maanantai 27. toukokuuta 2019

Hysterian lähteillä


Hysterian lähteillä

Matti Virtanen, Ilmastopaniikki. Hoito-opas. Docendo 2019, 410 s.

Kuten kerrotaan, vuonna 1212 muuan paimenpoika Ranskassa kertoi nähneensä näkyjä Kristuksesta ja saaneensa sanoman, että myös lasten oli lähdettävä ristiretkelle Pyhään maahan. Matka sujuisi kävellen, sillä Jumala kuivattaisi meren lastensa edessä.
 Paavi Innocentius III ylisti lasten uskoa ja totesi heidän saattavan veltostuneet aikuiset häpeään.
Kun tuhannet lapset sitten olivat päässeet Marseille’hin, he joutuivat huijarien kyytiin ja heidät myytiin Välimeren taa orjiksi. Myöhemmin keisari Fredrik II hirtätti petolliset laivurit.
Koko tarinan historiallisuutta on epäilty, mutta lienee epäilemätöntä, että tuon ajan massamittaisen hysterian ilmiöt ovat sen taustalla.
Seuraavalla vuosisadalla, Mustan surman aikana esiintyi myös vastaavia ilmiöitä: ilmeni ekstaasiin päättyvää pyhän Vituksen tanssia ja ruoskijakulkueita; äkkikuolemaa ja maailmanloppua pelättiin ja edellistä ihan syystäkin. Sitä paitsi taivaalla oli nähty pyrstötähtiä ja Englannissa raivosivat myrskyt, jollaisia ei ennemmin tai myöhemmin ole koettu. Kato ja kuivuus toivat nälän tullessaan.
Egon Friedell mainitsee myös Mustan surman aikana tapahtuneen jonkinlaisen lasten ristiretken, mikä tuntuukin luonnolliselta. Kun aikuiset joutuvat suunniltaan, tarttuu heidän hysteriansa tietenkin heti myös lapsiin.
Todistamme parhaillaan samankaltaista hysterian aaltoa. Sen nimi on ilmastonmuutos (ei siis ilmaston muutos).
Ilmaston muutos on tietenkin tosiasia, sillä se on muuttunut koko ajan, niin kauan kuin maailma on seisonut ja tulee myös muuttumaan.
Parin viime vuosikymmenen aikana koko asialle on kuitenkin annettu aivan uusi merkitys ja sen pohjalle on perustettu uusi uskonto, jolla on omat rituaalinsa ja todistajansa. Lapsia ei ole kyydistä tietenkään puuttunut ja itse asiassa vilkaisu kirjakauppaan osoittaa, että heitä nimenomaan yritetäänkin värvätä tähän uuteen Vituksen tanssiin mukaan.
Sääliksi käy. Uuden uskonnon käyteaineena on taaskin hysteria, mielentila, jota pidetään sitä ansiokkaampana, mitä enemmän suunniltaan ihminen menee. Muuan tunnettu Greta on suorastaan nähnyt, miten hiilidioksidi tässä maailmassa virtailee ja tekee tuhojaan. Hän näyttää nyt tietä koko maailmalle.
Matti Virtanen kuuluu Skepsis-yhdistyksen perustajiin ja rohkeni esittää myös ilmastonmuutosortodoksian adepteille eli IPCC:n doktriinin kannattajille kysymyksiä, joihin tuon organisaation julkaisut eivät anna vastauksia. Hänen kirjansa koostuu etupäässä ilmastonmuutosskeptikkojen (ei siis denialistien) haastatteluista.
Kysymykset ovat osittain samoja, jotka minuakin maallikkona ovat vaivanneet. On näet tuntunut kovin kummalliselta se suhtautumistapa, jossa oletetaan tarkoin tiedettävän, millainen merkitys ilmaston muutokseen (troposfäärin lämpenemiseen) on tietyllä määrällä ilmakehään päästettyä hiilidioksidia.
Itse asiassahan siitä on vain erittäin epätarkkoja arvioita. Edes koko sitä mekanismia, jonka mukaan tuo hiilidioksidin lämmittävä vaikutus toteutuu, ei itse asiassa tunneta lainkaan.
Tarkemmin sanoen periaate (kasvihuoneilmiö) tunnetaan kyllä ja voidaan laboratorio-olosuhteissa osoittaa. Nyt on kuitenkin niin, että maapallo on niin monimutkainen kokonaisuus, että on käytännössä mahdotonta osoittaa edes jonkinlaisella tarkkuudella, mikä rooli sen pintalämpötilan muutokseen on sellaisella yksittäisellä tekijällä kuin hiilidioksidin määrä.
Lämpeneminen on kyllä tosiasia, mutta ei siinä mitään uutta ole. Täällä on menneisyydessä ollut paljon lämpimämpää kuin nyt, eikä samaa lämpötilaa ole mahdollista saavuttaa uudelleen, vaikka kaikki maailman hiili päästettäisiin ilmakehään.
Sitä paitsi odotettu parin asteen lämpötilan nousu ei ole suinkaan vain ja tuskin edes enimmäkseen negatiivinen ilmiö. Lisähiilidioksidin ansiosta maapallo on alkanut entistä enemmän vihertää ja pidentyvä kasvukausi on ainakin meille pelkkää plussaa.
