Resuneerauksen arvo ja merkitys
Paasikivellä oli
tapana resuneerata, mikä ei
tarkoittanut esimerkiksi juopottelua, kuten jotkut hänen lukijansa ovat olleet
ymmärtävinään.
Termi tuli
tuohon aikaan muodikkaasta ranskasta, jonne sana raison aikoinaan johtui latinan sanasta ratio, järki. Englannin reason
on toki samaa kantaa, mutta kussakin kielessä alun perin samoilla sanoilla on
kohtalonsa. Ranskalaisen sananlaskun mukaan talon emäntä on aina oikeassa: la maîtresse du maison a toujours raison.
Oikeassa oleminen johtuu ranskaksi siis siitä, että hänellä on järkeä.
Toisaalta sana tarkoittaa myös syytä: la
coeur a ses raisons, resuneerasi aikoinaan Pascal. Tässä tapauksessa
merkitys on sama kuin usein englannissa.
Mutta nyt on
sitten ainakin tässä maassa ruvettu resuneeraamaan/resonoimaan vallan uudella
tavalla. Näin voisi päätellä sotatieteilijä Saara Jantusen kirjasta Infosota (Otava 2015). Sosiaalipsykologi
Kullervo Rainio julkaisi vuonna 1971 kirjan Informaatiosota
ja vapaa ihminen. Rainio sai kirjastaan ns. edistyksellisten vihat
niskoilleen ja hänen väitettiin vainoharhaisesti selittävän silloisen median
typeryydet naapurin juonilla, vaikka toimittajat olivat viisautensa ihan itse
keksineet.
Tiedemies Rainio
joutui tiedostavan älymystön sylkukupiksi, mutta pysyi urhoollisesti omalla
kannallaan. Tuon ajan älymystön mielipiteet olivat todella hämmästyttäviä ja
saivat varmasti vahvistusta naapurista, mutta ilman suurta ja autuasta
tyhmyyttä asia olisi ollut mahdoton. Silloin, kuten nyt, asioiden selittäminen
salaliitolla tai kauko-ohjauksella ei yleensä riitä. Mutta aina niitä kannattaa
yrittää selittää.
Jantusen
mielestä olemme jo (taas) sodan kohteena ja kuten löyhät partikkelit yleensä,
myös kohteen tietyn tyyppiset ihmiset helposti resonoivat ulkoisiin ärsykkeisiin, ääniin ja muuhun tärinään.
Seurauksena on kilinää, kalinaa ja muuta vastaavaa hälyä, joka voi moninkertaistaa
alkuperäisen impulssin. Usein se tuntuu häiritsevältä.
No, tuttuahan
tämä kolina ja kalina jo on. Kun lukee iltapäivälehtiämme eikä pelkästään
niitä, törmää yhä uudelleen tolkuttomaan meteliin, josta on mahdotonta löytää
järjen hiventäkään, mutta jonka yksiselitteinen viesti on: meitä uhkaa sota!
Mikä tahansa, jopa kaikkein mitättöminkin asia sijoitetaan sellaiseen kehykseen,
että se näyttää vähintään maatamme uhkaavalta ellei sitten jo suoranaiselta
hyökkäykseltä.
Se, joka ei
kuulu siihen resonoivaan löyhälistöön, joka tärisee tahdottomasti aina ulkoisia
ärsykkeitä noudatellen, ei voi kuin
ihmetellä sitä hälyä, joka mediassamme yhä uudelleen nostatetaan. Harva meistä
toki nousee jonkin Paasikiven tasolle, kun on tarvetta saada jotakin tolkkua
mediahälystä, sijoittaa asiat yhteyksiinsä ja arvioida niiden merkitystä.
Siihen kaikki viisaus kuitenkin perustuu ja vain siihen se voi perustua. On
käytettävä järkeä, jotta löytäisi asioiden syyt ja suhteet. Felix qui potuit rerum cognoscere causas,
runoili jo Lucretius kauan sitten.
