Vuonna 2050. Visio
Ne, jotka eivät ole lukeneen Orwellin teosta 1984 luulevat yleensä, että
kirjailoja kuvasi siinä täyteen mittaansa kehittyneen dystopian, jossa ihmiset
olivat jo täydellisesti omaksuneet uudet arvot ja normit.
Näinhän ei ollut. Poliittisesti epäkorrektit ilmiöt ja myös ajattelu oli
jo ahdistettu nurkkaan eikä niillä enää ollut mahdollisuuksia, mutta vielä ne
eivät monella olleet kehittyneet ”vatsatuntuman” mukaisiksi reflekseiksi.
Moni päästeli jo tottuneesti ”ankkapuhetta”, jota suollettiin ilman aivotoimintaa,
mutta eivät vielä kaikki, kaikkialla ja automaattisesti. Vasta vuonna 2050 uusi
uljas yhteiskunta olisi täysin rakentunut, kuten voitiin arvioida.
Orwellin kirjaa hiukan vanhempi Aldous Huxleyn dystopia ”Uljas uusi
maailma” on toinen klassikko, joka kuvaa länsimaiden tulevaisuutta niiden
trendien pohjalta, jotka olivat jo löhes sata vuotta sitten havaittavissa. Tuo
maaginen sadan vupden raja alkaa olla lähellä ja on kiinnostavaa palauttaa
mieleen, millaiseksi tulevaisuuden yhtiskunnan ennustettiin muuttuvan.
Otan tähän alkuun ensin vanhan Huxleyn kirjaan perustuvan blogin ja yritän
vasta sen jälkeen hahmotella tuota vuoden 2050 tilannetta, josta on tullut uuden
maailman symboli. Vuoteen 2000 liitetyt euforiset ennusteet ovat jo meiltä
useimmilta unohtuneet.
perjantai 27. tammikuuta 2017
Huxleyn maailma
Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma ilmestyi vuonna 1932. Silloin
maailmassa oli paljon uutta ja uljasta alkaen liukuhihnatuotannosta ja päätyen
aina missikisoihin ja alastomuuden ja seksin aivan uudenlaiseen läsnäoloon
ihmisten arjessa. Myös musiikin alalla muotiuutuuksia piisasi,
saksofonijatsista neekerirummutukseen.
Tietenkin myös ajan suuret yhteiskunnalliset ongelmat, liikaväestö,
massatyöttömyys ja utopistiset yhteiskuntakokeilut, tässä vaiheessa lähinnä
kommunismi ja fasismi, antoivat taustansa kirjoitusajankohdalle. Hiljattain
käyty suursota ja kirjoittajan omat kokemukset tajuntaa laajentavien
kemikaalien parissa kuuluivat myös kontekstiin.
Puuttumatta Uljaan uuden maailman varsinaiseen utopistiseen sisältöön
ihmishautomoineen ja olouttamisineen, voi myös olla kiinnostavaa
vilkaista, mitä muuta uutta muutaman kymmenen vuoden kehityksen oletetaan
tuoneen mukanaan.
Seksi normaalina hyödykkeenä on yksi uutuus, jonka kehitys on vuonna
1932 vasta nupulla. Tunnuslause ”kaikki kuuluvat kaikille” vastaa ajan humaania
henkeä ja lienee saanut ainakin osan innoituksestaan niistä uutisista, jotka
kertoivat seksielämän kommunistisella Neuvosto-Venäjällä olevan vapaata siinä
mielessä, että ”yksityisomistus” naisiin ja siis myös miehiin nähden on
poistettu.
Eiväthän ne ihan totta olleet. Mutta perheen hävittäminen sanan vanhassa
mielessä ja seksi hyödykkeenä kuuluvat toki aikamme kulttuurin ytimeen.
Automatisointi näyttää kirjassa olevan lapsenkengissään ja sen sijaan,
että edes yksinkertaisen työn tekisivät robotit, sitä tehdä puurtavat alempien
kastien edustajat –toki myös alfat ja alfaplussat tekevät
omia työtehtäviään. Alfojen oma valtio sen sijaan päättyi verilöylyyn ja niinpä
palattiin vanhaan, hieman Platonin valtiota muistuttavaan systeemiin.
