perjantai 23. marraskuuta 2018

Pörssit ja kukkarot


Pörssiasiaa

Kun yöllä ei nukuta, ei pitäisi ajatella mitään. Se on kuitenkin vaikeaa ja ellei osaa laskea lampaita, joutuu helposti miettimään kaikkea joutavaa. Kuten nyt minäkin noita pörssiasioita.  
Ne taas toi mieleeni lutukka, joka latinaksi on capsella bursa pastoris.
Muistan jonkun joskus pitäneen huvittavana sitä, että kukan nimi on pastorin kukkaro. Sitähän se toki tarkoittaakin, mutta se on syytä ymmärtää sanan alkuperäismerkityksessä eli paimenen kukkarona tai pussina.
Paimenhan on latinaksi pastor, ranskaksi pasteur ja niin edelleen. Venäjäksikin se on pastuh, mutta ruotsiksi herde, kuten sanassa kyrkoherde, kirkkoherra.
Samainen Herde-sana taas saksaksi viittaakin itse paimennettaviin eli laumaan. Miten kuuluvatkaan Schubertin iki-ihanan liedin sanat: Ich folge der weidenden Herde / mein Hündchen bewahret mir sie…
Paimen taas saksaksi on kaiketi Herder, vaikka sitä ei taideta juuri käyttääkään. Lammaslauman paimen ainakin on Schäfer ja mahtanee olla anglien ja saksien perintöä, että englannissa on samaa tarkoittava sana shepherd. Sehän on ilmeinen deformoitunut germaaninen sana.
Mutta tuon Herde-sanan täytynee olla samaa kantaa kuin muinaisgermaaninen Hird eli päällikön asemiesten joukko. Siitä taas nähdään tulevan niin ruotsin här ja sitä myöten kai myös härad. Saksan Heerhän on ilmetysti sama sana hieman eri muodossa. Ja entäs verbi verheeren, hävittää? Kun sotajoukko eli Heer (tapfer tai ei) jossakin kulkee, niin kyllähän tuloksena lähes aina on jonkinasteinen Verheerung, vaikka isänmaallinen historiankirjoitus ei aina asiaa erikseen mainitse.
No pastorien, niin hengellisten kuin maallisten, tehtävänä on kaitsea laumaansa ja he, kuten kaikki ihmiset, tarvitsevat sitä varten hartsua tai provianttia, joka voidaan kätevästi sijoittaa pussiin eli kukkaroon, bursa.
Nythän bursa on sama sana kuin ranskan bourse, joka tarkoittaa sekä pörssiä että stipendiä. Ruotsiksi ja saksaksi se on börs ja suomeksi siis tietenkin pörssi. Italiaksi eli rahvaanlatinaksi sana on säilyttänyt alkuperäismuodon: bursa.
Huomattakoon, että suomessakin vanhat ihmiset vielä saattavat tai ainakin vielä hiljattain saattoivat nimittää kukkaroaan pörssiksi.
Mutta venäjäksi sana on hieman virtaviivaistunut ja esiintyy muodossa birža. Birževyje vedomosti oli aikoinaan hyvä liberaali lehti, jota Lenin suuresti vihasi ja haukkui birževkaksi. Tämähän on vain merkki siitä, että jotakin se teki oikein.
Työnvälitystoimisto oli venäjäksi birža truda ja neuvostoaikana siellä oli aina tapana ylvästellä sillä, että maan viimeinen birža truda eli työpörssi suljettiin jo vuonna 1930…
Yhtä kaikki, suomeen tuo birža tuli muodossa pirssi. Niinpä sen, joka halusi issikan eli vossikan (izvoztšik) kyytiin, oli syytä mennä vossikkapirssiin.
Samoin halot ja tukit koottiin metsästä pirssipaikalle, josta sitten matka jatkui. Ehkäpä joskus siellä tehtiin kauppaakin? Ainakin Pietarissa, Nevan rantojen halkopirsseissä oli sitä tavaraa myytävänä. Usein se oli tuotu Suomesta esimerkiksi Saimaan kanavaa myöten.
No, kun issikka vaihtui hyrysysyyn eli puhkuriin (automobiili), pääsi sellaisen kyytiin myös pirssipaikalta. Silloin kiivettiin pirssiautoon. Kuormurit olivat erikseen.
Niinkin sitten kävi, että sanasta pirssi tuli ainakin osittain henkilöauton synonyymi ja vielä puoli vuosisataa sitten pirssiauto ja henkilöauto olivat usein sama asia.
Nythän sekin on muuttunut, kuten niin monet asiat ja merkitykset tässä matoisessa maailmassa.
Vain vanha latinan kieli säilyy ja mielestäni sitä olisi syytä käyttää joka päivä, jotta asioiden vanhat merkitykset säilyisivät tuoreina mielessä.
Niin, että miksi niiden pitäisi? No jaa. Vaikkapa siksi, ettei kuvitella Jumalan äidinkielen olleen ja olevan englanti. Latinalla on tähän asemaan paljon paremmat edellytykset, kuten jo tarina septuaginta-käännöksestä osoittaa.
Ja mitä on sanottava englannin sanasta stock exchange? Ehkä se ainakin osoittaa sen, että nuo sumuisten saarten asukkaat ovat jotenkin jääneet syrjään siitä syvästä eurooppalaisuudesta, joka ilmenee myös pörssiin liittyvässä terminologiassa.

