perjantai 28. elokuuta 2020

Unhon yöstä!

 

Saimaan laivastot

 

Sekä Venäjä että Ruotsi panostivat 1700-luvulla paljon saaristolaivastoon, joka teki mahdolliseksi nopeat operaatiot sokkeloisilla saaristoreiteillä ja pystyi tehokkaasti tukemaan maavoimia.

Tarina Ruotsin saaristolaivastosta eli armeijan laivastosta on kaikille hyvin tuttu. Suomi nousi esille jo laivatyyppien nimissäkin: udema, pojama, hemmema… ja Suomen saaristoissahan nämä alukset joutuivat enimmäkseen kulkemaankin. Myöhempää lukijaa jää hieman vaivaamaan se, että joukosta puuttuu alustyyppi nimeltä savoma.

Itse asiassa soutualusten välttämättömyys oli käynyt selville Suuressa Pohjan sodassa, kun purjelaivasto ei Hankoniemellä päässyt avuksi saarroksiin joutuneille kavereille.

Sitä paitsi tuhansien miesten ajan oloissa tavattoman nopea siirtyminen paikasta toiseen teki niiden hyökkäysten torjumisen usein mahdottomaksi. Venäläisten haasteeseen oli vastattava samalla mitalla ja niin tehtiinkin, vaikka kallistahan se oli.

Saimaalle, jonka läpi valtakuntien välinen raja kulki vuodesta 1743 vuoteen 1812, rakensivat molemmat osapuolet laivastotukikohtia, joiden tärkeimpiä ja tehokkaimpia alustyyppejä olivat tykkiveneet (tykkijollat).  Osittain ne olivat molemmilla osapuolilla samanlaisia.

Kyse oli af Champanin suunnittelemasta tykkijollasta, innovatiivisesta aluksesta, jossa yhdistyi kaleerien liikkuvuus raskaan tykistön tulivoimaan.

Matkat vesillä olivat pitkiä, mutta kovia olivat aseetkin: tykkien kaliiperi oli 18, 24 ja jopa 32 naulaa, kun se tavallisissa rykmenttitykeissä oli vain 3 tai 6 naulaa eli ammus painoi noin 1,5-3 kg.

Kustaa III:n sodassa (1788-1790) Saimaan sisävesilaivastot osoittautuivat hyvin käyttökelpoisiksi. Ne tukivat ja suojasivat maajoukkoja ja kävivät keskenään jopa taisteluja.  Savon operaatioiden ytimessä oli Jussi T. Lappalaisen mukaan kolme asiaa: Puumala, Puumala ja Puumala.

Se, joka hallitsi Puumalaa, pystyi tulppaamaan väylän eteläiseltä Saimaalta pohjoiseen ja päinvastoin. Venäläiset onnistuivat kaappaamaan paikan, eikä sitä saatu valloitettua takaisin, vaikka kovia taisteluita käytiin. Vain Pirttimäki saatiin miehitettyä ja pidettyä Puumalaa tarkkailemassa ja uhkaamassa.

Toinen paikka, jossa salmet tukittiin oli Savonlinna eli Laitaatsilta-Kyrönsalmi –akseli. Venäläiset saivat kaapattua senkin ja ruotsalainen laivasto jäi pohjoiseen, Haapaveden puolelle, vaikka sitä yritettiin suurin ponnistuksin saada sieltä etelään –Puumalan valtaukseen.

Telateitä pitkin laivat vedettiin ensin Aholahden kannakselta yli ja sitten yritettiin vielä mennä Pihlajaniemen ylikin, mutta naapurin laivat olivat jo siellä odottamassa. Kun katsoo Pihlajaniemen jyrkkiä rinteitä, hirvittää jo koko ajatus.

Mutta tässä sodassa tehtiin muutenkin pitkiä marsseja ja vaivalloisia purjehduksia, muun muassa Puumalasta Puruvedelle ja Raikuun kanavan kautta Haukivedelle ja sieltä Rantasalmelle ja Laitaatsillan tuntumaan. Paattien  emäpuut kuluivat ja kölipultit nousivat esille.

Näennäisesti mitään dramaattisia ratkaisuja ei tykkivenelaivastojen taisteluissa syntynyt. Niiden merkitys joka tapauksessa ymmärrettiin tapahtuneen valossa suureksi ja niihin panostettiin sodan aikana vastaavasti. Ruotsin puolella peräti kiskottiin useita tykkijollia mereltä Saimaalle valtavin ponnistuksin.

Ilman laivastoa sotaakäyvä osapuoli olisi ollut perin kädetön sokkeloisen Saimaan pirstomalla alueella.

