tiistai 20. elokuuta 2019

Liberalismin siunaukset


Liberalismin ongelmia

Pikku kirjasesta ”Arabialaista viisautta” (Arabskaja mudrost) huomasin sananparren, jonka mukaan raha on hyvä renki, mutta huono isäntä.
No, eihän idea kovin tuore ole, mutta sitäkin tärkeämpi.
Kun raha pääsee isännäksi, joutuu sen palvelija kovaan kouluun, jossa ei ole lepoa eikä rauhaa, kuten jo Saarnaaja totesi. Harvinaista ei ole, että upporikkaat saattavat suorastaan psykoottisesti tulla saitureiksi, jotka eivät uskalla edes koskea palvomaansa rikkauteen.
Rahan tulee tosiaankin olla vain rengin asemassa, kuten koiran tulee olla perheessä ja sotilaan valtiossa. Jos arvojärjestys järkkyy, on seurauksia ikävä katsella.
Tämä vain tuli mieleeni lukiessani hesarin pääkirjoitusta ja Sixten Korkmanin kolumnia. Siellä näyttää rahan herruuden olettaminen käsitetyn suurimmaksi viisaudeksi. Liberalismikin on hyvää siksi, että se palvelee hyvin tuota herraa.
 Epäilemättä Venäjä tekee väärin salliessaan valtion suuren roolin taloudessa, kuten IMF olettaa. Sen kasvuhan voisi voinut viime vuosina olla jopa prosenttiyksikön verran suurempaa ilman erinäisiä ongelmia, joihin kuuluu öljynhinnan aleneminen ja mm. talouspakotteiden vaikutus.
Pari vuosikymmentä sitten muistan IMF:n paheksuneen sitä, ettei Venäjän vanhaa, ruostunutta teollisuutta tapettu ja sijoitettu sen sijaan pääomia uuteen ja tuottavaan.
Turha sanoakaan, mitä se olisi merkinnyt niille yhden tehtaan kaupungeille, joita Venäjä on täynnänsä. Siinä sitten kävi vähän kuin sen ampiaisen kanssa, joka ei taannoisten tiedemiesten mukaan edes voinut lentää, mutta lensi vain.
Korkman luonnehtii Venäjän viime vuosien talouskehitystä sanalla surkea, mutta kaikki on suhteellista. Onhan se sentään koko ajan rämpinyt eteenpäin myös suurten kasvuvuosien jälkeen, vaikka yleinen viisaus koko ajan julisti, että romahdus tulee kahden vuoden sisällä, kunhan pakotteet purevat.
Mutta eiväthän ne purreet.
Siitä huolimatta on kovin huolestuttavaa, että Venäjän ja läntisen Euroopan välille on rakentunut vastakkainasettelu, jossa jopa täysin mielettömästi uhkaillaan ydintuholla, vaikka kukaan ei ole vielä kertonut, mikä on se niin suuri periaatteellinen kuilu, joka oikeuttaisi edes yhden pikkukaupungin ihmisten käristämisen kuoliaaksi.
Mutta jos nyt puhumme siitä rahasta ja sen, eli siis sillä saatavien hyödykkeiden lisäämisestä, näyttäisi tosiaan siltä, että liberalismille on niukasti hyviä vaihtoehtoja, kuten Korkman kolumninsa otsikoi.
Itse asiassa hän kuitenkin vesittää koko käsitteen sulkemalla sen piiriin myös pohjoismaisen sosialismin ja samaan aikaan sulkemalla siitä pois amerikkalaisen demokratian sikäli, kuin se tuottaa Trumpin kaltaisia poliitikkoja.
Nyt on kuitenkin niin, että liberaali poliittinen järjestelmä on liberaali vain sikäli, kuin sen piirissä ihmisillä on täysi vapaus äänestää valtaan mieleisiään henkilöitä. Sellainen liberalismi, jossa vain tietyt mielipiteet ovat sallittuja, muistuttaa totalitarismia ja tietyssä vaiheessa muuttuu sellaiseksi.
Ellei asiaa ymmärrä, kannattaa tutustua totalitaarisen demokratian historiaan, jota J.L. Talmon on ansiokkaasti tutkinut.
Korkman muistuttaa, että liberaaleiksi tunnustautuneet maat ovat taloudellisesti pärjänneet hyvin, kun taas putinilainen ei-liberaali demokratia on viimeisten viiden vuoden aikana menestynyt huonosti.