Jantusen kirja
on minä-muodossa esitetty kokoelma sekalaisia aineksia, jotka liittyvät
ajankohtaisiin informaatio- ja disinformaatiokampanjoihin. On ilmeistä, että
kirjoittaja katsoo ns. sotatieteen antavan analyysille lisäarvoa. Joskus
vaikuttaa jopa siltä, että hän uskoo sillä myös voitavan korvata järjen käyttöä
ainakin osittain ellei kokonaan. Tämä on kovin liukas tie, joka helposti johtaa
aivan iloisesti pois normaalin terveen järjen piiristä työntäessään asiat
kehykseen, jonne ne eivät välttämättä lainkaan kuulu.
On triviaalia,
että valtiot saattavat pyrkiä vaikuttamaan ympäristöönsä monella tasolla,
joista yksi on aseellinen hyökkäys. Sotilaat nimittävät sitäkin ”vaikuttamiseksi”
ja moniportaisessa asteikossa siitä tulee vain yksi vaikuttamisen muoto. Kun
myös propagandaa, diplomatiaa ja vaikkapa ”suostuttelua kahdenvälisiin kauppasopimuksiin”
pidetään saman jatkumon osina, syntyy ajatusrakennelma, joka vetoaa myös
lukijan huumorintajuun, mutta ongelmana on, ettei sellaista kaikilla ole,
ainakaan näissä kysymyksissä.
’”Infosota tulee
jokaisen iholle” nykyään, katsoo kirjoittaja ja väittää, että on perusteltua
käyttää sanaa informaatiosota, vaikka vallitsevaan tilanteeseen ei liittyisi
muita varsinaisen sodan ilmiöitä. Koska lukija saattaisi hämmästyä moista
kauheaa yksinkertaistamista, selitetään asiaa sillä, että ”sodankäynnissä on
aina pyritty löytämään kiertoteitä päämäärään, jotta kuluttavat ja raskaat
aseelliset taistelut voitaisiin välttää”. Infosodan merkittävin ero muuhun
vaikuttamiseen näyttää olevan, että se on ”ei-kineettistä”.
No,
vakuuttavahan tämä argumentti sinänsä on, mutta nyt olisi vielä ihan oikeasti
osoitettava, että joku todella on sotaa käymässä. Kuka toimii, miten ja millä
tarkoituksella on se kysymys, johon tutkimuksen pitäisi kyetä vastaamaan. Ikävä
kyllä, nyt jää sellainen mielikuva aksiomaattisesta totuudesta, jonka mukaan
pirullinen vihollinen (lue Venäjä) käy meitä ja kaikkia muitakin vastaan sotaa,
joka on viime kädessä totaalista nollasummapeliä ja jonka tarkoituksena on
vastustajan (esimerkiksi meidän) täydellinen alistaminen ellei nyt vallan tuhoaminen.
Onkin aivan
ilmeistä, että naapurista käsin on myös meidän suuntaamme tehty
informaatiohyökkäyksiä, jotka sivumennen sanoen ovat olleet yhtä tökeröitä kuin
talvisodan aikana. Kun propaganda löyhkää jo kilometrien päähän, toimii se vain
itseään vastaan. Tätä eivät näköjään kykene ymmärtämään ne desanttejaan meille
lähettelevät tahot, jotka valistuneessa tarkkailijassa herättävät lähinnä
sääliä ja kansan syvissä riveissä suuttumusta. Niitä ja niiden vaikutusta
kannattaisi oikeasti tutkia.
Mutta meillä vallitseva
informaatiohorisontti ei ole määräytynyt venäläisestä, vaan läntisestä,
venäläisvastaisesta viitekehyksestä käsin. Ukrainan tapahtumia ei lehdissämme
kerta kaikkiaan ole kyetty analysoimaan viileän järkevästi, kuten esimerkiksi
englantilainen Richard Sakwa, muuan parhaista asiantuntijoista tekee.
