torstai 25. marraskuuta 2021

Jäsentenvälistä

 

Oman kielen oppineet

 

Ammattislangit, kuten muutkin slangit, yleensä briljeeraavat ikiomalla sanastollaan, jota ulkopuolinen ei ymmärrä ja joka siksi juuri onkin niin herkullista. Se erottelee adeptit ulkopuolisista ja nostaa porukan arvostusta ainakin sen omissa silmissä.

Lääkärit puhuvat perinteisesti keskenään latinalaisilla termeillä ja siihen on omat syynsä ja kansainvälinen taksonomia ja terminologia todella ovatkin tarpeen, etteivät asiat tarpeettomasti sekoitu. Silti klassinen kirjallisuus on aina osannut iloitella joidenkin sanoilla koreilevien lääkärihahmojen kustannuksella, niitähän voi käyttää myös peittämään sitä, ettei asiasta ymmärretä yhtään mitään. Silloin tehdäänkin diagnoosin sijasta anamneesi.

Mutta eivät lääkärit mitenkään poikkeuksellinen ryhmä ole. Rakennusmiehillä on koko joukko sanoja, joista maallikko ei ymmärrä mitään, ainakaan ellei ole joskus rakentanut omaa taloa. Jopa mitat tuppaavat näissä yhteyksissä olemaan maallikolle outoja, anglosaksiset tuumat ja jalat kun ovat pesiytyneet meillekin. Kakkosnelosen yleensä kaikki ymmärtävät ja kukaties jopa kolmivarttinelosen, mutta muut mitatkin saattavat kaivata jo kääntämistä omien standardien mukaiseksi, kuten nyt juuri sellainen mitta kuin standartti.

Mutta näissä tapauksissa kyse ei ole vain kielestä, vaan reaalimaailman asioiden eroavaisuudesta. Ja ellei itse asiaa tunne, ei suomenkielisen terminkään käytöstä ole apua. Nyt taitaa rakennusalalla jo olla vähenemään päin sellaisten ruotsalaisten sanojen käyttö kuin takstuuli (takstol, kattotuoli), raaspiikki (laatikon kyljestä: trådspik, lankanauloja) tai rosteri (rostfri), mutta yhä niitä löytyy ja uusia tulee.

Kiinnostavaa kyllä, mukana on venäjääkin, kuten jassikka (jaštšik, laatikko) ja mitä niitä taas olikaan.

Autonkorjaajilla sanasto taitaa myös olla aika lailla ruotsalaisperäistä: syyläri (jäähdyttäjä, kylare), boorit (spårar, raiteet), flekti (fläkt, puhallin) ja niin edelleen. Toki lainat ovat myös keskeinen osa normaalikieltä, kuten ratti, tankki, tunkki, pumppu ja moni muu, myös itse auto. Harvinaisempia taitavatkin olla puhtaasti suomalaiset termit, kuten kytkin, jarru, rengas, tuulilasi ja vastaavat.

Autoa, eli siis itseliikkuvaa vaunua yritettiin meillä ruveta sanomaan hyrysysyksi, mutta ei se onnistunut. J. Alfred Tannerin kupletissa mainitaan myös jo ammoin unohtunut sana puhkuri. Sen kuljettaja ei enää ollutkaan vossikka (izvoštšik), vaan herr chauffeur (sofööri).

Saksaksi sentään puhutaan auton sijasta tai ainakin sen rinnalla voimavaunusta tai jopa erilaisista voimavaunuista eli hevosetta liikkuvista: kuorma-auto eli Lastkraftwagen (LKW) ja henkilöauto (Personenkraftwagen, PKW). Ruotsissa ollaan hyvin lähellä alkuperäistä itseliikkuvaa kreikan ja latinan sekoituksella: automobil, lyhyesti bil. Venäjälläkin sana tunnetaan, mutta yleensä puhutaan vain koneesta (mašina). Meillä koneella lennetään.

No ei näistä enempää, mutta todellinen slangiporukka ovat purjehtijat. Vaikka suomenkielistäkin purjehdussanastoa on kehitetty, puhutaan yhä vain yleisesti skuuteista eikä jaluksista ja falleista eikä nostimista. Spinaakkeria yritettiin suomentaa pallokkaaksi, mutta se on jäänyt spinnuksi. Laitavastaisen sijasta moni puhuu piliviinistä (bidevind) ja onhan se paljon messevämpää puhua lenssistä kuin myötätuulesta. Jopa isopurjetta moni sanoo mieluummin stuuraksi (storan).