Huvittelu näyttää primitiiviseltä. Liukuporrastennis, sähkömagneettinen
golf ja vastaavat typerän oloiset pelit ja leikit kelpaavat ajankuluksi myös
alfoille, samoin kuin vaikkapa naisten raskaan sarjan painiottelut. Gammoilla, semi-moroneilla ja
vastaavilla ryhmillä ilmeisesti pallopelit ovat yhä vain samassa suosiossa
kuten ne olivat vuonna 1932. Fanittajien tappeluista ei kerrota. Ilmeisesti
sellaisia ei osattu ennakoida.
Työn ainoa funktio ei toki ole
tuotanto. Oli kokeiltu rajusti lyhennettyä työpäivää, mutta se johti vain soman
eli mielihyvälääkkeen kysynnän valtavaan kasvuun. Parasta oli edelleenkin
täyttää ihmisten tajunta jonkinlaisella enimmäkseen joutavalla askartelulla. Niinpä
automaatteja ei ole eikä tarvita. Mutta eipä ole työttömyyttäkään.
Vanhuus taas täytetään erilaisilla onnellistamisen konsteilla ja
lopputuloksena on aikanaan siirtyminen polttolaitoksiin ilman sen kummempia
emootioita tai seremonioita, kun se aika koittaa. Fosfori kerätään tarkoin
talteen.
Yhteiskunnassa ei ollut lainkaan perhettä, koska kaikki monistettiin
(kloonauksen vastine) ja haudottiin ja sen jälkeen oloutettiin eli hypnotekniikoilla ennaltamäärättiin
sosiaalisesti ja saatiin omaksumaan tietyn kastin identiteetti.
Uskontoa ei tarvittu, koska ihmisten nuoruutta jatkettiin aivan
samanlaisena kuuteenkymmeneen (?)ikävuoteen, jonka jälkeen rats -tuli
loppu ja yksittäinen kastinsa tapaus siirrettiin taas raaka-aineeksi
edesauttamaan uusien sukupolvien kasvua lannoitteena.
Suuret yksilölliset kriisit ja onnettomuudet puuttuivat tästä
maailmasta, mukaan lukien intohimot, kuten rakkaus ja myös kuolemaan liittyvä
mystiikka ja vanhuuden seesteisyys. Nautintoja oli kullekin riittävästi ja
mielialaa muutettiin tarpeen tullen somalla. Kerran kuussa
saatettiin antaa tarvitseville RIK -rajuin intohimon korvike.
Ihmisten tajunnan täytti jokatuntinen radio kaiketi
älyttömällä jumputuksella, vaikka kirjassa ei kerrotakaan ihmisten pitävän joka
hetki korvillaan kuulokkeita ja apinamaiset (minun tulkintani) journalistit
kilpailivat parhaista luontokuvista, esimerkiksi villin alkukantaisista
hourailuista, joita voitiin esittää yleisölle tuntokuvina.
Villihän, sivumennen sanoen, oli
luonnollista tietä syntynyt ihminen, joka jossakin reservaatissa oli onnistunut
hankkimaan Shakespearen kootut ja koetti niiden avulla orientoitua uljaassa
uudessa maailmassa (termi näytelmästä Myrsky).
Uskontojen tutkimus oli läheistä Huxleylle, joka hyvin tunsi myös
huumeiden maailman ja oli kirjoittanut mm. teoksen Doors of Perception (siitä
sitten tuli erään yhtyeen nimi).
Villi eli luonnollinen ihminen
kapinoi kirjassa keinotekoisia paratiiseja ja korvikekokemuksia vastaan, mikä
minusta tuntuu hieman oudolta, mutta lienee tarpeen kirjan juonen takia.
Yhtä kaikki. Sangen monet nykyajan asiat ja suuntaukset näkyvät Huxleyn
visiossa. Ajatelkaamme nyt vaikkapa sitä, missä määrin promiskuiteetissa elävät
naiset huolehtivat kimmoisuudestaan. Kirja ei kuitenkaan
tunne kimmoisuus (ja muhkuraisuus)laitosten valtavaa verkostoa
eli kuntosaleja. Kummallista kyllä, itse kukin näyttää vain hyväksyvän niin
sanoakseni synnyinlahjana saamansa kimmoisuuden.
Ihmisten kastit on ilmeisesti mahdollista erottaa ulkoisten tunnusten
perusteella, mutta Huxleyn mieleen ei juolahtanut ennustaa valtavaa
tatuointibisnestä, jonka avulla erilaiset moronit haluavat tehdä kastinsa
julkiseksi ja kaikille näkyväksi.
Aika erikoinen on tuon varhaisen aikakauden näkemys tulevaisuuden huipputekniikasta.