Normaalijärkinen analyysi leimataan meillä nyt helposti vihollisen
hännystelyksi ellei suorastaan pahantahtoiseksi myyräntyöksi. Venäjää
ymmärtäviin tulkintoihin ”resonoiminen” on mukamas infosotaan liittyvä
olennaisen tärkeä elementti eikä sen sijaan vaikkapa järjen käyttöä.
Asioiden
suhteuttaminen on se taitolaji, johon ns. sotatiede ei taida antaa eväitä.
Suhteellisuudentaju ei synny asioiden tunkemisesta kaavioihin, vaan se vaatii
historian ymmärtämistä. Simppelit dikotomiat ovat omiaan vain sotkemaan asioita.
Kaikilla valtioilla on tässä maailmassa omat pyrkimyksensä ja osaa niistä on
aina pidettävä legitiimeinä, sattuipa valtiota sympatisoimaan tai ei. On sivumennen
sanoen sekä sangen loogista että varsin hupaisaa huomata kirjoittajan innostuneen
vastakohtien problematiikasta, dialektiikasta. Sitä meillä ei kuulemma
ymmärretä tarpeeksi. Minun sukupolveni edustajat saivat kyllä aikoinaan tätä
herkkua aivan yltä kyllin…
Jantunen
julistaa komeasti että Paasikivi on kuollut kuten Kekkonenkin. Tällä kaiketi
halutaan sanoa, että elämme uutta aikaa, jossa vanhat ajattelutavat eivät toimi,
näköjään ajatellaan asian koskevan myös viisautta yleensä. On tietenkin
ymmärrettävää, että kirjailija haluaa myydä kirjaansa ja kustantajakin on siitä
kiinnostunut, mutta tässä huippukohdassa argumentit jäävät nyt kyllä poikkeuksellisen
vaatimattomiksi: ”Minun on pakko ihmetellä, kuinka kukaan haluaa ylipäätään
profiloitua kuolleen presidentin ajatusten tulkkina” pohtii kirjailija. ”Miksi
kukaan haluaisi tulla tunnetuksi poliitikkona, joka ei ole keksinyt mitään
uutta kuudessakymmenessä vuodessa”?
Sitäpä sopiikin
ihmetellä. Se resuneeratkoon, joka siihen pystyy. Viisautta ei ”keksitä” vaan
se löydetään jos löydetään. Kaavioiden sijasta sen etsijöille voisi suositella
vaikkapa Salomon sananlaskuja.
Ei liity tähän blogiinne, vaan lukemaani sankarikirjaanne: Venäjän sankariäänestyslistalla pääsi 50 joukkoon yksi urheilija, kukahan on kysymyksessä? kari.naskinen@gmail.com
VastaaPoistaSuomessa saattaisi sankarijoukkoon päästä reippaasti enemmän urheilijoita urheilun täkäläisestä mediasuosiosta päätellen. Onkohan penkkiurheilu ooppiumimme?
PoistaLev Jashin, jalkapalloilija.
VastaaPoistaSalomon sananlaskuja
VastaaPoistaVenäläinen sananlasku "На лучшее надейся, а готовься к худшему." (Toivo parhainta, mutta varaudu pahimpaan) sopii hyvin Salomon viisauksiin. Pietari I aloitti Suuren pohjan sodan juuri Suomen nälkävuosien jälkeen, jolloin 25% väestöstä kuoli.
Shit happens.
PoistaSillä välin jossakin toisaalla...
VastaaPoistahttp://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102420553106_uu.shtml
Jos vähän joka tuutista uhkaillaan alinomaan, että sota on ovella jo viimeistään ylihuomenna tai ainakin tulevan vuoden tuohikuussa, niin tuollainen omatoiminen aseistariisuutuminen sitäkin (hypoteettista) tilannetta silmämääränä pitäen vaikuttaisi sanalla sanoen skitsofreeniseltä. Vaikka niin hullua aikaahan tässä eletään monen muunkin asian suhteen, että ehkäpä mistään ei enää kannattaisi yllättyä...
