanjalaista, italialaista viiniä, kivennäisvesiä, akvaviittiä, vodkaa jne ?

      Poista
  4. ”En katso televisiota joka viikko enkä edes joka kuukausi. Tämä ei ole mitään elvistelyä, syynä on yksinkertaisesti se, että nykyään on hyvin vaikeaa löytää ohjelmia, joiden pariin kannattaisi uppoutua vaikkapa tunniksi”

    Se on totista totta. Siellä on vain perunan kuoria. Ainoana poikkeuksena on Mayn keittiö. Herttainen esittely kohottaa ruokahalua ja intoa.

    VastaaPoista
  5. "Miksipä siis keskustelemaan, rupattelemaan tai puhumaan, kun kerran on mahdollista myös tookata…"

    Lievän anteeksiantoperusteen luo se, että A-talk tulee talkshowsta, jollei ei liene luontevaa suomalaista vastinetta.

    Mitä sitten muuhun englantiin tulee eikö voitaisi vain sopia, että pienen, alemmuudentuntoisen kansan perusominaisuuksiin vain kuuluu pyrkimys vieraskielisillä ilmauksilla tai jopa kielitaidolla (!) koreiluun ja suhtautua siihen tietyllä huvittuneisuudella.

    Jeremian osa on raskas, niin itse profeetalle kuin kuulijoillekin.

    Ollaan vain iloisia, ettei tarvitse sentään - vielä - kiinaksi keekoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys: jos englantia paheksua pitää parempia syitä olisivat:

      - korkeakoulujen väitöskirjojen kieli, joka takaa, että kohta suomi ei ole tieteen kieli

      - EK:n vaatimus, että työperäisen maamuuton edistämiseksi virkamiesten kielitaitovaatimuksia pitää vähentää, jolloin meillä ln pitkällä juoksulla vieraskieliset julkisen vallan käyttäjät.

      - koulut, joiden oppilaiden enemmistö puhuu muuta kuin suomea, joka takaa, etteivät he - eivätkä vanhemmat - opi suomea vaan oppivat jonkinlaista "varissuosuomea".

      Johtopäätös: Snellmanista alkanut Suomen sivistysprojekti on tullut pikkuhiljaa tiensä päähän, olemme antaneet kaiken annettavamme maailmalle ja meidän on aika tehdään tilaa uusille, elinvoimaisemmille kansoille.

      Nimim "Synkkä yksinpuhelu"

      Poista
    2. Kai se on osin tuon siirtolaispolitiikan kehityskulku.
      Tämä taas:
      "koulut, joiden oppilaiden enemmistö puhuu muuta kuin suomea, joka takaa, etteivät he - eivätkä vanhemmat - opi suomea vaan oppivat jonkinlaista "varissuosuomea"."
      Herättänee joitain kysymyksiä. Enisinnäkin kyse on vähemmistöistä mitkä koostunee ympäri maailmaa. Mikä taas voisi teoriassa olla yhtenäistävä näissä, on yleensä uskonto. Mitä taas sielä kirjallisella puolen lukee on mahdollisesti oleellinen. Lähinnä jos ei ole kosketusta ympärillä oleviin ihmisiin että pysyisi realiteettit kohdillaan, niin uskonnot kyllä tarjonnee korvaavia näkemyksiä, mutta niillä ole niin tekemistä realiteettien kanssa.

      Poista
    3. Niin tämä jäi.
      https://areena.yle.fi/audio/1-50927437

      -H-

      Poista
  6. Hienostelustahan tämä englannin käyttö taisi alunperin liikkeelle lähteä. Kun nykyisin melkein kaikki osaavat jollakin tavalla englantia, ei pelkkä kieli hienosteluun riitä, vaan vaan kilpaillaan siitä, kenellä on amerikkalaisin korostus. Englannin puhuminen suomalaisella korostuksella on jopa pilkan kohde. Luulen, että tämä ilmiö heijastelee kansallista alemmuudentunnetta ja on monissa muissa maissa tuntematon. Kun aikoinani osallistuin kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin, kuulin mitä merkillisimpiä korostuksia (esimerkiksi ranskalaisten ja japanilaisten suista), eikä niitä pidetty millään lailla noloina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Englannin puhuminen suomalaisella korostuksella on jopa pilkan kohde.”

      Se on väärin. Eräs kuuluisa suomalainen ulkoministeri teki tilauksen hotellissa sanoin: tu ti tu tötituu (Two tea to thirty two.) Ulkoministeriä ei saa pilkata. Sille ei voi mitään, että hänen suu oli tehty tuohesta ja kieli taas puusta. Voi olla niinkin, että mainitun ministerin englannin kouluopettaja ei vaatinut häneltä täsmällistä lausuntaa, koska ei osannut sitä vaatia.

