tiistai 27. marraskuuta 2018

Tarpeettoman tasavallan roolit



Tarpeettoman tasavallan kohtalo

Kun Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta (KSSNT) vuonna 1956 likvidoitiin alentamalla se Venäjän Federatiivisen Sosialistisen Neuvostotasavallan yhteydessä olevaksi Karjalan Autonomiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi (KASNT), kirjoitettiin suomalaisessa lehdistössä ”tarpeettoman tasavallan” tulleen lopetetuksi.
Kuten tunnettua, tämä tasavalta perustettiin heti talvisodan jälkeen ja sitä on myös pidettävä tuon sodan yhtenä merkittävänä aikaansaannoksena.
Se oli korvike sille Suur-Suomelle, joka oli jo Stalinin siunauksella kartalle piirretty, mutta jonka rajat oli jätettävä maastoon merkitsemättä erityisesti lahjan saajien eli suomalaisten penseyden takia.
Tasavallan perustamisen merkityksestä ja ilmeisistä syistä on kirjoitettu jo kylliksi, joten niitä tuskin tässä kannattaa paljoa kerrata.
Muistettakoon joka tapauksessa, että yhtenä tasavallan perustamisen seurauksena –ja siis myös talvisodan seuruksena- oli suomen kielen ylösnousemus.
Se otettiin uudelleen käyttöön aivan äkkiä ja varoittamatta keväällä 1940 ja sen vuosina 1938-1940 korvannut, kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu karjalan kieli siirtyi yhtä äkillisesti ajasta ikuisuuteen, siis ehkä kielten taivaaseen. Tämä lienee tällä alalla ainutlaatuista.
Ilman uuden tasavallan perustamista ja myös siis talvisotaa, ei vuosien 1937-1938 verilöylyssä hävitetty Venäjän suomalaisuus hyvin todennäköisesti olisi koskaan ylösnoussut. Inkerissähän sen status ei koskaan takaisin palannutkaan.
Uuden tasavallan kulttuurinen merkitys oli suuri. Nyt Neuvostoliitossa oli jälleen myös suomalainen kansallisuus, jonka myönnettiin olevan läheistä sukua karjalaisille. Tähänhän kyllä oli viitattu jo 2.12.1939 allekirjoitetussa Suomen (Kuusisen Suomen) ja Neuvostoliiton välisessä valtiosopimuksessa, jossa tuo Suur-Suomi perustettiin.
Kun suomalaiset yrittivät kainosti viitata tähän sopimukseen vielä vuoden 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä, heidät torjuttiin tylysti. Myöskään Mannerheimin julistama Suur-Suomi ei koskaan saavuttanut suosiota rajamme itäpuolella, minkä voi arvioida liittyneen divisiooniemme harvalukuisuuteen.
Mutta kaiken kaikkiaan oli ilmeisesti meidän onnemme, että Neuvostoliitossa valtiollinen päätöksenteko oli tiukasti yhden diktaattorin käsissä. Normaalissa demokraattisessa parlamentissa ei olisi voinut kuvitellakaan sodan keskeyttämistä ennen vihollisen kukistamista ja niinhän 13.3.1940 juuri tehtiin. Siitäkin huolimatta, että sota oli vaatinut Neuvostoliitolta aivan ennenkuulumattomat veriuhrit.
Kun Molotov puheessaan sodan jälkeen viittasi siihen, että paljon verta oli vuodatettu ilman Neuvostoliiton syytä ja että siksi oli ratkaistava turvallisuuskysymys Suomen osalta suuremmassa laajuudessa kuin syksy neuvotteluissa oli ajateltu, hänellä oli painavia syitä tähän lausuntoon, joka asiallisesti tietenkin on ns. bullshittiä.
Eihän Neuvostoliitolla varmastikaan ollut tarkoitus ryhtyä sellaiseen sotaan, jossa se menettää miehiä kuusinumeroisen määrän. Lahjoitustahan se oli tullut antamaan.
Mutta kun nyt kävi kuten kävi, voitiin ainakin, perustamalla uusi suomalainen valtio (sellaisia ne liitontasavallat olivat, periaatteessa) välttää imperialismi eli Suomelta otettujen alueiden liittäminen Venäjään. Sen sijaan ne liitettiin KSSNT:hen, edistykselliseen suomalaiseen valtioon, lukuun ottamatta pientä aluetta kannaksella.
Jatkosodan aikana Mannerheim tunnetusti halusi antaa Suomen kansalle suuren kansallisen päämäärän, joka muuten sattui mukavasti sopimaan yhteen saksalaisten kanssa koordinoidun hyökkäyksen strategisten päämäärien kanssa.
Kyseessä oli taas tämä Suur-Suomi, joka vuonna 1939 oli jäänyt ratifioimatta ja jonka toteutuminen liittämällä Suomi KSSNT:hen oli käynyt Neuvostoliitolle mahdottomaksi Hitlerin pannessa kapulan rattaisiin marraskuussa 1940. Tässä viitataan siis Molotovin Berliinin-vierailuun.
