maanantai 27. heinäkuuta 2020

Mainio laatikko

Hyvä muikkulaatikko

 

Talvella Suomen kansa suurelta osin viettää hiljaiseloa ja moni kököttää lokerossaan enempiä liikkumatta.

Kesällä ja syksyllä sen sijaan riittää energian kulutusta ihan huomaamatta ja silloinpa maistuu kunnon väkevä ruoka, joka palauttaa voiman uupuneisiin jäseniin.

Uuniruoka, jota meilläpäin ennen sanottiin perunalaatikoksi, kuuluu tietenkin kansanomaisen keittiön kaikkein perustavimpaan kerrokseen. Sitä voi kuitenkin tehdä monella tavalla.

Savumuikkujen sijasta voi tietenkin käyttää mitä kalaa tahansa, esimerkiksi juuri silakkaa, joka tähän ruokaan yleisimmin liitetään. Rohkenen kuitenkin suositella nimenomaan savumuikkuja öljyssä.

Oheisen kokeillun reseptin erikoisuutena on, ettei siihen sotketa kermaa, munamaidosta puhumatta. Myöskään olutta, joka uuniruoassa on hyvääkin, ei käytetä tässä. Sen sijaan käytetään haudutukseen lihalientä. Se mielestäni vasta avaa perusainesten oikeat maut.

Jos tämä ruoka ei parin tunnin sieniretken jälkeen maistu, on syytä vakavasti pohtia, mikä ihmistä vaivaa.

Ainekset:

1 kg perunoita

2-3 sipulia

1 tlk savumuikkuja

300 g ylikypsää siankylkeä

½ lihaliemikuutiota (lasillinen lihalientä).

Suolaa ja pippuria maun mukaan.

 

Ainekset, perunat viipaloituina, sipulit pilkottuina, siansivu leveinä suikaleina päällimmäiseksi, ladotaan kerroksittain kannelliseen, voideltuun uunivuokaan. Lisätään lasillinen lihalientä.

Paistetaan ilman kantta noin ½ tuntia reilusti yli 200 asteessa, jolloin siansivu jo hieman ruskettuu.

Sen jälkeen vähennetään lämpö 175 asteeseen, peitetään astia kannella ja jätetään uuniin hautumaan 11/2 tunniksi.

Kun nälkäiset sienestäjät palaavat, tervehtii heitä huumaava savuinen tuoksu. Ei sen sijaan savupilvi. Mikäli niin käy, on jotakin tehty väärin.

Pöytään voidaan panna vielä juomaksi kylmää kotikaljaa ja lämmintä ruisleipää hyvän voin kera. Siitäpä ei ruoka enää parane!

 

 

8 kommenttia:

  1. Varmasti maistuisi, mutta tänä kesänä on ongelma se sieniretkeltä paluu, sillä sieniä on niin tuhottomasti ja pakkohan nekin on syödä, vaikka tatteja on nytkin jopa kuivamassa. Sitä paitsi joka retkellä tulee syötyjä vattuja ja mustikoita sellaisia määriä, että ns. kunnon ruoalle ei löydy kohta sijaa.

    VastaaPoista
  2. Ylen joka aamussa lässytetään vartti, välillä säästä lässytystä. Maikkarilla Pouta lässyttää ilmastosta.

    VastaaPoista
  3. "1 tlk savumuikkuja"

    Oliko tuossa jokin näppisvirhe tlk kai tarkoittaa teelusikallista. Eihän moinen riitä alkuunkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tölkkiä tarkoitin. Korjataan: prk

      Poista
    2. Ihmettelinkin jo, että teinkö jotain väärin, kun muikun maku jäi niin olemattomaksi.

      Poista
  4. "Savumuikkujen sijasta voi tietenkin käyttää mitä kalaa tahansa, esimerkiksi juuri silakkaa, joka tähän ruokaan yleisimmin liitetään."

    Onko tässä jokin heimoero? Itse mieltänyt - ja syönyt - tuon reseptin mukaista silakkalaatikkoa. Onko se niin, että Itä-Suomessa, jossa ei perinteisesti ollut merikalaa vaan järvimuikkuja, tuo ruoka tehtiin muikuista.  

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä hailia aina tännekin tuotiin, suolattuna ja hyvää laatikkoa siitä syntyy.
      Usein olen rannikolla joka tapauksessa saanut munamaidon kanssa tehtyä silakkalaatikkoa, jota en ihan yhtä korkealle arvosta.

      Poista
  5. Tein viikolla karjalanpiirakoita. Tavaksi on tullut tehdä myös muikkupiirakoita karjalanpiirakan pohjin.

    Monta purkkia savumuikkuja
    Muutama paketti ohutta savupekonia
    Purjo

    Purjon palaset ja pekoni paistetaan.
    Lusikallinen karjalanpiirakan kuoreen 5 muikkun kera. Rullataan kiinni
    Uunissa sellainen 15 min ja voisulalla pehmentymään.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.