Kustaan sodan jälkeen laivastojen rakentamista Saimaalle tehostettiinkin sitten molemmin puolin ja Puumalasta suunniteltiin jopa linnoitettua kaupunkia, jonka asemakaavakin piirrettiin valmiiksi.

Ruotsin puolella Saimaan laivaston alukset kuuluivat ns. Armeijan laivastoon ja ne oli alistettu maavoimille. Laivastotukikohdat perustettiin kuninkaallisella asetuksella vuonna 1792 Varkauteen (Laivalinna) ja Ristiinaan. Molemmissa oli viidenkymmenen miehen vahvuinen varuskunta ja huomattava määrä tykkejä.

Laivalinnasta piti tuleman oikea linnoitus nelijine vallinsarvineen ja usean sadan miehen varuskuntineen. Ruotsin valtakunnan ja erityisesti Savon köyhyys kuitenkin asettivat rajansa. Suurille suunnitelmille kävi kuten aina. Niistä muistuttavat kaunopuheisesti Loviisan kesken jääneet bastionit, jotka voi havaita vanhan tien kautta ohi ajaessaan.

Toki Loviisassa kannattaa ehdottomasti myös pysähtyä ja tutustua ainakin rannassa olevaan merimuseoon, jossa on kiinnostavaa tarinaa kaupungin Amerikan-purjehduksesta ja Ragnar Nordströmin varustamosta.

Ruotsalaiset Saimaan laivat, kuten koko saaristolaivasto, käyttivät sinistä, kolmikielekkeistä lippua. Venäläisillä, joiden alukset olivat laivastolle alistettuja, lippuna oli ns. Andreaksen lippu sinisine vinoristeineen.

Kenraali, myöhemmin generalissimus Suvorov huolehti tunnetusti rajan Venäjän puoleisen osan linnoittamisesta ja kanavien kaivamisesta. Jopa Olavinlinnan nykyinen asu on hänen käsialaansa. Originelli, mutta nerokas Suvorov suoritti jopa laivastoupseerin (mitšmanin) tutkinnon huomattuaan tulleensa myös laivaston komentajaksi.

Venäläisten Saimaan laivastoon kuuluikin enimmillään jopa yli 80 alusta, ainakin kirjavahvuutena. Sen päätukikohta oli Lappeenrannassa ja sen liikkeitä helpottamaan kaivettiin 1790-luvulla useita kanavia (Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale). Nyt laivat olisivat päässeet jopa linnoitetun Puumalan ohi, olipa se miten luja varustus tahansa.

Kun seuraava sota sitten vuonna 1808 alkoi ns. valapattoisella hyökkäyksellä, noudatti venäläinen osapuoli savolaisen eksperttinsä, G.M. Sprentgtportenin suunnitelmaa ja hyökkäsi talvella, jolloin Ruotsin järvilaivasto oli toimintakyvytön –jos oli Venäjänkin.

Niinpä meikäläiset upottivat purtensa ja naulasivat ne tykit, joita ei saatu mukaan. Myöhemmin venäläiset onnistuivat nostamaan useita pursia, kun taistelut jälleen tulivat Savoon. Myös ruotsalainen osapuoli rakensi taas laivastoaan ja Sandelskin hyökkäsi Kuopioon vesitse, kuten siellä majaillut Faddei Bulgarin värikkäästi kertoo.

Meren puolella vuosien 1809-09 sota sodittiin sitten enimmäkseen juuri saaristolaivaston pikkualuksilla, vaikka paikalla kävi jopa Englannin avomerilaivasto venäläisiä haastamassa. Venäläiset tykkisluupit hävittivät silti myös Ruotsin rannikkoja ja läntisessä maailmassa nämä ns. rysshärjningar muistetaan hyvin tänäkin päivänä.

Kun raja siirtyi Pohjanlahdelle, hävisi koko Saimaan linjan merkitys ja venäläistenkin laivasto hävisi sieltä, kunnes perustettiin vähäksi aikaa uudelleen ensimmäisen maailmansodan aikana.

Saimaan laivastolla ei ole erityisen uljasta ja dramaattista historiaa eikä se ratkaissut suuria valtiollisia kysymyksiä. Kuitenkin se oli keskeinen elementti erään hyvin kiinnostavan periodin historiassa ja ansaitsee tulla nostetuksi esiin, kun Saimaan seutujen historiaa elävöitetään ja sen paikkojen tarinoita kaivetaan unhon yöstä.

Menneisyys oli usein karua ja kurjaa, epäreiluakin, mutta silti se oli kerran olemassa ja siis oikeastaan on yhä. Tietoisuus siitä auttaa meitä ymmärtämään sitä, mistä olemme tulleet ja sen myötä ehkä myös sitä, minne olemme menossa.