12 kommenttia:

  1. Lutukka on helppo muistaa suomeksi "kas Ella pussaa pastoria".

    VastaaPoista
  2. Kyllä oli kirjoitus taasen täynnä sellaista kieltä ja sellaisia sanontoja, joista ei meikäläinen ollut kuullutkaan. Kiitosta paljon!

    VastaaPoista
  3. Muistan joskus kuulleeni kukkaroa kutsuttavan nimellä pörsä. Sopiva nimi klassiselle nahkaiselle saapashousujen takataskussa kymmenien vuosien kuluessa muotoutuneelle lompakolle, jonka uumenista ei kaiveltu muovisia kortteja vaan riihikuivaa setelirahaa.

    VastaaPoista
  4. Niin,jos sattuu olemaan sitä pätäkkää.

    VastaaPoista
  5. "Snellmanni" oli juhlallisen komea 10 000 (vanhan) markan seteli.

    Päätalon kirjoissa "pörssi" oli sama kuin lompsa.

    VastaaPoista
  6. Pörssissä poltettiin tuohta, muistan sen.

    VastaaPoista
  7. Täällä Iisalmessa on Pörsänmäki, ja Jaakko Teppo lauleli Pörsänjärvestä, siinä lähistöllä sekin!

    VastaaPoista
  8. "Mutta tuon Herde-sanan täytynee olla samaa kantaa kuin muinaisgermaaninen Hird eli päällikön asemiesten joukko. Siitä taas nähdään tulevan niin ruotsin här ja sitä myöten kai myös härad. Saksan Heerhän on ilmetysti sama sana hieman eri muodossa."

    Taitaa siitä tulla myös ruotsin Harald.
    Satakunnan esihistoriassa on mielenkiintoista se, että satakunta tarkoittaa 100-120 miehen aseellista miesjoukkoa ja Germaanisissa kielissä harja tarkoittaa sotimista. Kantagermaaninen sana harjatuga tarkoittaa armeijan johtajaa.

    Aika tavoin keskellä satakuntaa on paikka nimeltä Harjavalta. Taitaa paikka liittyä satakuntalaisten johtajaan/satakuntien kokoomispaikkaan satakunnassa.
    Sotilasyksiköt menivät rautakaudella ja ristiretkiajalla suomessa ja novgorodissa/karjalassa: Kymmenkunta - satakunta ja tuhatkunta, tuhatkunnan ollessa maakunnan sotajoukko. Alkujaan se oli kehitetty Rooman legioonissa ja kun suomalaisia palveli germaanijoukoissa oli se sieltä asemuodin mukana tullut suomeen osana maakuntien organisaatiota viimeistään merovingiajalla, mutta mahdollisesti jo kansainvaellusajalla. On helppo kuvitella, että jotkut suomalaiset ovat nousseet germaanijoukoissa päälliköiksi ja päällikköjä/maakunnan kuninkaita he sitten olivat Suomessa.

    Harja ja valta oli tuttua myös muutama vuosi sitten valtakunnan politiikassa, jossa nimestään päätellen (ja nimi on tiettävästi enne) vallaneliitin aseenkantaja ja eräs entinen keskisuuren puolueen johtaja tykkäsi "harjata" vallan(käytön)kannalta haasteellisia oman puolueen poliitikkoja.

    VastaaPoista
  9. Roomalaislegioonissa mikäli niskoittelua esiintyi, pantiin kurinpitomenetelmänä miehet nuijimaan joka kymmenennen toverinsa hengiltä. Menetelmä tuntuu tutulta myös Varkauden jäiltä 1918.

    Tämän päivän italialaiset puhuvat noista ajoista rautanyrkkien kautena

    VastaaPoista
  10. Tuon sanaketjun voisi kuvitella edenneen jotenkin tähän tapaan:
    Hird-Herde-Heer-Harald-härja. Tällöin sanojen viitemerkitys olisi suurin piirtein samanlainen eli viimeistä sanaa kuvaavan vanhan ruotsalaisen teekkarilaulun mukaan: Nu ska vi ut och härja, supa och slåss och svärja, bränna röda stugor, slå små barn och säja fula ord.....

    VastaaPoista
  11. Ilmeisesti myös karja tarkoitti sotimista ja sotajoukkoa/vihollismaata. Näin ollen Karjala tarkoitti länsi ja eteläsuomalaisittain vihollisen sotajoukon maata ja karjalainen vihollisen sotilasta ja asukasta. Tämä ajatus saa myös ulottuvuuden Karjalan vaakunassa, jossa ovat vastakkain Länsi/Etelä-Suomen satakunnan satakuntalainen sotilas ja Karjalan karjan karjalainen sotilas.

    Koska harja tarkoitti myös sotimista, lienee harjoittelu ja harjaantuminen olleet aikoinaan sotimiseen liittyviä termejä.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.