 Jotkut termit ovat niin hauskoja, ettei niistä oikein voi luopua: luuvartti on toista kuin tuulen puoli ja slööraaminen ihan toista kuin purjehtiminen laitamyötäisellä.

Sitä paitsi oman terminologian käyttäminen antaa ulkopuoliselle käsityksen jostakin puolittain mystisestä maailmasta, jota ei voi edes kuvata kunnolla normaaleilla ja ymmärrettävillä sanoilla. Luulenpa, että monella alalla oma terminologia juuri tästä syytä istuu kuin tauti eikä koskaan antaudu kielenhuoltajille.

Nyt olemme sitten saaneet tämän IT-maailman, joka ei enää liity ilmatorjuntaan, kuten vielä hiljattain. Sen pääpiirteet on jokaisen ollut pakko omaksua, mutta siitä huolimatta sen sanasto on jäänyt kauttaaltaan englanninkieliseksi, vaikka joitakin suomennoksia on tehty.

Luulen, että meillä yhä enemmän printataan kuin tulostetaan ja koneet buutataan eikä sammuteta. Sähköpostin merkkiä meillä kutsutaan nimellä at ja vanha miukumauku on jo unohtunut. Venäjällä muuten puhutaan koirasta (sobaka). On meillä sentään käytössä salasana eikä parol tai password ja tietokonekin on ihka oikea suomalainen sana eikä mikään kompjuutteri tai daattori. Kiitos siitä.

Kuitenkin juuri tietokoneala ja erityisesti internet ovat luultavasti olleet vahvimpia vaikuttajia, kun englannin kieli on parissa vuosikymmenessä lyönyt itsensä läpi myös meillä, ihan arkipäiväisessä elämässäkin.

Ajatelkaamme vain, että vielä 1980-luvulla englanninkieliseen tekstiin törmäsi vain harvakseltaan ja sopivassa ympäristössä sen voi kokonaan välttää. Nyt se on jo kaikkialla hiirenklikkauksen päässä ja tunkee kaikkialle omia sääntöjään, muiden kielten ominaislaatua uhmaten.

Osaako kukaan enää edes hämmästyä sitä, miten vaikkapa auton navigaattori itsepäisesti uhmaa suomen kielen taivutusmuotoja, vaikka muuten onkin oppinut jopa käyttämään puheessa etuvokaaleja, joita kyllä ei yhäkään kyetä sijoittamaan tekstiin. Puhua noilla ääkkösillä sentään osataan, välillähän ne alkoivat jo unohtua meikäläisen nuorisonkin kielestä.

Mutta ehkäpä tuo ylistetty ja pelätty tekoäly vielä oppii suomenkin kielen, kuten Agricola ajatteli Jumalan sitä ehdottomasti ymmärtävän. Sitä odotelkaamme.

Mitä tulee eri ihmisryhmien erottautumiseen omien slangisanojen ja ilmausten avulla, ei se taipumus varmaankaan tule häviämään. Se nyt vain on hienoa olla jonkun ryhmän, esimerkiksi vaikkapa kultapossukerhon jäsen.

48 kommenttia:

  1. "Se nyt vain on hienoa olla jonkun ryhmän, esimerkiksi vaikkapa kultapossukerhon jäsen."

    Se vaan on; rajaton on ihmisen turhamaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä onko kyse turhamaisuudesta vai sitten ihan mielenkiinnonkohteista?
      Joskus pallotellut tuota ammattiunivormujen kehitystä. Mistä tiennee jonkun lääkäriksi toisen leipuriksi kolmannen poliisiksi. Vaatetuksesta. Samalla tavoin teoriassa toiminee burkat yms. uskonnollinen rekvisiitta.
      Poliisin toimesta taas mikä on valtion ohjauksessa (symboliikkana pitänen leijonaa jotenkin mielenkiintoisena, Afrikkalainen eläin isketty pohjolaan, mutta ymmärtänyt että liittynee kristinuskon symboliikaan tuo pyhä peura) siltä haetaan joukossa turvaa, siinä missä lääkäriltä. Kun taas median luoman symboliikan kautta jaksane niin ottaa kantaa moottoripyörä jengien vaatetukseen. Niihinkin kuulunee sitten monenkirjavaa porukkaa. Ja ryhmiä on useita. Suomessakin oli muistaakseni jokin kristillinen moottoripyöräjengi. Jokseenkin se että posottelee moottoripyörällä tainne tehdä kenestäkään huonoa, lähinnä jos on jollain tasolla vaaraksi toisille on yleensä se ongelma. Yleensähän niihin liitetään huumeet yms. mutta ne liittynee muutenkin globaaliinpolitiikkaan ja sen verkostoihin. Toiset tontut vain lähtenee mukaan.

