sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Hätää ja kurjuutta

Hätäilyn aikaan

 

Muistan, että joskus 50-luvulla juontaja kysyi radio-ohjelmassa raadilta, mitä itse kukin tekisi, jos joutuisi oikein suureen hätään.

Mukana oli ainakin Kari Suomalainen, joka totesi, että hätäähän on niin monenlaista, on merihätää, nälänhätää ja sitten sitä tavallista hätää.

Tuota viime mainittua on ollut tapana vielä jakaa ns. isoon hätään ja pikkuhätään. Kaikki lasten vanhemmat ymmärtävät, että kyse on vakavasta asiasta, mutta ei nyt sentään maailmoja mullistavasta.

Hätä on siitä erikoinen asia, että eri kielissä sitä merkitsevä sana viittaa aivan erilaisiin asioihin. Kun englanniksi sanotaan: a friend in need is a friend indeed, viitataan vain johonkin tarpeeseen. Silti on korrektia kääntää sananparsi suomeksi esimerkiksi sanomalla hädässä ystävä tutaan. Puutteesta ja jopa tarpeesta puhuminen olisi tässä yhteydessä perin koomista.

Need viittaa tässä kai lähinnä puutteeseen tai tarpeeseen. Sukulaiskielissähän näyttää olevan sama tilanne, saksan Not, ruotsin nöd ja venäjän nužda (ja murteellisen suomen nuusa) kertovat siitä, että jotakin tarpeellista ei ole saatavilla ja sehän voi olla vaikkapa ravinto. Suurin hätä on usein ollut nälänhätää.

Hätätila on kuitenkin asia, joka yleensä eurooppalaisissa kielissä näyttäisi lähtevän eri pohjalta. Kyseessä ei ole köyhän kansan toimeentulo, vaan poikkeaminen normaalista päiväjärjestyksestä: emergency. Jotakin poikkeuksellista ja pikaista toimintaa vaativaa siis on tapahtunut, ilmaantunut. Romaanisissa kielissä idea on samantyylinen, esimerkiksi espanjan emergencia, italian emergenza, ranskan urgence.

Venäjäksi hätä/onnettomuus on beda, mikä viittaa köyhyyteen (bednost). Tarvittaessa julistetaan hätätila, bedstvennoje položenije – silloin on käsillä kansallinen onnettomuus.

Sergei Kužugetovitš Šoigulla oli jo 90-luvulla komea titteli, hän oli Председатель Государственного комитета РСФСР и Российской Федерации по делам гражданской обороны, чрезвычайным ситуациям и ликвидации последствий стихийных бедствий eli Venäjän Federaation valtionkomitean puheenjohtaja toimialanaan siviilipuolustus (väestönsuojelu), poikkeustilat ja luonnononnettomuuksien seurausten likvidointi.

Tässä siis hätätiloja nimitettiin poikkeustiloiksi, ne ovat erityisitä tilanteita, joissa normaalit instituutiot todennäköisesti eivät riitä.

Kullakin kansalla hätäkin tuppaa olemaan oman kulttuurin näköinen. Kyseessä voi olla onnettomuus tai sen uhka, puute tai muu erityinen, normaaliin päiväjärjestykseen kuulumaton asia. Yhteistä on joka tapauksessa se, että normaali elämänmeno katkaistaan tai sitä rajoitetaan erityisestä syystä.

Muinaisessa Roomassa hätätila saattoi merkitä sitä, että kaikki valta, joka normaalisti oli jakautunut monen instituution kesken, luovutettiin tietyksi ajaksi yhdelle henkilölle, jota nimitettiin diktaattoriksi. Hätätilasta selviämisen ymmärrettiin vaativan jotakin muuta kuin normaalin poliittisen elämän jatkamista.

Hätätilasta selviäminen kysyy menneiden polvien karttuneen viisauden mukaan kylmäpäisyyttä. Tilanteen vaatimukset ja mahdollisuudet on punnittava realistisesti ja toimittava sitten sen mukaan. Klassinen ja usein kohtalokas virhe tällaisessa tilanteessa on hätäily.

Se on pejoratiivinen sana. Italiaksi se voidaan ilmaista sanoilla precipitare, tormеntarsi tai far confuzione. Viime mainitussahan korostuu sekoilu ja se on myös läsnä italian verbissä tormentarsi ja venäjän verbissä pereživat samoin kuin suomen sanassa hötkyily: jo ennakolta kärsitään tulevista onnettomuuksista.

Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan hätäilemällä tulee vain kusipäitä kakaroita ja luulenpa, että tässä on kiteytetty kalliisti ostettu viisaus. Tosin tämä meidän sukupolvemme on tainnut jo tästä periaatteesta luopua, minkä voi todeta uutisia seuraamalla.

Saattaahan se olla, että ihmiskunta on mennyt jo niin kauas ilmaston pilaamisenkin tiellä, ettei tilannetta enää voi korjata. Siinä tapauksessa on tietenkin tehtävä vain se, mikä voidaan tehdä. Ja tässä tosiaan puhun tekemisestä.

Se, että joku osa ihmiskuntaa repii ns. vaatteensa ja pukeutuu tuhkaan ja säkkiin, saattaa tuon asian adepteista tuntua hyvinkin palkitsevalta, mutta fysiikka on siitä karu asia, ettei se anna mitään arvoa ihmisten mielentilalle. Ihmisten sopii kaikin mokomin tuntea olevansa vähän tai paljon syyllisiä mihin tahansa, pelätä paljon tai paanisesti tulevaisuutta ja nykyisyyttä ja vaikkapa menneisyyttäkin, opetella syömään matoja ja ruohoja ja niin edelleen.

Kaikki tämä vain ei millään tavoin vaikuta fysikaaliseen maailmaamme eikä liioin kemialliseen. Tilanteeseen voi suhtautua lähinnä kahdella tavalla, rationaalisesti tai typerästi. Edellinen tie ei lupaa suuria emotionaalisia palkintoja, mutta joka tapauksessa se ja vain se mahdollistaa optimaalisen lopputuloksen.

Jälkimmäinen tapa, jolle on ominaista hätäily, on omiaan suosimaan primitiivireaktioita ja antamaan suuren ja jopa suurimman arvon näennäistoiminnalle, rituaaliselle käyttäytymiselle, jonka vaikutus itse asiaan on hyvin lähellä nollaa tai jopa pahasti vahingollinen (vrt. ydinvoiman vastaisuus).

Mikäli demokraattisissa valtioissa vielä hairahduttaisiin sallimaan poikkeustila, jonka vallitessa valta siirrettäisiin hihhuleille, jotka saarnaavat kaikkein radikaaleimpia muutoksia koko taloudelliseen järjestelmäämme, olisi olemassa suuri vaara siitä, että kansantalouksien kyky vastata rationaalisesti ilmastonmuutoksen haasteeseen menetettäisiin olennaiselta osaltaan.

Hätää on monenlaista, kuten sanottu. Juuri nyt tämän ilmaston kanssa saattaa tosiaankin olla kyseessä ns. iso hätä. Se ei kuitenkaan ole julistuksilla eikä mielenilmauksilla hoidettavissa ja umpimähkäinen hätätilan vaatiminen normaalin demokratian sijasta on tietenkin vastuutonta, mutta toki tyhjää puhetta vailla suoranaisia seurauksia, kuten ymmärrämme.

Demokratiassa saa yhäkin vaatia miltei mitä tahansa, vaikka sallittujen asioiden piiri onkin koko ajan supistunut. Ehkäpä tyhmyydelläkin saattaa olla siunauksellisia seurauksia? Tutkimattomat ovat Herran tiet.

 

17 kommenttia:

  1. Kyllähän maailmassa ympäristöongelmia piisaa, tottavie. Se on sitten asia erikseen, mitä jollakin ylettömällä tohkaamisella ja kauhut kaikkialla näkevällä alarmismilla on sitten voitettavissa, varsinkin kun se näyttää saavan yhä hysteerisempiä ilmenemismuotoja. Olen kumminkin jo senverta wanha, että muistan monia aiempiakin möröllä pelotteluja, kuten happosateet, ydintalven, otsoniaukot ja aidsin, noin muutamia mainitakseni. Ja jotakin jännää ja kummaa siinäkin on, että näitä suuria ilmastoalarmisteja ei esim. kolmannen maailman väestönkasvu tunnu hetkauttavan tippaakaan, tai pikemminkin koko aihe on tabuoitu kertakaikkiaan...

