torstai 8. tammikuuta 2015

Poliittinen korrektius ja tulevaisuuden haasteet



Poliittinen korrektius ja tulevaisuuden haasteet

Amerikassa keksittiin takavuosina uusi käsite täyttämään ajankohtaista tarvetta. Kyseessä oli poliittinen korrektius.
Kun USA tunnetusti koostuu erilaisista etnisistä ryhmistä, joilla on merkittävä sisäinen koheesio ja joiden suosiota kaikki poliitikot joutuvat kalastelemaan, tuli siellä välttämättömäksi karttaa julkisessa puheessa sanomasta mitään sellaista, joka olisi antanut jollekin ryhmälle aihetta älähtää.
Tässä ei tietenkään asian totuusarvolla ollut mitään tekemistä ainakaan siinä mielessä, että toden puhuminen olisi ilman muuta ollut sallittua. Vanha kasku kertoo miehestä, jolle hänen kaverinsa tuli sanomaan: ”Tiedätkö, että tuo Kankkunen kiertelee kylillä kertomassa sinusta kaikenlaisia valheita”? Tähän puhuteltu vastasi, että valheita sai hänen mielestään kertoa mielin määrin, mutta jos Kankkunen rupeaisi tosia kertomaan, niin saisi kyllä turpaansa…
Näinhän asia juuri on myös poliittisen korrektiuden kanssa. Ei kysymys ole mistään kohteliaisuudesta ja käytöstavoista, vaan siitä, että jotkut asiat ovat kiusallisen tosia ja siksi niistä ei saa sanoa mitään. Korkeintaan sopii valehdella, etteivät ne pidä paikkaansa.
Muuan klassinen esimerkki on roturyhmien väliset älykkyyserot. Tieteellinen ajattelu edellyttää, että kaikki hyväksyttävästi suoritettujen tutkimusten tulokset on hyväksyttävä. On toinen asia, miten ne selitetään ja esimerkiksi älykkyystutkimusten kohdalla voidaan ilman muuta lähteä siitä, etteivät ne sellaisenaan kuvaa esimerkiksi perinnöllisiä ominaisuuksia. Siitä huolimatta ne kuvaavat kyllä tilannetta mittaushetkellä.
Koska yleinen normaali säädyllisyys, jolla ei ole poliittisen korrektiuden kanssa mitään tekemistä, edellyttää, ettei ihmisen arvo mitenkään voi riippua hänen älykkyydestään, voisi kuvitella, että tässäkin asiassa voitaisiin dataan suhtautua yhtä kylmästi kuin kaikkiin muihinkin tutkimustuloksiin.
Tämä olisi kuitenkin paha virhe Amerikassa ja koska se on virhe siellä, on se sitä myös kaikkien Amerikkaa apinoivien keskuudessa. Siksi se on sitä myös meillä täällä Suomessa.
Yhteiskunnassa on tietenkin paljon erilaisia ryhmiä ja aineksia ja meilläkin on jostakin syytä viime aikoina syntynyt yhä suurempia ja tiiviimpiä ryhmäkuntia, joilla on omat uskomuksensa ja tabunsa. Toisin kuin vielä jokunen vuosikymmen sitten, nämä ryhmät eivät suinkaan keskity vaalimaan omia arvojaan omassa keskuudessaan, vaan vaativat, että koko muun yhteiskunnan on niitä kunnioitettava.
Tämä on aika kummallinen vaatimus sellaiselta ainekselta, joka on vapaaehtoisesti ja tyhjin käsin saapunut toiseen maahan ja nauttii täysin määrin niistä antimista, jotka siellä on rakennettu sukupolvien työllä. Yleisen säädyllisyyden katsottiin vielä takavuosina estävän moisten vaatimusten esittämisen. Eihän vieraaseen taloon sovi mennä elämään omilla säännöillään. Poliittinen korrektius kuitenkin näkee asiat aivan toisin. Sen ilmaantuminen Eurooppaan onkin erittäin kummallinen ilmiö, joka vaatii selitystä ja uskon, että jäljet on helppo löytää.
Itse ideahan on peräisin Amerikasta, jossa koko yhteiskunta on alusta saakka perustunut erilaisten ryhmien ja ryhmäetujen huomioimiseen eikä mikään ryhmä ole voinut perustellusti vaatia itselleen isännän asemaa lukuun ottamatta intiaaneja, joiden kohtalon tunnemme. Sitä paitsi neekeriorjuuden perintö painaa amerikkalaisten omaatuntoa syystä tai syyttä ja sen pohjalta on ollut helppo konstruoida näkemyksiä rakenteellisesta sorrosta, jonka alaisia mustat yhäkin ovat. Koska yksi sosiaalinen konstruktio ei ole tolista huonompi ja kaikki ne ovat viime kädessä imaginäärisiä, olisi asian totuusarvon penääminen yhtä tyhjän kanssa, ellei pahempaa.