Tähän olisi voinut lisätä senkin, että Venäjä oli sitä ennen, lähes kymmenen vuoden ajan, pärjännyt ei ainoastaan hyvin, vaan jopa erinomaisesti.
Nyt menestyksen jatko saattaa kyllä olla korkean kynnyksen edessä, kuten on jo kauan uumoiltu. On aivan mahdollista, että Putin on lyhytnäköisellä politiikallaan tuominnut maansa kyräileväksi syrjästäkatsojaksi ja nurkasta huutelijaksi maailman kansojen yhteisössä, vaikka olisi voinut olla mahdollista päästä niiden eturiviin.
Venäjästä ei ole kenellekään esikuvaksi, vakuuttaa Korkman ja tämän voi kyllä uskoa. eihän toista samanlaista maata voi löytääkään.
Huvittavaa kyllä, maan patrioottiset voimat korostavat altruismia ja henkisten arvojen ensisijaisuutta materiaalisten rinnalla, mutta samaan aikaan köyhää kyykytetään ja rikkaita varkaita suositaan aivan häpeämättömästi.
Mutta tällaisen puhetavan me tunnemme jo niin sanotun neuvostovallan ajoilta. Propaganda väitti silloin maan olevan paratiisi sorretuille ja solvatuille samaan aikaan kun se tosiasiassa piti ”hallitsevaa” työväenluokkaa tiukoissa pihdeissä.
Autoritaarisen Venäjän esimerkki ei moniakaan houkuttele, eikä syynä ole vain se, ettei sen talouskasvu tällä hetkellä ole sen parempaa kuin lännessäkään- ainakaan vielä.
Poliittinen vapaus on arvo sinänsä ja siihen kuuluu tosiaankin oikeus äänestää valtaan vaikkapa konservatiivisia voimia. Ellei joku asiaa tiennyt, huomautan, että konservatismi on osa liberaalista jatkumoa, joka taas poikkeaa periaatteellisella tasolla radikalismista.
Venäjällä liberalismi ei ole koskaan menestynyt. Muuan Viktor Leontowitsch julkaisi aikoinaan perusteoksen Geschichte des Liberalismus in Russland.
Sen nimi kannattaa panna merkille. Siinä otetaan huomion, ettei kyseessä ollut Russischer Liberalismus eli venäläinen liberalismi, koska sellaista ei ollut, vaan läntinen ideologia, jolla oli omat kohtalonsa Venäjällä.
Tänäänkin Venäjällä toimii niin sanottu Liberaalidemokraattinen puolue. Epäilemättä kyseessä on eräänlainen koomikkopuolue, jollaiset ovat nykyään muuallakin muodissa, tämä tapaus kuitenkin mielestäni ansaitsee hieman tarkastelua.
Kerran puolueen puheenjohtaja Žirinovski puheessaan todisteli, että Venäjällä oli aina mennyt huonosti, kun vallassa olivat olleet liberaalit ja demokraatit.
Kun muuan toisen puolueen edustaja kysäisi, mikä nimi Vladimir Volfovitšin omalla puolueella sitten oikein oli, tämä vastasi häkeltymättä: Žirinovskin puolue. Ei hän suotta ole juristin poika.
Muuan merkittävä tämän puolueen linjaus oli noin neljännesvuosista sitten esitetty ajatus, että Turkki voitaisiin liittää Venäjään. Tämä voidaan tehdä aivan demokraattisesti, selitti Žirinovski: pidetään kansanäänestys, johon ottavat osaa sekä turkkilaiset että venäläiset. Venäläiset, joilla on enemmistö, tietenkin voittavat ja enemmistön valtaanhan demokratia ja liberalismi aina pyrkivätkin.
Asialle voi hymähtää, mutta ehkäpä sentään on syytä myös pysähtyä miettimään, onko siinä syvempääkin totuutta,
Silloin, kun kansainvälisissä yhteyksissä enemmistö ratkaisee asiat, ollaan epäilemättä jonkin määritelmän mukaan demokratian kannalla.
Suomen kaltaisille pienille maille kyseessä saattaa kuitenkin olla joutuminen suurempien kansojen ylivoiman armoille.