Mutta entäpä ne sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu? Mitä niille voitaisiin tehdä?
Tähän vastaus näyttää ainakin skeptikkojen mielestä olevan, ettei mitään hiilidioksidin kontolle pantavia ääri-ilmiöitä ole edes tapahtunut. Hirmumyrskyjä taas on ollut aina ja niiden syntyä kannattaa etsiä mieluummin merivirtojen oskillaatiosta, joka muutenkin saattaa olla ilmaston kannalta merkittävämpi seikka kuin hiilidioksidin lisääntyminen.
Merenpinnan nousu taas on ollut hidasta ja rauhallista. Vaikka se tuokin tulevaisuudessa rannikoilla asuville ongelmia, ei niiden ratkaiseminen hiilidioksidipäästöjä vähentämällä ole realistista. Niihin kannattaa sopeutua, kuten lämpenemiseen muutenkin.
Itse asiassa lämmin ilmasto on ihmisen kannalta parempi kuin kylmä. Ei siitäkään niin kovin kauan ole, kun Grönlanti oli vielä nimensä mukaisesti vihreä saari. Myös Lapin tunturit olivat aikoinaan metsän peitossa.
Oswald Spengler on pitänyt nimenomaan länsimaisen ihmisen erikoisuutena sitä, että havaitessaan ongelman, hän oitis kysyy itseltään, mitä sille pitäisi tehdä.
Monet asiat ovat sellaisia, ettei ihminen niitä voi muuttaa, vaikka miten haluaisi. Useimmat ilmastoon vaikuttavat tekijät ovat sellaisia.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on tässä suhteessa poikkeus ja oli jo varmastikin aika herätä huomaamaan, että sen loputon lisääminen sisältää riskejä.
Mutta olisi naiivia kuvitella, että ilmaston hallitseminen olisi ihmiselle mahdollista ja että se voitaisiin jopa tehdä äkillisillä poliittisilla päätöksillä. Ilmastovaalit oli varsin huvittava termi, joka kuvastaa aivan epärealistista mentaliteettia. EU-parlamentin vihertäminen on osa samaa Vituksen tanssia kuin muukin aikamme radical chic, jonka piiriin lapsiakin pakotetaan.
Luonnon säästäminen on vakava ja tarpeellinen asia. Siihen kuuluu ympäristömyrkkyjen käytön lopettaminen, uhanalaisten lajien säilymisen edistäminen ja monet muut asiat.
On kohtuutonta, että maagisen merkityksen saanut hiilidioksidipäästöjen vähentäminen syö nyt resursseja kaikelta muulta.
Sitä paitsi viherhysterian valtaamat ihmiset ovat herkkiä tekemään poliittisia päätöksiä, jotka saattavat vain pahentaa luonnon tilaa ja jopa lisätä maapallon hiilipäästöjä, vakka ne omassa maassamme vähenisivät.
Kyvyttömyys ja haluttomuus suhteuttaa asioita on päässyt vallalle ja näyttää siltä, että joidenkin mielestä on sitä ansiokkaampaa, mitä enemmän hankaluuksia jostakin ilmastonmuutokseen liittyvästä päätöksestä sen noudattajille on, riippumatta siitä, mikä merkitys sillä on itse asian kannalta.
Sitä paitsi Suomi on tehnyt aivan poikkeuksellisen paljon luonnon säästämisen hyväksi, siinä luvussa myös hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi kohtuulliselle tasolle.
Mikäli niiden maanista rajoittamista kohti nollaa pidetään arvona sinänsä, on hyvin todennäköistä, että se tapahtuu monien arvokkaiden asioiden kustannuksella, liittyen terveyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, taloudellisen toimeliaisuuden elinehtoihin ja niin edelleen.
Kirjan luettuani olen entistä vakuuttuneempi siitä, että kaikki hysteria on syytä jättää pois siitä politiikasta, joka meillä kohdistuu ekologisiin kysymyksiin.
Me emme yksin, emmekä edes Euroopan yhteisön voimin voi vaikuttaa asioihin ratkaisevasti. Teemme koko ajan osamme mallikelpoisesti ja meillä on syytä vaatia samaa muiltakin.
Nyt ei ole syytä poukkoilla eikä hötkyillä enempää maidonjuonnin kuin lihansyönninkään kanssa, polttomoottorien käytöstä tai sähkön tuotannosta puhumatta. Me tarvitsemme pohjoisessa maassa paljon lämpöä ja metsäteollisuudessa sähköä, joiden tuottaminen on syytä optimoida eri tekijöiden suhteen.
Hiilijalanjälki tulee näillä leveysasteilla tietysti aika suureksi, mutta entäs sitten?
Eiköhän tämä tuleva lämpökausi asiaa auta, ellei sitten käykin niin, että ilmasto alkaa pian taas kylmetä.
Sekään ei ole mahdotonta.