 Vähemmistöistä on siis tehty uhreja ja uhriuteen liitetään nykyään aina erioikeuksia, hyveellisyyttä ja muuta vastaavaa. Se näyttää edellyttävän, että itse asiassa mustien pitäisi Amerikassa olla johtavassa asemassa ja kun näin on vain poikkeustapauksissa, syyllistetään siitä kaikkia muita paitsi mustia itseään.
Meillä tällä ajattelulla ei pitäisi olla minkäänlaista pohjaa, mutta irrationaalisia latujaan kulkeva radical chic on toki aina löytänyt tiensä myös tänne ja saanut täällä karikatyyrisiä muotoja. Mitenkäs se Eino Leino siitä kyltyyristä sanoikaan…
Mutta näin on käynyt ja kun älymystön valittu aines on nähnyt paljon vaivaa välittääkseen näkemyksensä myös maahanmuuttajille, ei ole ihme, että nämä ovat ottaneet viestin vastaan. Muutamien vuosien takaisessa pilakuvajupakassa aktivoituivat myös meidän muslimimme, jotka osoittivat mieltään Suomessa suomalaisille sen johdosta, että tanskalaisessa, tanskalaisille suunnatussa lehdessä oli esitetty pilakuva heidän profeetastaan. Valtiovalta ymmärsi asian ja pyysi tapahtunutta anteeksi.
Näin oli meilläkin julkisesti ja arvovaltaisesti avattu pitkä tie, jota siis ei kuljeta suomalaisen kulttuurin ehdoilla, vaan lähdetään siitä, että se on sovitettava pienen vähemmistön omiin tabuihin ja myytteihin.
Tämä ei toki ole ainut esimerkki. Meillä, kuten muuallakin Euroopassa on taannuttu siihen tilanteeseen, että kohti loistavaa tulevaisuutta kuljetaan nimenomaan maamme tyhmimmän ja primitiivisimmän eikä sen etevimmän ja pystyvimmän aineksen ehdoilla. Tämä ei koske vain kansallisia ryhmiä, poliittisessa korrektiudessa tyhmyys on kaikilla aloilla suosituimmuusasemassa.
Julkisuudessa ei sovi esittää näkemyksiä, kuvallisesti tai sanallisesti, jotka voisivat esimerkiksi loukata niitä, joiden maailmassa vallitsee maagis-keskiaikainen näkemys siitä, että jotkut kuvat tai sanat sellaisenaan voisivat loukata jumaluutta. Tämä siitä huolimatta, että kukaan ei pakottaisi uskovaisia niitä katsomaan tai kuulemaan.
Hyväuskoiset mahtanevat kuvitella, että tämä uusi, korrekti kulttuuri on tie kansanryhmien harmoniseen yhteiseloon tai vähintäänkin rinnakkaiseloon. Juuri tällä ja vain tällä tavalla rakennamme onnellisen tulevaisuuden, jossa vallitsee orgaaninen solidaarisuus ja keskinäinen kunnioitus ja rakkaus, jossa hyvä palkitaan hyvällä ja moninaiset arvot kukoistavat limittäin ja lomittain.
Mutta näinhän meillä ajateltiin myös ns. reaalisosialismista eikä älymystö korviaan lotkauttanut, kun sille sanottiin, että sitähän on jo kokeiltu. Mutta myös monikulttuurisuutta on jo kokeiltu ja kokemuksista kannattaa ottaa oppia ja vakavasti keskustella.
Aina uudelleen kannattaa tietenkin esittää itse peruskysymys: milloin hallitus teettää selvityksen siitä, millä tavalla maahanmuuttoa olisi rajoitettava, että vältyttäisiin sen Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Englannissa ja muissa maissa aiheuttamilta lieveilmiöiltä. Entä millaisia muita toimenpiteitä voitaisiin tehdä ei-toivottavan kehityksen estämiseksi, mitä ne maksavat ja milloin ne aiotaan tehdä? Vastaamatta ei voida jättää sillä perusteella, ettei koko kysymystä muka ole.
Mutta tietysti meidän on nyt ja tästä eteenpäin elettävä siinä monikansallisessa yhteisössä, joka tänne on jo syntynyt ja kannattaa miettiä, miten kaikki osapuolet parhaiten pystyvät ajan mittaan selviytymään yhdessä ja rakentamaan täällä suomalaista kulttuuria.
 On selvää ettei onnelliseen tulevaisuuteen voida päästä laput silmillä ja vain luottaen siihen, että kaikki käy varmasti hyvin, kun toimitaan hyvässä uskossa, primitiivisyyttä kumarrellen ja tyhmimpien ehdoilla. Anteeksipyytelyä on jo kokeiltu monessa maassa ja nollatoleranssi tuskin toimii. Ei se ole toiminut Ranskassakaan. Luulenpa, että meillä on hautumassa tulevaisuuden haaste, josta kunnialla selviytyminen on suurimpia kansallisia tehtäviämme kautta aikojen.

