keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Kyydistä ja kyydityksistä



Ajetaanpa kyytillä

Pohjanmaan häjyt aikoinaan noin laulelivat rehvakkaasti, kun pääsivät junan kuljetettavaksi ja jopa maksutta. Valtiohan oli ottanut huostaansa nuo elämänhallintansa menettäneet surkimukset ja vöörasi sitten minkä minnekin, murhamiehet Siperiaan saakka
Tuli vain mieleeni, että kun suomalainen ajaa, on hänen käyttämässään sanassa muisto hevosesta, joka pakotetaan vetämään kärryjä ohjaksista nykimällä ja tarpeen tullen vielä ohjasperillä roimaisemalla. Paljonhan sitä ruoskaakin käytettiin.
Joka tapauksessa ajaja oli komentaja ja hallitsija, takaa ahdistava olento. Työn teki vetäjä, yleensä hevonen, mutta joskus myös härkä.
Kyyti taas tulee ruotsin sanasta skjuts, joka sangen ilmeisesti on samaa kantaa kuin ampuminen (vrt. ampuma-ase: skjutsvapen). Molemmissahan työnnetään, lykätään eteenpäin.
Sinänsä kiinnostava ajatus, että jo ennen muinoin maksavat matkustajat tavallaan ammuttiin kievarista toiseen.
Eurooppalaisissa kielissä näyttääkin ajaminen miellettävän aika lailla samaan tapaan: se on niin sanoakseni draivia, eli karkotusta, joka kohdistetaan vetäjään. Englanniksihan drive-sanaa käytetään myös silloin, kun kuvataan vaikkapa naulan upottamista puuhun.
Englanniksi ajaja onkin driver. Saksaksi hän taas on Führer eli johtaja, joka siis määrää suunnan, mitä pidetään tässä toimessa ensisijaisena eikä niinkään ruoskan heiluttamista. Hevosaikana kyseessä oli Fuhrmann, josta tulee myös viron voorimees.
Venäjän izvoztšik  (vossikka, issikka)tulee kuljettamista tarkoittavasta vozit-sanasta, jos olen oikein ymmärtänyt.
Venäläinen ei oikeastaan aja hevostaan, paitsi joissakin tapauksissa, joista tunnettu laulukin varoittaa: Jamštšik, ne goni lošadej –kyytimies, älä ahdistele hevosta. Gonit –verbihän tarkoittaa yleensäkin ahdistelua, jonokin saattamista ahtaalle, vaikkapa nyt esimerkkitapauksessa gonenije finnov –suomalaisten vaino.
Sana jam taas on vanha tataarilainen kyytiasemaa merkitsevä sana, eikä liity tiessä oleviin kuoppiin (jama).
Indoeurooppalaisissa kielissähän verbi ajaa on veho (vexi, vectus sum,vehere), joka meilläkin taitaa olla jonkin autoliikkeen nimenä.
Mielestäni se ei liity karkottamiseen ja ahdisteluun, sanoohan Catulluskin ajaneensa (vehere) aaltojen ja kansojen halki (Multas per gentes et multa per aequora vectus). Ainakaan merellä häntä eivät hevoset vetäneet.
No, veho-verbistä nyt ainakin tulee sana ajopeli vehiculum (engl. vehicle) tai siis kulkupeli. Sana peli, joka viittaa leikkiin (spel) on tosin tässä meillä aika omituinen ja lienee siirtomerkitys nerokkaalle laitteelle, jonka suunnittelussa on tarvittu leikinomaista viekkautta.
Itse sana leikkihän (lek) taas on ruotsissa sama kuin kuteminen ja viitannee alun perin kalojen vilkkaisiin häämenoihin.
Mutta voihan sitä siis matkustaa ajamattakin. Ruotsiksi matkustaminen –resa- tarkoittaa myös nousemista. Saksaksi fahren (ruots. fara) on kai vain vaeltamista, mutta viittaa myös ihmisen vointiin täällä synnin alhossa. Englannissahan tunnetaan jäähyväistervehdys: Fare ye well!
Muistuu mieleeni, että saksalaiset matruusit kertoivat matkustavansa laivoillaan päin Englantia (ja wir fahren gegen Engelland!) eli siis petollista Albionia vastaan.
Mutta yleensähän sitä matkustetaan jollakin kyydillä vain paikasta toiseen. Kätevänä välineenä toimii bussi (lat. omnibus: kaikille) tai juna (saks. Zug, verbistä ziehen –vetää), viroksi rong (mitä tarkoittaen?), entäs mistä tulee suomen sana juna?
Entä mikä on sanan train etymologia? Onko junailemisella ja treenaamisella jotakin yhteistä? Venäjän pojezd on ymmärrettävä: se on matkustamisesta (jehat). Pojezd muuten seuraa paikasta toiseen: sledujet, eikä siis aja. Ehkäpä veturinkuljettaja kuitenkin ajaa.
Kummallista kuitenkin on, että venäläinen matruusi laivallaan kävelee (idjot) paikasta toiseen eikä esimerkiksi ui (plavajet). Tavallaan asia on ymmärrettävä, kun sitä ajattelee.
No, autonkin voi ottaa, jos näinä ilmastohysterian päivinä kantti kestää. Kyseessähän on kreikan (auto) ja latinan (mobilis) sanojen liitto, juoka merkitsee itsestään eli ilman hevosta liikkuvaa. Saksassa tämä asia  eli auton hevosettomuus ilmaistiin ja ilmaistaan myös mielestäni hieman typerällä sanalla Kraftwagen –voimavaunu. Se on yhä käytössä ainakin sanayhdistelmissä (LKW ym.).
Mutta espanjassapa onkin sana coche, jonka merkitystä en tiedä. Ranskan voiture taas mahtanee tulla sanasta voyager, eikä sanasta voir, joka tarkoittaa näkemistä.
Mutta mistä tulee anglosaksien kaara (car)? Tietenkin kärreistä, latinan carrum ja samaa kantaahan on myös italian samaa merkitsevä sana carretta ja espanjan tietä merkitsevä sana carretera.
Vaan mistäpä tulee sana tie? Se taitaa kuulua ikivanhaan suomalaiseen aarteistoomme. Sillä lienee jokin yhteys myös tietämiseen, onhan sekin tien löytämistä, hieman kuten ymmärtäminen eli jonkin asian saattaminen joka puolelta hallituksi.