      -H-

      Poista
  2. "No ei näistä enempää, mutta todellinen slangiporukka ovat purjehtijat".
    Niinpä, kun vuonna 2004 tein purjehdusreissun fennoskandian ympäri,venäläinen miehistöni Andrei Belov Petroskoista rupesi yllättäen puhumaan "hollantia" (joka oli isäni kieli ja jota itsekin hallitsen). Alkunaurun jälkeen kävi ilmi, että venäjän kieli on todella täynnä hollantilaisia purjehdussanoja. Syy siihen on varsin yksinkertainen: Pietari Suuri

    VastaaPoista
  3. On oppineisuuden aloja, joissa suomalaisiin esityksiin on otettu runsaasti vierasperäisiä sanoja, minkä tarkoituksena ei ole erottautuminen "rahvaasta". Tuollainen ala on matematiikka. Niin sanottua korkeampaa matematiikkaa harjoittava ei voisi keskustella alastaan siihen perehtymättömän kanssa, vaikka kaikki termit olisivat suomenkielisiä. Perusmatematiikan käsitteille on kyllä enimmäkseen suomenkieleen pohjautuva ilmaisu.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samahan koskee vaikkapa filosofiaa

      Poista
    2. Kyllä se koskee kaikkia spesifisiä tieteitä, paha vaan että jos sen käsitteet ovat yleiskieltä, jokainen maallikko kuvittelee ymmärtävänsä sitä ja ryhtyy hankittavan. Matemaattisia symboleja käsittelevissä tieteissä tuon kaltaisilla turhilta keskusteluista vältytään.

      Poista
  4. Suomen metsien hoitoa uhkaa taksonomia. Luultavasti juuri tuolla termillä on onnistuttu hämäämään niin hyvin, että lobbarit eivät ehtineet vaikuttaa ennen kuin on myöhäistä.
    Meille suomalaisille voi olla vaikeaa oppia EU-slangia, kun niin monet termit siellä tuleat ranskasta, eivät englannista. Ranskan taitajia meillä on vähän ja brexitin jälkeen englannin merkitys työkielenä tulee vähenemään.
    Uusia "taksonomia"-ongelmia on tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EU:n syvärakenne on ranskalaisten pyrkimys pitää saksalaiset suolassa, aluksi syyllisyyden, sittemmin noiden syvärakenteiden avulla. Ajatuskoe: mikä olisi suomalaisten asema, jos hallinnossa, taloudessa ja korkeimmassa tieteessä käytettäisiin YKSINOMAA ruotsia/venäjää/arabiaa.

      Poista
    2. Korjaus: sillassa

      Poista
    3. Englantihan on jo nyt käytännössä tuossa asemassa maassamme. Miksi et ole siitä huolissasi?

      Poista
    4. Koska se ei vielä ole YKSINOMAINEN. Kyllä minä tieteestä ja "kansainvälisistä" yrityksistä huolta kannan ja ravintoloissa ärsyynnyn kun en saa palvelua omalla äidinkielellä.

      Poista
    5. On se käytännössä jo lähes YKSINOMAINEN!!!

      Mutta ideologiasi estää asian tunnustamisen?

      Poista
  5. Oma suosikkini on "Cats and traps", jolla on merenkulkuun liittyvä merkitys.
    Rahvaankielinen "larjus" on sekin erityissanastoa.

    VastaaPoista
  6. Informaatiotekniikan sanasto on kyllä suomennettu varsin kattavasti. Sen voi nähdä selaamalla alan sanakirjoja ja aikakauslehtiä. Niidenkin julkaisu on vähenemään päin, kaikki katsotaan netistä ja etenkin videoilta, joiden puhekieli tarttuu monilla fraaseiksi arkikäyttöön.

    Takavuosikymmeninä myös sivistyssanojen oikeaoppista käyttöä pidettiin ehkä tärkeämpänä. Niiden lähteinä olivat myös ruotsi, saksa ja latina. Nykyään yksittäisiä sanoja olennaisempaa on ehkä se, että englanti tulee esiin niin monella elämänalueella työelämästä kulttuuriin ja harrastuksiin. Mutta suomi on pitänyt pintansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oikein, pakkoenglantia tulee vastaan kaikkialla.

      Poista
    2. Jos se englanti häiritsee, voisi siihen väki sitten itse keksiä osuvamman sanan. Kieli kun ei ole petoniin lyöty, siinä missä kirjakieli nyt sattunee toimimaan hieman eri tavoin. Olettaisin kyllä että toimiakseen siinä sanassa pitänee olla jokin logiikka toimiakseen?