Poika Tuominen on arvioinut, että yksi Stalinin suuria virheitä Terijoen hallituksen kanssa oli juuri Suur-Suomen muodostaminen. Eihän Suomen kansa ollut sellaisesta kiinnostunut. Se oli nuorisovouhakkeiden aivokummituksia. Sellaisen lupaaminen nosti kansan syvissä riveissä heti niskakarvat pystyyn.
Myös Mannerheim sai kovat haukut miekantuppipäiväkäskystään, ainakin sikäli kuin asiasta uskallettiin mitään sanoa, mutta kyllähän siitä sanottiinkin, muun muassa Tannerin suulla.
Joka tapauksessa myös jatkosota sitten hävittiin, mutta myös tässä tapauksessa Stalin pidättäytyi Suomen valloittamisesta ja uusista suurista anneksioista.
Kyllähän niihin olisi kyetty ja mielipidetarkkailu kertoi, ettei neuvostokansa taaskaan ymmärtänyt, mitä mieltä oli jäädä vanhoille rajoille  sodan vaatiman valtavan holokaustin jälkeen. Ei demokraattinen maa olisi varmaan jäänytkään.
Tietenkin se ”onni”, mikä meille koitui siitä, että diktaattori hallitsi naapurissa, on verrattavissa siihen, mikä rooli oli lääkärillä eräässä metsästysseurueessa.
Sattui nimittäin niin, että lääkäri toheloi ja laukaisi haulipanoksen metsästystoverinsa persuksiin. Nyppiessään pois hauleja hän loihe lausumaan: ”Oli se sentään onni, että sinulla oli metsästysretkellä lääkäri mukana!”
Mitä tulee KSSNT:n rooliin sodan aikana, se oli kovin valju jo siitä syystä, että alue oli suomalaisten valloittama ja sen johto oli evakossa.
Joka tapauksessa sen taholta ei viitsitty esittää Sardinia-Piemonten roolia ja siis koettaa esiintyä Suomen todellisena hallituksena, vaikka ns. Vapausradio jo pelkällä nimellään osoitti, ettei huumorinlahjaa ollut menetetty vaikeassakaan tilanteessa. Ei kyse siitä ollut, että jotain rajaa olisi totuuden kanssa pidetty.
Oliko Neuvostoliiton tarkoituksena sitten vielä jatkosodassa liittää Suomi itseensä ja nimenomaan tuohon KSSNT:hen, joka jo oli valmiina odottamassa?
Ei se oikein siltä näytä. Suomalaisten täysin odottamaton ja suorastaan sensaatiomainen sotilaallinen suoritus, jonka mahdollisti yhteiskunnan koossa pysyminen, osoittivat, että nationalismi oli siinä maassa ylivoimainen aate sosialismiin verraten.
Tähänhän Stalin sangen suoraan ja arvostaen viittasi keskustelussaan suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kanssa sodan jälkeen.
Myöhemmin Molotov haastattelussa viittasi asiallisesti samaan seikkaan, kun ihmeteltiin, miksi Suomea ei miehitetty. Miksipä ottaa moista ristiä kantaakseen?
Suomalainen nationalismi ei talttunut Stalinin viljalähetyksillä tai sotakorvausten aikalisän antamisella eikä se hävinnyt viidessä, kymmenessä ja tuskin edes viidessäkymmenessä vuodessa. Mielestäni sillä on ollut kansamme historiassa myönteinen roolinsa myös sotien aikana.
KSSNT, jolla oli Stalinin kannalta selkeä tilauksensa vuonna 1940 ja mahdollista käyttöä vielä senkin jälkeen, taisi menettää tosiasiallisen arvostuksensa Kremlissä jo heti jatkosodan jälkeen, ellei jo sitä ennen.
Silloin nimittäin koko Karjalan kannas liitettiin Venäjään, Leningradin alueeseen, Viipuri mukaan lukien. Samalla päätettiin venäläistää paikkakuntien nimet uuden kansallisen yhteyden merkiksi ja ne vahvistettiin vuonna 1948.
KSSNT, jossa ei koskaan ollut montakaan tuhatta suomalaista, jäi elämään kituvaa elämää, vaikka saikin vielä vähän ennen tuhoaan oman paviljongin Kansantalouden saavutusten näyttelyyn Moskovassa.
Tasavalta ei ollut koskaan edes täyttänyt liitontasavallalle asetettuja kriteerejä muulta osin, kuin että se sijaitsi rajalla.
Se oli täydellinen khimaira, joka perustui mahtikäskyllä ja vastoin tiedemiesten näkemyksiä perustetulle karjalais-suomalaisuudelle. Käytännössä nimikkokansallisuuden rooli jäi parillekymmenelle tuhannelle suomalaiselle, jotka saapuivat ennen muuta Inkeristä. Karjalaisuuden kannalta se oli tuhoisaa.
Asiasta on vanha neuvostokasku, jonka mukaan tasavalta piti lakkauttaa, kun huomattiin, että siellä oli vain kaksi suomalaista (dva finna) nimittäin fininspektor (finanssitarkastaja) ja muuan herra nimeltä Finkelstein. Sitten ilmeni, että kyseessä onkin sama henkilö…
Kyllä siellä Karjalassa toki suomea viljeltiin vielä Hruštšovin nationalismin vastaiseen kampanjaan saakka kouluissakin ja viljelläänhän sitä vieläkin.
Tämä kaikki on talvisodan ansiota, mikä meiltä usein unohtuu.