Radioreportteri pyytää villiltä anteeksi, ettei voi
tervehtiessään ottaa päästä alumiinista tehtyä silinterihattuaan, koska se on
kovin painava. Siinä joka tapauksessa sijaitsee mahtava tekniikka:
”hän kehitti auki kaksi
johdinta, jotka oli kytketty hänen uumilleen kytkettyyn kannettavaan paristoon,
kiinnitti ne pistokytkimillä alumiinihattunsa sivuihin, kosketti hatun kuvussa
olevaa joustinta ja siitä loikkasi esiin mikrofoni, kuin vieteriukko ja vaappui
väristen viidentoista sentin päässä hänen nenästään, laski kuulutorvet
korvilleen, painoi hatun vasemmalla sivulla olevaa katkaisinta”. (Suom.
I.H. Orras)
Sen jälkeen seurasi putkiradion
lämmitys ja kalibrointi: ”Hatusta alkoi kuulua heikkoa ampiaisensurinaa.
Sitten hän käänsi hatun oikealla sivulla olevaa nappia, ja surinan keskeytti
stetoskooppinen läähätys ja ratina, nikotus ja äkilliset vingahdukset.
’Halloo’, hän sanoi mikrofoniin, ’halloo, halloo’. Äkkiä hänen hatussaan
kilahti kello…”
Fantastinen vehje tuo lähetin, epäilemättä, mutta ei tästä meidän
maailmastamme ja tuskin myöskään muutaman sadan vuoden päässä odottavasta
tulevaisuudesta.
Huxley itse arvioi myöhemmin ennustuksiaan ja huomasi hyvin pian, ettei
tekniikan osalta ennustanut oikein. Se ei kuitenkaan ole tärkeää. Kun
atomipommit oli räjäytetty, hän sen sijaan oli yhäkin vakuuttuneempi tulevan
totalitarismin mahdollisuudesta ja katsoi, ettei sellaista tarvinnut odottaa
puolen vuosituhannen ajan, vaan se voisi koittaa jo sadan vuoden kuluttua.
Nyt tuon vaadittavan vuosisadan jälkipuolisko sitten on jo hyvässä
vauhdissa. Eivät mitkään ennusteet voi kovin tarkkoja olla, mutta jotakin
tuttua on tuossa Huxleyn kuvittelemassa maailmassa näkevinään, vaikka
esimerkiksi täystyöllisyys ja yleinen tyytyväisyys antavat yhä odottaa itseään.
-
- - -
Nykytekniikan näkökulmasta reportterin taikahattu on aika hilpeä laite,
mutta ennustettu uusi yhteiskunta tuntuu vähemmän hilpeältä. Visio on aivan
liian todenmukainen.
Vielä sodan jälkeen -nykyään joutuu yhä useammin selittämään, mikä sota
on kyseessä- suomalaiselle yhteiskunnalle oli ominaista voimakas eteenpöin
pyrkiminen ja kulttuuritahto.
Se näkyi voimakkaana myös työväenluokassa, missä ei ollut jälkeäkään
amerikkalaisesta slummikulttuurin hengestä. ”Luuserin” käsite oli meillä täysin
vieras suunnilleen 2000-luvulle saakka. Nyt se tuntuu olevan aivan luonteva osa
kulttuuriamme (ks. Vihavainen: Haun
luuseri tulokset ).
Myös slummikulttuuri on jo voimakkaasti kehittymässä ja sen entinen
runsas säätykierto, joka oli ominaista nopean talouskasvun yhteiskunnalle,
alkaa pysähtyä.
Ihmisryhmät eivät enää muodosta luokkia, vaan kasteja. Ne ovat
käytännössä perinnöllisiä ja Huxley erottaa monia sellaisia: alfat, betat,
gammat, deltat, semimoronit… Orwellilla on prole-sääty, joka roomalaisen
edeltäjänsä tapaan ei tuota mitään, vaan sen sijaan kuluttaa leipää ja sirkushuveja.
Yhteiskunta itse voi yrittää jakaa kansalaisten ryhmiä arvostuksen
mukaan, mikä vain osin liittyy tuloihin ja palkkaukseen. Koulutus ja yhteiset
arvot määräävän enemmän identiteettiä. Tekoälyn myötä rakenteet saattavat vielä
nykyisestä muuttua nopeasti ja paljon.
Millaisia ryhmiä meillä Suomessa voisi olla vuonna 2050?