Timo, eikös Paasikivi resoneerannut, siis o-kirjaimella, ei u:lla? Näin muistini kivenkovaa väittää.
VastaaPoistaJa en oikeastaan syyttäisi Jantusen juoksuista sotatiedettä vaan Jantusta. Kyllä kokemusteni mukaan juuri sotatieteessä osataan ajatella kylmän järkevästi, jos tutkija ei ole poliittinen helppoheikki.
Trilisser
Näin se kyllä taisi olla. Ehkä lausui u:lla.
VastaaPoistaTuleva sota voi Suomessa leimahtaa kiistasta kirjoitetaanko Posti vai Post.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSiitä vauhdista päätellen millä Bonnier ostelee firmoja (WSOY,Tammi, MTV3, Akateeminen) kymmenen vuoden kuluttua kirjoitetaan vain Post. Ratkaisu on lopullinen.
VastaaPoistaPresidentti Niinistön mukaan yhtäältä kasakka vie kaiken mikä on löyhästi kiinni, toisaalta hän on viikonloppuna Kirjamessuilla keskustelussaan Jörn Donnerin kanssa ideoinut maahanmuuttajien kiinnostusta suomenkieleen tuettavan Aku Ankoilla ja opettamalla heille sananparsia Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Strategista ajattelua, sanosi sotatieteen maisteri.
VastaaPoistaSaara Jantunen yrittää kehittää trollijahdille jonkinlaisen teoreettisen viitekehyksen.
VastaaPoistaMinusta trollijahti on tämän päivän mccarthyismia. Toisaalta sitä voisi kuvata friedmanilaisen shokkidoktriinin steady state toteutukseksi.
Arvioni tämän genren toimijoista http://vastavalkea.fi/2015/10/25/epamaaraiset-vastavalkeat-ja-muuta-trollausta/.
Kuten joku taannoin totesi, politiikan suunta on kääntynyt jo 360 astetta. Kauas on menty.
Poista"Paasikiven tasolle, kun on tarvetta saada jotakin tolkkua mediahälystä, sijoittaa asiat yhteyksiinsä ja arvioida niiden merkitystä."
VastaaPoistaMediahäly edustaa ainoastaan matalaa vettä, jossa kävellessä kastuvat vain nilkat. Tuskinpa Paasikivi kulki vain matalissa vesissä. Mediahälyn vastakohtana ovat syvät vedet eli tapahtumien virran syy/seuraus historia.
Millaisia vaihtoehtoja Nyky-Venäjä tarjoaa maailman jokapäiväiselle elämälle? Äskettäisessä Valdai-kerähmössä Vladimir Putin esitti Venäjän tarkoitusperistä seuraavia ideoita:
"...в глубине русского миросознания лежат темы Бога, добра и зла, утверждения на земле принципа божественной справедливости. А Запад волнуют только экономические интересы, рациональное представление о жизни."
(...venäläisen maailmannäkemyksen syvyyksissä ovat Jumalan, hyvän ja pahan aatteet sekä jumalallisen oikeudenmukaisuuden periaatteen toteuttaminen maan päälle. Länsi sen sijaan on kiinnostunut ainoastaan taloudellisista intresseistä ja elämän rationaalisista käsityksistä)
"Русское сознание стремится к идеалу, к идеальному бытию, к божественной гармонии жизни, что является вечной укоризной рациональному и прагматическому Западу."
(Venäläinen tajunta pyrkii ideaaliin, ihanteelliseen olemassaoloon, elämän jumalalliseen harmoniaan, mikä taas on iänikuista soimaa Lännen rationaalisuutta ja pragmaattisuutta vastaan.)
http://dynacon.ru/content/articles/7524/
En tiedä, kuuluuko Putinin Valdai-puheiden sisältö mediahälyyn vai edusataako se jotain epämääräistä.
Ei tässä sinänsä uutta ole, mutta voi kyllä olla, että nyt se on oikeasti höyrähtänyt. Rippi-isä Shekunovista taitaa olla tulossa uusi Rasputin.