33 kommenttia:

  1. Korkmanin liberalismissa viisaat istuvat samassa osoitteessa Etelärannassa: EK, CMI ja Kirkkohallitus. Viisas veli Matti Vanhanen on takaisin politiikassa oltuaan välillä Perheyrittäjissä jolloin toimistonsa sijaitsi Storyvillen talossa, huutoetäisyydellä eduskunnasta.

    VastaaPoista
  2. Muuan iltakoulua työn ohella käynyt savolaispoika asui teini-ikäisenä Manskun varrella alivuokralaisena erään mummon luona kuten myös häntä parisen vuotta vanhempi neitokainen nimeltä Neuvonen. Tänään CMI hallituksessa istuu Yle:n A-studiossa filosofina esiintynyt Aleksi Neuvonen, Sitran palkkalistoilla. Korkmanilla voi olla tietolähteitä.

    VastaaPoista
  3. Rahalla saa öljyä, siitä muovia ja nyt on jo Arktiksen jääpeitteessä mikromuovia, jonka sulamisen ja loppukäsittelyn saavat meret ja niiden luonto hoitaa mahdollisuuksiensa mukaan, josta ne päätyvät lopulta vesistöjen ja kalojen syönnin muodossa ihmisten elimistöön. Toisaalta luonto on niin viisas, että liika määrä mikromuovia vahingoittaa jo ihmisen lisääntymismahdollisuuksia, joten tässäkin näemme sen viisauden, että luontoa vastaan on turha pullikoida. Siinä kaikille korkmaneille ja muille libertaristille pohdittavaa tälle päivälle. Raha ei ole ykkönen, raha on viho viimeinen. Kun mies haluaa mittelöidä paremmuudessaan, lirkutelkoot naisille tai menkööt pituushyppäämään vaikka. Siinä sopivia luontoystävällisiä tapoja kukkoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikromuovin sulaminen!?

      Poista
    2. Nimenomaan - jäävuori kyllä sulaa - mikromuovi taasen ei.

      Poista
    3. Nythän meille ihan virallisesti opetetaan, ettei mikromuovista mitään haittaa ole. Mitähän samat tahot aikaan sanoivat asbestista...

      Poista
    4. Kuka opettaa niin? Eiköhän jokaisen terve järki sano, että muovin syöminen on epäterveellistä ihmiselle. Mikromuovi on sitä samaa muovia myös. Muistaakseni iltiksessä , mikä nyt ei kerro kyllä totuudesta välttämättä mitään, oli joku aika sitten otsikko, että "sinä syöt pankkikortillisen verran muovia päivässä". Siinäpä sitä metaforaa kerrakseen! Mikään ei taida luomakunnassa olla rajattoman eksponentiaalista kuin ihmisen tyhmyys.

      Poista
  4. Hyvinvointi ei ole ainoastaan aineellista. Moskovassa on valtamedian mukaan pidetty keskiluokka hiljaisena rakentamalla uutta mm Danilovin torin alueelle. Väärää edistystä siis. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen EU vaati mm oman demokratia käsityksensä markkinoimista rahoituksensa ehtona. Sen omat direktiivit eivät enää eroa Neuvostoliiton GOST-standardeista paljoakaan. Velkaelvytys on tullut tiensä päähän ja hyvinvointi alkaa laskea. Media ja poliitikot kiistävät tilanteen kuten 1980-luvun Neuvostoliitossa. Onkohan lännessä nyt glasnostin ja perestroikan aika alkamassa?