      Poista
  7. Teemalla tuli viikolla mielenkiintoinen dokkari Marharet Atwood - sanojen voima.
    Jäin siinä pohtimasn sitä teatterikoulun vanhaa uutista Sheakspearesta, kuinka ei tahdota lukea sitä. (Muista tosin oliko uutinen ankka vai pitikö paikkansa). Mutta jos miettii tuota Atwoodin tuotantoa niin ei siinä hellästi kohdella naisia.
    Tosin vilkaisin mökillä Eino Leinon koottuja teoksia kohtaa missä Väinämöinen liehittelee Ainoa ja pelkää hänet raiskaavansa kun toinen on niin ihana.
    Ihmettelen että näihin ole sitten kiinnitetty huomiota, mutta kaippa sitä silmä hakee mitä on opetettu hakemaan?
    Teoriassa mikään ole muuttunut ja sitten kumminkin hyvin moni asia. Ainakin se markkinoinnin määrä mitä ennen vanhaan oli rajallisesti, miellän sen monessa muussa kulttuurissa, mutta suomalaisessa teenäisenä.
    Tyyliin muistelin miehen siskolle kuinka mökillä niittypellossa muksuna leikin serkkujen kanssa piilosta. Ja toinen tuumasi että nyt sitä pelkäisi punkkeja. En kyllä osanne itse pelätä niitä, mutta se miten bussipysäkeilläkin mainostetaan suuresta "pedosta" niin yhtään ihmettele että osa pelkää.

    VastaaPoista
  8. Myös "kielioppi" muuttuu poliittisesti korrektimpaan suuntaan.

    Opin juuri, että esim. suomalaisen mepin ei sovi käyttää europarlamentissa sanaa "Suomi", koska nationalismi, vaan pitää sanoa "maa, jonka herkkyydet tunnen parhaiten".

    Tämä lienee nyt sitten sitä Orwellin newspaekia?

    VastaaPoista

  9. Verovaroilla markkinakilpailuun!

    Olenkin usein ihmetellyt, miksi tämä kulttuurilaitos toimii niin kuin toimii.
    Television Teeman lisäksi Ylellä oli aikoinaan ihan kelpo radiokanava Puhe.
    No sinne ängettiin urheilua ja musiikkia, ja nyt ns. puheohjelmat ovat jonninjoutavaa höpötystä musiikin lomassa.

    Ylen TV-ohjelmia ei tosiaan kiinnosta katsella, mitä nyt joitain dokumentteja.
    Radiossa Ylen ykkönen sentään osoittaa, että kykyä tehdä mielenkiintoista ohjelmaa on. Historiasarjat, sekä esimerkiksi Kalle Haatasen viikottaiset ohjelmat ovat mielenkiintoisia. Ja klassista musiikkia tulee sopivasti.

    Mutta kun koko 500 miljoonan vuosittaista veropottia Ylelle miettii, niin aika vähän omista maksamistani pakoverosta saan vastikkeeksi.
    Kuten kaikissa mammutteiksi kasvaneissa yhtiöissä korvaamaton välijohtoporras haluaa aina jättää jälkensä, joten Ylessä se näkyy poukkoiluna ohjelmistossa.
    Ei siis osata valita, tuijotetaanko katsojalukuja vai satsataanko laatuun. Katsojatilastojen tuijottajat ovat nyt voitolla. Se tietää laadun huonontumista entisestään.
    Ylen kohdalla se on jotenkin järjetöntä, kun toiminnan turvaavat varat tulevat verojen kautta.
    Ei Ylen tarvitse kilpailla mainostajista, mutta uskokaa pois - kohta ne alkavat havittelemaan ilmoituksia esimerkiksi urheiluohjelmien yhteyteen.

    Pekka Kymäläinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos asiaohjelmien parempi journalistinen laatu ja monipuolisuus kiinnostavat, kannattaa katsoa Alfa TV:n Ukkola, Harkimo, Virtanen, Parkkonen -juttuja. Arkisin aina klo 19:30.

      Haastateltavina merkittävää porukkaa laidasta laitaan ja, mikä parasta, heidän annetaan esittää asiansa ja mielipiteensä rauhassa ilman, että haastattelija koko ajan pätkii, hyppii asiasta toiseen ja hakee vain vastakkainasettelua.