PoistaPutinin pitämiseksi aisoissa alkaa syrjäisissäkin kylisssä olla saatavilla Arlan tuotteita, Gigantin; H&M:n, KappAhlin, Tiimarin tappaja Tigerin, ja mitä näitä XXL-kokoisia IKEA palvelijoita löytyykään. Mutta koska "suomalaisen maailmannäkemyksen syvyyksissä ovat Jumalan, hyvän ja pahan aatteet sekä jumalallisen oikeudenmukaisuuden periaatteen toteuttaminen maan päälle" on mm. Isossa Omenassa erityinen hiljentymishuone ja Kampin aukiolla uunituore kappeli jos pikavippivelat kulkijan mieltä painaa.
PoistaVastapainoksi olisi hyvä katsoa YLE Areenalta video, jossa Oksanen haastattelee kirjailija Shiskiniä.
PoistaIhan lievästi off topic, mutta menköön...
VastaaPoistaEn tiennyt itkeä vai nauraa kun katsoin (tiistaina 27.10. -15) YLE:ltä ensin maanantain A-Studion uusinnan, ja sitten illan uutiset.
Ensin A-Studiossa Ilkka Kanerva selittää, kuten aina, että NATO-jäsenyyden vastustajat ovat siksi edelleen enemmistössä, koska vastustajat ovat pystyneet pitämään näkökantojaan koko ajan esillä. MITÄ ? Kenenköhän näkökanta tässä on koko ajan esillä ollut, viimeiset 15 vuotta, positiivisessa valossa?
Kuten sitten heti illalla, YLE:n tv-uutisissa. YLE:n mukaan Suomen NATO-jäsenyys maksaisi vain 40 miljoona euroa vuodessa (törkeä vale), sillä saisi roimia alennuksia puolustustarvikehankinnoissa (törkeä vale) ja se auttaisi vientiteollisuuden ponnisteluja ja toisi investointeja Suomeen (kaikkein törkein vale). Sitten jonkun "Suomen Atlantti-seuran" (mikä?) "pääsihteeri", joku kokoomusrouva, valehtelee silmät kirkkaina Ravintola Eliten edessä, että "ehkä mahdollisesti" tosiaan kaikkea kivaa voitais alennuksella Nato-jäseninä saada...
"Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen muotoilee, että "perheen kesken on yleensäkin helpompi asioida ja Nato-jäsenen etuja olisivat mahdollisesti edullisemmat hankintahinnat"." Just.
Ja jutustelman (käytä termiä jutustelma, sillä sitähän koko kokonaisuus oli, EI journalismia. Ihan en viitsi käyttää termiä satu) "toimittaja" Antti Parviala vielä valehtelee että Hornetit ovat JO tiensä päässä (vale) ja että jos oltaisiin NATO-jäseniä niin saataisin EHKÄ alennusta (lievä mahdollinen vale) uusista torjuntahävittäjistä.
Juu... Ehkä saataisiin jos ostettaisiin valmiiksi törkeän ylihintainen F-35A Lightning II, joka ei vielä edes lennä, ja on silti jo nyt maailman kallein hävittäjähanke. Totaalifiasko.
Ja ehkä juuri siksi edellinen puolustusministeri Carl Haglund (RKP) liputti avoimesti sen puolesta. On kai jonkinlainen RKP:n kunnia-asia ja perinne hankkia Suomeen ylihintaisia ja täysin vääriä torjuntahävittäjiä. Vrt. Elisabeth Rehn ja F/A-18C Hornet.
Ei saada alennusta jos ostetaan, kuten pitäisi, ruotsalaisten Jas 39E Gripen E/F NG.
Eikä varsinkaan saada alennusta NATO-jäseninä jos ostetaan, kuten voitaisiin, Suhoi PAK FA eli T-50 tai Mikojan MiG-35.
Tuskin kummia alennuksia saataisiin edes Nato-jäseninä myöskään Dassault Rafalesta.