21 kommenttia:

  1. "Stalin pidättäytyi Suomen valloittamisesta ja uusista suurista anneksioista."

    Missä määrin tuohonkin vaikutti sopivan tilaisuuden puute: heinäkuussa 1944 Suomea varten varatut joukot oli kulutettu loppuun ja uusien osalta asiaan sopi Stalin anekdoootti, jonka mukaan sota ratkaistaan Berliinissä, ei Helsingissä. Heti sodan jälkeen oli muuta puuhaa keski-Euroopan maiden sovjetisoimisessa ja vähimmäisturvallisuusedut oli taattu YYA-sopimuksella.

    Mielenkiintoinen on vain Dzilas-sitaattti, jonka mukaan Stalin oli jugoslaavikommunistien valtuuskunnalle harmitellut, ettei Suomea USA:n pelosta miehitetty heti sodan jälkeen. Luulenpa, että Stalin puhui aina eri ryhmille näiden odotusten ja tilanteen mukaan, miehen omia syvimpiä ajatuksia ei tiennyt itse pirukaan, ei tuo ainakaan pannut niitä paperille.

    VastaaPoista
  2. Puhuttiihan sitä yhtä ja toista. Talvisodan kritiikkiseminaarissa Stalin totesi, että hyökkäys Suomeen oli tehty aivan oikein juuri 1939, kun suurvallat olivat toistensa kimpusa. Toinen vastaava tilaisuus olisi voinut olla hyvinkin kaukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävikö muuten blogistin ja kumppanien julkaisemmassa Neuvostoliiton ja Suomen suhteita käsittelevien asiakirjoja koskevan teoksen yhteydessä ilmi pitikö NL:n ylin elin politbyroo keskustelu tms pöytäkirjoja, joista päätöksien perusteet ilmenivät?

      Poista
    2. Olen kyllä sellaisiakin nähnyt ja ne lienevät saatavilla.