49 kommenttia:

  1. Joo! Ollaan vaan kuin Ellun kanat, asialliset hommat hoidetaan ja annetaan muiden murehtia!
    Pökköä pesään vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, eihän ollut Vihavaisen viesti lainkaan kutsu Ellun kanalaan. Historiaan kannattaa välistä paneutua. Saattaa auttaa asioiden suhteuttamisessa.

      Poista
  2. Räjähdysmäinen väestönkasvu on perussyy ilmastonmuutokseen, luonnon ja luonnonvarojen tuhoutumiseen kiihtyvällä nopeudella( 1,5 mrd 1900 ja nyt 7,5 mrd; 5 x ja jatkuu miltei samana kuluvalla vuosisadalla). Tästä vaietaan kuoliaaksi. Tilanne muuttuu entistä katastrofaalisemmaksi ja tulee aiheuttamaan jatkossa mullistuksia, jotka eivät ole enää kenenkään hallittavissa! Viittaan viime aikojen yhteenharvoista järkeviin kannanottoihin:Eero Paloheimo!

    VastaaPoista
  3. Hyvä kommentti, mutta ajoitus olisi ollut parempi vaalien alla. Ensi vaaleihin mennessä nämä näkökohdat lienevät jo yleisessä tiedossa ja sitten esitellään taas uutta hysterian aihetta. Oma veikkaukseni on että seuraavaksi nostetaan taas Venäjän "uhkaa". Tämä blogi on kunnostautunut Venäjä-hysterian torjumisessa olemalla harvoja ymmärryksen lähteitä naapurin ajattelutapaan. Vielä kuitenkin kaipaisin kirjoitusta jossa historiaamme pohjaamalla pohdittaisiin läntisen hyökkäyskaluston lisäämisen riskejä maamme turvallisuuspoliittisen aseman kannalta.

    VastaaPoista
  4. Minulle oikeastaan suurin hämmästyksen aihe Virtasen kirjassa oli huomata, että runsaasti resurssoitu maailmanlaajuinen ilmastotutkimus ei osaa edelleenkään selittää kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää mekanismia oikeastaan yhtään sen paremmin kuin 1960-luvulla maantiedon ja biologian opettajani Liisa Juusti teki. Tai korkeintaan siinä, että Juusti mielestäni puhui yleensä kasvihuonekaasusita, kun nykyään keskitytään hiilidioksiidiin.

    Juustin selitys oli jotenkin siihen tapaan, että kasvihuonekaasut muodostavat ikään kuin kannen ilmakehään, joka vangitsee lämmön alleen. Kun siihen aikaan ei tullut mieleen kysyä, miksi lämpö kuitenkin säteilee kannen lävitse toiseen suuntaan, en tiedä mikä Juustin vastaus olisi tähän ollut. Mutta luulisi, että tämän ajan ilmastotieteilijöillä olisi paremmat tiedot.

    Olen vähän myös ihmetellyt, kuinka vähän politiikkoja kiinnostaa jääkaudet. Jääkausien välinen aikahan on vaihdellut hyvin pitkällä aika välillä 10 000 ja 15 000 vuoden välillä. Tätä nyt käynnissä olevaa jääkausien välistä aikaa on sentään jo ennättänyt kestää 10 000 vuotta. Eikö hallituksen velvollisuutena olisi hyvissä ajoin säättää jääkausien lopettamisesta. Kompromissina siinä ehkä menisi pieni lämpeneminenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaus tuohon vain toiseen suuntaan toimivaan kanteen on perusfysiikkaa. Kansi toimii vain pitkäaaltoiselle säteilylle, ei lyhytaaltoiselle. Aurinko säteilee lyhytaaltoista säteilyä, joka siis lämmittää Maan pintaa. Lämmennyt Maan pinta säteilee itselleen ominaisesti pitkäaaltoisempaa säteilyä, joka ylhäällä ilmakehässä törmää näihin kasvihuonekaasumolekyyleihin ja heijastuu takaisin maahan, sen sijaan että jatkaisi matkaansa avaruuteen.
      Pitkäaaltoinen säteily törmää myös lasiin, siksi kasvihuoneessa on kuuma. Pilviset yöt ovat lämpimiä. Pilvettömät yöt ovat kylmiä, koska ilmassa on hyvin vähän vesihöyryä, joka estäisi Maan säteilemää lämpöä karkaamasta avaruuteen.
      Näin suunnilleen Liisa Juusti asian olisi varmaankin selittänyt.
      Poliitikkoja ei kiinnosta jääkausi, joka tulee - jos tulee - minimissään monen sadan vuoden, realistisemmin arvioituna tuhansien vuosien kuluttua - jos ollenkaan. Mutta jos talvet muuttuvat kylmiksi eikä kesä sulata lunta välillä pois, suomalaiset kyllä muuttavat etelämmäs ihan itse, ilman poliitikkoja.

      Poista
    2. Voin kyllä uskoa, että Liisa Juusti olisi saattanut vastata jotenkin noin. Vastaus ei kuitenkaan anna hiilidioksidille roolia. Eikä oikeastaan selitä ilmaston lämpenemistäkään ilman oletetusta vesihöyryn lisääntymisestä ilmakehässä.

      Poista
    3. Siinähän sitten puolestamme ollaan matuja, jotka paikalliset persut haluavat pois!

      Poista
  5. Mainio kirjoitus. Olen itsekin tuumaillut nykyisen ilmastohysterian yhtymäkohdista menneisyyden kiihkouskonnollisiin ilmiöihin. Itseasiassa pelkään tämän kaltaisten ilmiöiden olevan vasta alkua perinteisten uskontojen kadotessa länsimaissa. Kristinusko kuitenkin saarnaa nöyryyttä jokaiselle vajavaiselle ihmisolennolle, toisin on nykyajan ihmiskulttien pauloissa oleville.

    VastaaPoista
  6. Itse asiassa se uskonto joka eurooppalaisella uudella ajalla on yleisen maallistumiskehityksen myötä korvannut kristinuskon, on taloususkonto. "Raha" on pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman nykyinen muoto, ja numeerinen ajattelu kaikessa näennäiseksaktiudessaan on ratinaalisen jumalatodistuksen metodi -- numerot ovat iättömiä, ajattomia ja abstraktisia, ja liimattavissa minkä tahansa reaalitodellsuuden päälle. Rahataloususkonnon mukaan kaikessa on kysymys kaupasta, ja kaikella on oltava, toistan: on olatav hintansa, koska se joka hinnan maksaa on oikeutettu ottamaan sen mistä on hinnan maksanut.

    Ja usko aineellisen tarpeentyydytyksen loputtomaan lisääntymiseen on oman aikamme versio iankaikkisuudesta.

    Mutta mutta. niin paljon kuin taloususkonto onnistuukin perinteistä uskonnon magiaa uusilla sisällöillä kattamaan, yksi uskonnoille ominainen ominaisuus siltä puuttuu. Ja se on eskatologia -- maailmanlopun uhka ja mielikuva. Väistämätön ja kaikkia koskeva viimeinen tuomio, jossa punnitaan se tekivätkö ihmiset elämässään oikein vai väärin. -- Ja tämän eskatologian, maailmanlopun ennustamisen, on jo reilun puolen vuosisadan ajan hoitanut niin sanottu "vihreä liike", joka historiallisesti syntyi ydinsodan totaalisen maailmanlopun uhkan perilliseksi ja on matkan varrella kehitellyt kymmeniä toinen toistaan paranneltuja versioita maailmanlopusta.

