Onnitteluja
Onnellisuus on
nykypäivän maailmassa keskeisen merkittävä asia. Jo valistuksen aikana
ruvettiin ajattelemaan, että ihmisen luonnollisena tehtävänä ja pyrkimyksenä
tässä maailmassa on onnen tavoittelu. Se kirjattiin jopa Yhdysvaltojen perustuslakiin.
Ajatus oli
sinänsä vallankumouksellinen ja rationaalinen. Vanhan komennon aikana se oli
kapinallinen ja röyhkeä. Kuka olisi muka sanonut, että ihmisen pitää olla
onnellinen? Sen sijaan hänellä oli kyllä lupa tavoitella ikuista autuutta,
minkä saavuttamiseen epäilemättä liittyi monia velvollisuuksia.
Mitä onnellisuus
sitä paitsi oli? Jo muinaisessa Kreikassa asiasta kiisteltiin, eikä suinkaan
päädytty yksimielisesti siihen, että se merkitsisi halujen tyydyttämistä. Sen
sijaan hyve, kykyjen kehittäminen ja piilevien mahdollisuuksien toteuttaminen
oli jo parempi idea.(vrt. Vihavainen: Haun onni
tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)).
Toki kaiken
maallisen hyvän kasautuminen ihmiselle sai hänet useinkin luulemaan itseään
onnelliseksi. Näinhän tapahtui Lyydian kuninkaalle Kroisokselle, joka sitten
sai kantapään kautta oppia elämän totuuksia (vrt. Vihavainen: Haun
kroisos tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ).
Onnea on usein
pohdiskeltu varsin perusteellisesti ja
itsellänikin on paksu kirja nimeltä Happiness. A History. Otsikko on hyvin mielenkiintoinen,
mutta olen unohtanut aloittaa sen lukemisen. Asia pitänee korjata. Mutta eipä
tässä enempää itse onnellisuuden problematiikasta ja sen historiasta.
Joka tapauksessa
ihmisillä on kauniina tapana toivotella toisilleen onnea. Se tehdään eri kielissä
hieman erilaisia termejä käyttäen, mikä on jossakin määrin kiinnostavaa.
Ajatelkaamme nyt
vaikka sitä, että kun joku tuttava vaikkapa täyttää vuosia, niin Suomessa sanotaan
hänelle usein Onnea, Onnentoivotukset, Onneksi olkoon tai sitten Hyvää
syntymäpäivää.
Ensimmäinen
variantti on aika selkeä, siinä puhuja ilmoittaa toivovansa toiselle hyvää.
Seuraava on muodollisempi ja miedompi ja ilmaisee vain sen, että merkkipäivä on
noteerattu, eikä velvollisuutta toivottaa onnea ole unohdettu. Kolmas on hieman
ongelmallisempi: siinähän toivotaan, että ikääntyminen osoittautuisi
onnelliseksi tapahtumaksi. Sen sijaan, että olisi jo kuollut, onniteltava
henkilö elää yhä ja toivottavasti ei onnettomana.
Tuo Hyvää
syntymäpäivää taitaa olla käännöslaina. Anglosaksit sanovat Happy Birthday
to you ja siten ilmoittavat vain toivovansa, että juuri tämä merkkipäivä
olisi onnellinen/onnistunut eikä esimerkiksi onneton -unhappy.
Itse happiness
on kiinnostava käsite. Sillä on ja on ollut englannissa monia synonyymejä,
kuten felicity (lat. felicitas onnellisuus). Itse asiassa tuntuu
siltä (anteeksi amatöörimäisyys, mutta se kuuluu lajityyppiin), että tuo sana
viittaa alun perin lähinnä onnistumiseen. Onneton on unhappy, mutta myös
hapless, mikäli asiat vain menevät pieleen.
Venäjäksi
onnittelut ovat terveyden toivotuksia: pozdravlenija (zdorovie -terveys).
Ne lähenevät tavallista tervehdystä, joka myös on terveyden toivottamista kuten
suomessakin jo itse sana jo kertoo. Zdravstvujte tarkoittaa pysykää
terveenä.
Kun keisari
tervehti joukkojaan, hän sanoi Zdorovo, rebjata -terve pojat. Nämä taas
vastasivat zdravija želajem, vaše velitšestvo -terveyttä toivomme,
teidän majesteettinne. Sanassa zdorovo paino on tällöin toisella tavulla.
Jos se on ensimmäisellä, se tarkoittaa Hyvin tehty, pojat!
Muistamme, että
kenraali Patton sanoi näin (well done, boys!) amerikkalaisille
sotilaille Colosseumin kulmilla. Jos Putin uskaltaisi mennä rintamalle, hän
voisi sanoa saman jossakin mariupolilaisen teatterin kulmilla. Niin ajattomia
ovat historian ilmiöt.
Itse onni stšastje
jää tervehdyksissä yleensä mainitsematta. Sen sijaan voidaan esimerkiksi kirjeen
lopussa toivoa menestyksiä, uspehov tai onnistumisia udatši.
Mutta ei niitä oikein tule mieleen toivoa syntymäpäiväonnitteluissa.
Toki venäläiset
usein esittävät suorastaan hengästyttävän pitkän listan erilaisia hyvien
asioiden toivotuksia, kun tervehtivät merkkipäivän johdosta, mutta puhun nyt
lyhyistä repliikeistä.