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  2. Goethe taisi sanoa, emme tarvitse salaliittoteorioita, koska ihmisen typeryys riittää. Hänen aikanaan ei kuitenkaan ollut internettiä, joka mahdollistaa niin tavallisen typeryyden ja salaliittomaisen typeryyden maailmanlaajuisen leviämisen ja yhtäaikaisuuden.

    Ilmastohötkyily, uusmarksismi, woke-hörhöily ja lukemattomat muut typerät vouhotukset esimerkkeinä. Pahinta on tietysti tämä jonkun viruksen pelkorummutuksella aiheutettu maailmanlaajuinen psykoosi. Siinä laskusuuntainen sivistystaso eli typeryys on saanut vetoapua Maailman Talousforumilta ja muutamilta psykopaatti isorikkailta. Muuten ei ole selitettävissä länsimaisen lehdistön täysin yhdenmukainen ja alarmistinen agenda niin ilmastoon kuin tavallisen epidemian pandemiaksi muuttamiseenkaan. Olen täysin vakuuttunut, että Aatu ja Isä Aurimkoinen aina kun kiirastulen vaivat vähänkin helpottavat kiroilevat omaa typeryyttään, kun kuulevat miten helppoa ihmisten kusettaminen oikeasti on, kun sen oikein osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten niin Aatu ja Isä Aurimkoinen kiroilisivat, eivätköhän molemmat olleet alan suvereeneja mestareita. Vielä 1945 julistettìin "muurimme murtuvat, mutta sydämemme eivät. Stalinin kuoltua tämän muistonäytössä lukuisat kansalaiset itkivät jättäessään tälle jäähyväiset.

      Poista
    2. Mestareita ja mestareita.., niin kuin vertaisi teurastajaa ja psykopaattista kirurgia.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tämä naapurin GKTshP eli Janajevin komitea ansaitsee tietenkin maininnan, kun historiallisia esikuvia etsitään.

    VastaaPoista
  5. Science-lehdessä laaja artikkeli, jonka mukaan nykyiset ilmastomallit ovat suureltä osin ja pahasti virheellisiä.
    Nykyiset mallit ovat epäuskottavia. Hiilidioksiidin ja lämpötilan yhteys mallinnettu väärin.

    https://www.science.org/news/2021/07/un-climate-panel-confronts-implausibly-hot-forecasts-future-warming

    VastaaPoista
  6. "a friend in need is a friend indeed, viitataan vain johonkin tarpeeseen."

    Eikö voisi ajetella sanan tässä tarkoittavan "tarvittaessa" taikka että sanaa käytetään riimin vuoksi. 

    VastaaPoista
  7. "hätäily, on omiaan suosimaan primitiivireaktioita ja antamaan suuren ja jopa suurimman arvon näennäistoiminnalle, rituaaliselle käyttäytymiselle, jonka vaikutus itse asiaan on hyvin lähellä nollaa tai jopa pahasti vahingollinen"

    Onko tässä kyse siitä yksinkertaisesta asiasta, että erilaisissa nopeissa hätätilanteissa merkittävä osa ihmisistä regreissoituu l. taantuu eikä eikä kykene kylmäisesti nopeasti arvioimaan tilannetta ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti, liskoaivot niin sanotusti ottavat vallan.

    Sodassa niistä harvoista, jotka tuohon kykenivät tuli usein tilanteen ratkaisevia sankareita. Linna kuvaa tuota hyvin Rokan puheessa Kariluodolle näiden tekemän juoksuhaudan vyörytyksen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Onko tässä kyse siitä yksinkertaisesta asiasta, että erilaisissa nopeissa hätätilanteissa merkittävä osa ihmisistä regreissoituu l. taantuu eikä eikä kykene kylmäisesti nopeasti arvioimaan tilannetta ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti, liskoaivot niin sanotusti ottavat vallan."

      Itse olen havainnoinnin ja omakohtaisten kokemusten kautta päätynyt sellaiseen arvioon, että äkillisessä vaarallisessa tilanteessa, johon ei ole ennalta harjoiteltuja toimintamalleja ihmisen älykkyysosamäärä (Cattel-asteikolla) laskee noin 30 pistettä.