    VastaaPoista
  5. Etelärannan kasvattama Jyrki Katainen kaavaili perjantain HS:ssa suomalaisista läntisen ajattelun roskajoukkoa erikoistumaan kaiken kierrättämiseen. Kaverit niihin investoisivat yksityisistä rahastoistaan.

    VastaaPoista
  6. Noita liberaaleja ajatus ja taloussuuntauksia löytyy runsaasti ja kaikenaikaa syntyy lisää.
    Talousliberalismi, jota uus-liberalismiksi kutsutaan, on voimissaan myös Venäjällä ja etenkin Kiinassa.
    Uus-liberalismin keskeisiä prinsippejä on tasaverotus ja rajoitettu demokratia,,millä tarkoitetaan demokrattisen päätöksenteon ulottumista ainoastaan makua ja mieltymyksiä koskeviin teemoihin.
    Europan keskuspankkijärjestelmä synnytettiin uus-liberaalin huumausen ollessa pahimmillaan,siihen polittiset intohimot eivät saa kajota.
    Myös Kiinan talousuudistus on tuottanut merkittäviä tuloksi, juuri rajoitetun demokratian olosuhteissa,talous ja yhteiskunta on pysynyt vakaana ja vaurastuneet kansalaiset ovat pystyneet vaurastumaan edelleen.
    Tuolle kehitykselle on muodostunut käsitekkin,se on ill-liberalismi,missä kultuurillisesti epäliberaali yhdistyy liberaaliin talousoppiin.

    VastaaPoista
  7. Ymmärryksen noituminen ylimittaisilla yleiskäsitteillä saavuttaa erään huippunsa numeerisessa talousajattelussa. Numeraalit ovat nimittäin yleiskäsitteistä hirvittävimpiä -- ne ovat itsessään iättömiä ja ajattomia, ja ne voidaan liimata mittayksikköinä minkä tahansa sisällön päälle.

    Kun talousajattelussa muodostetaan lauseita joissa numeraalit omaavat tosiasiassa toimijasunjektin roolin, silloin ymmärrys on aikalailla täydellisesti noiduttu. Sopii hyvin, että tällaisen "ajattelun" päälle lätkäistään täsmälleen yhtä yliyleistävä yleiskäsitteellinen leima: liberalismi.

    Ei ole mitään mahdollisuuksia millään lailla oikaista talousliberalistien ajattelua. Yleistävä käsitteenmuodostus on kaikkein varhalkantaisimpia ymmärryksen ja "totuudellisuuden" muotoja, ja jos joku kokee jotain "totuutena", siihen premissiin ei enää ulkoapäin pääse millään käsiksi. Kaikki inhimillisen kielen keinot on silloin pelattu ymmärryksestä ulos, ja jäljelle tosiaankin jäävät vain näennäiseksaktiudellaan pätevöityvät numerot.

    Tämän Korkmanin muistan 90-luvun laman ajoilta, jolloin hän lausui suunnilleen että ihmisten menehtyminen on juurikin ja vain "itse talouden kovuutta". Siinä lausunnossa tuli mielestäni hyvin näkyviin se -- tietyille todistelulaaduille, myös esimerkiksi vanhakantaiselle taistolaiselle marxismille -- ominainen piirre, että kun jostain "totuudesta" seuraa uhreja, juuri sillä tämä "totuus" todistuu oikeaksi.