      Ja suomenkieli pysynee pinnalla. Onhan tuo äidinkieli. Puhekieli kyllä voinee muuttaa muotoa, mutta sen olettaisin liittyvän vaihdantaan, mikä on luonnollista. (Missä määrin on kyllä sitten hieman kyseenalla). Eihän suomalaisista tullut venäläisiä, ruotsalaisia tai latinankaan myötä roomalaisia.

      -H-

      Poista
    3. Kyllä suomenkieli on kovaa vauhtia taantumassa"kyökkikieleksi" englannin alla. Jos muuta ajattelee valehtelee vain itselleen.

      Poista
    4. Suomenkieli tupataan ymmärtämään myös konservatiiviseksi. Itse katsonen sen enempi niin ettei itsellä välillä ole pahemmin sanottavaa kun toiset "tiennee" paremmin.
      Eikä tuo englanti niin stabiili ole. Murre-erot niin valtioiden välillä (britit, jenkit, aussit) sitten on aksentit niillä ketkä ei puhune äidinkielenään englantia. Ja onhan tuo murre erot myös Brittanniankin sisällä, missä joidenkin murre on hyvin paksua.
      (Muistanen kun tapasin miehen enon ensimäisen kerran. Ikänsä asunut p-Karjalassa ja hänen murre oli omiaan. Nyökyttelin tuvassa vain nätisti päätä kun toinen puhui. Ulos kun mentiin miehen kanssa piti kysyä että mitä ihmettä toinen sanoi kun en ymmärtänyt puoliakaan?)
      Toinen hauska murre-eroista oli kyllä kun joskus iltalehdestä luin porilaisista kalakauppiasta oliko jossain itä-rajalla. Heitä oli luultu ulkomaalaisiksi.
      Englanti tainnee olla huolista pienimpiä.

      -H-

      Poista
    5. Miksi vähättelet englannin uhkaa suomenkielelle, vaikka käytännössä kaikki korkeampi opiskelu tapahtuu englanniksi, suurin osa yrityksistä kommunikoi englanniksi jne.?

      Kieli alkaa olla kuollut,kun todellisuuden täyttävät "black friday":t, "back to school":t ja "masked singers":t jne.

      Poista
    6. Koska äidinkieleni on suomi, vaikka olen kasvanut täysin englanninkielen markkinoinnissa, enkä ole ainut ikäluokastani, muttei se ole kaikkiin samalla tavoin vaikuttanut. Osa ystävistäni osannee sitä samassa mittakaavassa kuin vanhempansa. Usko koululaitokseen voinnee jollakulla karista, mutta kun itse uskonnen ettei sen koulun olekkaan tehtävä antaa valmiita vastauksia, vaan auttaa ymmärtämään ja toimimaan yms. se on taas yksilöstä itsestään kiinni mitä sillä opitulla tiedollaan tekee. Kumminkin moni on median (suomenkielisen) kautta omaksunut myös sen suomenkielen (tyyliin ruotsinkielisilläkin alueilla yms. koskenee nuorempia)
      Ja nuo edellä mainitut on markkinointia. Ehkä tuo on parempi kuin kertoa että ilmaisia ämpäreitä jolloin suomalaiset lähtee kauppaan. Tarkoitushan on lähtökohdin niissä saada väki kauppaan ja ostamaan muutakin.
      En kiellä etteikö korkeammassa opiskelussa kielellä olisi merkitystä, mutta minkä sille asialle voinnee ja ne ketkä sielä toiminee tarvinnee kielipäätä vaihtaakseen ideoita yms. Mutta samalla se puheyhteys tavalliseen väkeen pitäisi toimia myös. Ja huomannut välillä että sanasto on väliin niin täynnä sivistyssanoja tai ammettisanastoa että kestänee aikansa että ymmärtää mitä tarkoitetaan. Kumminkin toisen äidinkieli on sama kuin itsellä jolloin toivoa on. Teoriassa kaippa tilanne on sama kuin latinan käyttäjillä aikanaan.

      -H-

      Poista
    7. Ja tuli markkinoinnista mieleen tuo kun joskus lueskellut kuinka baari mainostaa A-oikeudet. Tarkoittanee sitä että sillä on lupa myydä väkeviä juomia. Itselläni on C-oikeudet. Eli sen passin aikanaan suorittanut, A-oikeuksiin vaadittaisiin 2vuoden työskentely A-oikeudet omaavassa firmassa. Tuumannut että koko alkoholilainsäädäntö on yhtä kello-pilkku peliä.