      Havaintoja tukee myös osa tutkimustuloksista, esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan psykometristen tutkimusten mukaan armeijan jalkaväkisotilailla on alhainen älykkyysosamäärä. Kuitenkin kaikista toimintakykyisimmät ja palkituimmat jalkaväkimiehet ovat muita jalkaväentaistelijoita älykkäämpiä.

      Samantyyppisiä tuloksia on saatu tutkimalla Yom Kippur sodan tapahtumia (joka oli täydellinen yllätyshyökkäys Israelin kohtaan). Israelilaisten tutkimusten mukaan tässä erittäin vaikeassa ja sekasortoisessa tilanteessa tarkoituksenmukaisesti ja rohkeasti toimineet sotilaat olivat muita älykkäämpiä.

      Useinhan uskotaan, että sodassa pärjäävät Sven Tuuvan kaltaiset vähän yksinkertaiset ihmiset, jotka eivät osaisi pelätä. Totuus taitaa kuitenkin olla päinvastainen. Toki erittäin korkeastakaan älykkyydestä ei ole apua jos se yhdistyy esimerkiksi huonoon stressinsietokykyyn.

      Olisi myös erittäin tärkeätä, että esikunnissa ja johtopaikoilla olisi ihmisiä joiden tehtävänä olisi vain tarkkailla tilannetta ilman mitään muita velvoitteita. Näin saataisiin tarvittaessa tuore näkökulma tilanteeseen ihmiseltä johon stressi ja pelko virheiden tekemisestä ei ole vaikuttanut.

      Poista
  8. "hätätila, bedstvennoje položenije"

    Käyttääkö myös Venäjän nykyyinen hätätilaministeriö tuosta sanasta johdettua nimeä?

    VastaaPoista
  9. Ilmastonmuutosta mainostetaan ongelmana, koska tässä maailmassa mainostaja tietää olevansa ongelma itse, ja ilmastonmuutos vain oire hänestä itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todennäköisesti näin. Sillä on kyllä kanssa syyllistävä vaikute, mikä on enempi uskonnollinen. Nykyteknologialla olettaisi ilmaston ennustamisen olevan yksinkertaisempaa kuin koskaan aijemmin, sateliiteilla yms. Onhan tuota aina opeteltu. Ja Suomessa kumminkin on neljä vuoden aikaa, mikä taas etelämpänä vaikuttane samoin.
      Tosin lueskelin eilen yhden viljelijän kertonevan kuinka kuiva kesä vaikutti ikävästi satoon, kun taas muistan isän kertoneen märän kesän vaikuttavan ikävästi hintaan kun vilja jouduttu viemään kuivaamoon joka nostanut hintaa lisätyön vuoksi. Tosin teollistuminen taas vaikuttanut tähän kun jäin pohtimaan ettei enää kakkaakaan tarvinne kaupungista kuskata, kun lannoiteetkin saa toisin. Mutta yksi kommentti sai ymmärtämään että sekin kotimainen firma on osattu myydä oliko nyt ruotsalaiselle vai norjalaiselle sijoitusyhtiölle...
      Tossa pohtinut että jos täällä saataisiin tuo ydinvoima toimimaan niin eihän ruotsalaiset saisi enään myytyä tuota omaa sähköään meille.
      Välillä sitä jää vaan miettimään että mitä sielä ihmisten päässä liikkuu, vai liikkuuko mitään?

      Poista
    2. Tuli tuossa kyllä kanssa mieleen kun siipan kanssa jutteli aurinkopaneeleista, että saanee niillä sähkön hinnan korotuksilla myytyä niitä paneeleita helpommin, kun väki kyllästynee maksamasta korkeasta hinnasta. Tosin se tainnee koskettaa enempi omakotiasujia tms. ja se on kyllä valitettavasti enempi kiinni auringosta kuin vaikka sitten takasta. Mikä on kyllä omasta mielestä Suomen oloissa paras ratkaisu, muttei kyllä sekään toimine kerrostalossa. Ja kaupungissa puun hankkiminen on oma juttunsa (laskennallisesti lähinnä tuleeko sähkö halvemmaksi vai sen puun hankkiminen varastoon, tuli kurkattua kesällä kaupungin hankkija ja hinta, muista enään kuka oli mutta puu oli Virosta, mikä hieman ihmetytti. Päädyin sitten toiseen vaihtoehtoon).

      Poista

Kirjoita nimellä.