Aivan vapaalla kädellä maalaten
kenties seuraavia Huxleyn ja Orwellin kuvittelemia:
Uljaat uuden maailman
ihmisluokat
-Prolet. Slummiasukkaita,
jotka käyttävät huumeita ja pyrkivät helppoon elämään. Noin 20% väestöstä. Ei
mitään koulutusta, ei edes lukutaitoa. Tilapäistöitä, huumekauppaa ja
kiristystä.
Musiikin sijasta teknistä
jumputusta. Taiteena pornofilmit, kitsch, musiikkivideot,2-3 minuutin tik tok. Bodaus
ja plastiikkakirurgia arvossaan. Kauttaaltaan tatuoituja. Personoituneet
suhteet, kingien valta. Ihanteena mielivaltaa käyttävä narsisti.
Politiikassa ei aktiivista
osallistumista, anojia ja valittajia, vailla visioita ja ohjelmaa. Satunnaisia
lapsia, sarjarakastajia ja yksinhuoltajia. Ihanteena rikollistyypit. Osaavat ja
käyttävät innokkaasti englannin slangi-ilmaisuja. Hyödyntävät mielellään ja
kyynisesti poliittista korrektiutta ja ”antirasismia” jne.
-Semi-moronit. Koulutettuja
(vähintään alkeisoppikurssi, luku- ja kirjoitustaito), mahdollisesti jopa
erikoistietoja IT -alalla. AI:n aktiivisia käyttäjiä. Pärjäävät käytännön elämässä
ja huolehtivat sen sujumisesta. Noin 20% väestöstä.
Taiteena Hollywood-tuotteet, lyhyet
sketsit, toimintaelokuvat ja pelit, joskus jopa puhdistettu kirjallisuus
erityisesti äänikirjoina, sarjafilmit 11-vuoden tasoisille. Pop-musiikki, heavy
metal, goottilaisuus. Pikku tatuoinnit normina.
Naapurien mielipide ja arvostus
tärkeää. Smith-effect, Jones-effect. Politiikassa valittajia, äänekkäitä
vaatijoita, mukana myös radikaaleja. Joukossa kovan työn tekijöitä. Ihanteena
vauras elämä ja paljon tavaraa. Aktiivisia konformisteja.
Saattavat maailmaan lapsia, joista
koettavat kasvattaa poliittisesti korrekteja ja uusajattelun omaksuneita jo
pienestä pitäen. Oleellista pyrkimys päteä vertaisryhmän silmissä ja oman
aseman todistaminen materiaalisilla keinoilla. Ei varsinaisia visioita. Huomio
keskittyy omaan perheeseen ja tuttavapiiriin. Poliittisesti välinpitämättömiä.
-Gammat. Koulutettuja,
korkeakoulutus. Poliittisesti korrektin ajattelun sisäistäneitä ja ahkeria AI:n
käyttäjiä, ei omaperäistä ajattelua. Korkeasti palkattuja toimihenkilöitä ja
virkamiehiä sekä pudokkaita, jotka sinnittelevät mukana. Noin 30% väestöstä.
Lukevat joskus, mieluusti
ajanmukaistettuina versioina ja joskus jopa klassikoita, tosin kuuntelu ja
katselu ovat vallitsevia tapoja omaksua informaatiota. Käyvät teattereissa,
joissa suosivat ajankohtaisia tai muuten opettavaisia näytelmiä ja elokuvia,
joissa läntisen maailman ja erityisesti oman maan kurjuus ja pahuus
paljastetaan.
Pyrkivät pitämään koko ajan yllä
oman kelvottomuutensa sisällistä tuntoa. Pyrkivät poliittisesti korrektin
ajattelun sisäistämiseen ja ovat herkkiä pöyristymään, mistä saavat suurta
tyydytystä. Osaavat idiomaattista englantia.
Vailla sitoutumista perheeseen,
sukuun tai kansakuntaan. Sen sijaan feminismiä, poliittista korrektiutta,
ekologista hörhöilyä, veganismia. Viestimistä HS:n jälkeen tullutta ”Totuuden
ääntä” seurataan, YLE, Threads. Aktiivisia netin lyhytpalstoilla.
Visiona katoaminen maan pinnalta,
lapsettomuus, paluu teollistumista edeltäneeseen aikaan, kolmannen maailman
saaminen kotimaata rikastuttamaan ja turvaan köyhyydeltä. Uskovat ajattelevansa
tieteellisen maailmankuvan mukaisesti. Taistelevia konformisteja.