      -H-

      Poista
    8. Englannin kielen ylivaltaa ei näemmä saa Suomessa arvostella. Aihe on tabu. Jos siihen syyllistyt joku ryhtyy heti karnevalisoimaan asiaa viedääkseen huomion ihan muualle!

      Poista
    9. Voinneehan sen niinkin nähdä. Itse taas ajatellut että sitä voisi hyödyntää, kun tilanne on mikä on, eikä se siitä märehtimällä muutu. Ja jos Suomessa jokin häirinnee, voihan siitä mainita. Oleellista kyllä on kuinka sen ilmaisee. Asiakaspalvelualalla työntekijät saanee mitä ihmeellisimpiä eikä niin sivistyneitä ilmaisuja välillä osakseen.
      Kyllähän niitä saatetaan sitten jakaa työkavereiden kesken mutta harvemmin ne kirjaksi asti muotoutuu. Ja tuumannut että monesti tainnee kenkä puristaa jostain muualta, se asiakaspalvelija vain ikävä kyllä sattunee sitten siihen linjalle. Eikä kaikkien kohdalle osu, riippunee toimenkuvasta. Suurin osa on kumminkin ihan tavallisia käy, maksaa eikä sen kummoisempaa. Sit on niitä joitain helmiä jotka jäänee mieleen positiivisesti.
      Onhan sitä ruotsinkielistä tekstiä, arabialaista tekstiä, jne. miksi se englanti sitten on niin suuri ongelma?

      -H-

      Poista
    10. Koska kohta ei niitä Suomen, ruotsin ja arabian kielisiä tekstejä ole enää näkyvillä, pelkkiä englannin kielisiä, jos kehityksen annetaan nykyisellään ja asiasta vaietaan.

      Yksipuolistuminen on pahasta.

      Poista
    11. Tekstillä niin ole merkitystä jos sitä osanne lukea. Ja vaikka osaisi ei niitä kaikkia tekstejä ottane vakavissaan tai toimi sen mukaan vaikka siinä jotain markkinoitaisiin, missä kulttuurissa on kasvanut vaikuttaa miten asiaan reakoi. Tämä oli pointti. Lukemista on muunkinlaista.
      Nykyisin kun on navigointi laitteet niin helpottanee matkan tekoa. Mutta kerran oltiin Espoossa hakemassa jotain yöpöytää kun olin sen jostain netin myyntipalstalta löytänyt. 3 navigointilaitteesta Espoon puolella jokainen sanoi itsensä irti, kaksi ei vain lähtenyt toimimaan ja yhdessä oli akku loppu. Itsellä on edelleen auton takakontissa puhelinluettelo missä kaupungin kartasto. Suunnistettiin sitten sillä ja naureskelin pojille ja heitin hienoille vehkeille.
      Mutta ennen karttoja niin onhan se väki liikkunut. Kutostietä ajaessa huomaa ain ne kivipömpelit mitkä kertoo et on kutostiellä. Aivot tulkitsee sitä joko navia, karttaa tai maastoa sen mukaan mitä vaihtoehtoja on.

      -H-

      Poista
    12. Eihän niitä tekstejä ymmärrä, jos "kielitaito" rajoittuu pakkoenglantiin, samalla sulkee myös suurimman osan maailmasta käsityskykynsä ulkopuolelle.