20 kommenttia:

  1. Minä se vaan taksia ohjastaessani heitän keikkaa ja joskus liikenne jumittaa ja välillä matka taittuu kuin siivillä.

    VastaaPoista
  2. Niinhän ne tuolla etelämpänä hommaa kutsuvat. Täällä puhutaan enemmän pirssihommasta. Mikähän tuon sanan alkuperä lienee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirssistä olen joskus kirjoittanutkin: https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=pirssi . alun perin puhe siis oli kukkarosta latinaksi (bursa).

      Poista
  3. Näissä etymologisissa etsinnöissä ja eri kielten miellemaailmojen vertailuissa voidaan edetä käsite käsitteeltä pitkälle, mutta sitten on vielä tuo kullekin kulttuurille ominainen tapa jolla korvan -- retoriikan -- ja silmän -- visuaalisten hahmojen -- työnjako on toteutettu.

    Ja luulen, että sitä tietä taaksepäin palaamalla meille alkaa valjeta, miten valtava merkitys vuorokausirytmillä -- yön ja päivän vaihtelulla -- on ollut kullakin leveysasteella eläneiden ihmisten miellemaailmoihin.

    Ja tuosta vaihtelusta Durkheim sitten kehitti kentien tärkeimmän oivalluksensa -- sen miten "pyhä" ja "profaani" hallitsevat kaikkea ajatteluamme. Miksi tunnustuksellisia tuntoja ilmaistaan retorisella paatoksella, miksi vain eurooppalainen uusi aika synnytti individualismin, joka sitten objektivoi ulkoisen todellisuuden niin että luonnontieteet saattoivat korvata vanhan- ja uudenajan tiedonalat.

    Nuo tiedonalathat olivat perustuneet korvan kykyihin, sen sijaan uuden ajan tieto on syntynyt peilin -- itserefleksion, todellisuuden kanssa käytävän vuoropuhelun -- mekanismilla.