23 kommenttia:

  1. Jos ihmisryhmästä tehdään institutionalisoitu uhri, sille annetaan samalla avoin valtakirja ulkoistaa kaikki ongelmansa. Vaikka tuskin kenenkään yksilön tai ryhmän syrjäytyneisyys siitä väheneekään, että tästä tehdään täysin edesvastuuton. Uhridiskurssilla ratsastaville voisi kyllä suositella luettavaksi esim. Bertrand Russelin (ollaanpa hänestä noin muuten mieltä tai toista) esseetä Orjuutettujen hyveellisyydestä, jossa noita pyhimysmyyttejä ravistellaan kokolailla terävästi.

    VastaaPoista
  2. Suomen strategiaa suunnittelevien Sitran ja UPIn puheissa korostuu ketteryyden vaatimus. Termi ei oikein sovi suomenkielisen korvaan, ja eilen keksinkin sen olevan käännös koirien temppurata Agilitysta.

    VastaaPoista
  3. Kyllähän se siltä näyttää, että on haluttu ohjelmoida ja ehdollistaa eli kuten ennen sanottiin, dresseerata porukka uusia temppuja oppimaan. Ehkä nuoret oppivat?

    VastaaPoista
  4. Se Russellin essee on muistaakseni erinomainen ja oli mukana siinä kirjassa Filosofiaa jokamiehelle, joka ilmestyi meillä jo 1960-luvun alussa. Liekö enää saatavanakaan suomeksi?

    VastaaPoista
  5. Jaa, näyttähän noita painoksia olevan ja hyvä että on!

    VastaaPoista
  6. "Näin oli meilläkin julkisesti ja arvovaltaisesti avattu pitkä tie, jota siis ei kuljeta suomalaisen kulttuurin ehdoilla, vaan lähdetään siitä, että se on sovitettava pienen vähemmistön omiin tabuihin ja myytteihin".

    Valitettavasti lehdistömme, Hesari etunenässä, on tätä tietä avaamassa. Siinä se tietysti noudattaa vanhaa totuttua rähmälläänolon perinnettä. Aikoinaan olitiin rähmällään Moskovan suuntaan. Sittemmin Moskovan korvasi Bryssel ja nyt opetellaan kumartamaan Mekkaan päin.

    VastaaPoista
  7. Miksei kukaan enää ehdota vastenmielisimpien syntyperäisten suomalaisten lähettämistä ulkomaille? Ennenhän ne ajettiin Ruotsiin ja sinne jäivät sikäläisten riesaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tässä olisi viisasta noudattaa erään lehden päätoimittajan reseptiä. Hänellä oli tapana todeta, että "kyllä me nämä vanhat juopot hoidellaan, mutta uusia ei oteta".

      Poista
  8. Venäjälle heitettiin aika monia. Harva selvisi puhdistuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni käveli ihan itse,omasta henkilöhistoriatani totean isäni oleen varsinainen seikkaillia,ensin olivat lakonmurtajina Pihkalan kaartissa ja pian sen jälkeen seikkailijakaverit olivat houkuttelemassa loikaamaan karjalan työkansankomuuniin, onneksi kieltäytyi tulleisiin huollettaviin vetoden ,en tässä muuten kirjoittelisi.

      Poista
  9. Konservatiivina kannustaisn kanssakulkioitani korrektiuteen,ihmisten pyhinäpitämiä asioita ei pitäisi loukata. Muslimien ogelma vastata kristityille samallamitalla on jeesuksen oleminen toiseksi tärkeimpänä profeettana.Ranskalainen pilalehti oli arvoiltaan vasemmistolainen ja kerjäsi verta nenästään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haukku haavaa tee, eikä kuva voi vahingoittaa edes sinua, puhumattakaan jostain transsendaalisesta olennosta. Olet juuri syyllistynyt viharikokseen esittämällä, että vääriä kuvia piirtäviä on oikein tappaa, tai ainakin heiltä pitää ottaa senkka nenästä.