      Laatutavaraa ja luullakseni selvästi alle 0,5 miljardin budjetilla.

      Poista
    2. Jo nimet kertovat ettei taida kannattaa.

      Poista
    3. "Jo nimet kertovat ettei taida kannattaa."

      Jos nämä nimet eivät kelpaa, niin pitää etsiä vaikkapa nimeä Huijan Hui. Myös nimi Larisa Pizdogoldova kertoo paljon.

      Poista
    4. Taisin osua oikeaan, ei kannata.

      Poista
    5. "Jo nimet kertovat ettei taida kannattaa."

      Kannattaa ehkä kuitenkin katsoa myös se, keitä siellä on haastateltavina ja keille siellä annettaan vapaa tilaisuus esitellä arvojaan ja mielipiteitään.

      Siellä nimittäin ovat edustettuina koko Suomen yhteiskunnan kerma ja keskeiset päättäjät laidasta laitaan.

      Mutta toki toinen strategia on kaivautua yhä syvemmälle siihen ikiomaan pieneen perunakuoppaansa ja kiskoa vielä turvetta päälle. ;)

      Valinta on ihan vapaa ja oma itsekullekin.

      Tuosta nyt kuitekin vasemman laidan kulkijoille malliksi vaikkapa Ministeri Hanna Sarkkisen haastattelu, jossa hän yllätti asiallisuudellaan ainakin minut:

      https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=129529136

      Tai Ohisalo-faneille tässä hänen haastattelunsa:

      https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=125056545

      Linkkaan näitä siksi, että median moniäänisyyshän on meille kaikille tärkeä ja luovuttamaton arvo sinänsä. Ja vastaavasti jokin Erdogan-tyyppinen yhden totuuden media on meille kauhistus. Eikö?

      Poista
    6. Taidat olla itse aika syvällä siellä omassa kuopassasi.

      Poista
    7. Moniäänisyyttä?
      Pikemminkin yksi lisä-ääni siihen Saksan jenkkikuoroon, joka hallitsee Suomen mediaa.

      Poista
    8. "Taidat olla itse aika syvällä siellä omassa kuopassasi."

      Yritän katsoa myös esim. Ylen ajankohtaisohjelmia, jotta saisin tietää, kuinka kunnon kansalaisen kuuluu oikeinajatella ja -äänestää.

      Mutta teenkö väärin, kun välillä vähän vilkaisen muutakin kanavia?

      Onko meidän mediakontrollissamme vielä parantamisen varaa, koska on mahdollista saada muitakin vaikutteita kuin vain Yle virallisen yhden totuuden tuutin tarjonta?

      Tuo sama ongelmahan piinasi meitä jossakin määrin myös jo Repo-radion aikaan. Jo silloinkin oli harmillista vuotoa myös pieniin vapaisiin medioihin. Pahimmillaan joku saattoi jopa kyseenalaistaa Ylen "Näin naapurissa" ja "Naapurineljännes"-tyyppiset, virallista totuutta NL:sta välittävät ohjelmat!

      Mutta aika hyvin nuo kyllä silloinkin saatiin suitsittua mm. tehokkaalla ja koko toimittajakentän läpikäyvällä itsesensuurilla.

      Olkoon siis Otto Wille Kuusisen viitoittama tie edelleen meidänkin tiemme! :)

      Poista
    9. Ja kuoppasi syveni taas hiukan.

      Poista
    10. "Jo nimet kertovat ettei taida kannattaa."

      Niinpä niin, kukaan ei ole niin sokea kuin se, joka ei haluakaan nähdä - kuplansa ulkopuolelle.

      Itse myös pidin Alfaa hörhökanavana, mutta sitten perehdyin ja törmäsin tämän hetken kovatasoisempaan TV-journalismiin.

      Poista
    11. Minä kaipaan niitä "Puhuu Moskova! Tänään lähetämme Baikalin-Amurin rautatien rakentajille..." ohjelmia. Ne olivat aina illan kohokohta.

      Poista
    12. Oletaisin että EU:lla ja eurolla on oma osansa sopassa. 90-luvulla mediassa tapahtui muutoksia. Itse olen kasvanut tuona aikana ja tietoni hakenut sitten jälkeenpäin tietokirjoista yms.
      Yle kun on valtiollinen toimija niin joku ajattelee että verovaroja käytetään väärin, mutta kun kuulutaan EU:hun niin kaippa se kiinnostanee sieläkin jotakuta minkälaista ohjelmaa valtiollinen toimija lähettää. Kielialue taas vaikuttanee vastaanottajiin. Jos osanne kieltä eikä tekstejä niin ohjelmaa ei kovin kauan jaksane katsoa.