 

23 kommenttia:

  1. On muuten Saimaan laivasto uudelleen syntymässä, ainakin jossakin muuodossa. Aikoinaan asiakirjoissa oli myös termi "Saima sjöartilleri", mikä merkitsi käytännössä samaa.
    2-naulainen tykki "Duncker" laukaistaan Sulkavan Alinanniemessä huomenna lauantaina 29.8.20 klo 12.30.
    Nimi tulee J.Z. Dunckerilta, joka oli Sulkavan komppanian päällikkö Suomen sodassa ja jota myös Runeberg ylistää runossaan "Heinäkuun 5. päivä".

    VastaaPoista
  2. Noita 2-naulaisia näyttää kuuluneen myös Laivalinnan varustuksiin. Sopivat pienempäänkin purteen. Tykkijollissa niitä saattoi olla raskaan tykin ohella 2 kappaletta ja tykkisluupeissa peräti kahden raskaan tykin lisäksi 4. Sluuppeja oli kyllä ilmeisesti vain meren puolella Ruotsin saaristolaivastossa.

    VastaaPoista
  3. Kirjoitus toi mieleen tämän:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Satakunnan_laivasto

    Eli jotain vastaavaa, vaikka mittakaava oli vaatimattomampi.

    +

    Sinänsä mikä tahansa vesireitti olisi hyvä lähtökohta logistiikalle, mutta ongelmat ovat hyvin suuria.

    Huvikseni katsoin järvien pinnan korkeuksia ja yllätyin siitä että korkeuserot ovat niinkin suuria kun katsotaan suuntaa lännestä itään. Tampereen länsipuolella on joitakin pienempiä järviä jotka ovat Näsijärveä korkeammalla, mutta ne ovat melko pieniä.

    Samoin Näsijärven ja Päijänteen välissä on muutamia pienempiä järviä jotka ovat Näsijärveä korkeammalla, mutta samoin pieniä jos verrataan joko Päijänteeseen tai Näsijärveen.

    Päijänne on jo selvästi alempana kuin Näsijärvi ja esimerkiksi mahdollisen kanavan teko esimerkiksi Päijänteeltä Näsijärven kautta länsi-rannikolle asti olisi käytännössä mahdotonta ja ainakin taloudellisesti täysin kannattamatonta.

    Etelämpänä suurempien vesistöjen väliset kanavat Päijänteeltä länteen ehkä voisivat olla teoriassa helpompia, mutta niistä ei saa taloudellisesti kannattavia.

    Taas Näsijärvestä ja sen lähivesistä pohjoiseen ei oikeastaan ole suurempia järviä joilla olisi merkitystä vesiliikenteen kannalta, joten kanavointia ei todellakaan tarvittaisi.

    Käytännössä läntisessä Suomessa sisämaan kuljetuksien siirtäminen vesireiteille - muuten kuin hyvin rajallisesti - ei ole mahdollista.

    Idempänä asia on eri ja ilmeisesti kaikki ne kanavat jotka tällä hetkellä voidaan edes teoriassa ajatella kannattaviksi on jo tehty.

    Pienemmillä paateilla tapahtuva liikenne on sitten hieman eri asia mutta samoin sen vaatimat kanavat ovat pienempiä ja halvempia.

    +

    Logistiikan kustannukset olivat yksi peruste aiemmin viikolla ilmoitetulle ja ilmeisesti tapahtuvalle Kaipolan alasajolle.

    Ainoa teoriassa mahdollinen keino alentaa näitä kustannuksia olisi tehdä tehtaalla eri materiaaleista "bio-dieseliä" ja antaa se ilman korvausta logistiikan käytettäväksi - "pölliautossa" polttoaine on yleisesti ottaen suurin kuluerä.

    Toki siknä jäisi verotuloja sitten saamatta, joten sen tietää kuinka siinä kävisi.

    +

    Muutosvastarinnan ääni korvissani: "ei käy, ei käy, ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan".


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä tietenkään. Dieselveron kiertoa...

      Poista
    2. "Muutosvastarinnan ääni korvissani: "ei käy, ei käy, ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan"."

      Juuri tämä selittää syvällisesti Suomen talouden nykytilan: sellua keitetään ja rautaa valmistetaan, kun Nokian jälkeen ei muuta osata. Yksi Super Cell nyt on, mutta ei koko kansa voi elää pelejä tekemällä, niin korkea jalostusarvo kuin tuolla alalla onkin.