      Poista
    13. Mieli tainnee "luoda" ne rajat.
      Itse katsonen että nykytilanteessa pääsenee teoriassa käsiksi isompaan tietokantaan. Tietenkin pitänee tiedostaa että jokin näkemys on jonkin kulttuurin kehityksen tulos, eikä tarkoita että jokin mikä toiminee paikassa x, toimisi samalla tavoin paikassa y, mihin taas vaikuttanee maantietellinen sijainti. Hallitusmuodolla on myös oma merkityksensä ja tapa kulttuurilla. Millä välttämättä ole niin tekemistä järjen kanssa.
      "Kielitaidon" suhteen taas itseä kiinnostanee taiteessa ne näkemykset, mutta siinäkin ymmärtääkseen jonkin näkemyksen pitää olla oppinut se tausta tieto että ymmärtää miksi. Eikä kyse tällöin ole kielestä samalla tavoin.
      Tyyliin Enbuskesta oli joskus juttu missä siivoojansa oli heittämässä herran yhtä taideteosta roskiin kun luuli sitä roskaksi, kun taas taustatiedot teoksesta mitä joskus tuli lueskeltua auttoi ymmärtämään taitelijan näkemystä.
      Samoin tuo Pohjanmaalla ollut sika-näyttely aiheutti närkästystä. Ehkei paras mahdollinen lopputulos mitä kuulin näyttelystä. Ääniksi oli kuulemma valikoitu porsaan lopetuksessa tapahtuvia ääniä ynnä muuta. (Mitkä kohdat possun elämästä valitaan siihen kokonaisuuteen, millainen kuva toiminnasta annetaan?) Ja se viedään sitten alueelle missä lapsien vanhemmat/tuttavat työskentelee sikataloudessa. Teoriassa voisi puhua propagandasta mutta kuuluuhan ne ikävätkin asiat possun elämään, ei tarkoittane että sillä eläimellä olisi ollut huono elämä. Taitelija oli vain ottanut ne kohdat.
      Historiallisissa maalauksissa taas vaatinee sitä koulutusta ja tykännyt käydä niistä käsitelleillä luennoilla ja katsoa dokkareita, kun joku osaa "avata" sitä kuvaa. Muuten kyse olisi vain kuvasta eikä tulisi ymmärretyä sitä historiaa saati mitkä asiat/ajan politiikka on johtaneet taitelijan näkemykseen. Tuolloin oli maalaustaide, nykyisellään taas sarjakuvat, elokuvat, musiikkivideot jne. Jonkin kulttuurin tuote, vähän kuin Repin. Mutta ymmärykseen pitää osata tausta tiedot, muuten voinnee tulla virheitä. Vähän kuin lääkäri, kyllä sitä mielummin menee henkilölle joka osaa kertoa mikä vaivaa ja mitä lääkeitä tarvinnee. (Tässä tosin pitäisi erotella fyysinen ja mielenterveydellinenpuoli.) Mutta turhia lupauksia ei voinne antaa ja toimenkuvaan kuulunee myöskin osalla istua omaisten kanssa alas ja kertoa ikäviä uutisia. Kumminkin Suomessa on lääketiede ja opetus on hyvin pitkällä jonka johdosta toivoa on monessakin kohdin. Jos ajattelee vaikka keskosia, niin monessa kohtaa tuumannut että se on vain ihmeellistä kuinka ennen se olisi ollut siinä ja nykyisin voinnee tulla ihan normaalisti toimiva ihminen.

      -H-

      Poista
    14. Kovin on sinulle hankalaa myöntää että englannista on tullut haittakieli.
      Kierrät asiaa kuin.kissa kuumaa puuroa.

      Poista
    15. Hyvä H! Et hallitse potentiaalia. Ahkeroi holtittomuutesi lyöntikelpoiseksi. Vasta sitten voit ottaa kantaa kulloinkin tarjolla olevan kielen piiskaamiseen.

      Poista
    16. Anonyymi se että sinä koet englannin haittakieleksi ei tarkoita että se olisi minulle ongelma. Minun mielestä se nyt vain ei ole niin yksiselitteistä. Ihan samalla tavoin molemmat kumminkin kirjoitamme suomeksi.
      (Tiedän kyllä että itsellä vilisee kirjoitusvirheitä, eikä asia itseä juuri kiinnosta. Jos se on ongelma en sille mitään mahda, näillä mennään.)
      Itse taas koetan saada tietoa vapaa-ajalla niillä resursseilla mitä suotu.
      Mielummin kyllä luen suomeksi. (Kaikesta valitettavasti ole sitten käännetty suomeksi eikä pystytäkkään, mutta englanti ja netti antanee laajempaa tietokantaa itselle. Tyyliin kun innostuin Karl Mannheimista, tuli katsottua intialaisen naisen luento mitä Mannheim tarkoitti ajattelussaan. En osanne saksaa enkä hindiä, ilman englantia en olisi päässyt hepusta edes innostumaan.) Joskus luin että samoin ruotsalaiset lukenee mielummin ruotsiksi ja norjalaiset norjaksi, tanskalaiset tanskaksi. Kyllä sitä kotimaista kieltä tarvitaan, mutta voinnee olla vaikea oppia jos toiset ei pahemmin puhu ja tiedot perustuu mediasta tulevaan sanastoon. (Tulin tuossa joskus katselleeksi veljen naisystävän kirjahyllyn tarjontaa. Opiskellut eläinlääkäriksi ja sielä vilisi sitten joitain opuksia eri kielillä, niitä kun ei ollut suomennettu mutta häntä taas auttanevat työssään. Samoin itse taas kiinnostunut ruoka-alan kirjoista. Mutta niissä kyllä omalla kohdalla riittäisi kotimainen tarjonta. Jotkut kustantajat harrastanee sitä että otetaan resepti mitä ole testattu ja kuva jostain muualta, lätkästään kansiin ja myyntiin. Kotikokki ihmettelee kun tuote olekkaan kuvanlainen saati jos toimii ollenkaan. Kemiahan tuo lopulta on.)
      Muistin pari päivää takaperin kuinka ennen vanhaan muun sukupuolisista olisi puhuttu hermafrodiitteina. Jaksane uskoa että jokin kieli itsessään olisi se ongelma. Ihmisethän sitä käyttää.