      Poista
  3. Vuoden 1939 turvallisuusvaje oli tietenkin Suomen puolella eikä Leningradin suunnalla, jossa oli suurvalta turvaamassa omaa aluettaan. Aluevaltaukset Suomelta eivät tippaakaan lisänneet Leningradin turvallisuutta Saksan suhteen v. 1941.

    VastaaPoista
  4. Tottakai. Ne huononsivat sitä oleellisesti.

    VastaaPoista
  5. Hurskas tarkoitushan oli siirtää KSSNT:N raja Pohjanlahteen ja smalla lopullisetsi ratkaista Leningradin turvallisuus. Aina ei käy niin kuin toivotaan. Ja teko saatta johtaa tarkoitustaan vastaan.

    Minua ihmetytti kiire sodan aloittamisella. Suomalaisethan kuvittelivat neuvottelujen jatkuvan. Lisäaika olisi antanut komproimisille mahdollisuuden . Eräs vissi marsalkka Mannergeim kannatti esitettyjä aluevaihtoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Minua ihmetytti kiire sodan aloittamisella."

      Millaisesta sodan aloittamisella tässä on oikein kysymys?

      Poista
    2. Mitään kompromissia ei enää haluttu, kun oli keksitty se nerokas idea lahjoituksesta.
      Jos olisi vaikkapa esitetty ultimaatumi ja siis avoimesti uhattu sodalla, olisi eduskunta varmasti mennyt pahasti hajalle ja kaikki mahdollinen olisi tehty sodan välttämiseksi.
      Mutta eihyän tässä mitään sotaa odotettu. Maailman mahtavimman sotakoneen ylivoima oli sen verran murskaava.

      Poista
    3. Niin, Raatteen tieltäkin löytyi soittokunnan varusteet. Homman piti olla - vissiin Kuusiselta saatujen tietojen mukaan - läpihuutojuttu. (Sinällään muuten ihme, että O.W. ei saanut maksaa noista virheellisistä, nöyryytykseen johtavista tiedoista. Stalin kun ei ole tunnettu anteeksiantavaisesta luonteestaan.)

      Poista
  6. ”Kyllä siellä Karjalassa toki suomea viljeltiin vielä Hruštšovin nationalismin vastaiseen kampanjaan saakka kouluissakin ja viljelläänhän sitä vieläkin. Tämä kaikki on talvisodan ansiota”


    Väite ”Tämä kaikki on talvisodan ansiota” ei pidä paikkansa ihan sataprosenttisesti. Tämä kaikki on ennen kaikkea suomalaisten punapakolaisten ansiota, joita pakeni Neuvosto-Venäjälle yli kymmenen tuhatta henkilöä epäonnistuneen suomalaisen vallankumouksen jälkeen. Toiseksi tämä kaikki on USA:sta ja Kanadasta bolshevistisen propagandan sokaisemien, mutta ammatti- ym. -koulutuksen saaneiden rikkaiden proletaarien ansiota, jotka muuttivat ihannemaahan rakentamaan sosialismia/kommunismia (toivat mukanaan jopa traktoreita, dollareista puhumattakaan). Useita tuhansia ihmisiä.

    Moskovan Tiltu-radio paasasi 1930-luvulla Suomeen päin, että NL:ssa ei ole työttömyyttä. Kaikki Suomen työttömät, liittykää yhteen! ja tulkaa tänne töihin. Palkat ovat tosi hyvät. Useita tuhansia ihmisiä venepakolaisina, rajaloikkareina, jne.

    Stalinin suurpuhdistuksen aikana yli kymmenen tuhatta Suomen, USA:n ja Kanadan suomalaista oli tuhottu. Kun 1956 Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta lakkautettiin ja muutettiin Karjalan autonomiseksi tasavallaksi, niin samalla lakkautettiin kaikki suomenkielinen toiminta, paitsi propaganda -lehteä. Kirjastoissa ollut kaikki suomenkielinen kirjallisuus oli poltettu, samoin kaikki suomenkieliset oppikirjat, arkistot ”puhdistettiin”.

    Mutta henkiin jääneiden Suomen, USA:n ja Kanadan suomalaisten aivoissa alkoi muhia Väinö Linnan teosten sankarien tavoin: jos ei ala tapahtua jotain, niin me lähdemme takaisin Suomeen. Vuonna 1966 Petroskoin yliopiston suomenkielinen osasto aloitti toimintansa uudestaan, mutta runneltua kulttuuria ja kansallista elämää ei saatu enää koskaan näyteikkunatavaraa paremmaksi.