    Ilmastonmuutos on sitten viimeisin ihmiskunnan tuomio tässä pitkässä maailmanlopun mallien ja mielikuvien sarjassa. Se on siinä mielessä toistaiseksi käyttökelpoisin, että se "tieteellisesti" ottaen on yhtä kumoamaton kuin todistamatonkin -- joten sillä voidaan pitää yllä sellaista pelkoa joka kaikkien uskontojen eskatologioihin kuuluu. Ei haittaa, vaikka toistaiseksi emme edes tiedä miten monimuttujaisista ilmiöistä ilmaston vaihteluissa on kyse.

    Nämä tragikoomiset yksityiskohdat, kuten lasten värvääminen uskontojen profeetoiksi, ovat tosiaan tuttuja ihan yksi yhteen kaikille suuren tunnustuksellisuuden asteelle hysterisoituneille uskonopeille. Tunnustuksellisuus on myös jotain josta on aika mahdoton livetä irti -- siksi poliitikot eivät pysty suhtautumaan kriittisesti ilmastovouhotuksiin, eikä myöskään valtalehdistö missään länsimaailmassa tohdi asettua näennäistiedettä epäilemään. "Tiede" on aikamoinen stiiknafuulia, ja aika harva toimittaja on perehtynyt tiedon- ja tieteenfilosofiaan edes senvertaa, että ymmärtäisivät miten paljon historiallista vaihtelua tuonkin termin alle kuuluu.

    VastaaPoista
  7. Neuvostoliitossa Pavel "Pavlik" Morozov oli kommunismin lapsimarttyyri ja natsi-Saksassa Herbert "Quex" Norkus! Ja nyt ilmastoliikkeellä on omansa!

    VastaaPoista
  8. IPCC omaksui jo 30 vuotta sitten ihmiskunnan syyllisyyden kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Niinpä on yksilötasolle pyöräytetty hiilijalanjäljen käsite, joka sysää varsinkin nuoret naiset päkättiin.

    Eihän ole ilmastotavoite eikä mikään, että yritetään estää ilmaston lämpeneminen 2 asteella ja nyttemmin 1,5 asteella. Mistä lämpötilasta tämä laskenta alkoi? Mikä on ideaalilämpötila ottaen huomioon, että maapallolla on aina jossain päin yö.

    Kuinka kauan tämä mateleva lämpötilan nousu jatkuu ennen kuin alkaa viileneminen?

    VastaaPoista
  9. Tuo kirja on mainio siitä, että se tuo esiin toisen mahdollisuuden eli ilmasto skeptisismin. Mutta:

    "Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on tässä suhteessa poikkeus ja oli jo varmastikin aika herätä huomaamaan, että sen loputon lisääminen sisältää riskejä."

    Mikä se blogistin kanta lopulta on? Jos hiilidioksidia ei pidä kerta lisätä, se tarkoittaa syvällisiä elämäntapamme muutoksia liikenteessä, asumisessa ja ruokailussa - sekä väestönkasvussa. Eli siirrytäänkö ilmastoasketismiin vai eletäänkö kuin viimeistä päivää ("meidän jälkeemme vedenpaisumus"). Ittse en ole valintaani lyönyt lukkoon.

    Itse haluaisin hakea analogioita myöhäisantiikista, jossa imperiumin ja kulttuurin hajoaminen synnytti askeettisen erakkoliikkeen, joka vetäytyi erämaihin päivittelemään aikojen pahuutta. Aikaa voittaen tuosta syntyi järjestynyt luostarilaitos, joka säilytti sivistyksen siemenen, mm luku- ja kirjoitustaidon sekä joukon antiikin käsikirjoituksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tolkutonta ja tarpeetonta hiilidioksidin syytämistä ilmakehään kannattaa hillitä, ihan varmuuden vuoksi.
      Mutta hysteerinen käytös ei ole mitenkään perusteltua.
      Tilanne on vähän kuin suolan kanssa: se on sopivassa määrin ihmiselle välttämätöntä, mutta aivonsa narikkaan jättäneet kammoksuvat sitä kuin piru pyhää vettä.

      Poista
    2. Pidän Vihavaisen blogia todella suuressa arvossa, mutta tämä postaus ei tainnut olla ihan onnistunut. Minulle tuli mieleen juuri samat kysymykset kuin tuo edellinen "Anonyymi" (28.5; 0:56), mukaan lukien hänen kysymyksensä "Mikä se blogistin kanta lopulta on ?"
      On aivan aivan totta että lasten ilmastomarssit ja vihreiden siirtyminen ydinvoimahysteriasta ilmastohysteriaan on pateettista katseltavaa. Mutta minun ymmärtääkseni tutkijat ovat 1950-luvulta lähtien yhä varmemmin naulanneet kiinni että ilman hiilidioksiidipitoisuus kasvaa ennennäkemättömällä vauhdilla ja nimenomaan johtuen ihmisen hiilenpoltosta.
      Vihavainen nostaa esiin että sen seurauksia ei ainakaan vielä pysty luotettavasti ennustamaan, mutta onko hän silloin ajatellut sitä että se Ei-se-niin paha-ole-skenaario on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa ? Ja jos ne muut skenaariot ovat hyvinkin mahdollisia, niin kannattaisiko ehkä eräiden nk. ilmastoskeptikoiden miettiä vielä että mitä painottavat omassa puheenvuorossaan.