YLE. NATO:n asialla!
http://yle.fi/uutiset/tutkija_nato-jasenyys_olisi_taloudellisesti_suomen_etu__monimutkainen_poliittinen_laskutoimitus/8412703
Mutta kun meillä nyt on nämä lentotukialuksille suunnitellut Hornetit, kannattaa asia hyödyntää ja hankkia niitä lentotukialuksia. Perhepiirissä hinta on ehkä vain nimellinen.
VastaaPoistaItse suhtaudun Nato-jäsenyyteen varovaisen myönteisesti. Totta kai olisi pitänyt mennä silloin, kun Jeltsin joi vodkaa ja Venäjä oli kaaoksessa. Nykyään ns. muuttujia on jäsenyyteen nähden aika monta.
VastaaPoistaKiinnitin Ylen uutisissa huomion samaan asiaan. Nato-jäsenyyden esittäminen keinona parantaa Suomen taloutta ja että jäsenyys näkyisi investointien lisääntymisenä maahamme on aika paksua puhetta.
Sanoisinko notta täyttä propagandaa.
No jos juuri nyt oikein todella haluttaisiin kärjistää maailman tilannetta ja erityisesti suhteita itänaapuriin, niin Natoon vain justiinsa!
VastaaPoistaMutta kuten Salomo sanoi: Survo hullua huhmaressa, petkeleellä survinten seassa. Ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
Voi olla niinkin. Toisaalta tulee mieleen talvisota ja Ehrnrooth: "Ei koskaan enää yksin."
VastaaPoistaMutta olen antanut itseni ymmärtää, että prof. Vihavainen ei ole suuri NATOn ystävä.
Eihän me enää yksin ollakkaan, vaan tiukasti Eu:n talutusnuorassa. Sinne pohjattomaan kaivoon onkin lapiotu rahaa oikein urakalla. Jopa Sixten Korkman harmittelee euroon menoa. Talous on niin kuralla, että saadaan kaiketi Hornettien tultua tiensä päähän korvata ne potkurikoneilla, josta lentäjä voi ammuskella "ukkopekalla", kuten aikoinaan Simo Häyhä ansiokkaasti teki.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVenäjän ymmärtämisessä auttaa se, että lukee joskus mitä venäläiset ovat itse mieltä maastaan ja mediasta. Kommunistien vainoihin vertaamista en ymmärrä alkuunkaan. En edes lähtökohtaa. Mehtälän kanssa olen joskus yrittänyt keskustella jollain kommenttipalstalla, mutta keskustelu on osoittautunut toivottomaksi. Ihmiset, jotka lukevat ja jakavat Sputnikin tai RT:n uutisia sellaisenaan, ovat menettäneet osan harkintakyvystään. Tietenkin isojen uutistoimistojen sivustoilla on joukossa myös oikeita uutisia, mutta keskeistä on hämärtää todellisuuden ja valheen rajaa. Kollega Venäjältä arvioi RT:n valehtelua kirjoittamassaan blogissa: "Ei niin saa tehdä: he antavat itselleen luvan valehdella lieventävien asianhaarojen vallitessa. Se on musertavaa moraalista relativismia. Ei ole valetta, ei totuutta, kaikki on sallittua."
VastaaPoistaNo, Jarmo! Silmien sulkeminen ei viisautta lisää. On syytä tietää ennen muuta se, miten valta ajattelee Venäjällä, vaikka sitä ei sympatisoisikaan.
VastaaPoistaNiin, no. Silmien avaamisesta minäkin puhun. Ei valheen ja vääristelyn läpi lyöntiä mikaan estä. Jokainen voi koettaa propagandasta tulkita näkemyksensä. Venäläisille tarjottu materiaali on aiheuttanut pahoinvointia. Suomessa RT:n ja Sputnikin jakajat ovat innostuneita myös ihan huuhaasta ja tukevat - valehtelua. http://yle.fi/uutiset/kansa_on_kyllastynyt_manipulointiin_kontrolliin_ja_valehteluun__taman_vuoksi_mv-lehtea_luetaan/8409302
VastaaPoista