Varuillanne!

 

Uusi N-sana?

 

Kuten tarkkaavaiset lajitoverit varmasti ovat huomanneet, nykyhetken polttavimmat ongelmat kytkeytyvät kieleen.

Meillä suomalaisilla on epäonneksemme käytössä sellainen kieli, että siitä puuttuvat monet sivilisaatiomme suuren äidinkielen tärkeät ominaisuudet ja samalla myös ongelmat. Mutta kuten runoilija on sanonut: en tahtois’ olla vailla tätä tuskaakaan… Meillähän eivät sanat esimerkiksi yleensä ole sukupuolittuneita, mikä periaatteessa on erinomaista, mutta kai liian tylsää, kun jotkut aktivistit ovat kerran keksineet meillekin uuden feminiinisen kolmannen persoonan pronominin: hen. Eihän sitä tosin kukaan käytä.

Minulle kelpaa mainiosti sukupuoleton kieli, ei se olemassa olevien naisten ominaisuuksiin vaikuta sitä tai tätä, sanokoot filosofit mitä tahansa. Toisaalta myös esimerkiksi venäjän kielen suuria viehätyksiä on kaiken sukupuolittaminen: myös verbeillä on sukunsa. Se on kyllä herttaista.

Yhtä kaikki, englantilainen laatulehti The Economist julkaisi juuri pikku artikkelin otsikolla She who must not be named. Kyseessä on naista tarkoittava sana woman, joka jostakin syystä ei nyt millään kelpaa joillekin naisille.

Lääketiedettä edustava Lancet näyttää hiljattain viitanneen sen sijaan naisiin termillä bodies with vaginas. Tämä kuulostaa minusta sympaattiselta ja tuo heti mieleen joskus puoli vuosisataa sitten jonkun gynekologin käyttämän ilmauksen, jonka mukaan nainen on kohtu, jota ympäröivät ruumis ja persoonallisuus.

Tämä herätti närkästystä jo aikoinaan. Siinähän kaiken keskipisteeksi asetettiin uuden elämän synnyttäminen, jota ympäröi tietty pyhyys. Se, että nyt kohdun tilalle nostetaan vagina, merkitsee oleellista muutosta, jonka laatua ei tarvitse selitellä.

Lancetin käyttämä ilmaus sai kritiikkiä omakseen, mutta ei ongelma siitä poistunut. Jostakin syystä tuota w-sanaa halutaan kaikin keinoin karttaa. Economistkaan ei näytä tietävän miksi, mutta arvaan, että se sisältää kohtalokkaan man-liitteen, joka saa tiettyjen ehdollistettujen lajitoverien sylkirauhaset toimimaan vilkkaasti.

Joku brittiläinen sairaala käyttää kuulemma w-ihmisistä sanaa birthing people, muuan amerikkalainen kongressiedustaja taas on löytänyt ilmauksen menstruating people. On myös yritetty ottaa käyttöön termiä people with cervixes, mutta kaikilla naisilla ei kuulemma ole tuota elintä (kohdunkaula), kun taas joillakin miehillä se löytyy (!), missä sitten mahtaneekin sijaita.

Sanakirjat määrittelevät naisen englanniksi usein sanoilla adult human female -mutta siellähän se -male taas kummittelee… Sitä paitsi erinäiset uusien ja uljaiden tieteenalojen harjoittajat ovat osoittaneet, että myös miehet voivat olla naisia. Niin.

Mikäli tavalliset asiat ilmaistaan epätavallisilla käsitteillä (esimerkiksi 40% naisista ei tiedä, mitä cervix tarkoittaa), ovat vaarana sekaannukset. Englannin kielen luonteeseen kuuluvat runsaat lainaukset kreikasta ja latinasta, joita tuon kielen puhujat eivät osaa lainkaan. Neologismeissa ne ovat hyvin suosittuja.

Tähän nykyiseen termihässäkkään ei moni enää uskalla mennä mukaan. Artikkelin kirjoittaja ilmaisee asian näin: Cowed by the insults and viciousness such discussions provoke, many people are fearful of taking part. If harshly policed, baffling and alien-sounding language is added to the price of joining the debate, even fewer will be willing to elevate their cephalic protuberance above the parapet.

Volle Deckung! sanoisi saksalainen.

Tämä siis suuren kulttuurien äidinkielemme piirissä. Mutta onko meillä kaikki hyvin? Älkääpä kuvitelko. Kyllä valppaat tieteenharjoittajat ennen pitkää hoksaavat samat ongelmat meilläkin.

Olen jo kuullut jonkun kauhistelleen sanaa nainen. Selväähän on, että sen kantana on verbi, joka liittyy suvun jatkamiseen, toimintaan, jota on kuvattu, ja syystäkin, peräti ihanaksi ja joka taatusti ainakin on tärkeää. Siitä huolimatta sen ilmaiseminen tietynlaista ihmistä koskevassa yleisnimessä voi olla, hm., no sanotaan nyt vaikka, että loukkaavaa. Kaikkihan riippuu tuosta loukkaantujasta.

Odottelen nyt tässä kaikessa rauhassa meille saapuvaa suurta keskustelua ihmisfeminiiniä tarkoittavasta korrektista sanasta vähäpätöisessä kielessämme.  Popcorneja en kuitenkaan ole varannut.

Eiköhän uusi termi joka tapauksessa pian löydy. Siihen asti varmaankin kannattaa käyttää tuota vanhaa mahdollisimman säästeliäästi ja varautua siihen, että se pyyhitään pois kaikesta olemassa olevasta kirjallisuudesta, jos mahdollista. Tällaisissa yhteyksissähän valtiolta kyllä löytyvät tarpeelliset määrärahat.