      Poista
    3. Eikös se kanta nyt jo tullut selväksi? Se kiinninauluttu kanta eli jääkiekkomailamalli on siitä huono, ettei se pysty lainkaan selittämään menneisyyttä.
      Ihmisen osuuden määrää ei siis tiedetä, kun ei koko prosessiakaan ymmärretä.
      Varovaisuusperiaatteen mukaan kannattaa tehdä se, mikä on järkevästi tehtävissä. Järjetöntä hysteriaa sen sijaan kannattaa kavahtaa. Resurssit ovat rajalliset ja niille on paljon uutakin käyttöä.

      Poista
    4. Jotain oleellista taisi vielä jäädä epäselväksi. Olemmeko siis yhtä mieltä siitä että, lähes varmasti, CO2-pitoisuus kasvaa ennenäkemättömällä vauhdilla JA että ihminen sen aiheuttaa ? Onko blogisti samaa mieltä ?
      Olemme varmaankin samaa mieltä siitä että olisi todellakin ensiarvoisen tärkeää että uusia hiileä polttavia voimaloita ei pystytetä nousevissa talouksissa, kuten Intiassa, Nigeriassa, j.n.e. Onko blogisti sitten samaa mieltä että Suomen tulisi tehdä oma osuutensa (Jees, pieni) että päästäisiin realistisiin ratkaisuihin jolla tuollaiset globaalisti merkittävät hiilenpolton lisäykset vältettäisiin ? Ja edelleen, miten blogisti näkee että taivuttelu onnistuu jos täällä kansa jatkossakin lentelee Thaimaahan lataamaan akkuja ?

      Poista
    5. Pienentäkööt Intia ja kumpp. ensin väentiheytensä Suomen tasolle. Suomen väentiheydellä 99,9% maailman köyhyydestä loppuisi, samoin 99,9 % ympäristöongelmista. Ja kaikista ongelmista ylipäätään.

      Poista
    6. Olen siis yhtä mieltä siitä että iso osa nk. ilmastohysteriasta on nykyisellään juuri hysteriaa. Mutta Trilisserin kommentti on paraatiesimerkki päinvastaisesta ongelmasta: keksitään joku whataboutismi ja sitten painetaan pää hiekkaan.
      Ja blogi-isännälle vielä: IPCC:n julkaisut eivät kuulemma anna kaikkia vastauksia. Kuten on jo todettu, se tiedetään että tässä epävarmuutta riittää. No, onko hän sitten sitä mieltä että IPCC:n tilalle voisi saada pätevämpää porukkaa ja näin luotettavampia vastauksia ?

      Poista
    7. Jaa, kenenkäs mielestä Suomi ei ole tehnyt omaa osuuttaan? Ja millä perusteella?
      Hiilidioksidipitoisuus kasvaa kyllä ja on syytä jarruttaa sitä. Mutta mitä seuraa siitä, että se kasvaa, ei edes tiedetä, ei myöskään siitä, että se pysäytetään tietylle tasolle. Sen takia ei nyt kannattaisi ihan housujaan repiä niiden mitättömien pienten päästövähennysten suhteen, jotka ovat Suomen vallassa.
      Ja kun niitä muitakin ympäristöongelmia on, kuten esimerkiksi saasteet, mitä hiilidioksidi ei ole.
      Kaikkia kannattaa toppuutella sen, minkä kohtuudella pystyy, mutta kohtuuden ja hysterian välillä on hieman samanlainen raja kuin ylevän ja neurettavan välillä.

      Poista
    8. Ehkä emme tällä kertaa jatka tämän pidempään. Minun puolesta on sopiva lopettaa toistamalla blogi-isännän tämä lause josta ainakin olemme siis samaa mieltä:
      "Hiilidioksidipitoisuus kasvaa kyllä ja on syytä jarruttaa sitä."

      Poista
    9. Ei ole näytetty, että hiilidioksidin lisääntyminen nostaisi globaalia lämpötilaa. Aikasarjatilastot osoittavat mieluummin riippuvuutta siten, että ensin tapahtunut lämpötilan nousu on lisännyt CO2:n pitoisuutta (syy esim. se, että meristä vapautuu veden lämmitessä enemmän CO2:ta). Itse kasvihuoneilmiö ei ole maapallon olosuhteissa lainkaan niin yksinkertainen asia, kuin ruotsalainen Svante Arrhenius 1800-luvun lopulla laboratoriokokeellaan päätteli. Sitten esimerkiksi IPCC:n viimeisin koko raportti on paljon maltillisempi kuin poliittiseen käyttöön ja medialle toimitettu lyhennetty versio ja median siitä nostama häly (markkinointiahan se!). Tässä asiassa liikkuu erittäin paljon rahaa ja on siksi luonnollista, että se myös vaikuttaa. Kansalle tuleva tieto on suodatettua eikä sisällä varsinaista dataa vaan päätelmiä ja ennusteita tyyliin "merenpinta saattaa kohota ..., kuivuus saattaa lisääntyä..., pakolaisia saattaa tulla..., kasveja saattaa kuolla sukupuuttoon..." jne. Onneksi on mahdollista löytää muutakin näkökulmaa ja halutessaan päästä käsiksi oikeisiin mittaustietoihin. Esimerkiksi Facebookin Ilmastofoorumi ryhmässä on ansiokasta faktatietoa.