    Mistä Vihavainen sai päähänsä törkyajatuksen ”Kyllä siellä Karjalassa toki suomea viljeltiin vielä Hruštšovin nationalismin vastaiseen kampanjaan saakka kouluissakin ja viljelläänhän sitä vieläkin. Tämä kaikki on talvisodan ansiota”, sitä voi ihmetellä vielä pitkään.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten todettiin, punapakolaisethan sen suomalaisuuden aloittivat, mutta vuoden 1937 jälkeen se oli lopetettu totaalisesti. Se ylösnousemus oli mahdolllinen vain talvisodan takia: se loi poliittisen tarpeen suomalaisuudelle. Sitä voi ihmetellä miten paljon haluaa.
      Ja punapakolaisten ja amerikansuomalaisten ohella oli myös loikkarien ryhmä, joka oli ylivoimaisesti suurin.
      Onhan nämä asiat varsin hyvin tutkittu, sopii vain lukea.

      Poista
    2. "talvisodan takia: se loi poliittisen tarpeen suomalaisuudelle."

      Tämä om kyllä logista. Ja tätä poliittista tarvetta piisasi joksikin aikaa.

      Poista
  7. ”Poliittiset tarpeet”
    Venäjän ulkopoliittiset tarpeet

    Historismin periaate vaatii että asiaa koskevat mitä vanhimmat juuret otetaan näytille. Venäläissyntyinen amerikkalainen historioitsija, Venäjän tutkija Richard Stites teki mahtavan työn nimeltään REVOLUTIONARY DREAMS: UTOPIAN VISION AND EXPERIMENTAL LIFE IN THE RUSSIAN REVOLUTION.

    Venäläiset aristokraatit olivat syystäkin kirjoittamaan kaikenlaisia utopioita. Venäjä oli pahasti jäänyt kehityksessään jälkeen Eurooppaan verrattuna. Siitähän jo TSHAADAJEV löi nyrkillä pöytään.

    Gogolin ”Kuolleissa sieluissa” eräs hahmo rakasti haaveilua. Hän seisoi ikkunan edessä, katsoi kaukaisuuteen ja lataessaan, sytyttäessään piippua sekä vetäessään savuja sankari mietti miteen asioita pitäisi hoitaa paremmin. Kun tuhka piipussa oli jo jäähtynyt, hän koputti tuhkat pois ikkunan laudalle. Ja näitä tuhkakekoja olikin kertynyt jo paljon.

    Stitesin Revolutionary Dreams käsittelee tasavertaisuutta, yhteisöllistä elämää, proletaarista moraalia ja vaikka mitä. Tosi paksu teos. Yksi utopia jäi Stitesiltä huomaamatta ja käsittelemättä ja syystäkin. Eräs aristokraatti haaveili, että maapallo pitää jakaa kahtia: toinen puolisko maapallosta kuuluisi Amerikalle ja toinen puolisko Venäjälle.

    Tämän maapallon jakaminen alkoi onnistumaan aika hyvin, kun keksittiin proletaarisen internationalismin velvollisuuksien periaate ja maailmansotien periaate.

    Nyt tilanne on toinen ja Putin on pahasti huolissaan. Nyt varmaankin suuret venäläiset aristokraattijoukot haaveilevat hikipäissään: ”Mitä on tehtävä?”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "haaveilu"

      Tärkein venäläinen haave on, että Venäjällä kaiken pitää olla parempaa kuin mätänevässä Lännessä.

      Poista
    2. "maailmansotien periaate"

      Maailmansotien yhdeksän periaatetta.


      Marx in December 1847: “…every revolutionary upheaval… must fail until the revolutionary working class is victorious, that every social reform remains a utopia until the proletarian revolution and the feudalistic counter-revolution measure swords in a world war.” (K. Marx, F. Engels. Collected Works, Vol. 9, pp. 197-198; (K. Marks i F. Engel´s. Sochinenia, Vol. 6, pp. 428-429.))