      Huhtala jättänen sen ahertamisen muille. Leipätyöni on toisaalla, missä sanastokin on eri.
      Saaneehan mielipiteensä ilmaista, sehän kuulunee demokratiaan. Millä muulla tavoin sitä voisi ilmaista näkemyksensä? Olemalla hiljaa, kun väärä mielipide, vai kun lausuttu väärin?
      Itse en ain tykänne kaikista muiden mietteistä, mutta koettanee saada sieltä selkoa et mihin tuo nyt tuon ajattelunsa pohjaa. Oli kyseessä sitten kadunmies tai professori. Ihminen sielä vain on.

      -H-

      Poista
    17. Ja tuli myös mieleen että se kieli toiminee toiseenkiin suuntaan. Suomenkieli on kait niitä vaikeimpia kieliä ymmärtää. Ihan yksinkertaista äidinkielenään puhuville, mutta muille täyttä hebreaa.
      Joskus lueskellut noita youtubessa suomalaisten englanniksi tehtyjen laulujen kommentti osioita. Joku saanut lauluista lohtua, toinen jotain muuta. Jotkut hyvin innostuneita suomalaisesta metallimusiikista. Itse en niin välitä suurimmasta osasta, mutta Amorphiksesta tykkään kovin eteenkin From the heaven of my heart, mikä vissiin pohjaa suomalaiseen mytologiaan. Eihän tuo klassista ole ja sillekkin on paikkansa, mutta toisen roska on toisen aarre. Sitä voi nähdä negatiiviset puolet tai positiiviset. Positiivisella yleensä saa enemmän aikaan ja mahdollisesti muutkin mukaan.

      -H-

      Poista
    18. Englanti on ruma ja typerä kieli jonka (julkisesta) käytöstä pitäisi sakottaa!

      Poista
    19. Englanti on näemmä pahasti rajoittanut sinunkin maailman kuvassa. Elät pimeässä perunakuopassa jota kaivat koko ajan englannilla vain syvemmäksi...

      Poista
  7. Täällä Ruotsissa sanottiin ennen -snabel a- (@).

    Mielestäni snabel a, miukumauku ja sobaka ovat hyvin kuvaavia sanoja @ -merkille. Koirallahan on kippura häntä, aalla on kärsä ja miukumauku on kissa.
    Tästä lähtien käytän sobaka -sanaa. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsissa on ainakin ennen ollut käytössä myös "kanelbulle" (kanelipulla l. korvapuusti), saksassa voi sanoa "Affenschwanz" (apinanhäntä) tai "Klammeraffe" (hämähäkkiapina), Ukrainassa ja Italiassa käytetään sanoja "ravlik" ja "chiocciola" (etana), tšekeille merkki on "zavináč" (sillikääryle) ... Kaikki mukavia ilmaisuja.

      Poista
    2. https://en.wikipedia.org/wiki/At_sign

      Poista
    3. Kanelipullasta (kanelbulle) en ole koskaan kuullutkaan, et joku tai minä oltaisi käytetty; vain snabel a.
      Oliskoos asuinpaikalla merkitystä?

      Poista
  8. Vielä 1970-luvulla joissakin tuomioistuimissa käytettiin vanhahtavaa kuriaalikieltä ja päätökset kirjoitettiin yhteen lauseeseen. Tuomio voi olla jopa parin sivun mittainen lause tai lyhyimmillään vain pari riviä. Joskus piti asianosaisen kysyä lainoppineelta apua päätöksen tulkintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä vieläkin tehdään, tapa vain vaihtelee. Tarkoituksena on pitää maallikot TS oikeusalamaiset nöyrinä.

      Poista
  9. Ei vanhana, mutta kauan eläneenä on kiva kuulua kerhon jäsenistöön, jolle monot, heteka ja potkuri ovat yhtä tuttuja kuin netti, rollaattori, ja sähköpotkulauta. Kuuntelemme edelleen iskelmiä, emme biisejä, vaikka slagereiden kuulijat ovat jo huvenneet vähiin. Joka tapauksessa Olavi Virta ja Elvis olivat ja ovat edelleenkin lajin kuninkaita.