    Numeraaleista seuraavia ovat nuo opilliset "nimet", jotka ihan liian monien historiankirjoittajienkin teksteissä saavat "historiallisen henkilön" eli toimijasubjektien roolin. "Liberalismi" teki sitä-ja-tätä. "Liberaali demokratia" voitti taistelun. Jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. German 30-year Bund: the final frontier

      Tämä oli otsikko. Siksi vailla pistettä . lopussa vai olisiko se ollut ?. Tai ehkä !. Kyse on eilisestä Financial Timesistä ja sen palstasta "Lex." Tämä Lex. arvuutuksellisine johdannaisineen L ja ex ja paksu pistepyörylä, on ollut siellä ijät´ajat.

      Eilen Saksa lainasi euroja nollakorolla valtionobligaatioina, bondeina. Bundeiksi Saksassa nimettyjä velkakirjoja vastaan. Lupasi palauttaa eurolleen saman määrän kolmen vuosikymmenen päästä 2049. Amerikaksi vastaavia kutsutaan treasuryiksi, aarreaittaa tai sotakirstua muistellen. Saksassa ne ovat bund, sidos. Suomessa obligaatiovelvoite. Ei homma enää säästäjää tarvitse, asiat ja elämä ovat instituutioiden. Pajunköydellä pitelevät työläisiä ja toimihenkilöitä ja yritäjiä roikkumassa.

      Eilen tarjouksessa oli siis nollakorkoista valtionlainaa 30 vuoden juoksuajalla. Siitä maksettiin ylihintaa ja koroksi tuli himpun verran miinusta. Älytöntä ostaa tappiokseen ? Vaan eihän siinä noin käy -ainakaan heti eikä varmasti osu vahinko niille jotka eilen lainan merkitsivät. Saiko oma eläkevakuuttajani Ilmarinen kuinkakin paljon.

      Kuinka diili noidutaan voitoksi on ihan simppeliä kuten kulloisetkin rutiinit aina. Pitkä stoori ja kiehtova on edellisen rutiiniregimen sos.dem.ay esivallan vaihdattaminen täksi nykyiseksi kutsuisiko sitä Sinua seuraten talousliberalistiseksi. Muutoksen ydin oli saattaa rahan ekspansio vaskoolimiehiltä pankkitaseen venyttäjille. Ja rihmastoksi virkkaajille. Lajejakin tuli lisää kullan hopean ja uusittavan paperin (=lyhennettävän velan) sijaan. Lajeista räjähtävin on meidän nobelistimme Bengt Holmströmin työkenttää. Näkee sitten onko purkaminenkin ja koska. Futuurit optiot ja sen sellaiset.

      Tosin ihan erilaisia kuin Amsterdamin pörssin nurkissa salaa ja kadunkulmissa puukkokurkulla perityt vedot, lupaukset sopimukset. Noista se lähti ja tuskin ollaan vielä tienpäässä, the final frontier.

      Lexin kirjoittaja sanoo siinä 30 palstasenttimetrin tiivisteessä että Bond markets boldly go ever deeper into the parallel universe of negative interest rates.
      Jatk.

      Poista
    2. Jatk.
      Säästöpossuaan helisyttävä ihmistaimi kävi kaupassa lappu kädessä ja rahat tumpussa. Laskuopin mukaan vaihtorahat tilitettiin äidille eikä siinä ollut tikkarin vertaa pelaamiselle tilaa. Nyt on matematiikkakin toisin. Siitä tuli kansanvallan asia. Uudet lait ja elämänmenoa valvovat virastot ovat vaihtaneet ja kombinoineet uusiksi tallettamista ja vakuuttamista ja yhtiö-, osuuskunta- ja muuta yhteisponnistusta ja sellaisten ehtoja rajoja ja avartamista.

      Missä mennään ? Eilinen Lex puhuu paradoksein. Kirjoitan sanasta sanaan Thirty-year Bunds bought 12 months ago have generated returns totalling more than 30 per cent. Kuinka ihmeessä ! Ja että Economic theory has been rewritten.