      Poista
    3. Nimetön klo 12.35....

      Juuri niin kuin kirjoitit.

      Yksi monista syistä tähän on Euro, joka on optimaalinen vain Saksalle, ei muille sitä käyttäville maille - ainakaan tällä hetkellä ja näkyvillä olevassa tulevaisuudesa.

      Tulevaisuus on hyvin synkkä koko järjestelmän kannalta ja keinoja korjata tilanne ei de facto ole olemassa. Eli keinot joilla tilanne voisi korjaantua ovat eri syistä mahdottomia.

      Kun koko talousjärjestelmä perustuu idioottimaiselle perustalle, ei se pysy pystyssä. Ja talous ei ole ainoa "ongelma", vaan yksi monista.

      Tämä nyt vain ei voi toimia:

      "luonnonvaroiltaan rajalliselta planeetalta pyritään saamaan irti rajoittamaton voitto".


      Poista
    4. Saksalaiset ovat itsekin myöntäneet, että euro on ollut Saksalle ajoittain jopa aivan liian halpa. Siksi Saksalle on kertynyt vaihtotaseen ylijäämää maailmanennätysluokkaa. Yhden maan ylijäämät ovat kertyneet monen muun maan alijäämistä. Saksa on ollut taloushäirikkö jo monta vuotta vaihtotaseen ylijäämineen.

      Kyllä se on ollut tiedossa jo vuosikausia, ettei eurojärjestelmä toimi. Jostain kummasta syystä eurojärjestelmää ei kyetä ajamaan hallitusti alas.

      Poista
    5. Antti k: "Luonnonvaroiltaan rajoitetulta planeetalta pyritään saamaan irti rajoittamaton voitto".

      Tärkeä pointti. Kukaan markkinatalouden apostoli (esim Liberan Partanen) ei ole vastannut tuohon kysymykseen, itse asiassa ei edes käsitellyt sitä.

      Poista
    6. Paljonko henkinen pääoma ja osaaminen kuluttaa luonnonvaroja kuten esim tietokonepeliteollisuus?

      Poista
    7. Kuinkahan paljon sen Päijänteen pinta on Näsijärven alapuolella? Päijänteen pintaa laskettiin 1820-luvulla 1,2 m. Eiköhän sen saisi takaisin ja kenties enemmänkin, kun nostaisi Kalkkisten kanavan sulun pysyvästi. Tosin voi olla, että Kaipolassa jouduttaisiin vain ojasta allikkoon.

      Poista
    8. Saksa on kuitenkin varautunut euron rysähtämiseen säilyttämällä d-markat varastoissa. Kun euro rysähtää, niin sakut jatkavat elämäänsä tyytyväisinä d-markan kanssa.

      Poista
    9. Pertti Ilmari

      Pinnan korkeuksien ero hieman vajaat 20 metriä, joten ero on merkittävä ja välimatka on liian pitkä tehdä millään tavalla kannattavaa kanavaa.

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4sij%C3%A4rvi


      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nne


      Toki jos joku saa Euvostoliiton maksamaan, niin on puolueiden politrukeille taas tiedossa virkoja joissa joutuu rikastumaan vähällä vaivalla kun vähin mahdollinen on ensin saatu opiskeltua.

      Poista
    10. Toipila

      En osaa sanoa pelien osuutta mutta ei se ehki ole pieni.

      Leluraha Bitcoinin sähkökulutus on toisaalta hyvin suuri.


      https://powercompare.co.uk/bitcoin-electricity-cost/


      Sähköautolla - joka tällä hetkellä käytössä olevassa muodossa ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan - kulkee pitkät matkat samalla energialla mitä yhden Bitcoinin "louhiminen" eli tietoverkossa tapahtuva laskeminen, vaatii.


      Energian tuhlaaminen tällä tavalla tuhoaa viimeisetkin rajalliswt luonnonvarat.

      Poista
    11. " ... kanavan teko esimerkiksi Päijänteeltä Näsijärven kautta länsi-rannikolle asti olisi käytännössä mahdotonta ja ainakin taloudellisesti täysin kannattamatonta."

      Kanavaa tuskin kierrätettäisiin Näsijäven kautta. Jo nyt on olemassa vesiväylä Tampereelta Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan, Längelmävedelle ja Kukkialle. Kanava Päijänteelle menisi luonnollisesti jostain sieltä.

      "Pinnan korkeuksien ero hieman vajaat 20 metriä, joten ero on merkittävä ja välimatka on liian pitkä tehdä millään tavalla kannattavaa kanavaa."

      Korkeusero ei ole merkittävä. Esimerkiksi Saimaan kanavassa korkeuseroa on 75 metriä.