      Poista
    10. On aivan oikein tiedostaa faktat sekä pitää faktat ja arvailut erillään. Valitettavasti joskus tilanne on se että jotkut asiat ainakin toistaiseksi ovat vain arvailujen varassa. Jos yhtäkkiä huomaan että joku tuntematon tyyppi osoittaa minua revolverilla, niin silloin pyrin välittömästi vetäytymään nurkan taakse tai luodinkantaman ulkopuolelle. En siis jää paikalleni sillä perusteella että ei ole vedenpitävästi todistettu että revolveri on ladattu. Samoin mielestäni ihmiskunnan kannattaa nyt tehdä jotain sille CO2-pitoisuuden nousulle jonka se itse aiheuttaa, eikä jäädä odottamaan sitä hetkeä jolloin ei enää tarvita IPCC:n ennustuksia siitä mihin se johtaa.

      Poista
    11. Analogiasi osalta olen samoilla linjoilla tässä asiassa. Globaali tiedeyhteisö on yhteisesti erittäin huolissaan tilanteesta, ja itse ainakin lasken sille painoarvoa. Olisi hyvin erikoista sivuuttaa se yhteinen ääni, mikä sieltä tulee. Tämä on hyvin vaikea asia, joka pitää jotenkin ratkaista ja asian työntäminen maton alle, tai asian kiistäminen vain pahentaa tilannetta. Näen, että on Suomen oman edun mukaista, yhteisen luontomme parhaasta puhumattakaan, olla kehityksessä kärjessä ja etsiä jatkuvasti ratkaisuja ja innovaatioita ilmastoystävällisemmän elämäntavan luomiseksi. Olemme myös merkittäviä tuottajia hiilidioksidipäästöissä länsimaisen teollisen elämäntapamme myötä, joten täten mielestäni meillä on myös moraalinen vastuu etsiä ratkaisuja.

      Luonnonsuojelu on ihmisen oma paras, sillä olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Luonnonsuojelun demomisoiminen on inhimilliseltä kannalta katsoen täten epäinhimillistä toimintaa. Ja siksi, ihmisen absurdin luonteen huomioon ottaen, tavallaan ymmärrettävää. Ehkä ihmisen on ymmärrettävä oma epäinhimillisyytensä ensin osana eläinkuntaa ja muutettava inhimillisyyden käsitettä epäinhimillisempään suuntaan kuin perinteisesti on katsottu. On tämä sen verran absurdia menoa ihmiseltä että hyvä kun järkeen käy.

      Poista
    12. Ihminen sinne tai tänne, talousjärjestelmän kritiikki pudotetaan pois liian suoraan. Juuri kuulin autoaiheisessa debatissa, että Saksassa joka seittemäs viiva kaheksas työpaikka liittyy autojen tuotantoon. Suurimmat markkinat eivät enää ole länsimaissa, jotka ovat tältä osin saturoituneet. Olemme siis - Eurooppana - toisin sanoen nykysäädöillä täysin riippuvaisia niistä suurista väestömassoista ja niiden (tulevasta) liikakulutuksesta, jota nuivat niin mielellään moralisoivat (Suomi on vain kärpäsenpaska jne.) Olisi ylimalkaan hyvä tunnustaa jo, että kapitalismi on kaunis ajatus, muttei toimi käytännössä. Työ ja arvo ovat jo irronneet, kysymys on lähinnä informaatiovirtojen, sen sisällä rahan (joka on eräänlaista vinoa informaatiota) hallintaoikeuksista.

      Poista
    13. Ehkä juuri näin, Seppo tuossa aiemmin ottikin ansiokkaasti kantaa uskontoon nimeltä raha. Se kai meidät tähän pisteeseen ajoi, mutta ratkaisut eivät enää ole ostettavissa riihikuivalla. Vain asennemuutoksella, uudenlaisella arvottamisella ja sen mukaisilla muutoksilla. Luoja tietää miten se tehdään ja mitä siitä seuraa. Näin voisi todeta. Ihminen tämän tilanteen kuitenkin loi joten ihminen sen saa korjatakin. Jokainen rukoilkoon jumalaansa siinä hommassa.

      Poista
    14. Yhdyn anonyymikollegan enkä ilmastonihilistien kantoihin.

      Blogistin kannan ("Hiilidioksidipitoisuus kasvaa kyllä ja on syytä jarruttaa sitä.") ongelma on siinä, että jos hiilidioksiidin vaikutus myönnetään ja sitä halutaan jarruttaa vaadittavat toimet ovat suuria ja vaikuttavat merkittävästi elintapoihimme. Varovaisuusperiaate - revolveriesimerkki on hyvä - edellyttää toimiin ryhtymistä, mutta entäpä jos ne aikojen saatossa osoittautuvatkin turhiksi itsekieltäytymisiksi; vähän niikuin pelättäisiin muiden planeettojen älyn hyökkäystä ja käytettäisiin merkittävä osa kansantulosta avaruuspuolustuksen rakentamiseksi - ja sitten kukaan alien ei hyökkäisikään... 

      Poista
  10. Asiallinen ja asiantunteva kirjoitus.

    Kiihkotonta analyysia ilmastoasioista "Suomalainen ilmastotodellisuus" :
    https://www.youtube.com/channel/UCB30JPPmNNdUEto5Udh97Fw

    VastaaPoista
  11. Tuo oma kantani ilmastonmuutokseen on hieman kahtaalle, en rohkene väittää, etteikö sitä tapahtuisi, ja etteikö ihmisen toiminnallakin saattaisi hyvinkin siihen prosessiin oma osuutensa olla. Miten suuri, tai peräti ratkaiseva se sitten on, siihen kysymykseen vastaamiseksi ei oma kompetenssini riitä. Mutta nykytilanne on jo joka tapauksessa se, että ilmastonmuutoksella voidaan perustella likimain mitä tahansa tempauksia, joista suurimmalla osalla ei enää taida olla paljoakaan tekoa tervejärkisyyden kanssa (esim. ydinenergiaa ajetaan alas, mutta samaan aikaan ruskohiilen käyttöä lisätään, toooosi ekologista, eikö?).