      Olen sen-tuhannesti sanonut, että ihmistä ei voi ei-fyysisesti loukata kukaan muu kuin hän itse. Se on loukkaantunut itse, joka on vääntänyt aivonsa loukkausmoodiin. Mielensä pahoittaminen pitäisi olla samanlainen rikos kuin itsemurhan yritys, josta tuomitaan suljetulle...

      Poista
    2. Eurooppalainen elinkeiinoelämä kuusikymmen luvulla houkutteli halpaaa työvoimaa islamin uskoisista maista, nyt ovat heidän lapaen lapsensa irtautuneet länsimaisen kultuurin kaksinaismoraalista ja houkutus on suuri fundamentalisti saarnaajien houkutuksille, he ovat ihmisiä vailla identiteettiä.Nykyaikainen elämäntapa suosii omien arvojen mukaisten kuplien muodostumista ympärillemme,siksi on tärkeää,vaikka se oman kuplan sisällä olevien korvassa suotuisalta,vältää äkkiväärien provokaatioiden suorittamista,naappurikuplasta voi tulla verinen vastaus.

      Poista
  10. Tuota noin. En minä ainakaan.
    Mutta tuli mieleeni, että nythän meillä on ollut sellaisiakin rokoksia kuin naisen halventaminen, joka kohdistuu yleiskäsitteeseen yksittäistapaustenkin kautta ja edellinen loukkaantuu.
    Mielen pahoittaminen on kai kuitenkin normaali tapahtuma., joka saattaa heijastaa ihat tavanomaisia reaktioita ja josta nyt ei pitäisi niin suurta numeroa tehdä. Kuka syyttä suuttuu, se lahjatta lepyy, sanottiin joskus.

    VastaaPoista
  11. Edellisen kirjoituksen lukijana huomaan mukavan ristiriidan tämän poliittisen korrektiuden suhteessa kiihkouskovaisiin ja Venäjään välillä.

    Vihavainen on aiemmin kirjoittanut, että se, että kaikenlaista pahaa voidaan tehdä, ei vielä tarkoita, että sellaista aiotaan tehdä. Tätä tarkasteltiin Venäjään liittyen. Tarkastellaanpa vähän lisää ja vertaillaan näitä kahta uhkaa.

    Kumpi uhka on jo toteutunut ja missä määrin, eli kumpi on jo hyökännyt ja missä määrin eurooppalaista yhteiskuntaa vastaan, Venäjä vai muhamettilaiset kiihkouskovaiset?

    Kun vastaus on valmis, voidaankin kysyä, kumpi uhka pitäisi olla enemmän esillä tiedotusvälineissä, Venäjä vai muhamettilaiset kiihkouskovaiset?

    Kun vastaus on tähänkin valmis, voidaankin kysyä, kumpaa uhkaa vastaan pitäisi valmistautua enemmän, Venäjää vai muhamettilaisia kiihkouskovaisia vastaan?

    Ja sitten tarkastellaan rakkaiden poliitikkojemme todellisuutta: puolustusmäärärahoja ollaan yksimielisesti nostamassa; muhamettilaisongelman olemassaoloa ei edes tunnusteta.

    VastaaPoista
  12. "Poliittinen korrektius ja tulevaisuuden haasteet"

    Sammakkoperspektiivin lisäksi asiaa kannatta tarkastella myös lintuperspektiivistä. Informaatiosodassa poliittinen korrektius on mahdoton kuten sodissa yleensäkin. Suomessa Hannu Salaman Juhannustanssit tarjosi sotajalalla oleville ateisteille herkkua 1960-luvulla: Jeesus ei ollut tuhkamuna ja siksi seurusteli jatkuvasti tiineen aasintamman kanssa. Kukaan ei tullut kysyneeksi, missä olivat historiallisen Jeesuksen aikana maailman vanhinta ammattia harrastaneet tai harjoittaneet? H. Salama olikin Suomen ehkä kiihkein воинствующий атеист. Se oli sotaa omantunnon vapauden periaatetta vastaan, mutta Suomessa sille löydettiin rauhanomainen ratkaisu.

    Stallinin Neuvostoliitossa anekdoottikin saattoi olla sotaa kommunistista järjestelmää vastaan ja seurauksena vuosien pakkotyötuomiot.

    Brezhnevin Neuvostoliitossa kommunistista järjestelmää kyseenalaisteet toisinajattelijat teljettiin psykiatriseen pakkohoitoon vuosiksi, noin kolme miljoonaa henkeä vuosina 1968-1986, Tshekkoslovakian miehityksestä Gorbatshovin valtaantuloon.

    Kommunistinen fundamentalismi on sukua aasialaiselle fundamentalismille, joten valoisa tulevaisuus on vain kangastusta.