      Tämä eilinen laina menee Rahaston omaisuudeksi ja kun uuden päivän korko laskee, vanhastaan omistetun 12 kk takaisen tasearvo nousee. Frontier on sitä että hilseen verran laskua nollan tuntumassa, teki sen 30 prosenttia edellisestä kampaushipusta olka- eikun joo, olkalaukussa. Arvoperisalkussa. Siitä bonus, Fundin profit, ja ne pestään Alepa kelpoisiksi pankeissa. Jokaisessa niistä. Tätä on eletty 35 vuotta. Alenevan koron aikakautta. Tällaista on ollut verhojen takainen näyttöpäätehuoneiden elämä. Sieltä pesee.

      Tämän 30 prosentin tuoton uusiminen tulevana 12 kk jaksona 2020 elokuu kysyisi vielä yhtä prosenttiyksikön laskua 30 vuoden lainakirjanoteeraukseen. Kauhistuttavinta, että tämän odottaminen ei ole naurettavaa. Scarily, that is not ridiculous. Trump painaa päälle jotta koron aleneminen jatkuisi. Draghi aikonee alentaa nykyisen -0,4 EKP turvakoron miinus 0,6 prosenttiin. Tämä on siis se wanha peruskorko, se pankkivaltuusmiesten aikainen.

      Citigroupin toimitusjohtaja Charles Prince sanoi kesällä 2007 että pakkohan meidän on tanssia kun soitto soi. Se lakkasi syksyllä. Nyt soitto pauhaa taas, mutta kuinka pitkään.

      Tuo 30 % per vuosi tulee innovoivasta laki kirjanpito rahanpyydys rahankasvatus toiminnasta. Matematiikka-alan ja raha-alan instituutioiden ; tabellilaitosten ja atk:n yhteisestä hyökkäysrintamasta. Valtiopakkoa vastaan, ja vapauden neoliberalismin nimissä. Numeroarvon muuttuminen siirryttäessä yhtiöstä toiseen kaveripiiriin ; value at risk kalkyyli ja valumuotti antaa myöten. Arvonkehitystä. Evoluutio mutaatioineen. Ja miksi?, bonusten vuoksi. MBA taistelija-taiteilijat yhdessä wanhan rahan kanssa ovat loihtineet uuden maailman elettäväksemme kiinoja myöten ja gröönlanteja ostettaviksensa. ---Luulisi kuuluvan Yliopistojen toimialaan. Ja niinhän se kuuluukin. Kuin sormi suuhun.

      Aiempi yhteiskuntahumus säätyineen, muine väkineen pappeineen ja ojureineen kynnettiin pintaan Työväentaloilla. Opintopiireissä. Sieltä tulivat kansanedustajat ja pankkivaltuusmiehet. Ja tehtiin se sos.dem.ay wellfare hyvinvointivaltio.

      Opintopiiriläisten ehjähampaisista penskoista pullahti pintaan pätevät tenttijät. He asettuivat tykömme korkeakoulutettuina. Eivät kysele todellisuuden perään, vaan uushierarkia porrastaan. Kiva kun olet järjenääni ja sielun, Seppo Oikkonen. Ja Financial Times baaripöydällä.Jukka Sjöstedt

      Poista
  8. Niin, eivät ideologiat enempää kuin uskonnotkaan tee itsenäisesti yhtikäs mitään, ihmiset tekevät. Taustamotivaattoreina niillä tietenkin on oma vaikutusvaltansa, ajoittain voimakaskin sellainen, mutta kuitenkin kaikitenkin ne pitää lukea lähinnä ns. ideoiden maailmaan kuuluviksi ilmiöiksi, joilla ei semmoisenaan ole mitään ihmisistä riippumatonta substanssia.

    Noin ylisummaan olen myös henk.koht.pahoillani, että "liberalismin" käsite yhdistetään nykyjään joko virallisen talousopin saarnaajina ahkeroiviin randroideihin sun muihin ryöstökapitalismin apologeettoihin, tai sitten kaikenkarvaisiin idioottivasemmiston turbohörhöjen kaltaisiin limanuljaskoihin. Noin henk.koht klassiseen liberalismiin (paino sanalla klassinen) kaltevana näkisin kuitenkin kaikitenkin kyseisen oppirakennelman kantavissa perusperiaatteissa sinänsä paljonkin myönteistä ja puolustamisen arvoista, jostakin uskonnon-, sanan- ja mielipiteenvapaudesta nyt vaikka lähtien.