    Osuvimpana lähihistorian vertauskohtana noille ilmastotempauksille tulee itselläni mieleen kylmän sodan aikaiset rauhanmarssit ydinaseita vastaan, ja hämäriä omakohtaisiakin muistikuvia asiasta on tuolta 80-luvun alkupuolelta, mitenkä silloisessa joukkotiedotuksessa peloteltiin jopa erittäin todennäköiseksi katsotulla silloisten suurvaltojen välisellä ydinsodalla ja sen kammottavilla seurauksilla, ydintalvilla ja radioaktiivisuudella. No, olisihan siinä voinut toki käydä hassustikin, mutta ylilyömiseksihän sekin pelkääminen kyllä sitten meni aika huolella.

    Tuolloisia ydinsodan samoin kuin nykyisiä ilmastonmuutoksen (hysteerisiä) pelkääjiä voi mielestäni hyvin verrata Mustan Surman aikaisiin flagellanttien kulkueisiin, jotka vaelsivat maasta ja kaupungista toiseen itseään ruoskien ja huutaen Jumalan vihaa syntistä ihmiskuntaa kohtaan. Lieneekö sitten vaikuttanut kuinkakin tehokkaasti ruttoepidemioiden talttumiseen, mene ja tiedä... Tuon ajan ihmisiä voin vielä ymmärtääkin, sillä heidän maailmankuvansa oli, no, keskiaikainen. Mutta tämän päivän koulutustasolla olisi kyllä lupa odottaa jo vähän analyyttisempaakin suhtautumista vaikeisiinkin aiheisiin, vai?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Flagellantit

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  12. Ja jotain erikoista siinäkin kyllä on, ettei viime vuosikymmeninä (globaalisti) tapahtuneen ihmisten määrän valtavan lisääntymisen yhteyttä ilmakehän kaasutasapainossa tapahtuneisiin muutoksiin tunnusteta, vaan asiaa jopa tunnutaan hyssyteltävän. Toisaalta, jos ajattelutapa on taantunut jo lapsiprofeettojen lietsoman hurmoksen asteelle, niin eipä kai silloin voi sen kummempaa analyyttisuutta odottaakaan. Koko jutusta on jo muutenkin tainnut tulla enempi identitaarinen kuin epistemologinen kysymys. Valitettavaa sinänsä.

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  13. Mun mielestä turvavyön ja pyöräilykypärän käyttäminen on hysteeristä sillä useimmat kuitenkin osaa liikennesäännöt ja harvoin mitään onneksi tapahtuu. Että on se kyllä ihan hysteeristä menoa se. Lisäksi pidän verenpainelääkkeiden syöntiä hysteerisenä kun jos on sepelvaltimotauti tullakseen niin sehän tulee eikä siinä paljon lääkkeet auta. Sääennusteita pidän hysteerisenä kun eihän niihinkään voi enää luottaa, tulee mitä tulee.

    Lentolakkoa pidin tuossa kymmenen vuotta ilmastoystävällisyyden vuoksi, ja oli muuten hyvä päätös. Siitä ei kukaan tullut sanomaan, että hysteeristä lähinnä on arvostettu sitä. Pääsee sitä maata pitkinkin matkoille.

    Mukavan hysteeristä päivää kaikille.

    VastaaPoista
  14. Joo, eihän siitä hiilidioksidipäästöjen pikalopettamisesta nyt paljon vaivaakaan ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei, kyllä se tuossa päivätöiden ohella ihan kivasti menee. Kävellen töihin, kasviksia lounaaksi ja niin edelleen. Kerran kymmenessä vuodessa joku kaupallinen lentomatka lomalle. Se on musta minimaalinen hinta, tai ei edes maksa mitään muuta kuin hyvää , siitä hinnasta että ilmasto saadaan pelastettua. ja hei, ihminen, viisain eläin simpassin jälkeen!

      Poista
    2. Kiitos, mielelläni olen osa ratkaisua ja ainakin sitä kovasti yritän.

      Poista
  15. "Muuan tunnettu Greta on suorastaan nähnyt, miten hiilidioksidi tässä maailmassa virtailee ja tekee tuhojaan. "

    Ehkä Greta on nähnyt pakoputkista ja savupiipuista tulevien kaasujen synnyttämää väreilyä kohdatessaan viileämmän ulkoilman.

    Acc

    VastaaPoista
  16. Kiinnostavalla tavalla 1200-luvun alussa maailmalla koettiin myös nykyisenkaltainen ilmaston lämpeneminen,engl Medieval Warm Period. Monien tutkijoiden mukaan jopa nykyistä lämpimämpi jakso.Se tosin alkoi jo 900-luvulla ja 300 vuoden aikana oli myös viileitä jaksoja. 1300-luku toi selvästi viileämmän ja sateisemman jakson ja tunnetut katastrofit ja huonommat sadot.Emme saa unohtaa ilmaston lämpenemisen osuutta renesanssiin ja Rooman hajoamisen jälkeisen vaikean jakson jälkeiseen elpymiseen.

    VastaaPoista
  17. Pahinta tässä tilanteessa on punaisen lihan demonisointi. Näet aavikoitumisen vastaisen taistelun tehokkain metodi on järjestelmällinen karjanlaiduntaminen. Se nopeasti karjanlannan ja virtsaamisen kautta lisää seutujen vihertymistä. Lihaa pitää siten ehdottamasti syödä.Järjettömän tuulimyllyjä vastaan taistelemisen sijasta kansakuntien pitää suosia karjan kasvattamista ja laiduntamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tuotantoeläintalouden aiheellinen kritisointi ole se, mitä monet ajavat. Lihantuotanto luomuna on sekin kestävämpi ratkaisu kuin nykyinen meno. Luonnossahan eläimet ovat aika lailla vapaata riistaa, ja moni itseään ekologisena pitävä suosiikin riistaa ajoittain proteiinin lähteenään.