    VastaaPoista
  13. Kiitokset taas hyvästä kirjoituksesta! Vahinko, etteivät nämä jutut leviä laajemmalti, avaisivat kyllä silmiä ajattelevissa päissä... hah, hah, haa niin kuin jenkit sanoisivat.

    VastaaPoista
  14. "Tämä on aika kummallinen vaatimus sellaiselta ainekselta, joka on vapaaehtoisesti ja tyhjin käsin saapunut toiseen maahan ja nauttii täysin määrin niistä antimista, jotka siellä on rakennettu sukupolvien työllä."

    Tässä vaiheessa blogi rupesi menemään siinä määrin kummalliseksi, että en edes viitsinyt lukea sitä loppuun.

    Hyvä professori Vihavainen!
    On kummallinen vaatimus keneltä tahansa vaatia muita arvostamaan hänelle pyhiä arvoja. Itseasiassa kaikenlaiset Pyhät Arvot, joita sinäkin tunnut kaipaat kuin riivattuna, ovat kehityksen pahin este. Toki geneettinen tai muunkaanlainen tasa-arvo ei myöskään saa olla Pyhä Arvo kuten eivät ns. klassiset hyveetkää: kokemusperäinen viisaus, kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus, koska Kaikki Pyhyys on jäykkää ja muuttumatonta, ja, vaikka ihminen ei muuttuisikaan, muuttuu ympäristömme - onneksi - kovaa vauhtia.

    Osoittamasi itsesensuuri ongelma on todellinen, mutta siinäkin ongemallista on vain se, että sanan- ja ilmaisunVAPAUTTA pyritään rajoittamaan ja ongelmalliseksi koetaan vietittäjä ja viesti eikä viestin vastaanottajan loukatut arvot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi miljoonaa siirtolaista.Paasikivi aikoinaan valitteli pienenä kansana olemisen surkeutta..Venäjällä on jonkun kiinteistönvälittäjä naisen aloittama liike miljardista venäläisestä ennen vuosisadan loppua,tällaisia harhakuvia mekin toisealta tarvitsesimme,tosiasia on että suhteessa pintaalaamme meitä on surkean vähän. Silloin tarvitsisimme vahvaa omintakeista ja omaperäistä kultuuria että sivilisaatiomme säilyisi.Knsallemme suurimpana uhkana näen meidän ,heikon omanarvontunteen vuoksi muuttuvan hiljaleen amerikkalaisen roskakultuurin täyttämäiksi eurooppalaisiksi.

      Poista
  15. "Tämä on aika kummallinen vaatimus sellaiselta ainekselta, joka on vapaaehtoisesti ja tyhjin käsin saapunut toiseen maahan ja nauttii täysin määrin niistä antimista, jotka siellä on rakennettu sukupolvien työllä."

    Mielestäni tässä kiteytetty loistavasti sellainen skitsofreeninen tilanne, jossa länsimaisten lihapatojen ja passivoivan sosiaaliturvan äärelle pääsee, kun osaa Suomen itärajalla lausua vaan taikasanan "turvapaikka".

    Ja silloin kun ruvetaan puremaan ruokkivaa kättä ja heitetään keltaiset vedet turvan antaneelle maalle ja kun aletaan vaatimaan aavikon beduiniyhteiskunnan arvoja vallitseviksi arvoiksi turvapaikan antaneeseen yhteiskuntaan, niin silloin on voitava todeta sama kuin minkä Vihavainen jo teki.

    M.O.T.

    VastaaPoista
  16. Suuren Isänmaallisen Sodan paradokseihin kuului että yli miljoona puna-armeijan sotilasta liittyi Natsi-Saksan riveihin ja että eri arvioiden mukaan vähintään 158 000 mutta jopa 420 000 neuvostoliittolaista sotilasta teloitettiin karkuruuden, pelkuruuden, loikkaamisten tms. syiden takia.

    Kautta koko ihmiskunnan historian on myös tiedetty sekin että tosi sotasankareihin verrattuna pelkureita, luikureita ja karkureita on ollut monisatakertainen määrä. Tiettävästi USA:n sisällissotaan osallistuneista vähintäin 25% olisi ollut sotilaskarkureita ja mm. Ku Klux Klainin perustajista ja ensimmäisistä jäsenistä melkoinen osa olisi ollut etelävaltioiden rintamakarkureita.

    Sekä amerikkalaisille että venäläisille moisten asioiden esilletuominen on tietysti suurta ärtymystä aiheuttava asia mitä on syytä hämmästellä sillä ei tällainen mentaliteetti ole muuta kuin universaalia toimintaa.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.