      Itse katsellen suht vähän televisiota, radiostakin tulee vain tietyt mitä tulee seilattua. (Kuuluvuus taas vaihtelee matkatessa niin jaksa vaihdella niitä niin yleensä se on sitten nova). Mitkä kyllä voinee olla sitten ihan ääripäitä keskenään, mutta soveltunee itselle, lähinnä musiikkia. Ylen puhetta jos tulee omasta mielenkiinnosta mielenkiintoinen. Tosin löytänyt hauskana joissain kohdin joidenkin miesäänten pelkästään äänenä olevan sellaisia että jää kuuntelemaan. Samu Haberilla oli tällainen ääni kun oli jossain haastateltavana, en kyllä niin välitä heidän musiikista, mutta Saksassa tykkäävät siitä.

      Poista
  10. Entisenä Yleläisenä olen aina katsonut telkkaria kitsaasti. Eikös se riitä, ettå on mukana tekemässä niitä, ei kai niitä tällä palkalla tartte katsoakin, selittelin.

    No nyt kun tämä suuri kusetus alkoi, lopetin telkkarin katsomisen kokonaan, siis, Suomen ja Espanjan, sillä en ehdoin tahdoin halunnut nostaa verenpainettani.

    Eläkeläisenä on kuitenkin aikaa, joten katselen kyllä tv-ruutua paljonkin, sillä onhan meillä netti täynnään toinen toistaan huikeampia luentoja ja keskusteluja, Keksin ne aloittamalla seuraamaan Jordan Petersonin älyllistä ilotulitusta, mutta nyt jopa suomalaiset osaavat tehdä toisinajatteluun, tai yleensä vain ajatteluun kannustavavia juttuja. Täbään kuuntelin tämän. https://tokentube.net/v/3063131092/-80---Antti-Heikkil%C3%A4---Pandemia--L%C3%A4%C3%A4ketiede--Media SE on ladattu suomalaiselle toisinajattelijoiden alustalle, koska Youtube sensuroi kaikki dissitentit. Sitten jos haluaa voi testata millä tasolla on omassa kalkkeutumisessaan seuraamalla Leveli-nimistä nuorten tykitystä aikamme idiotismia vastaan, Sensuuria on paljon, mutta etsivä löytää. Eipä tulisi mieleenkään katsoa jotain ääritylsää A-talkkia, jossa samat naamat höpöttävät samaa liirumlaarumia aina vaan.

    VastaaPoista
  11. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee

    VastaaPoista
  12. ”haastattelija koko ajan pätkii, hyppii asiasta toiseen ja hakee vain vastakkainasettelua.”

    Tämä on kyllä ainoastaan kieron Raha-Harkimon veressä. Ukkola on kertakaikkiaan ihana, Virtanen ja Parkkonen ovat erittäin hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ukkola on kertakaikkiaan ihana, Virtanen ja Parkkonen ovat erittäin hyviä".

      Myös Isäntänä Tapani Ruokanen on aina yhtä miellyttävä ohjelma. Alfa-tv on ihan tervetullut tulokas.

      Poista
    2. Eipä ihme, että on saanut vihat niskoilleen.

      Poista
    3. Olen ollut vakuuttunut siitä, että Suomessa ei osata tehdä - joitakin harvoja satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta - kunnollisia keskusteluohjelmia. Alfa-tv on kyllä muuttanut tämän näkemyksen kokonaan. Siellähän on suorastaan parvi hyviä jututtajia. Nyt sitten ihmettelen, että miksi nuo suuret toimijat suurine resursseineen eivät moiseen kykene. Vai olisiko niin, että eivät halua.

      Poista
  13. Professori Vihavainen on/lienee/taitaa olla ammattiprofokaattori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielipiteen vapaus tainnee Suomessa olla.
      Tässä mietin että johtuneeko ammatin valinnasta jolloin sanojalla voinee olla paino-arvoa (kumminkin koulutuksella on merkitystä eteenkin Suomessa, toinen juttu sitten mitä me nykynuorista koulutetaan), jolloin sitä ei voinne pyyhkäistä pois samoin kuin vaikka trollin, millä ei ole mitään identiteettiä jolloin sen voi sivuttaa täysin.

      -H-

      Poista
    2. "ammattiprofokaattori"

      Ammattiprofokaattori on siis tästä lähtien kunnianimi, koska on pystytty kääntämään sontakasa ulos. Tulokset siitä näkyvät vasta tulevaisuudessa.