      Tuotantoeläintalous sen sijaan on mielestäni täysin kestävämätön tapa yhteiskunnassamme.

      Poista
  18. Just näin. Ilmastonmuutoskoohotus ja -peloittelu on mennyt Suomessa jo ajat sitten yli kaiken kohtuullisuuden, järjen ja matematiikan.

    Näkymä on kuin suoraan Don Quijotessa, jossa uljas ja tietenkin globalisti ynnä punavihreä Suomi-neito ratsastaa päättävästi pysäyttämään yksin koko maailman ilmastonmuutosta - ja tuulimyllyjä.

    Ilmastonmuutosuutisointi saavuttaa koko kansan; vastasyntyneestä kaupungin lapsukaisesta syrjäkylän vanhaan hampaattomaan mummoon. Ja toimiihan se. Vihreät jylläsivät kovasti EU-vaaleissa.

    Tosiasiat saavat tietenkin jäädä sivuseikaksi, kun kirjoitetaan valkoisen miehen aiheuttaman maailman lopun narratiivia. Keskiajan lämpökaudet, Maunderin minimi ja metsät Lapin tunturilla ja jalopuut Oulun korkeudella eivät hetkauta tosiuskovaa: ilmastonmuutos on meidän syytä. Tietenkin.

    Luin jostakin, että ilmakehän nykyisestä CO2-pitoisuudesta eli 410 ppm:stä on noin 10 ppm:ää (miljoonasosaa) on ihmisen aiheuttamaa; kaikki muu tulee luonnosta. Jos joku viisas kertoisi pitääkö tämä paikkaansa. Olisi mielenkiintoista kuulla.

    Ihmisen CO2 päästöt ovat 1000 kg vuodessa. 8 mrd ihmistä tuottaa 8 miljardia tonnia CO2. Mutta väestöräjähdys on virtahepo punavihreän ilmastomuutosuskovaisen olohuoneessa. Siitä ei saa missään nimiessä puhua.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arska, en tiedä mitä nuo luvut ovat vikassa kappaleessasi. Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 7300 - 10 000 kg/Co2/vuosi. Sitran elämäntapatestillä voit katsoa oman hiilijalanjälkesi.

      Poista
    2. Tutkijoiden konsensus on, että viimeisen 800 000 vuoden aikana, ennen toista maailmansotaa, CO2-pitoisuus ei ole ylittänyt 300 ppm. Jääkiekkomailan lapa alkoi kääntyä, kun teollinen vallankumous tarvitsi massiivisesti fossiilisia polttoaineita; suunta jyrkkeni, kun varsinainen antroposeeni alkoi toisen maailmansodan jälkeen.

      Tässä kuussa mitattiin Mauna Loalla CO2-pitoisuuden ennätys, 415 ppm. Valitettavasti jääkiekkomailan ennustama muutos on siis jatkunut tämän artikkelin ilmestymisen jälkeen:

      https://www.newscientist.com/article/dn11638-climate-myths-human-co2-emissions-are-too-tiny-to-matter/

      Poista
    3. CO2-pitoisuus nouse, mutta mitä tekee lämpötila suhteessa siihen, mitä konklaavit ovat ennustaneet?

      Siinäpä se kysymys.

      https://ilmastonmuutos.wordpress.com/2008/02/28/ilmastoskeptikoiden-vaitetyt-vaitteet/

      Poista
    4. No, tässä suhteellisen tuore, noin 37 minuuttia sitten ilmestynyt artikkeli aiheesta:

      https://www.theguardian.com/environment/2019/may/30/humans-and-volcanoes-caused-nearly-all-of-global-heating-in-past-140-years

      Poista
  19. Tulivuorilla kai yleensä on paljon hiilidioksidia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jätetään hetkeksi kysymys mitä CO2:n noususta seuraa. Onko siis niin että ihan vakavasti otettava osuus tutkijoista kiistää sen että CO2:n viime vuosikymmenien nousu olisi seuraus ihmisen toiminnasta ?

      Poista
  20. Tuskinpa. On se taas siihen suuntaan palaamassa.

    VastaaPoista
  21. Mietittäessä konklaavien uskottavuutta kussakin tapauksessa, niin ehkäpä yksi vertailukohta, ja vähän relevantimpi kuin jotkut toiset, voisi olla Case tupakka & keuhkosyöpä. En ole näihin sen kummemmin perehtynyt, myönnettäköön. Mutta eikö ollut niin että kun ensimmäiset kunnolliset tutkimukset tupakan ja keuhkosyövän yhteydestä julkaistiin, niin jo siinä vaiheessa tutkijakunta (niistä jotka eivät olleet tupakkayhtiöiden palkkalistoilla) oli enimmäkseen sillä kannalla että tupakointi on todella huono idea, eikä sittemmin ole kantaansa muuttanut, vaan päinvastoin. Mielenkiintoista näin jälkeenpäin on varsinkin se että monta vuosikymmentä tupakkayhtiöt pystyivät tieteen omiin kriteereihin vedoten väittää ettei yhteyttä keuhkosyöpään ole TODISTETTU, ja ainahan on voinut tuoda estraadille 90-kymppisiä tupakkamiehiä.

    VastaaPoista
  22. Mielenkiintoisen lisäajatuksen vihervasemmiston lähes uskonnollisia sävyjä ("lihan kuolettaminen") ilmastoasketismiin tuo Heikki Pursiaisen uusi kirja Olette kaikki väärässä, joka korostaa, että tarkoitus on tehdä toimia, joiden tarkoitus ja lopputulos on vähentää päästöjä, ei yleisesti köyhdyttää meitä.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.