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi pitää käsitteet selvinä ja kirkkaina: klassinen arvoliberalismi (uskonnon-, sanan- ja mielipiteenvapaus) ja taloudellinen (uus-) liberalismi. Toki ensiksi mainittu edellyttää tiettyä määrää jälkimmäistä: ei tule heti mieleen järjestelmää, jossa suureen määrään henkilökohtaista vapautta olisi yhdistetty suunnitelma- tai muu valtionjohtoinen talouselämä.

      Poista
  9. HS uutisoi että suurten jenkkifirmojen "toimitusjohtajat julistavat sitoutuvansa viiden kohdan listaan, johon kuuluu muun muassa työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoiminen, ympäristön suojelu, eettinen toiminta ja paikallisten yhteisöjen tukeminen."

    Onko tässä nähtävissä HS:n kulttuurintomitukselta odotettua ilmapiirin muutosta?

    Oikeastaan pelko pitäisi ensin poistaa Kirkkohallituksessa, jotta uskallettaisiin kuulla kansan sydänääniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulttuuritoimitukselta jäi tänään mainitsematta, että Sinikka Sokka (Agit Prop) oli Fidel Castron ja tämän yhteiskuntajärjestelmän harras ihaili; ei vain laulaja Omara Portuondon.

      Poista
    2. No joo, jos jokaisen nuoruudessaan erehtyneen pitäisi henkisesti kypsässä iässä tehdä parannusta/itsekritiikkiä nuoruuden erheistään, jokainen yli 60-vuotias saisi mennä ns jojoon.

      Toisaalta haluaisin kyllä lukea yhdenkin taistolaisen muistelmat tai haastattelun, jossa tämä katuu sitä, että nuoruudessaan objektiivisesti toiminnallaan tuki sortojärjestelmää, joka sulki vastustajiaan keskitysleireille tai mielisairaaloihin.

      Onhan sekin tietenkin mahdollista, että ei halunnut tukea vaan halusi vain järjestelmän, jossa rikas kapitalisti ei sortaisi köyhiä työläisiä. Muut olivat vain välttämättömiä uhreja edistyksen tiellä... ihmisen varsinkin taitelijoiden ajattelukyky kun on niin kapeaa ja rajallista ja tekojen motivaatiopohja niin moninaista ja harkitsematonta. Jotenkin olen - tänään - taipuvainen ajattelemaan, että kulttuuritaistolaisemme olivat pikemminkin naiiveja "hyödyllisiä idiootteja" kuin tietoisesti pahoja fanaatikkoja.

      Poista
    3. Kysyvälle vastataan, tavalla tai toisella:

      Suomen kristillisten kirkkojen johtajat puolustavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia tänään annetussa julkilausumassa.

      Kirkonjohtajien mukaan Suomen on noudatettava lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattua ehdotonta palautuskieltoa. Ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

      Poista
  10. Luopumisuutinen kosketti. Oli kunnia ja hieno tilaisuus nähdä Juha Sipilä vielä niinkin vähän aikaa sitten kuin Helsingin uuden pääkirjaston Oodin avajaisissa. Se oli ensimmäinen ja viimeinen omalle kohdalleni sattunut live Juhan kohtaamisesta aidosti kasvotusten.

    Jo aiemmin olin kokenut suurta kunnioitusta kulttuurihahmoa kohtaan, jolle inhimillisyys, kyky nähdä liike-elämänkin taakse pientä ihmistä kuin poliittista ajattelijaa, joka oivalsi ihmisen maailman virrassa ...

    Työrauha oman aikansa huomioivalle filosofille - ajattelijalle, joka ymmärsi elämän inhimilliseen nälkään muutakin kuin rahan, ostovoiman ja jatkuvan lisää hamuamisen hokeman!