      Marx in December 1848: ”And only a world war can overthrow the old England as only this can provide the Chartists, the party of the organized English workers, with the conditions for a successful rising against their gigantic oppressors… But any European war in which England is involved is a world war…” (Ibid., Vol. 8, p. 215; (K. Marks i F. Engel´s. Soch., Vol. 6, p. 160.))


      Engels in 1849: “The next world war will result in the disappearance from the face of the earth not only of reactionary classes and dynasties, but also of entire reactionary peoples. And that, too, is a step forward”. (K. Marx, F. Engels. Collected Works, Vol. 9, p, 238; (K. Marks i F. Engel´s. Sochinenia., Vol. 6, p. 186.))

      Marx in 1850: “…with the victories of the Holy Alliance, Europe has taken on a form in which every fresh proletarian upheaval in France directly involves a world war. The new French revolution is forced to leave its national soil forthwith and conquer the European terrain, on which alone the social revolution of the nineteenth century can be accomplished.” (Ibid., Vol. 10, p. 70; (K. Marks i F. Engel´s. Soch., Vol. 7, pp. 31-32.))

      Marx in 1870: ”What the Prussian jackasses do not see is that the present war is leading just as inevitably to a war between Germany and Russia… And such a war No. 2 will act as the midwife of the inevitable social revolution in Russia”. (Ibid., Vol. 44, p. 57; (K. Marks i F. Engel´s. Soch., Vol. 33, p. 123.))


      Engels in 1879: “Or else there will be a European war, and the present German party, too, will be submerged in the inevitable struggle of each individual people for its national existence. A war such as that would, for us, be the greatest of misfortunes; it might set the movement back by twenty years. But the new party that must surely emerge from it at last would, in all European countries, be freed of a host of hesitations and pettinesses such as presently hamper the movement everywhere”. (Ibid.,Vol. 34, pp. 431-432; (K. Marks i F. Engel´s. Soch., Vol. 34, p. 342.))


      Engels in 1887: “…a world war, moreover, of an extent and violence hitherto unimagined… famine, disease, the universal lapse into barbarism, both of the armies and the people… Only one consequence is absolutely certain: universal exhaustion and the creation of the conditions for the ultimate victory of the working class”. (Ibid., Vol. 26, p. 451; (K. Marks i F. Engel´s. Soch., Vol. 21, p. 361.))


      Engels in 1890: “A war? Child´s play to launch one. But what would become of it once launched defies the imagination… It is well known that peace persists only thanks to the unending revolution in weapons technology, which precludes anyone getting ready for war, and thanks to everybody´s fear of the absolutely incalculable prospects of the only war now still possible, a world war.” (Ibid., Vol. 27, p. 9; (K. Marks i F. Engel´s. Soch. Vol. 22, pp. 9-10.))

      Engels in 1895: “This revolution, on the one hand, put an abrupt end to the Bonapartist war period and ensured peaceful industrial development by making any war other than a world war of unprecedented cruelty and absolutely incalculable outcome an impossibility… The Communist Manifesto had already proclaimed the winning of universal suffrage, of democracy, as one of the first and most important tasks of the militant proletariat.” (Ibid., p. 514-515; (K. Marks i F. Engel´s. Soch. Vol. 22, pp. 537-539.))

      Poista
  8. Tuskin nyt suomalsiet ja amerikkaliset kuvitelivat lähtevänsä maahan, josa maito ja hunaja virtaavat. Lama ja työttömyys oli ankara kummaasakin maassa. Kuvaavaa: parmman puutteesa pormestari Laguardia palakksi työttömiä lakaisemaan lunta kaduilta.

    VastaaPoista
  9. Jos opikeijn muistan, pulavuosina Neuvostoliitoon siirtyi (laittomasti rajan yli) 16.000 suomalaisat, lähinnä rajapitäjistä. Työtä ei löytynyt. - 30-luvun lopulla Suomi pyrki järkjestämään rjan yli siirtyneiden tai eksyneiden Latokan kalastajien (tundin yhden) palauttamista kotiin. Sen vuoksi oltiin hyvin pidättyväisiä Gyllingin ja Rovion tapauksista. MMm.

    VastaaPoista
  10. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  11. I Sverige igen...

    https://yle.fi/uutiset/3-10531452

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.