      Poista
  14. Televisio-ohjelmatarjonta on kurjaa kautta linjan. Kotimaisia keskusteluohjelmia ei voi kiusaantumatta katsoa, ja viihteellisiksi tarkoitetut ohjelmat ovat niin luokattomia, että niitä ei voi katsoa lainkaan. Lienevätkin ensisijaisesti suunnattu tyhjännnaurajille. Onneksi sentään tulee brittiläisiä laatusarjoja toisinaan kuten Downton Abbey ja Hercule Poirot, muutahan meille ei toki näytetäkään, ranskalaiset ohjelmat loistavat poissaolollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ikävää ja pitkästyttävää englannin määkimistä Ylellä kyllä piisaa.

      Poista
  15. kirjoitukseni Ulvilan Seutuun 4.10.1990

    Pahoinvointia

    Viime vuosina, erityisesti viime aikoina olen ruvennut voimaan pahoin. Ettei lukija erehtyisi vääriin johtopäätöksiin, täytyy tarkentaa: voin pahoin lukiessani lehtien mainoksia tai katsellessani niitä TV-ruudusta. Pahoinvointini syy on tässä: en ymmärrä, miksi Suomessa mainokset täytyy laatia suomalaisille fingelskaksi tai peräti englannin kielellä. Katsotaanpa tilannetta koko surkeudessaan.
    Viikonloppuna kotiin tuleva mainospaketti sisältää Citymarketin Trendy Newsiä tai Anttilan Super newsiä. Boutiquet ja shopit myyvät aikamme eurojupille tarkoitettua mode fashionia. Jääkiekkokansaa hemmotellaan jo pelkästään englanniksi odotellessa MM-kisoja Suomeen! Niin sanottu Valtionrautatiet on pelännyt kai jäävänsä kyydistä, koskapa tarjoaa uusia Inter City -juniaan ihmisille tekonäppärällä sanaleikillä – englanniksi. Nälkäisille avuksi tulevat burgerit, carrolsit, shopit, beerit jne. jne.
    Tämänkaltaisia mainoksia näkee tietysti Englannissa ja englanninkielisissä maissa, koska niissä puhutaan ja myös ymmärretään englantia. Sitten näitä näkee myös meillä, mutta on yksi suuri ero: meillä mainostajat aliarvioivat tavallisen ihmisen tervettä järkeä. He luulevat, että on kovinkin hienoa, kun osaa vääntää yhden englanninkielisen mainoksen koko kansan äimisteltäväksi. Epäilemättä ihmiset pöllämystyvät niin, että ostavat tuossa tuokiossa firman tuotteet nahkoineen karvoineen.
    Täytyy myöntää, että tuonkaltainen mainossaasta on vaikuttanut minuunkin, mutta varmasti eri tavalla kuin mainostajien toiveena ollut: Olen jo aikaa sitten tehnyt päätöksen: Mitä enemmän joku firma käyttää fingelskaa mainoksissaan, sitä vähemmän minulla on asiaa ko. firmaan. Aina löytyy nimittäin supisuomalainen vaihtoehto, joka sopiikin paremmin minunkaltaiselleni juntille. Sellainen ”virma” saakoon rahani nousukkaan jäädessä niitä paitsi.
    Suosittelen samaa menettelytapaa kaikille muillekin. On kysymys sentään omasta maasta ja kielestä ja ennen muuta omasta arvokkuudesta. Se ei ole kaupan! Kun yhä laajemmat kansalaispiirit ilmaisevat kukkaronsa kautta paheksuntansa ko. epäterveitä ilmiöitä kohtaan, on vaikutus varma: Jos firmaan ei tule rahaa, niin ei tule, vaikka se olisi kuinka täynnä englannin kieltä. Sellaista kehitystä ei mikään yritys kauan kestä.
    Älköön nyt kukaan luulko, että olen englannin osaamista vastaan. En suinkaan ole, mutta sanon vain: Huonosta englannista ynnä huonosta itsetunnosta tulee huono yhdistelmä. Sillä ei yksinkertaisesti pärjää. Sen sijaan: kun opiskelet, niin opiskele kieli kunnolla ja käytä sitä sen oikeassa yhteyksissä. Silloin ei tule ylläkuvatun kaltaisia kömmähdyksiä ja rimanalituksia eikä sinun tarvitse luopua arvokkuudestasi omassa maassasi.
    Vanha viisas Mikael Agricola sanoi aikoinaan itsestään Jumalasta: ”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”. Laittamattomasti sanottu.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.