      Poista
    12. Nimetön 1.9.20 klo 11.03

      Juuri niin kuin kirjoitit, jos kanavaa edes harkittäisiin, niin reitti pitäisi olla Päijänteen eteläosasta kohti Hämeenlinnaa. Toki voisi pohtia myös kanavan ja sulkujen tekoa päijänteeltä suoraan etelään täysin keinotekousen kanavan kautta, mutta toisaalta Päijänteen ympäristön teollisuus taitaa vähentyä koko ajan.

      Pyhäjärveltä länteen Kokemäenjoen vesistö olisi "helpoin" reitti mutta vaatisi kyllä niin paljon maan muokkausta ettei se taida onnistua.

      Toki jos moista kanavaa ajattelee jonkinlaisena "työllisyys-työmaana" niin ehkä sitten....

      Mutta on vaara että lopputulos on kuin Stalinin kanavalla, liian pieni ja matala jo valmistuessaan.

      Toki nykymaailmassa voidaan tuhlata holtittomasti - joten kaikki on mahdollista...

      Poista
  4. Jos anakronismiin saa sortua, saaristolaivastoa voi verrata nykyajan kuljetushelikoptereihin, jotka mahdollistavat iskut vihollisen selustaan.

    Upea esitys saaristolaivastosta on Raoul Johnssonin "Kustaa III ja suuri merisota", jonka kuvitus ja pienoismallit ovat havainnollisia. Nykyään tykkisluuppiin voi tutustua Helsingin Kruunuhaassa, jossa ennallistettu Diana, joka järjestää myös yleisöpurjehduksia.

    Muuistelen hämärästi, että venäläiset olisivat käyttäneeet keveitä aluksia Laatokalla jo 1650-luvun ruptuurisodassa.

    VastaaPoista
  5. ”Kuusituntisesta vielä kerran”

    Ulkopuolisen merkintöjä

    Poliittinen pikkuneiti Sanna Marin leikkii nyt Joulupukkia, jolla on iso säkillinen hänelle rakkaita toiveita ja haaveita.
    Poliittinen pikkuneiti Sanna Marin ansaitsee nyt venäläisen sananlaskun kuiskausta: ”волос долгий, ум короткий” (hiukset pitkät, äly lyhyt).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kriitiikkisi - aiheellinen ja perusteltu - olisi vieläkin vakuuttavampaa, jos et sortuisi henkisesti alamittaiseen nimitteluun ("Poliittinen pikkuneiti Sanna Marin").

      En itsekään ole ihastunut Marinin viimeaikaisiin ulostuloihin, jotka osoittavat tilannetajun ts arvostelunkyvyn puutetta. Varsin ikävää Suomen nykytilanteessa.

      Poista
    2. Juu, johan tuosta pääomapiiritkin hermostuvat, koska silmämääränään aina köyhän asia. Ja käsinukkenaan Lintilä.

      Poista
    3. Meneekö se nyt sillä tavalla, että mitä vähemmän maassa on rikkaita, niin sitä paremmin köyhät voivat?

      Poista
    4. Kypäräpastori näemmä rakentelee olkiukkoja iltapuhteinaan

      Poista
    5. "Meneekö se nyt sillä tavalla, että mitä vähemmän maassa on rikkaita, niin sitä paremmin köyhät voivat?"

      Noin se juuri on.

      Köyhyys on suhteellista. Ja paljolti se on myös kateutta: luullaan naapuria rikkaammaksi ja onnellisemmaksi kuin se onkaan.

      Suomen nykyiset "köyhät" ovat monessa suhteessa paljon rikkaampia kuin ruhtinaat 200 vuotta sitten. Suomen "köyhät" kuuluvat globaalisti katsoen maailman rikkaisiin.

      Joten kun kaikki "rikkaat," kulakit, ym. eliminoidaan, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja onni vallitsevat. Niinhän se on mennyt ennenkin?

      Poista
    6. Kyllä semmoinen maailma, jossa SUHTEELLISET tuloerot kasvavat niinkuin T. Pikettyn tutkimukset osoittavat on yhteiskuntarauhan kannalta pitkällä aikavälillä ongelmallinen. Rikkaile on psykologisten tutkimusten mukaan yhä tyypillisempää kokea itsensä muita ihmisiä parempina ts kieltää köyhempien arvokkuus. Puhupa sitten "samasta veneestä".

      Ei rikkaita silti pidä eliminoida vaan jakaa vaurautta verottamalla kohtuullinen siivu yleiseksi hyväksi ja köyhien turvaksi.

      Poista

Kirjoita nimellä.