Saksalaisen
onnittelut taas ovat Glückwünsche, jossa Glück merkitsee sekä
onnistumista, että onnellisuutta tilana. Ruotsiksi sama on lycka ja sitä
toivotetaan yleensä sanoilla lycka till! Onneksi olkoon eli lykkyä
pyttyyn.
Sekä saksalaiset
että ruotsalaiset myös ammentavat tarvittaessa latinasta: gratulationes,
grattis! (lat. gratia -sulo, sulotar, kiitos siitä myös ilmaus gratiis
eli pelkillä kiitoksilla, ilmaiseksi).
Romaanisissa
kielissä mennään tietenkin latinan puolelle. Onnittelu on ranskassa felicitation,
mutta onneksi olkoon (lykkyä matkalle) on bonne chance, lykkyä.
Italiaksi
onnitelaan sanalla auguri, mikä viittaa ennustajapappeihin ja ilmeisesti
nimenomaan hyviin ennusmerkkeihin. Espanjan Felicidades viittaa suoraan
latinan felix-sanaan, joka usein yhdistetään kissoihin ja heidän
oloihinsa (kissa latinaksi felis domestica).
Virossa toivotetaan
õnne ja onni lienee tässä aika suomalaistyyppistä. Sehän sisältää sekä
onnistumiset, onnenkantamoiset kuin myös autuaallisen olotilan, onnen, joka
tutkimusten mukaan otetaan Suomessa hyvin vakavasti.
Kyseessä ei ole
pelkkä tavoitellun mammonan määrä, vaikka esimerkiksi englannissa sana fortune,
joka käännetään myös onneksi, ymmärretään ensi sijassa tai pelkästään
omaisuudeksi.
Toki Fortuna
onnen jumalattarena kaataakin runsauden sarvesta nimenomaan kaikenlaista
tavaraa, jota nykymaailma on puolillaan. Todellista onnea sen vakavassa
mielessä sieltä ei kuitenkaan kannata odottaa.
Onnittelut
saattavat olla vaarallisia huolimattomasti käytettyinä. Muistan, miten takavuosina
Finnair otti käyttöön mainoslauseen Many happy landings! Tämä tietenkin
leikki anglosaksisella toivotuksella Many happy returns, mutta on
jokseenkin varmaa, että keskiverto turisti nauroi moiselle itsekehulle, jossa
näköjään seliteltiin, että on sitä usein tehty onnistuneitakin laskuja, vaikka
useinhan se menee ihan toisin.
"Espanjan Felicidades viittaa suoraan latinan felix-sanaan, joka usein yhdistetään kissoihin"
VastaaPoistaMuistelen, että Roomassa tuo sana felix yhdistettiin Sullaan.
Kunnianimenä oli varmasti useammallakin.
VastaaPoistaLucretius, joka kannatti materialismia ja determinismiä arveli sen olevan onnellinen, joka pystyi löytämään asioiden syyt: Felix, qui potuit rerum cognoscere causas. Englantilaiseksi käännökseksi felixille tarjotaan wikipediassa sanaa fortunate. Voisihan se olla myös happy tai ehkä jopa vanhahtavasti felicitous. Lucretius tarkoittaa mielestäni sitä, että ymmärtämällä asioiden syyt voi saavuttaa mielentyyneyden ja päästä esimerkiksi eroon taikauskosta.
VastaaPoistaItalian kielestä.
VastaaPoistaAuguri tosiaan tarkoittaa onnittelua, varsinkin tulossa olevan tapahtuman johdosta. Complimenti on kohtelias ilmaisu kun osoitetaan arvostusta jo tapahtuneesta, eimerkiksi vieraan korrektista italian ääntämiestä.
Lisäksi congatulazioni tietysti ja onhan niitä muitakin.
Toivotuksia ja toivomuksia
VastaaPoistaRyssät Putinin suulla julistivat jo useita vuosia sitten seuraavaa: ”Zatshem nam mir, v kotorom net Rossii.” (Mihin tarvitsemme maailmaa, jossa ei ole Venäjää.) Tämä julistus kantaa sisällään olettamuksen, että Venäjän kuuluu olla läsnä kaikkialla. (Haisee vähän kuuluisalle muinaiselle puuhevoselle lahjana.) Siis läsnä NATO:ssa, Euroopan Unionissa ja vaikka missä.
”Lyhytjälkainen” Putin yms. kulkevat historian asioissa lyhytjalkaisesti, koska kaikkialla ei ehdi käydä, ja varsinkin ryssän tekosissa. Kuka haluaisi kaveriksi oliota, joka ei julistanut kommunismia rikollisuudeksi?
Julistus ”Zatshem nam mir, v kotorom net Rossii.” (Mihin tarvitsemme maailmaa, jossa ei ole Venäjää/Moskovaa/Kremliä.) kantaa sisällään myös uhkauksen: jos Venäjää ei oteta mukaan jokaiseen projektiin, asiaan ja jokaiseen taloon, niin me hylkäämme sen maailman, koska meillä on ydinaseita.
Suomessa onni-sanalla on selvästi kaksi merkitystä. Se tarkoittaa toisaalta onnellisuutta tunnetilana, toisaalta onnistumista, hyvää tuuria. Myös ruotsin sanalla lycka on molemmat merkitykset, kun taas tur tarkoittaa vain jälkimmäistä. Sen sijaan esimerkiksi ranskassa niille on aivan eri sanat, nimittäin bonheur ja chance.
VastaaPoistaKumpaa oikeastaan tarkoitetaan, kun merkkipäivinä toivotetaan onnea? Molempiako?