    VastaaPoista
  10. "luuvartti on toista kuin tuulen puoli"

    No nyt tiedän, mistä on saanut nimensä lauluyhtye Luuvartim Boja.

    VastaaPoista
  11. ”Kultapossukerho ja Mainilan laukaukset”

    Kuka keksii/etsii/luo uusia ns. Mainilan laukauksia Venäjän ja Ukrainan rajoille?

    Tähän asti mainittuja uusia ns. Mainilan laukauksia Venäjän ja Ukrainan rajoilla ei ole vielä pieraistu kansainvälisellä tasolla. Suaattaapi tulla.
    Maailma tuntee Mainilan laukaukset ja se riittää ymmärtämään historiaa siellä sun täältä/sinne sun tänne.

    VastaaPoista
  12. Professori on tehnyt tosi-elegantin tutkimus-etsinnän, joka antaa oikeuksia kritisoida sitä sun tätä.

    Ensiksikin tekee mieli takertua sanaan tuulilasi. Sen ”synonyyminä” on tuulihattu, jonka kaikki tuntevat erittäin hyvin. Sitten tulee tuulitasku, joka merkinnee sitä, että pienet eläkkeet tulevat taskuun ja katoavat saman tien.

    Sitten tulee tuulipöksy, jossa on paljon pierua. Kaikkien näkyvissä on myös tuuliheila, jolla on rullahuuli eli toppahuuli.

    VastaaPoista
  13. Tietotekniikan termit jäävät kääntämättä tai käännökset vakiintumatta yksinkertaisesti siksi, että ne vanhenevat niin nopeasti. Tulostaminen vähenee ja buuttaaminen on jotain, mistä peruskäyttäjän ei kuuluisi edes tietää mitään. Tietokoneet tuotiin yleiseen käyttöön raakileina ja valtavasti aikaa ja vaivaa käytettiin siihen, että tavallisille ihmisille opetettiin epäolennaisuuksia. Nykynuori voi varmaan jo kasvaa aikuiseksi käyttämättä näppäimistöä saati sitten asentamatta käyttöjärjestelmää koneelleen. Se on ainakin jo yleistä tietoa, että diginatiivien digitaidot häviävät selvästi esimerkiksi 70-vuotiaiden ikäluokalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autoissa mennään samaan. Vanhempi ikäluokka sentään ymmärsi jotain niiden perustekniikasta, mutta nykyisin pyrkimys tuntuu olevan, että kuljettaja ei siitä mitään tiedä. Jopa kollegoissa ammattiautoilijoissa on väkeä, joka kehuu sillä, että eivät ole koskaan edes konepeltiä avanneet.

      Poista
    2. Jossain voisi vaikka oppilastyönä kokeilla ja näyttää, miten nykyauto dedigitalisoidaan, reanalogisoidaan purkaen ja poistaen kaikki turhat härpäkkeet. Polttoaineen ruiskutuskin oli yleistä jo kauan ennen lastuaivoja.

      Poista
  14. ”Se nyt vain on hienoa olla jonkun ryhmän, esimerkiksi vaikkapa kultapossukerhon jäsen.”

    Aikoinaan taistolaisuus oli tällaisen kultapossukerhon jäsenyyttä. Ainoastaan taistolaisten illan/aatteen -vietoissa Stolitshnajaa kaadettiin niin kauan kuin jalat kestivät. Sakuskaksi tietysti kaviaaria ym. herkkua. Ja sehän kesti vuosikymmeniä.

    Neuvostoliitto oli silloin Suurmahti, omaisuutena lähes puolet maailmasta. Tshekkoslovakiasta Neuvostoliitto sai lähes ilmaseks teollisuustarvikkeita. Silloisena Suurpropagandana oli väite: ”Neuvostoliitto on maailmanrauhan tulipylväs.”

    Tukipylvästä piti kunnioittaa/ruokkia. Eestistä Leningrad sai tarvitsemansa possu/nautalihat. Bulgariasta Neuvostoliiton kaupungit saivat tomaatti- ja kurkkusäilykkeitä, semmoiset kolmen tai viiden litran astioissa. Sekin oli proletaarista internationalismia, eli lähes polkuhintaan. Jne., jne.

    ”Neuvostoliitto eli maailmanrauhan tulipylväs” alkoi luhistumaan kun ns. sosialistinen leiri nousi kapinaan alkaen Puolasta..., erään sataman työläisten tahdosta.

    Putinin kultapossukerho on suppea, mutta painava. Rahaa piisaa vaikka sotimaan.


    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.