    Jos nimeäni klimmaamalla avautuvan blogikirjoituksen kuvaa napsauttaa suuremmaksi, voi perehtyä tapaan jolla nerokas McLuhan näitä tajunnallisia "lokatiiveja" eritteli. Se on ihan hämmästyttävää.

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kas peijakasta, että unkarista. Englannissahan puhutaan paljon coachista, kun tarkoitetaan isoa matkustaja-autoa. Eihän se ole bussi, ellei ole kaikille (omnibus) tarkoitettu.
      Jossakin kaupan seinällä olen nähnyt mainoksen, jossa puhuu "koutsi", joka siis tuntuisi olevan valmentaja eikä miään auto. Mahtaako se merkitys tulla terapeutin sohvasta?

      Poista
    2. Eikö myös englannin coach ole myös hevosten vetämä vaunu? (ks komenttini klo 20.28 alla.

      Poista
  5. "jo ennen muinoin maksavat matkustajat tavallaan ammuttiin kievarista toiseen."

    Ei, kyllä se niin päin oli, että kuula, myöhemmin luoti työnnettiin aseen piipusta.

    VastaaPoista
  6. "sana coche, jonka merkitystä en tiedä." 

    Heitän: voisiko olla vaunu, sellainen, jolla ajettiiin hevosvaljakolla?

    VastaaPoista
  7. Kuhan nyt sorvilla kyhäsin (Sipilää mukaellen)
    Saksassa fuehrer osoittri kansalleen kalliin tien.

    Miten Venäjällä tien näyttäjä ? Putin, ohjaako hänkin kansaa kalliille tielle, дорогоя дорога?
    topor

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö Stalinista käytetty sanaa vozd; tarkempaa etymologiaa en tiedä.

      Poista
    2. Joo, vozhd. Mahtanee tulla sekin johtamisesta (vodit) kuten esimerkiksi auton ajaja, voditel.

      Poista
  8. Skjutvapen (ei skjutsvapen)

    VastaaPoista
  9. "Saksaksi hän taas on Führer eli johtaja, joka siis määrää suunnan"

    Eikö tuo sana tarkoita hiukan korkeampaa abstraktiotasoa ("johdattelija") verrattuna esim sanaan leiter.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onko leitung kirjaimellista johtamista, fuhrung (näppis ei anna umlautia) sitten kuvaannollista.

      Poista
    2. Niin, leiten on myös sähkön ja lämmön johtamista. Fuehren kai tarkoittaa sitä, että on johdossa, siis johtamassa.
      Umleitung on autoilijan kohtaama uusi reititys, jota tuskin on painetussa Reisefuehrerissä.

      Poista
    3. Sinänsä kiinnostavaa, millaisia johtamisen lajeja on. Suomessa sotilailla on roolinsa johdosta erilaisia nimityksiä: johtaja, päällikkö, komentaja.
      Saksassa fuehrer tuntuisi myös olevan konkreettinen johtohenkilö, jota muut seuraavat. Tämä ei kuitenkaan päde SS-arvoissa, joissa oltiin fuehrereitä hyvinkin korkealle tasolle.
      Ja olihan maavoimien huipulla OHL -Oberste Heeresleitung. Sinne tuo Fuehrung tuntuisikin sopivan jotenkin huonosti tai sitten vain kuvittelen. Joka tapauksessa Leitungissa on ohjauksen, ohjailun maku.

      Poista
  10. Veli Verronen.
    "Wir fahren gegen Engelland"-kappaleesta natsien Saksa julkaisi erittäin vetävän ja viihdyttävän version levyllä - torvisoittokunta ja mieslaulajat. Liekö taustalla ollut itse propagandaministerin kehotus/määräys... . Levisihän levy Suomessakin sodan aikana. Vai olisiko tuo käsitykseni väärä: Taannoin kuuntelemani levy onkin sodan jälkeen painettu muistutuksena kansallissosialistien musiikki-ryhtymyksistä - mutta eiköhän esitys itse ole kopioitu originaalista.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.