    Suuri kulttuuripersoona on poissa päivän politiikasta - kunnioitettu keskustalainen, joka sai arvostusta kautta koko poliittisen kentän. (Nimi muutettu, oik. Claes Anderssonin muistolle, erään vakiokommentaattorin aitoteksti netistä)

    VastaaPoista
  11. Professori Vihavainen kirjoitti erittäin tärkeän artikkelin Venäjästä, mutta siihen tulleet 10 kommenttia osoittavat, että Suomessa laajamittaisesti ei tunneta Venäjää edes hevonpaskan vertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Unknowille tutustumismatkaa itänaapuriin, niin se syvempi ymmerrys häntä kohtaan kasvattaisi lisää teidänkin tietämystänne.

      Poista
    2. Ei Venäjää voi puntarilla punnita eikä arsinoilla mitata.

      Poista
    3. "Ei Venäjää voi puntarilla punnita eikä arsinoilla mitata."

      -- Ei Venäjää voi eurooppalaisilla puntareilla punnita eikä eurooppalaisilla arsinoilla mitata.

      -- Venäjää voi punnita ainoastaan Iivana Julman/Stalinin puntareilla ja ryssien arsinoilla mitata.

      Poista
    4. Venäjän historian tiivistys yhdellä lauseella: zapadnikkien ja slavofiilien ikuinen taistelu henkisesta hegemoniasta.

      Poista
    5. "Venäjän historian tiivistys yhdellä lauseella: zapadnikkien ja slavofiilien ikuinen taistelu henkisesta hegemoniasta."

      Täysin väärin. Venäjän historian A ja O on Iivana Julma, joka tuhosi Venäjän ylimystön ja sen jälkeen ruhtinaiksi pääsivät entiset orjatkin. Kuuluisa lauseke siltä ajalta: Из грязи да в князи (Loasta ruhtinaaksi). Zapadnikit ja slavofiilit vain riitelivät siitä miten Venäjä pääsisi pois tuosta loasta.

      Poista
  12. Ei Venäjä tarvitse niinkään liberalismia kuin oikeusvaltiota: ts järjestelmää, jossa omaisuus ja henkilökohtainen vapaus on turvattua. Silloin oligarkit yms sijoittavat varansa omaan maahan uuteen taloudelliseen toimintaa ja alkaa aito kasvu. Nyt jokainen kynnelle kykenevä vie ne ulkomaille turvaan.

    VastaaPoista
  13. "Liberalismin siunaukset. Liberalismin ongelmia"

    Putin teki taannoin/äsken/Ranskassa harakirin Venäjälle väittämällä että G8 on mahdottomuus.

    VastaaPoista
  14. Jos tutkiskelee Maailmanpankin ja Yhdistyneiden Kansakuntien tilastoja esmes lapsikuolleisuudesta ja eliniästä saa näillä käytävissä keskusteluissa sen käsityksen, ettei Venäjän ilmoittamat luvut olisi totuudenmukaisia.

    Venäjällä lapsikuolleisuus olisi yli 20 kappaletta tuhatta lasta kohden ja miesten keski-ikä olisi nippa nappa alle 60v.

    Venäjähän ei ole Pietari eikä Moskova, vaan kamaluudet löytyvät syrjäseuduilta...

    -Petrus



    VastaaPoista
  15. Ketkä solmivat 1918 Ribbentrop-dopimuksen suomalaisten päiden yli synnyttäen kaksikielisyyden kysymättä käytännössä luku-ja kirjoitustaidottomalta kansalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomiojan isovanhemmat ainakin. Hyvä sitä onkin puolustaa.

      Poista
  16. Stalin heitti Suomen rintamalle etulinjaan ukrainalaisia puskajusseja, seuraavassa Ribbentropissa itäsuomalaisia puskajusseja heitetään kieliperustalla etulinjaan.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.