-Betat. Kuten gammat, mutta
omaavat tiettyä kykyä omintakeiseen ajatteluun, mitä eivät kuitenkaan uskalla
julkisesti osoittaa. Ulkoisesti täysin oloutuneita, mutta yksityisesti
tekevät jopa pilaa virallisen ideologian dogmeista. Noin 20% väestöstä.
Lukevat kaikenlaista, joskus myös
epämuodikkaita klassikoita. Ei aitoa pyrkimystä omaan poliittiseen rooliin.
Inhoavat väärinajattelevia ja harrastavat oman piirin rituaaleja, joissa
osoitetaan lojaalisuutta viralliselle edistykselliselle yleislinjalle.
Harrastavat eksklusiivisia elämyksiä. Oopperan
ystäviä. Ihanteena tyylikäs elämä
ekologisella twistillä. Lapsi tai pari kasvatetaan suurella huolella ja
ohjataan sivistyksen piiriin. Ovat oppineet muitakin vieraita kieliä kuin
englantia, mutta eivät niitä käytä eivätkä ymmärrä. Maailmankuva ei ole täysin
ongelmaton. Taipumusta pessimismiin. Konformisteja.
-Alfat ja alfaplussat.
Aidosti omintakeiseen ajatteluun kykenevät. Noin 10% väestöstä. Lukevat
klassikoita ja pyrkivät itse kohdaltaan suorittamaan sen intellektuaalisen
työn, jonka uusien asioiden omaksuminen vaatii. Eivät omaksu maailmankatsomusta
ilman omaa kriittistä harkintaa. Uskaltavat jopa tuoda näkemyksensä julki ja
ovat siis potentiaalisiesti vaarallisia järjestelmälle. Nimellisesti
konformisteja.
Järjestelmä soveltaa sallivuustaktiikkaa ja
ryhmän edustajat saavat joskus jopa äänensä kuuluviin, mutta vain rajoitetusti.
Eivät organisoidu poliittiseksi voimaksi. Eivät ole menettäneet
omanarvontuntoaan. Eivät lainkaan hyväksy poliittisesti korrekteja ajattelun
rajoituksia. Ovat kiinnostuneita filosofiasta ja kirjalisuudesta ja esimerkiksi
eri kielille tyypillisistä finesseistä ja yleensäkin ajattelun eri muotojen
rajoituksista ja perusteista. Pyrkivät tutustumaan asioihin kaikinpuolisesti,
leimaamatta ennakolta mitään vakavia argumentteja vääriksi tai vahingollisiksi.
Visiona traaginen optimismi, vailla illuusioita.
Tämän ryhmän sisältä löytyvä Alfa- Plus-
ryhmä on hyvin pieni, mutta merkittävä siksi, että se hallitsee historian ja
kulttuurin perusteet laajasti ja syvällisesti ja kykenee itse tulkitsemaan
niiden merkitystä nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta.
Tekevät kaikessa hiljaisuudessa
työtä, joka säilyttää kulttuurin keskeistä ainesta läpi barbarian vuosisatojen.
Mukana edustajia kaikista yhteiskuntaluokista, työpaikat löytyivät jopa Alkon
kassalta ennen kuin sellaiset poistettiin vuonna 2030. Vetäytyvät
katakombeihin, pois valtakulttuurin piiristä.
Näin siis vuonna 2050. Tässä ei ole
erityisesti mainittu uskonnollisia (90% muhamettilaisia) ryhmiä, joita on
prole-osastossa jopa 30-40% populaatiosta. Kristityt ryhmät kannattavat monia
erilaisia lahkoja, erityisesi afrikkalaisia. Noin puolet väestöstä on sanan
ankarassa mielessä uskonnottomia.
Myös semimoroneissa uskonnollisten
ryhmien osuus on suuri, etenkin kovaa työtä tekevien joukossa. Muhamettilaisten
ohella löytyy myös esimerkiksi mormoneja, lestadiolaisia ja erilaisia hihhuleita.
Ylemmissä kasteissa uskonnollisuus
saa toisenlaisia muotoja ja esimerkiksi beta-ryhmän naisilla erilaiset noituutta
sisältävät uususkonnot ovat hyvin yleisiä. Maahanmuuttajien piirissä kukoistaa
myös woodoo. Venäjältä ja Ukrainasta tulleiden gammojen keskuudessa skoptsilaisuus
on yleistä ja kuohilaita arvostetaan erityisen paljon sekä ekologisista, että
moraalisista syistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita nimellä.